Tunnen ihmisiä, jotka eivät kykene katsomaan kauhuleffoja, mutta heille kauhukirjallisuuden lukeminen ei tuota tuskaa. Itse kykenen katsomaan leffan kuin leffan menettämättä yöuniani, mutta Stephen Kingin kirjaa Uinu Uinu Lemmikkini lukiessani yöunille sai sanoa hyvästit. Olin taas kuin pikkutyttö, jolle kaverit ovat kertoneet kummitusjuttuja ja mörkö vaanii sängyn alla... Itse elokuva ei pelottanut lainkaan.
Kumpi teihin vaikuttaa enemmän? Elokuva vai kirja?
Kumpi teihin vaikuttaa enemmän? Elokuva vai kirja?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Lueppas kuule Hannibalin kaikki osat niin saa sanoa hyvästit yöunille sekä järjelle :D
Uhrinlampaat ei nyt ollut niin pelottava, mutta Hannibal ja punainen lohikäärme, hoh, hoijaa...
Uhrinlampaat olis seuraavaksi odottamassa... Oon tullu siihen tulokseen, että mulla on aivan ylivilkas mielikuvitus. Leffat ei anna mielikuvitukselle valtaa, kun kaikki on silmin nähtävissä...mutta kirjan kun lukee, sitä kuvittelee kaiken tuhat kertaa pahempana ja vielä jotenkin luulee löytävänsä itsensä siellä seikkailemassa...
Heh, täytyy varmaan lukea nuo Hannibalin muutkin osat, kun ei saa samoja väristyksiä itse elokuvista :) vaikka olivatkin ihan katottavia!
Olen samaa mieltä, kirjat antavat mielikuvitukselle tarpeeksi tilaa. Eikä mulle ole esim. sankareiden ulkonäkö niin tärkeää, elokuvissa siloposket tai karskit Clintit pilaavat usein tunnelman.
Hannibal on ihan onneton ainakin käännettynä, sen lukeminen on tuskaa. Muita Lecter-juttuja en ole lukenut.
Tässä kauhukirjoja, joita kannattaa lukea:
Clive Barkerin koko tuotanto (Abarat ehdottomasti englanniksi)
Outoja tarinoita 1-6 (novelleja)
Kauhujen kirjat 1-8 (novelleja)
Muut Sadelehdon kokoamat novellikokoelmat
Amerikan psyko (vaikkei maineensa veroinen olekaan)
En muista mitä muuta olen lukenut, käyn tänään kirjastossa katsomassa
paljon! Onkin taas kirjastoon asiaa :)
Enpä jaksanut sinne kirjastoon mennä, mutta katsoin netistä. Tässä lisää:
Kingin koko tuotanto (ja Paljaat luut -haastiskokoelma, kirjoittajaa en muista)
Poen koko tuotanto
Kari Nenonen: Noitarovio
Shelley: Frankenstein
Stoker: Dracula (kannattaa lukea mustakantinen painos jossa Dracula lukee punaisilla kirjaimilla, suomentaja on nähnyt paljon vaivaa selittäessään kirjallisuusviitteet ym)
Guy N. Smith: Kannibaalit (tosin silkkaa roskaa, mutta karmivaa roskaa)
Richard Matheson: Helvetin talo
H.P. Lovecraftin koko tuotanto ja erityisesti Cthulhu-jutut
Robert Swindells: Huone 13
Collector's Antologia -sarjan kauhukokoelmat (ainakin Weird Tales ja Pieni kauhukirja)
En siis tarkoita tuputtaa näitä, olisin vaan aikanani itse toivonut että joku olisi vähän vihjannut mitä kannattaa lukea...
Tiedätkö jotain hyvää kauhukirjaa jota ei listassani ollut? Kotikirjastoni kokoelma on luettu jo puhki... Varsinkin novelleista tykkäisin.
