Olen todella rakastunut mieheen...mieheen joka on minua 12 vuotta vanhempi.Mitä mieltä te olette ikäerosta?Varsinkin kun sitä on noinkin paljon?Oikeastaan minua se ei haittaa ollenkaan sillä todella rakkaus ja se mitä sisältä löytyy ovat tärkeämpiä seikkoja!Mutta ympäristö suhtautuu omituisesti...!?
ikäero
Zina
312594
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
eihän tollanen ikäero ole mitään ihmeellistä eikä
edes paljon,joten älä mieti toisarvoisia seikkoja jos rakkaus iskee päälle.Kuullostaa aika oudolle jos "ympäristö" pitää sitä kammoksuttavana asiana.
Ei se ole mikään iso ikäero!
ero ei ole suuri. Mutta jos olet niin nuori, miksi minä sinua uskon, niin epäilen. Minä itse menin 18-vuotiaana naimisiin itseäni 13 vuotta vanhemman miehen kanssa. Liittomme kesti 7 vuotta. Näin jälkeen päin ajatellessani olen monesti todennut, että minun ei olisi ikinä pitänyt solmia tätä liittoa.
Halusin ikioman miehen. Halusin pois kotoa. Halusin oman kodin. Ja ihanat häät.
Enkä ollut tarpeeksi kypsä ihmisenä. Mieheni taas oli. Minä kehityin vuosien myötä, hän pysyi samana. Sain elää nuoruusvuoteni vähän vanhempana.
Jos sinulla on oma elämä: asunto, työpaikka tai opiskelupaikka, oma tulevaisuus, mikä ei sido sinua turhan nuorena taloudellisesti vanhempaan mieheen, silloin liittonne voi jopa onnistua.
Varsinkin jos olet jo pikkuisen vanhempi.
Hei,itse olin 16 vuotias ,kun rupesin seurustelemaan 24 vuotiaan miehen kanssa,riitoja on ollut,mutta olemme olleet naimisissa jo 17 vuotta ja yhteiseloa 22 vuotta,et ei ikäero rakkautta voi estää,itse olen onnellinen. ja tiedän että miehenikin on.
Ikäerolla ei ole merkitystä sinänsä. Merkitystä on vain silloin, kun ollaan aika nuoria. Liian nuorena ei ole riittävästi kokemusta vastoinkäymisistä, jota suhteen loppumiset ovat. Itse menin naimisiin 21-vuotiaana ja vaimoni oli 19. Me olimme toisillemme ensimmäiset, emmekä olleet valmiit avioliittoon, joka ei koko aikana kasvattanut meitä, koska lähtökohta oli väärä. Nykyisessä suhteessa ikäeromme on paljon sinun suhdettasi suurempi.
Ikäerolla ei enää ole merkitystä, koska rakastamme toisiamme, ajattelemme samantapaisesti, keskustelemme paljon ja joka päivä selvitämme ajatustemme ristiriitaisuudet, elämme päivän kerrallaan, koska huomisesta emme tiedä.
Jos emme tee oikeaksi katsomaamme asiaa nyt, emme ehkä voi sitä enää tehdä huomenna. Elämää on osattava elää tässä ja nyt, koska huominen ei ole varmaa. Siis tehkää sitä, mistä olette varma. Kannattaa miettiä vain miksi, minkä takia, mihin me haluamme, mihin me kykenemme.
Yhtä juttua kannattaa miettiä. Toinen pitää hyväksyä sellaisenaan, koska toista emme voi muuttaa. Siksi pitää olla rehellinen, toisen viatkin hyväksyttävä, miettiä mitä tästä kaikesta näillä eväillä tulee. Arki tulee, ja silloin on osattava käsitellä myös ongelmat, jotta pääsee taas mukavampiin hetkiin.
ja minä tyttöön joka on 19v minua nuorempi, ja ei siitä tule varmaan mitään koska rakastan häntä enenmän kuin mitään muuta, mutta se ikä, hän voisi olla tyttäreni.
no kuules...Kyllä siitä tulee jos rakastatte toisianne.Eihän se ikäero tosiaan mitään haittaa!Rakkaus ja yhteenkuuluvuus on tärkein.
