Chavezilta köyhäinapua USA:aan

Aina kun USA:ssa tapahtuu joku iso onnettomuus, niin Kuuba on ensimmäisenä tarjoamassa apua.

Tämä on Kuuban hienovarainen tapa vihjata siihen, että USA on mätä valtio, joka ei huolehdi omista kansalaisistaan.

Todellisuudessa sitä köyhäinapua tarvittaisiin enemmän eräässä toisessa Kuuban naapurissa eli Haitissa. Mutta Haitin auttamisesta ei saa propagandahyötyä, joten Haiti tulkoon toimeen omillaan...

Hienoa että köyhäinapua annetaan ja pidetään huolta toisten tarpeista.
Vielä hienompaa olisi jos teot tapahtuisi empatiasta ilman laskelmointia ja oman edun tavoittelemista.
Castron vallankumous merkitsi kulttuurin vapautumista ja toi Kuuban kirjailijoille, muusikoille ja taitelijoille mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Kulttuuria tuettiin voimakkaasti ja näin vastattiin ihmisen henkisiin tarpeisiin ilmaista itseään ja kokea taiteellista kauneutta ja luovuuden inspiroivaa vaikutusta. Taitelijoiden saaman tuen ansiosta moni pääsi kansainväliseenkin kuuluisuuteen.
Asian kääntöpuoli?
Taiteellisen ilmaisun vapaus määriteltiin jokaisen kansalaisen oikeudeksi, ja perustuslakiin vuonna 1975 (jos muistan vuosiluvun oikein) kirjattiin että jokaisen kansalaisen on saatava myös käytännössä harjoittaa oikeuttaan - tietenkin: vallankumousideologian puitteissa.
Vapaus siis koski jokaista kansalaista joka oli sitoutunut kommunistiseen ideologiaan ja Castron poliittiseen linjaan ja näiden käsitykseen vallankumouksesta ja yhteistä hyvää rakentavasta ihmisestä jolle yhteiskunnan etu on yksilöllisiä ihanteita tärkeämpi.
Entä ne jotka ajattelivat jossain määrin toisin?
Voi heitä! Kun eivät ymmärtäneet perustuslaissa määritellyn vapautensa päälle vaan turmiollisia ajatuksiaan vaalien nousivat vapauttaan vastaan ainoa vaihtoehto kansan hyvinvointia rakentavalle hallitukselle oli vangita ja sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle heidät.
Ne joiden taiteellinen linja ja ajattelun ilmaukset eivät vastanneet Kuuban virallista linjaa määriteltiin siis vastavallankumouksellisiksi ja antisosiaaliseksi epäkelvoksi ihmisainekseksi. Näitä vangittiin, todennäköisesti myös kidutettiin, lähetettiin leireille ja pakkotyöhön.
Mutta virallisessa Kuubassa kukoisti vapaus ja taiteellinen luovuus merkkinä Castron ja hänen hallintonsa ihmisrakkaudesta.
Sellaista on politiikka.