Itse asiassa kirjat antavat mielestäni myöskin paremman säväyksen kuin elokuvat. Syynä on todennäköisesti juuri tuon oman mielikuvituksen käyttäminen. Itsekkin olen lukenut Uinu uinu lemmikkini kirjan ja minusta se oli hyvä ja jännittävä. Kyllä se King osaa! =D
Joo, minuun Pet Sematary-elokuva teki aika suurenkin vaikutuksen, kun sen pienenä katsastin vanhemmilta salaa.
Aina sai pelätä, että se aivopuoli-hörhö, Victor Pascow seisoo sängyn vieressä :D
Vaikka kyseessä olikin ns. "kiltti haamu", niin se ulkonäkö teki minuun sellaisen vaikutuksen, että saan vielä nykyaikanakin kylmiä väreitä, kun näen hänet siinä leffassa. Mutta siis en enää pelkää sitä :D
Kyseisen kirjan luin vasta pari vuotta sitten. Taisi olla peräti jouluaatto, kun sain sen loppuun luettua. Kirja vain oli yksinkertaisesti niin mielenkiintoinen, että sitä oli pakko lueskella useita tunteja, koska ei malttanut lopettaa. Vaikka juonen ja loppuratkaisun jo tiesikin.
Mutta siis vastaus varsinaiseen kysymykseen: Elokuva vaikuttaa / vaikutti muhun eniten.
...jos olisitkin lukenut kirjan ensin. Olisit alusta asti kuvitellut esimerkiksi V Pascowin näyttävän aivan toisenlaiselta, Gage-taaperokin oli mun mielikuvissa kymmenen kertaa karmeampi, kuin itse elokuvassa. Ja kirjassa oli monia kohtia, mitä elokuvassa ei ollut ollenkaan. Esimerkiksi kävely sinne Lemmikkien hautausmaan taakse, intiaanien hautuumaalle oli kuvattu kirjassa todella pelottavaksi. Sillä välillä tapahtui vaikka mitä. Elokuvassa ne oli jätetty pois...
Olisi ehkä todellakin ollut parempi, että kirja olisi tullut ensin luettua. Sitäpaitsi siitä kirjasta katosi jotenkin "hohto", kun tiesi loppuratkaisun ym. ennestään.
Kyllä se vaan niin on, että useimmiten kirjat onnistuvat kauhutunnelmallaan paljon paremmin, kun elokuvat. Vaikka sitä onkin vaikea uskoa.
Kyllä se kirja on pahempi. Ja oma mielikuvitus.
Uinu uinu lemmikkini luettuani n. 20 v. sitten säikähdin useasti yöllä kun kissani tuijotti minua. Iik. Lopulta annoin sen kirjan pois kun en kestänyt katsoa sitä kirjahyllyssä... Elokuva ei tuntunut juuri miltään.
Punainen lohikäärme oli kirjana paljon inhottavampi. Olen nähnyt molemmat versiot elokuvasta mutta ei ne tehnyt pelottavaa vaikutusta. Lisäksi Ralph Fiennes on liian komea rooliin. Kirjasta jäi mieleen se kuvaus niistä isoäidin tekohampaista jotka haisivat vanhalle verelle. Ei sellaista voi elokuvasta välittyä.
Kirja kyllä, monestakin syystä. Minun mielikuvitukseni on usein vilkkaampi kuin elokuvan juoni, siinä yksi. Toisekseen: kirjaa ei tule aina ahmittua illassa ja tarina ei pääty ennen nukkumaanmenoa! Elokuvan loppu - oli se sitten suljettu tai avoin - on kuitenkin jonkinlainen päätös eikä jää samalla tavalla mieleen pyörimään kuin keskeneräinen kirja.
Mutta joskus kirja on ollut lempeämpi vaihtoehto. Pikkusisareni katsoi ala-asteiässä Tappajahain telkkarista, minä lainasin kirjan ja luin sitä kun muut töllöttivät telkkaria: Ikäviä kohtia voi lukea hyppien ja ala-asteella mielikuvitukseni ei edes riittänyt samaan verenroiskutukseen kuin elokuvan näkemys, vaikka kirjassa lukisi mitä.
Yöunet ei mee mistään, mutta Kingin Painajaista lukiessa tunsin selvästi yhessä kohtaa kun niskakarvat nousi pystyyn.