Voihan sitä rakastua, ,,,,,,rakkauteen
ja onhan se mukavaa kun jokun kiinteä,nuori, kiihkeä on kiinnostunut isän ikäisestä.
alussa on aina jännää ja seksuaalinen puoli, toisen ihmisen löytäminen, joku ihailee ja rakastaa sinua WAU!!!!
sitten takaisin realiteettiin miten kauan voi tälläinen suhde kestää, jos haet pientä piristystä elämään, romantiikkaa ja seksiä, ja et etsi mitään elämänlähdettä nuoruuteen haluat kohottaa keski-ikäistä ekoasi no siitä vaan,
mutta älä kuvittele, että tämä suhde kestää.
(tietenkin poikkeus VOI vahvistaa säännön).
Nuoria kiinnostaa vanhempi mies, tuovat kukkia osaavat kohdella naista oiken, heillä on rahaa, asunto, saa lahjoja ja pääsee ravintolaan syömään.
Mutta, musiikki, harrastukset kaverit ja vanhemmat,
onneksi olen noista kuvioista ulkona, ei sitä nyt lasten kanssa---- kun ei niillä ole vielä oiken mitään sanottavaa
...kun jotkut "aikuiset", ovat täysin omiin rutiineihinsa kangistuneina luovuttaneet nuoruuden mahtavan ennakkoluulottomuutensa. Sitä on elämä niin kovin jo koulinut, ja on tultu niin kovin "viisaaksi". Mulla on ollu suhteita niin itteeni vanhempien, kuin melkein puolet nuorempienkin naikkosten kanssa. On totta, että joidenkin nuorempien kohdalla elämänkokemuksen puute näkyy joissakin asioissa, mutta voin sanoa, että suurimmalla osalla tapaamistani hieman vanhemmista leideistä on jutut ja asenteet niin lapsellisia, suurinpiirtein suoraan seiskalehdestä revittyjen juttujen tasoilla että kypsempää seuraa on saanut hakemalla hakee. Sitä vastoin suurin osa nuoremmista jaksaa vielä iloita ja jutella kaikista elämässä oikeasti tärkeistä asioista. Ei oo jutut pelkkää duunia ja katkeruutta menneen elämän vaikeuksista joista on otettu "opiksi" ja niitä sitten vatvotaan suhteesta toiseen ja ihmetellään kun ei äijät jää. Tämä ei ole yleistys, on tietysti fiksujakin, mutta jos väität, että nuorten kanssa ei voi keskustella älykkäästi, niin luulenpa, että koet melkosen yllätyksen, kun luovut ennakkoluuloistasi, ja alat oikeasti juttelemaan nuorten kanssa,ja unohdat "kun minä olin nuori "-asenteen. Ehkä voit jopa löytää jotakin uutta sisältöä elämääsi. Nuoret ei tosiaankaan oo mitään idiootteja nykyään.Ja noi pedofiiliviittaukset on täysin kateellisten juttuja. Jos et tiedä, niin jo 18 vuotias on täysi-ikäinen ihminen. Ei se, että jollakin on teini-ikäisiä lapsia, rivitalo, liising-auto ja vakituinen työpaikka sano, että sillä olis elämänkokemusta yhtään enempää kun just koulunsa lopettaneella nuorella, päinvastoin. Ja kyllä tosta sunkin jutusta paistaa läpi sellanen kateellisuus niitä kohtaan, joilla on vielä mahdollisuus valita seuransa. Miksi olisit muuten ottanu sen seksin puheeks. Se ei oo ainoo asia mitä itteensä nuorempien naisten kanssa voi harrastaa.Että sellasta.
Anteeksi tarkoitukseni ei ollut loukata.
Toisaalta, Sinun kirjoutuksesi sävy on tahallaan loukkaavaa, mutta ei se mitään.
Pedofilia, oman nuoruuden etsiminen, ja rakastelu nuoremman ja kiinteämmän kanssa hieman provosoivaa.
