Yhtiöiden yhteiskunnalta saama tuki ei ole pelkkiä suoria valtion tukiaisia ja verohelpotuksia . Sen piiriin tulee laskea myös erilaiset todellisten kustannusten kiertämisen muodot , jotka liittyvät liian alhaisiin palkkoihin , kehnoihin työoloihin , kelvottomaan työturvallisuuteen , huonoon työterveydenhoitoon , ympäristötuhoihin ja vaarallisiin ja vahingollisiin tuotteisiin .
" Yksinomaan yhdysvalloissa yhtiöt siirsivät aiheuttamiaan kustannuksia muiden maksettaviksi vuosittain yli 2,6 biljoonan dollarin arvosta . Summa on noin viisinkertaisesti yhtiöiden tuottaman voiton suuruinen "
On painavia syitä epäillä , että yhtiöt maksavat huippujohtajilleen ja osakkailleen komeita voittoja ainoastaan muun yhteiskunnan kustannuksella .
Moni yhtiö joutuisi varmasti lopettamaan toimintansa , jos se pantaisiin markkinaperiaatteen mukaisesti maksamaan itse aiheuttamansa kustannukset .
Yhtiöille maksettavan yhteiskunnan tuen lakkauttamisen voisi aloittaa lopettamalla aluksi yhtiöille jaettavat suorat julkiset tukiaiset ja verohelpotukset , koska ne ovat suoria rahallisia tulonsiirtoja veronmaksajilta yhtiöiden johtajille ja osakkaille .
Seuraava askel olisi luonnonvarojen käytön verottaminen ja saastemaksujen kerääminen . Ne mahdollistaisivat verotuskäytännön muuttamisen niin , että työn perustoimeentulon ja välttämättömän kulutuksen verotusta voitaisiin alentaa tai niiden verottamisesta voitaisiin luopua kokonaan . Siirtymä työn ja kuluttamisen verottamisesta ympäristömaksuihin rohkaisisi työllistämään , leikkaisi korkeampia liikevaihtoveroja , vähentäisi saastumista ja luonnonvarojen riistoa ja kannustaisi kierrättämistä . Jos ympäristömaksut heijastaisivat toiminnan aiheuttamia todellisia kustannuksia yhteiskunnalle , ne olisivat myös merkittävä askel kohti markkinoita häiritsevien julkisten tukiaisten poistamista .
Kolmas askel olisi yksittäisten yhtiöiden nauttimien muiden epäsuorien tukiaisten määrän arviointi , ja niiden mukaisen julkisten palvelujen maksun periminen . Maksu lankeaisi yhtiöille , jotka eivät maksa täysimääräisinä perheen elatukseen riittävää palkkaa ja sairasvakuutus-ja eläkemaksuja tai eivät järjestä turvallisia työoloja . Silloin kun yhtiöt eivät huolehdi näistä maksuista , ne lankeavat muun yhteiskunnan maksettaviksi .
Karkea esimerkki tälläisesta viimeksi mainitusta toiminnasta on taas yllätys , yllätys USA:sta : Niken Vietnamin-tehtaan olosuhteet ovat järkyttävät : 15 - 28-vuotiaat naistyöläiset joutuvat maksamaan tehtaalla kolmesta ateriasta ( riisiä , kasviksia ja joskus hiukan tofua ) 2,10 dollaria vastaavan summan . Asuinhuoneen vuokra on kuusi dollaria kuukaudessa . Vaikka työläiset valmistavat tossuja , joiden vähittäismyyntihinta on yli 100 dollaria parilta , heidän on ssuoritettava ruoka-, asumis- ja muut kulunsa 1,6 dollarin päiväpalkastaan .
Työntekijöiden sallitaan kahdeksantuntisen työvuoron aikana käydä kerran vessassa ja juoda kaksi kertaa .
Valitettavasti Niken menettely ei ole poikkeus .
