Tästä pidän kiinni!

joka kantaa aina perille asti. Näitä rohkaisun sanoja tarvitsemme. Vapautuksen päivä lähnee lähenemistä, tänään taas yksi päivä vähempi. :)
Kiitos VeliRiepu :)

Kiitos hyvästä Sanan kohdasta. Tulkoon Jumalan Sana meille tärkeämmäksi, Jeesus rakkaammaksi.

Siunausta jokaiselle.

Room.8:8-12

8. Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt.

9. Sillä nämä: "Älä tee huorin, älä tapa, älä varasta, älä himoitse", ja mikä muu käsky tahansa, ne sisältyvät kaikki tähän sanaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".

10. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sentähden on rakkaus lain täyttämys.

11. Ja tehkää tämä, koska tunnette tämän ajan, että jo on hetki teidän unesta nousta; sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun uskoon tulimme.

12. Yö on pitkälle kulunut, ja päivä on lähellä. Pankaamme sentähden pois pimeyden teot, ja pukeutukaamme valkeuden varuksiin.

tänään juuri tuli mieleen tuo sama Sanan paikka, että kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta..Kun on meilläkin uskovilla päiviä, jolloin "ahdistaa"...ihmisiähän mekin olemme.

on se ihanaa tuo Jumalan Sana, kun sitä kautta Herra voi meitä noin ihanasti lohduttaa ja vahvistaa uskossa. ja virvoittaa.

"jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut"

Onko niistä sinulla tarkempaa tietoa?
Mitä on tuo kirkastaminen?

"Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua."

Herran siunaus on kirjoitettu yksikössä. Sinä olet oikea Jumalan siunauksen postiosoite. Herran siunaus annettiin erämaataipaleen aikana. Herra vakuutti, että hän ei ole unohtanut, hyljännyt ja jättänyt kansaansa silloinkaan, kun heillä on vaikeuksia. Lyöty ja omat mahdollisuutensa menettänyt ihminen ei ole Jumalan siunausten ulkopuolella.

Herra ei välttämättä varjele omiaan vastoinkäymisiltä, vaikeuksilta tai kärsimyksiltä, mitä ne sitten lieneekään. Sellaisiin tilanteisiin joutunut ei ole Jumalan hylkäämä. Herra tahtoo kuitenkin varjella meidät ajatukselta, että hän olisi hyljännyt meidät. "Kaikissa heidän ahdistuksissan, on hänelläkin ahdistus." Kristus on luvannut olla matkalla mukana.

Ollessani opettajana Länsi-Afrikassa, Ghanassa, kuulin erään tarinan. Oli sota-aika. Ron opiskeli eräässä sisäoppilaitoksessa, Englannissa. Joululoma oli juuri tulossa. Ron oli ilmoittanut kotiväelleen junan kotiasemalle saapumisajan. Hän meni lähtöasemalla junaan. Pani lakkinsa, päällystakkinsa ja laukkunsa ensin niille kuuluville paikoilleen. Sitten hän istuutui. Pojan sydän sykki innokkaasti, kuten kotiinpalaavalla lapsella konsanaan. Junan saapuessa määräasemalle, Ron astui ulos junasta. Häntä kohtasi melkoinen yllätys. Yksikään lamppu ei palanut asemalpihalla. Oli nimittäin ilmahälyytyksen aika. Kukaan ei ollut tullut häntä vastaan. Oli pilkkopimeää. Ron kertoi tunteneensa itsensä araksi ja pelokkaaksi. Niinpä hän lähti kulkemaan tuttua reittiä kotiin päin. Matkalla hän kuunteli kaikkia mahdollisia ääniä. Oman sydämen sykekin oli havaittavissa. Hetken päästä hän kuuli askelten äänen. Hän seisahtui ja kuunteli. Sitten käveli vielä hetken matkaa. Hän pysähtyi jälleen ja kuuli etuvasemalta jonkun tulevan. Sitten yön pimeydestä kuului ääni: "Oletko se sinä Ron?" Ron kertoi, että tuona hetkenä hän oli maailman rohkein mies, koska se ääni oli isän ääni! Isä tuli vastaan! Siinä Ronin vierellä isä kääntyi ja Ron pani kätensä isän käteen ja niin matka jatkui turvallisesti kotiin päin!

Niin se on, että tuttu, turvallinen ja hyvin valaistu polku, jos sitä ihmisen on yksin kuljettava ei ole yhtä turvallinen kuin pimeä polku, jonka saamme kulkea yhdessä taivaallisen Isän kanssa. Näillä sanoilla halusin nyt vuorostani rohkaista sinua Veli-Riepu.