Mutta kysymys kuuluu oletko onnellinen ???, oletko tasapainossa itsesi kanssa,
mitä haet ja mihin olet menossa ?
Saivartelut silleen taisin osua kipeään paikkaan.
Pidän itse nuorista ihmisistä enkä todellakaan pidä heitä idiootteina, jokaiseen ikäryhmään kuuluu sitä sun tätä.
En ole itse vanha, en ole katkera, en ole kangistunut, en ole ennakkoluuloinen, en ole viisas, en ole lihava, en ole ryppyinen, enkä ole ruma.
En ole edes vanhempi lady, rivien välistä voi lukea paljon. Minulla ei ole koskaan ollut ongelmia "äijien" kanssa, olen niin sanottu haluttu nainen.
Ensinnäkin en väittänyt ettei nuorten kanssa voi keskustella älykkäästi, toiseksi milloin sanoin olevani ennakkoluuloinen nuoria kohtaan ?????
Sanoin olevani ennakkoluuloinen henkilöitä kohtaan, jotka eivät kykene rakentamaan suhdetta ihmisten kanssa joilla on muutakin annettavaa kuin nuoruus.
ps. olen rikas menestyvä, hyvännäköinen 30 kymppinen nainen, jonka perässä juoksee vanhemmat ja nuoremmat miehet.
...sen loukkaantumisasian kanssa. Et sinä minua loukannut, mutta nuoria kyllä vihjatessasi, että heidän kanssaan ei ole mitään puhuttavaa. Mielestäni silloin on kysymys ennakkoluuloisesta asenteesta nuoria kohtaan, jos väität, että heillä ei ole muuta annettavaa kuin nuoruus.
Mitä tulee henkiseen tasapainoon, niin voin väittää olevani onnellisempi kuin niihin aikoihin, jolloin minäkin kuvittelin, että tasapainoiseen elämään tarvitaan rikkautta, hyvää ulkonäköä ja sitä, että joku on aina juoksemassa läähättäen perässäsi.Kokemusta on siitäkin. Nykyään tiedän, että elämän todellinen tasapaino syntyy hyvistä ja antoisista ihmissuhteista, joissa kunnioitetaan toista sellaisena kuin hän on( ja siis se tarkoittaa myös suhdetta ystäviin, sukulaisiin jne...)
Älä pahastu, mutta juuri tarpeesi todistella kuinka "hyvin" sinulla menee, vain vahvistaa käsityksiäni sinun tavasta suhtautua maailmaan. Mielestäni suurin vika monissa ikäisissäsi ja ikäisissäni ihmisissä on juuri se,että ns ulkoiset tekijät saavat niin suuren arvon. Onni löytyi, kun itse lopetin rahan perässä juoksemisen, ja aloin tekemään henkeni pitimiksi niitä töitä, joiden tekemisestä nautin. Nykyään on aikaa treenailla ja pitää itsensä kovassa kunnossa. Vanhat yrittäjäkaverit hurauttaa mersulla ohi, ja ovat kateellisia tämän hetkisestä tilanteestani. Itse yritän pysyä mahdollisimman kaukana niistä piireistä, joissa eletään "kauniit ja rohkeat" maailmassa.
Olen sinua vanhempi,on lapsikin jne.. mutta olen varma siitä, että kun vielä joskus löydän sen oikean, hän aika varmasti on sinua nuorempi. Silloin on suurempi todennäköisyys sille, että hän ei ole rikas eikä menestyvä, eli sellainen ihminen, jonka kanssa minä tulen hyvin toimeen.
Toivottavasti osaat nyt lukea tämän muutenkin kuin provona. Olen totaalisen kyllästynyt väittelemään ihmisten kanssa. Olkoon jokaisella oikeus mielipiteeseensä. Hyvää ja aurinkoista syksyä sinullekin!
en minäkään jaksa väitellä.
haluan vain huomauttaa, etten ole missään vaiheessa väittänyt nuoria typeriksi.
Vihjaisin siihen, että henkilöt jotka etsivat paljon nuorempaa henkilöä kuin he itse ovat, eivät ole välttämättä henkisesti täysin kehittyneitä.
