Tässä on semmoinen Sana, joka antaa aina voimaa ja lohtua:
"Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.
Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa;
mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.
Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?
Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.
Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.
Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina".
Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. (Room. 8:28-39)
"Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.
Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa;
mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.
Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän ei lahjoittaisi meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?
Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.
Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.
Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina".
Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. (Room. 8:28-39)
Vastaukset 11
Vanhimmat
joka kantaa aina perille asti. Näitä rohkaisun sanoja tarvitsemme. Vapautuksen päivä lähnee lähenemistä, tänään taas yksi päivä vähempi. :)
Kiitos VeliRiepu :)
Kaiken syyttelyn ja panettelun keskellä on hyvä syödä välillä rukiista evästä. Ei masennuta syytöksistä. Se on tavallaan meidän osa täällä maan alhoissa. Mutta vihollinen ei tee yhtään enempää kuin mitä Jumala sallii.
Jeesus kanssasi tulevallakin viikolla!
Kiitos hyvästä Sanan kohdasta. Tulkoon Jumalan Sana meille tärkeämmäksi, Jeesus rakkaammaksi.
Siunausta jokaiselle.
Room.8:8-12
8. Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt.
9. Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
10. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.
11. Ja tehkää tämä, koska tunnette tämän ajan, että jo on hetki teidän unesta nousta; sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun uskoon tulimme.
12. Yö on pitkälle kulunut, ja päivä on lähellä. Pankaamme sentähden pois pimeyden teot, ja pukeutukaamme valkeuden varuksiin.
Juuri niin. Raamatun sana on se meidän lamppumme, joka pitää meidät tiellä. Ja jos ojaan tipahdamme, niin Jeesus meidät vetää takaisin tasaiselle alustalle. Ja matka jatkuu Jeesuksen kanssa.
Runsasta siunausta sinullekin tulevalle viikolle!
tänään juuri tuli mieleen tuo sama Sanan paikka, että kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta..Kun on meilläkin uskovilla päiviä, jolloin "ahdistaa"...ihmisiähän mekin olemme.
on se ihanaa tuo Jumalan Sana, kun sitä kautta Herra voi meitä noin ihanasti lohduttaa ja vahvistaa uskossa. ja virvoittaa.
Tämä kohta Raamatusta on varmaan yksi rakastetuimmista Sanan kohdista, koska siinä tulee niin voimakkaasti Jumalan rakkaus ja uskollisuus, joita ilman me reppanat olisimme ihan onnettomia surkimuksia, minä ainakin. Ehkä jotkut vahvat ihmiset pärjää ilman Jumalaakin, minä en. Hyvä, ettet sinäkään, koska armossa on meidän iankaikkisuustoivo. Siunausta sinulle!
"jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut"
Onko niistä sinulla tarkempaa tietoa?
Mitä on tuo kirkastaminen?
Raamatun kieli voi tosiaan tuntua vaikealta kenelle vaan, joka ei siihen hirveästi ole perehtynyt.
Aivoitus tarkoittaa nykysuomen sanakirjankin mukaan suunnitelmaa tai ajatusta. Ei siis aivoja.
Kirkastaminen tarkoittaa käsittääkseni sitä, mikä Jeesuksen omille tapahtuu taivaassa. Saamme silloin kirkastetun kehon, häikäisevän olemuksen. Meidät kirkastetaan sellaisiksi kuin, mitä Jeesuskin on. Sitä on vaikea käsittää näillä "saviaivoilla" (tarkoitan itseäni, en sinua), mutta Jumalalla on omilleen jotain aivan suurenmoista tarjolla sitten siellä taivaassa.
Siunausta sinulle!
"Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua."
Herran siunaus on kirjoitettu yksikössä. Sinä olet oikea Jumalan siunauksen postiosoite. Herran siunaus annettiin erämaataipaleen aikana. Herra vakuutti, että hän ei ole unohtanut, hyljännyt ja jättänyt kansaansa silloinkaan, kun heillä on vaikeuksia. Lyöty ja omat mahdollisuutensa menettänyt ihminen ei ole Jumalan siunausten ulkopuolella.
Herra ei välttämättä varjele omiaan vastoinkäymisiltä, vaikeuksilta tai kärsimyksiltä, mitä ne sitten lieneekään. Sellaisiin tilanteisiin joutunut ei ole Jumalan hylkäämä. Herra tahtoo kuitenkin varjella meidät ajatukselta, että hän olisi hyljännyt meidät. "Kaikissa heidän ahdistuksissan, on hänelläkin ahdistus." Kristus on luvannut olla matkalla mukana.
Ollessani opettajana Länsi-Afrikassa, Ghanassa, kuulin erään tarinan. Oli sota-aika. Ron opiskeli eräässä sisäoppilaitoksessa, Englannissa. Joululoma oli juuri tulossa. Ron oli ilmoittanut kotiväelleen junan kotiasemalle saapumisajan. Hän meni lähtöasemalla junaan. Pani lakkinsa, päällystakkinsa ja laukkunsa ensin niille kuuluville paikoilleen. Sitten hän istuutui. Pojan sydän sykki innokkaasti, kuten kotiinpalaavalla lapsella konsanaan. Junan saapuessa määräasemalle, Ron astui ulos junasta. Häntä kohtasi melkoinen yllätys. Yksikään lamppu ei palanut asemalpihalla. Oli nimittäin ilmahälyytyksen aika. Kukaan ei ollut tullut häntä vastaan. Oli pilkkopimeää. Ron kertoi tunteneensa itsensä araksi ja pelokkaaksi. Niinpä hän lähti kulkemaan tuttua reittiä kotiin päin. Matkalla hän kuunteli kaikkia mahdollisia ääniä. Oman sydämen sykekin oli havaittavissa. Hetken päästä hän kuuli askelten äänen. Hän seisahtui ja kuunteli. Sitten käveli vielä hetken matkaa. Hän pysähtyi jälleen ja kuuli etuvasemalta jonkun tulevan. Sitten yön pimeydestä kuului ääni: "Oletko se sinä Ron?" Ron kertoi, että tuona hetkenä hän oli maailman rohkein mies, koska se ääni oli isän ääni! Isä tuli vastaan! Siinä Ronin vierellä isä kääntyi ja Ron pani kätensä isän käteen ja niin matka jatkui turvallisesti kotiin päin!
Niin se on, että tuttu, turvallinen ja hyvin valaistu polku, jos sitä ihmisen on yksin kuljettava ei ole yhtä turvallinen kuin pimeä polku, jonka saamme kulkea yhdessä taivaallisen Isän kanssa. Näillä sanoilla halusin nyt vuorostani rohkaista sinua Veli-Riepu.
Kiitoksia sinulle valtavan paljon! Kirjoituksesi oli siunaava ja rohkaiseva. On mahtavaa, kun on tällaisia hyviä ystäviä, joilla on kannustavia sanoja annettavana. Tällaisia viestejä tarvitaan aina, koska tämä maailma on muuten niin kylmä (ei pelkästään keskitalvella) ja kolkko.
Herra siunatkoon ja varjelkoon myös sinua!
Jokaisella sukupolvella on oikeus elää siinä uskosssa, että Kristus palaa tämän sukupolven aikana. Kun me tässä uskossa elämme ja palvelemme, niin meissä saisi näkyä samoja piirteitä kuin Luojan luomissa muuttolinnuissa. Ennen syysmuuttoa ne kokoontuvat yhteen puhelinlangoille, pensaisiin, puihin, pelloille jne. Jokin niitä yhdistää. Mikä meitä yhdistää? Meillä on Jumlan armosta edessämme yhteinen Isän koti ja yhteinen ikuisuus.