Tähän Bjarne Kallis varmasti vastaisi , että :" olkaa hyvät ihmiset onnellisia , jotta teillä on töitä ... ajatelkaa niitä , joilla ei ole ollenkaan "
Näin riistokapitalismi toimii ja minusta ammattiliitot ovat työntekijöiden etuja ja heidän hyväänsä silmälläpitäen toimivia etujärjestöjä . Kuka tavallisten työntekijöiden etuja muuten ajaisi , ja pitäisi niistä huolta ... kuin järjestäytyneisyys .
" Yksinomaan yhdysvalloissa yhtiöt siirsivät aiheuttamiaan kustannuksia muiden maksettaviksi vuosittain yli 2,6 biljoonan dollarin arvosta . Summa on noin viisinkertaisesti yhtiöiden tuottaman voiton suuruinen "
On painavia syitä epäillä , että yhtiöt maksavat huippujohtajilleen ja osakkailleen komeita voittoja ainoastaan muun yhteiskunnan kustannuksella .
Moni yhtiö joutuisi varmasti lopettamaan toimintansa , jos se pantaisiin markkinaperiaatteen mukaisesti maksamaan itse aiheuttamansa kustannukset .
Yhtiöille maksettavan yhteiskunnan tuen lakkauttamisen voisi aloittaa lopettamalla aluksi yhtiöille jaettavat suorat julkiset tukiaiset ja verohelpotukset , koska ne ovat suoria rahallisia tulonsiirtoja veronmaksajilta yhtiöiden johtajille ja osakkaille .
Seuraava askel olisi luonnonvarojen käytön verottaminen ja saastemaksujen kerääminen . Ne mahdollistaisivat verotuskäytännön muuttamisen niin , että työn perustoimeentulon ja välttämättömän kulutuksen verotusta voitaisiin alentaa tai niiden verottamisesta voitaisiin luopua kokonaan . Siirtymä työn ja kuluttamisen verottamisesta ympäristömaksuihin rohkaisisi työllistämään , leikkaisi korkeampia liikevaihtoveroja , vähentäisi saastumista ja luonnonvarojen riistoa ja kannustaisi kierrättämistä . Jos ympäristömaksut heijastaisivat toiminnan aiheuttamia todellisia kustannuksia yhteiskunnalle , ne olisivat myös merkittävä askel kohti markkinoita häiritsevien julkisten tukiaisten poistamista .
Kolmas askel olisi yksittäisten yhtiöiden nauttimien muiden epäsuorien tukiaisten määrän arviointi , ja niiden mukaisen julkisten palvelujen maksun periminen . Maksu lankeaisi yhtiöille , jotka eivät maksa täysimääräisinä perheen elatukseen riittävää palkkaa ja sairasvakuutus-ja eläkemaksuja tai eivät järjestä turvallisia työoloja . Silloin kun yhtiöt eivät huolehdi näistä maksuista , ne lankeavat muun yhteiskunnan maksettaviksi .
Karkea esimerkki tälläisesta viimeksi mainitusta toiminnasta on taas yllätys , yllätys USA:sta : Niken Vietnamin-tehtaan olosuhteet ovat järkyttävät : 15 - 28-vuotiaat naistyöläiset joutuvat maksamaan tehtaalla kolmesta ateriasta ( riisiä , kasviksia ja joskus hiukan tofua ) 2,10 dollaria vastaavan summan . Asuinhuoneen vuokra on kuusi dollaria kuukaudessa . Vaikka työläiset valmistavat tossuja , joiden vähittäismyyntihinta on yli 100 dollaria parilta , heidän on ssuoritettava ruoka-, asumis- ja muut kulunsa 1,6 dollarin päiväpalkastaan .
Työntekijöiden sallitaan kahdeksantuntisen työvuoron aikana käydä kerran vessassa ja juoda kaksi kertaa .
Valitettavasti Niken menettely ei ole poikkeus .