No itse sanot olevasi tasapainoinen ja et juokse rahan perässä. Hyvä sinulle, ja toivottavasti pysytkin onnellisena, etkä tule kokemaan liian paljon pettymyksiä.
En halunnut provosoida ulkonäkyasioista puhumalla, koska ne ovat vain pintaa.
Minua kiinnostaa ennemmän ihmisten sisäinen kauneus ja älykkyys, treenaan käyn luonnossa ja samoilemassa koirani kanssa.
Olen tasapainoinen ja onnellinen, eikä minusta rahassa ole mitään vikaa, se vain helpottaa elämäntaipareella.
hyvää jatkoa vain sinulle ja toivottavastii löydät sen elämäsi naisen. (tytön)
... sinä olet ??
Minäkin haluan juosta Sinun perässä !!! ... saanhan minäkin koettaa onneani ?? ;)
Ps. Köyhä ja Komee, mutta onnellinen...
jos jaksat kävellä tuntikausia pusikoissa tai valelluksella ja sen jälkeen vähän nauttia elämästä, hyvän ruuan viinin ja mustasukkaisen koirauroksen kanssa,,,,,joka suojelee emäntäänsä.
se jäi vielä epäselväksi. :)
Kyllähän minä sinun perässäsi pusikoissa ja rämeelä juoksentelisin ... sitähän minä olen etsinytkin koko elämäni.
Koira ei varmaankaan tuota ongelmia ... minulla taito hallita niitä...
"Suojella" ??? ... enhän minä lähestyisikään sinua vihamielisin aikein ... ;)
Ps. Odotan tapaamistamme ... ;))
..tai sitten ei. Oli ikäero mikä tahansa, yhteensopivuuden kannalta henkisesti samalla tasolla oleminen on kai se ratkaisevin tekijä. Vanhakin on ollut joskus nuori ja nuoresta tulee aikanaan vanha. Nuorikin ihminen voi eräällä tavalla olla henkisesti kypsä, mutta mikä oleellisinta, hänellä ei ole vielä takanaan pitkälti elettyä elämää.
Lyhyessä ajassa voi tapahtua paljon, mutta se kuinka alat sen kanssa elämään..se vie aikaa. Näiden asioiden sovittaminen yhteen kahden suuren ikäeron omaavan ihmisen välillä...se on toisen asettumista toisen tasolle. Nuoren ihminen läsnäolo nuorentaa vanhempaa ihmistä, vanhemman läsnäolo tasapainottaa nuorempaa.
En mahda mitään ajatukselleni, että useinkin kyse on niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin seksistä.
..minä taas rakastunut mieheen, joka minua 9 vuotta nuorempi. Emme edes keskustele ikäerosta, se ei ole tärkeää. Rakastamme toisiamme, olemme olleet yhdessä jo kaksi vuotta.
Toivotan sinulle onnea.
Kiitos"aamu":)!Kysymykseni onkin herättänyt enemmän keskustelua kuin luulin,hyvä vain!
Päivä päivältä olen onnellisempi rakastaessani miestä,joka ymmärtää minua ja minä ymmärrän häntä.Olemme samalla aaltopituudella.Hän on onnellinen kuten minäkin.Vihdoinkin olen löytänyt sen Oikean (ja olen 24 vuotias.!)
Hei!
Mieheni on minua 20 vuotta nuorempi,eikä meillä ole koskaan ollut ongelmia iän takia.On ihmisiä,jotka ihmettelevät ikäeroamme,mutta saahan sitä ihmetellä...eiväthän he tiedä sitä mitä meillä todella on.toisemme.
Ja tunnen parin jossa mies on lähes 20 vuotta nuorempi naistaan!Mitäs siitä sanotte ;)?!
Ikä merkitsee aivojen rappeutumista, vai miksi pitää ensin leuhkia, että on 20v nuorempi mies, ja seuraavassa lauseessa ilmaista, että TUNTEE parin, jossa mies on 20v nuorempi?? Vai leuhkitko tämän toisenkin naisen puolesta? Mitäs tästä sanot?! Ps.minulla ei syytä olla kateellinen, turha vedota siis siihen!!
