RAHA SOKAISEE !

Totuus , jota on vaikea tajuta , on tuskallista arkipäivää miljardeille kapitalistisen järjestelmän marginaaleissa tai niiden tuolla puolen elävillä ihmisillä .
Kehitysprojekteina rakennettavat padot , viljelmät , teollisuuslaitokset , moottoritiet , golfkentät , lomakeskukset ja sotilastukikohdat riistävät joka vuosi useilta miljoonilta syrjäytyviltä ihmisiltä heidän maansa , juomavetensä ja kalansaaliinsa .
Maailmanpankin lainat ja ulkomaiset avustukset ovat ainakin osittain mukana monien tälläisten hankkeiden rahoituksessa . Usein syrjäytetyt ihmiset syöstään yksinkertaisesta köyhyydestä toivottomaan puutteeseen . Hankkeiden edunsaajat ovat aina niitä , joiden asiat olivat jo valmiiksi paremmin kuin syrjäytettyjen ihmisten . Tämä on osa laajempaa kehitystä , jossa globaalin talouskasvun voitot eivät suinkaan kanavoidu köyhien hyväksi , vaan niiden , joilla on jo ennestään varallisuutta yli oman tarpeen - ja usein moninkertaisesti .

Esimerkiksi vuonna 1960 maailman väestön rikkain viidennes nautti 30-kertaisista tuloista maailman köyhimpään viidennekseen verrattuna . Rikkaimpien osuus on näinä päivinä reippaasti yli kaksinkertaistunut virallisesta kehitysavusta huolimatta .
Rikkaimpien tulojen osuus köyhimpien tuloihin nähden oli esim . vuonna 1991 61-kertainen ja vuonna 1994 se oli noussut jo 78-kertaiseksi .

Mitä vahvemmin kapitalismi lujittaa yliotettaan demokratiasta ja markkinataloudesta , sitä nopeammin kuilu syvenee .

Esimerkiksi vuonna 1996-1997 maailman rikkain ihminen Microsoftin pääjohtaja Bill Gates , kasvatti netto-omaisuuttaan 17,9 miljardilla dollarilla , mikä vastaa suunnilleen väkiluvultaan 11-miljoonaisen Zimbabwen valtion vuoden taloudellista kokonaistuotantoa . Vuonna 1998 Gatesin varallisuus kohosi 51 miljardiin dollariin hänen tiukentaessaan otettaan internetistä ja koko televiestintäalasta .

Hänen toimintansa herättää kysymyksen : KUINKA PALJON ON TARPEEKSI ?

Politiikan tutkimuksen analyysin mukaan monet kaikkein korkeimmin palkatuista johtajista ovat lakkauttaneet eniten työpaikkoja .
Yhdysvalloissa käytetyt toimitusjohtajien palkkiopaketit ovat jo käytössä euroopassakin . Suomessa mm. Nokian Ollilan ja Fortumin Liliuksen kaltaisille ansiottoman suurina optioina .
Näin eurooppalaisia toimitusjohtajia painostetaan keskittymään osakkeenomistajien voittoihin ja laiminlyömään muut tavoitteet , amerikkalaiskollegoidensa tyyliin .

Rikkaiden ja köyhien välisen kohtuuttoman kuilun syveneminen , yhä kiihtyvä todellisen varallisuuden kuluttaminen , rahamaailman instituutioiden vallan kahvassa olevien ihmisten sokeus ja toiminnan painopisteen siirtyminen todellisen varallisuuden luomisesta rahoitusomaisuuden paisuttamiseen ovat suorassa yhteydessä toisiinsa .

Superrikkaiden joukko muodostaa yhden prosentin kymmenesosan tai sitäkin vähäisemmän osan maailman väestöstä , mutta se kykenee rahoittamaan poliittisia kampanjoita ja nostamaan valtaan poliitikkoja ( suomessa mm. Niinistöstä ) jotka edistävät finanssikapitalismille suotuisia hankkeita , kuten myyntivoittoverojen leikkauksia , jotka siirtävät verotaakkaa pörssikeinottelijalta palkansaajille .
Mitä suuremmiksi finanssikuplilla keinottelevien ( mm. surullisenkuuluisa Enron ) ihmisten voitot nousevat , sitä paremmin he kykenevät edelleen edistämään itselleen suotuisien poliitikkojen toimintaa ja sitä avokätisemmin he tarjoavat yhtiöiden toimitusjohtajille kannustinosuuksia , jotta nämä tekisivät kaikkensa pitääkseen osakkeiden hinnat nousussa .
Globaalin kapitalismin sääntöjen mukaan todellinen vauraus kuuluu sille , joka kykenee maksamaan siitä suurimman summan rahaa , koska valtaapitävät keinottelijat , poliitikot ja yhtiöiden huippujohtajat menestyvät rahassa mitaten erinomaisesti , he kykenevät hankkimaan omistukseensa yhä suuremman osan yhteiskunnan varallisuudesta .
Näin heille syntyy harha siitä , että yhteiskunnan todellinen vauraus karttuu samassa suhteessa kuin heidän rahavaransa .

Rikkaiden on varaa lentää ruuhkien ja saasteiden yli yksityiskoneillaan ja helikoptereillaan ; he voivat elää mitä ylellisimmissä ja turvallisimmissa yhteisöissä , työskennellä valtavien toimistotornien maisemahuoneistoissa , pukeutua upeimpiin muotivaatteisiin , syödä gourmee-ruokia ja lomailla maailman harvoilla erämaa-alueilla .

Heidän näkökulmastaan ihmiskunnan asiat eivät ole koskaan olleet näin hyvin . Raha on sokaissut heidät näkemästä rahamaailman toimiensa todellisia seurauksia , eivätkä he kärsi maailman todellisen vaurauden ehtymisestä .
Mitä globaalimmaksi talousjärjestelmä muotoutuu , sitä helpommin he saavat käsiinsä loputkin maailman rikkauksista .

Näin mielipuolinen järjestelmä on kapitalismi . Kuningas Midas vaihtoi elämän kultaan ja huomasi pian virheensä . Kapitalismissa eläville ihmisille , vaihtokaupan järjettömyys valkenee hitaammin .
Kun kuuntelemme kapitalismin seireenilaulua , vaikuttaa siltä kuin ihmiskunta olisi tehnyt yhteisen päätöksen elämän pyyhkäisemiseksi pois maapallolta . Se kehoittaa meitä hyväksymään rahan todellisuudeksemme , elämän tarkoitukseksi , korkeammaksi arvoksi .

Niin , raha on hyvä renki , mutta huono isäntä .