Tähän Bjarne Kallis varmasti vastaisi , että :" olkaa hyvät ihmiset onnellisia , jotta teillä on töitä ... ajatelkaa niitä , joilla ei ole ollenkaan "
Näin riistokapitalismi toimii ja minusta ammattiliitot ovat työntekijöiden etuja ja heidän hyväänsä silmälläpitäen toimivia etujärjestöjä . Kuka tavallisten työntekijöiden etuja muuten ajaisi , ja pitäisi niistä huolta ... kuin järjestäytyneisyys .
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vihdoinkin joku kirjoitaa asiaa ja asiallisesti tällä palstalla .
Haloo, me ollaan SUOMESSA!
ettei missään Salelandiassa ;)
yhtiöt ovat ulkomailla, joten mitä eroo siinä on, jos kiinnostaa nuo asiat.
On hyvä tietää mitä maailmalla tapahtuu. Eikä pelkästään suomen asioista, koska tämähän asia koskettaa myös meitä.
Tukirahoitusta yhtiöille, pienemmille yrityksille.
Ajatuksia yllä olvevan kirjoituksen johdosta.
Mitä ne kenkätehtaan naiset tekisivät jos Niken tehdasta ei siellä sitten olisikaan.
Monessa maassa on kulttuuri ja talous jotakin muuta kuin meillä. Mitäpä jos niille naisille maksettaisiinkin esim 2, 6. tai 12€/tunti?
Jospa nyt maksettu palkka onkin jo reilusti yli keskiarvopalkan.
Muuten kyllä ne halvalla tekee, vai maksetaanko meillä aivan liikaa?
Tuleeko ne sillä palkalla toimeen, jos se on vielä ns keskipalkka?
Kaupankäynnin erään'ä ehtona on että se on ns kannattavaa!
yhtiöiden moraalia! Ja sitähän ei niillä kaikilla ole.
Niiden keskipalkka ei ole se mitä epäilet.
Markkinatalouden tavoitteenahan ei ole työllisyyden lisääminen ja kuitenkin talouden kasvu vaatii ostovoimaa taakseen . Eikö ole ironista ?
Otetaan esimerkkinä Englanti ja Portugali .
Olettakaamme , että täysin vapaiden rajojen kauppapolitiikan vallitessa Portugalilla on Englantia suotuisampi ilmasto ja työvoimakustannukset alhaisina pitävä merkittävä työvoiman ylitarjonta , ja sekä vaatteiden että viinin vähittäismyyntihinnat ovat siellä halvemmat kuin Englannissa . Siinä tapauksessa englantilaiset sijoittajat huomaavat , että on tuottavampaa siirtää sekä vaate- että viinitehtaat Portugaliin ja tuoda valmiit tuotteet Englantiin myytäväksi .
Jäljelle jäävät englantilaiset viinin ja tekstiilien tuottajat eivät pystyisi vastaamaan halpatuontiin , ja he joutuisivat siirtymään pois alalta . Siksi palkat laskisivat , työttömyys kasvaisi ja lopulta portugalilaisten vaatteiden ja viinien hinnat laskisivat Englannin markkinoilla . Samaan aikaan englantilaiset sijoittavat olisivat saaneet tiukemman otteen Portugalin markkinoista , ja heidän tavoitteenaan olisi pitää portugalilaisten palkat mahdollisimman alhaisina voidakseen kotiuttaa mahdollisimman suuret voitot Englantiin , rahoittaakseen portugalilaisten tekstiilien ja viinien hankintoja jäljelle jääneelle eliitille . Tämä saattaa johtaa työpaikkojen lisääntymiseen Portugalissa , mutta pienille vientimarkkinoille suunnatun tuotannon piirissä toimivien pienipalkkaisten työntekijöiden palkka ei riitä heidän omien tuotteidensa ostamiseen . Ainoita voittajia ovat sijoittajat , jotka huomauttavat , että portugalilaisten työntekijöiden tulisi olla iloisia siitä , että heillä on edes jonkinlaista työtä englantilaisten ja portugalilaisten kansantalouden ahdingossa .
Kapitalismi on viemässä meitä kohti tämänkaltaista maailmaa .