Yhtiöiden yhteiskunnalta saama tuki ei ole pelkkiä suoria valtion tukiaisia ja verohelpotuksia . Sen piiriin tulee laskea myös erilaiset todellisten kustannusten kiertämisen muodot , jotka liittyvät liian alhaisiin palkkoihin , kehnoihin työoloihin , kelvottomaan työturvallisuuteen , huonoon työterveydenhoitoon , ympäristötuhoihin ja vaarallisiin ja vahingollisiin tuotteisiin .
" Yksinomaan yhdysvalloissa yhtiöt siirsivät aiheuttamiaan kustannuksia muiden maksettaviksi vuosittain yli 2,6 biljoonan dollarin arvosta . Summa on noin viisinkertaisesti yhtiöiden tuottaman voiton suuruinen "
On painavia syitä epäillä , että yhtiöt maksavat huippujohtajilleen ja osakkailleen komeita voittoja ainoastaan muun yhteiskunnan kustannuksella .
Moni yhtiö joutuisi varmasti lopettamaan toimintansa , jos se pantaisiin markkinaperiaatteen mukaisesti maksamaan itse aiheuttamansa kustannukset .
Yhtiöille maksettavan yhteiskunnan tuen lakkauttamisen voisi aloittaa lopettamalla aluksi yhtiöille jaettavat suorat julkiset tukiaiset ja verohelpotukset , koska ne ovat suoria rahallisia tulonsiirtoja veronmaksajilta yhtiöiden johtajille ja osakkaille .
Seuraava askel olisi luonnonvarojen käytön verottaminen ja saastemaksujen kerääminen . Ne mahdollistaisivat verotuskäytännön muuttamisen niin , että työn perustoimeentulon ja välttämättömän kulutuksen verotusta voitaisiin alentaa tai niiden verottamisesta voitaisiin luopua kokonaan . Siirtymä työn ja kuluttamisen verottamisesta ympäristömaksuihin rohkaisisi työllistämään , leikkaisi korkeampia liikevaihtoveroja , vähentäisi saastumista ja luonnonvarojen riistoa ja kannustaisi kierrättämistä . Jos ympäristömaksut heijastaisivat toiminnan aiheuttamia todellisia kustannuksia yhteiskunnalle , ne olisivat myös merkittävä askel kohti markkinoita häiritsevien julkisten tukiaisten poistamista .
Kolmas askel olisi yksittäisten yhtiöiden nauttimien muiden epäsuorien tukiaisten määrän arviointi , ja niiden mukaisen julkisten palvelujen maksun periminen . Maksu lankeaisi yhtiöille , jotka eivät maksa täysimääräisinä perheen elatukseen riittävää palkkaa ja sairasvakuutus-ja eläkemaksuja tai eivät järjestä turvallisia työoloja . Silloin kun yhtiöt eivät huolehdi näistä maksuista , ne lankeavat muun yhteiskunnan maksettaviksi .
Karkea esimerkki tälläisesta viimeksi mainitusta toiminnasta on taas yllätys , yllätys USA:sta : Niken Vietnamin-tehtaan olosuhteet ovat järkyttävät : 15 - 28-vuotiaat naistyöläiset joutuvat maksamaan tehtaalla kolmesta ateriasta ( riisiä , kasviksia ja joskus hiukan tofua ) 2,10 dollaria vastaavan summan . Asuinhuoneen vuokra on kuusi dollaria kuukaudessa . Vaikka työläiset valmistavat tossuja , joiden vähittäismyyntihinta on yli 100 dollaria parilta , heidän on ssuoritettava ruoka-, asumis- ja muut kulunsa 1,6 dollarin päiväpalkastaan .
Työntekijöiden sallitaan kahdeksantuntisen työvuoron aikana käydä kerran vessassa ja juoda kaksi kertaa .
Valitettavasti Niken menettely ei ole poikkeus .
Tähän Bjarne Kallis varmasti vastaisi , että :" olkaa hyvät ihmiset onnellisia , jotta teillä on töitä ... ajatelkaa niitä , joilla ei ole ollenkaan "
Näin riistokapitalismi toimii ja minusta ammattiliitot ovat työntekijöiden etuja ja heidän hyväänsä silmälläpitäen toimivia etujärjestöjä . Kuka tavallisten työntekijöiden etuja muuten ajaisi , ja pitäisi niistä huolta ... kuin järjestäytyneisyys .