Olenko leuhkinut...?En mielestäni.Oikeastaan viestisi on niin käsittämätön,että miksi edes vaivaudun vastaamaan...:-)
Eva varmaan tarkoitti, että hänen miehensä on 20 vuotta vanhempi...
Suurinpiirtein näin: "Mieheni on minua 20v nuorempi..." Kirjoitit sinä, ja jatkui..."Ja tunnen parin, jossa mies on lähes 20v nuorempi....MITÄS TÄSTÄ SANOTTE? Kuulostaa kyllä leuhkimiselta,,,mitä siihen odotit sanottavan?!?
ei iällä ole merkitystä. itse olen rakastunut 18v vanhempaan mieheen, mutta en edes huomaa sitä eroa. pääasia on se mitä tunnette ja koette. älkääkä antako muiden vaikuttaa suhteeseenne. teette juuri niinkuin teistä tuntuu. hyvää syksyn jatkoa ja nauttikaa toisistanne!
Ei meillä ole kuin 17 vuotta, siis olen vanhempi. Kyse on siitä, mitä päässä on. Vain huonossa suhteessa olevat taitavat olla kateellisia. Tämä on tämä suhde, josta pitää osata iloita joka päivä. Huomisesta emme tiedä, emmekä elämme pituudesta. Siksi on nautittava tässä ja nyt toistamme.
Taidat itse olla aika nuori vai mitä ?
Silloin varmasti ympäristö reagoi ,eli jos olet itse semmoinen 15-16 vuotias ja ystäväsi aikuinen mies eli lähes kolmekymppinen niin kyllähän asia niin on että ei Teillä paljon yhteistä ole. Itse tapasin eka mieheni 18 vuotiaana, menin naimisiin 19 vuotiaana. Hän oli 13 v. vanhempi. Yhdessä pysyttiin lähes 30 vuotta, sitten kyllä erottiin, mutta ei ikäerolla ollut mitään tekemistä sen kanssa.
Koskaan en ikäeroa ajatellut, joten hyvin vähän se loppujen lopuksi merkitsee.
Niin en ole teini enää:) nuori kylläkin,mutta kokenut jo ihmissuhteissani yhtä jos toista ja oppinut sekä kasvanut henkisestikin.
Taidat itse olla aika nuori vai mitä ?
Silloin varmasti ympäristö reagoi ,eli jos olet itse semmoinen 15-16 vuotias ja ystäväsi aikuinen mies eli lähes kolmekymppinen niin kyllähän asia niin on että ei Teillä paljon yhteistä ole. Itse tapasin eka mieheni 18 vuotiaana, menin naimisiin 19 vuotiaana. Hän oli 13 v. vanhempi. Yhdessä pysyttiin lähes 30 vuotta, sitten kyllä erottiin, mutta ei ikäerolla ollut mitään tekemistä sen kanssa.
Koskaan en ikäeroa ajatellut, joten hyvin vähän se loppujen lopuksi merkitsee.
heipähei!
Viihdytte erinomaisen hyvin yhdessä.
Vanhempi tai nuorempi?
Ikäerot täydentävät toisiaan,
suhde on huomattavasti toimivampi, kuin samanikäisten keskuudessa.
Nauttikaa hetkistänne ja yhdessäolostanne nyt ja tänään!
oon kyllä sitä mieltä ettei iällä ole väliä. Itse olen ihastunut itseäni melkein 20 vuotta vanhempaan mieheen, en tiedä mikä hänessä kiinnostaa ja viehättää. Olen yleensäkin kiinnostunut itseäni vanhemmista miehistä. Mutta jos kemiat kohtaa ja muutenkin homma toimii, anna palaa vain. Täällä ollaan vain kerran, turha sitä aikaa on kuluttaa funtsimiseen ja toisten mielipiteiden mukaan elämiseen.
...kannattaako sitä välittää mitä muut ajattelevat? Ei rakkaus ikää katso.