" Yksinomaan yhdysvalloissa yhtiöt siirsivät aiheuttamiaan kustannuksia muiden maksettaviksi vuosittain yli 2,6 biljoonan dollarin arvosta . Summa on noin viisinkertaisesti yhtiöiden tuottaman voiton suuruinen "
On painavia syitä epäillä , että yhtiöt maksavat huippujohtajilleen ja osakkailleen komeita voittoja ainoastaan muun yhteiskunnan kustannuksella .
Moni yhtiö joutuisi varmasti lopettamaan toimintansa , jos se pantaisiin markkinaperiaatteen mukaisesti maksamaan itse aiheuttamansa kustannukset .
Yhtiöille maksettavan yhteiskunnan tuen lakkauttamisen voisi aloittaa lopettamalla aluksi yhtiöille jaettavat suorat julkiset tukiaiset ja verohelpotukset , koska ne ovat suoria rahallisia tulonsiirtoja veronmaksajilta yhtiöiden johtajille ja osakkaille .
Seuraava askel olisi luonnonvarojen käytön verottaminen ja saastemaksujen kerääminen . Ne mahdollistaisivat verotuskäytännön muuttamisen niin , että työn perustoimeentulon ja välttämättömän kulutuksen verotusta voitaisiin alentaa tai niiden verottamisesta voitaisiin luopua kokonaan . Siirtymä työn ja kuluttamisen verottamisesta ympäristömaksuihin rohkaisisi työllistämään , leikkaisi korkeampia liikevaihtoveroja , vähentäisi saastumista ja luonnonvarojen riistoa ja kannustaisi kierrättämistä . Jos ympäristömaksut heijastaisivat toiminnan aiheuttamia todellisia kustannuksia yhteiskunnalle , ne olisivat myös merkittävä askel kohti markkinoita häiritsevien julkisten tukiaisten poistamista .
Kolmas askel olisi yksittäisten yhtiöiden nauttimien muiden epäsuorien tukiaisten määrän arviointi , ja niiden mukaisen julkisten palvelujen maksun periminen . Maksu lankeaisi yhtiöille , jotka eivät maksa täysimääräisinä perheen elatukseen riittävää palkkaa ja sairasvakuutus-ja eläkemaksuja tai eivät järjestä turvallisia työoloja . Silloin kun yhtiöt eivät huolehdi näistä maksuista , ne lankeavat muun yhteiskunnan maksettaviksi .
Karkea esimerkki tälläisesta viimeksi mainitusta toiminnasta on taas yllätys , yllätys USA:sta : Niken Vietnamin-tehtaan olosuhteet ovat järkyttävät : 15 - 28-vuotiaat naistyöläiset joutuvat maksamaan tehtaalla kolmesta ateriasta ( riisiä , kasviksia ja joskus hiukan tofua ) 2,10 dollaria vastaavan summan . Asuinhuoneen vuokra on kuusi dollaria kuukaudessa . Vaikka työläiset valmistavat tossuja , joiden vähittäismyyntihinta on yli 100 dollaria parilta , heidän on ssuoritettava ruoka-, asumis- ja muut kulunsa 1,6 dollarin päiväpalkastaan .
Työntekijöiden sallitaan kahdeksantuntisen työvuoron aikana käydä kerran vessassa ja juoda kaksi kertaa .
Valitettavasti Niken menettely ei ole poikkeus .
Tähän Bjarne Kallis varmasti vastaisi , että :" olkaa hyvät ihmiset onnellisia , jotta teillä on töitä ... ajatelkaa niitä , joilla ei ole ollenkaan "
Näin riistokapitalismi toimii ja minusta ammattiliitot ovat työntekijöiden etuja ja heidän hyväänsä silmälläpitäen toimivia etujärjestöjä . Kuka tavallisten työntekijöiden etuja muuten ajaisi , ja pitäisi niistä huolta ... kuin järjestäytyneisyys .
Vastaukset 3
Vanhimmat
pahimmillaan on. Mutta tuskinpa Kallis noin sanoisi, eikä asiain tila Kalliksen syytä ole.
Probleema on siinä että globaalit yritykset ovat globaaleja, mutta ammattiliitot maakohtaisia. "Joukkovoiman" pitäisi olla samassa mittakaavassa kuin yritysten. Samoin polittinen voima on maakohtaista. Mitä nyt EU yrittää vähän panna paremmaksi.
sanoin työllisyystilanteesta MTV3:n vaalipaneelissa , jos ette sattuneet kyseistä ohjelmaa katsomaan .
sanoi noin mutta mihin kysymykseen? Samaanko kuin yllä esitetty? (en nähnyt ko ohjelmaa)