HUOLISITKO ULKOMAALAISEN TYÖTOVERIKSESI ?

Kyllähän sitä nyt maailmankieltä eli engelskaa suomalaisen sen verran täytyy osata, että sillä työasiat hoituvat. Miksi niitä yhteiskunnan kustantamia kouluja sitten käydään, ihanko vain siksi että lomamatkalla osaa baarissa tilata "van piör"? Ainakaan meillä IT-alalla ei voi olettaa, että duunikaverit tai asiakkaat ovat suomalaisia, kyllä homman on muidenkin kanssa hoiduttava. Ja ihonvärillä ja uskonnolla ei sitten tosiaan ole mitään väliä.

kielitaitoinen kirjoitti:

Kyllähän sitä nyt maailmankieltä eli engelskaa suomalaisen sen verran täytyy osata, että sillä työasiat hoituvat. Miksi niitä yhteiskunnan kustantamia kouluja sitten käydään, ihanko vain siksi että lomamatkalla osaa baarissa tilata "van piör"? Ainakaan meillä IT-alalla ei voi olettaa, että duunikaverit tai asiakkaat ovat suomalaisia, kyllä homman on muidenkin kanssa hoiduttava. Ja ihonvärillä ja uskonnolla ei sitten tosiaan ole mitään väliä.

Lue lisää

Itse olen entisajan koululaitoksen kasvatteja (1960-luvun loppu ja 1970-luvun alku), joka ei saanut vieraiden kielten puhe- ja kuuntelemisopetusta. Vieraita kieliä pelkästään kirjoitettiin kääntämällä lauseita kielestä toiseen. Suullisesti käsiteltiin lähes pelkästään kielioppisääntöjä, jotka usein piti osata ulkoa.

Vanhan opetuksen puutteet kyllä kuuluvat 90-prosenttisesti yli 45-vuotiaiden puheesta. Ainahan voi pyrkiä tuon kymmenen prosentin joukkoon, mutta lisäopetuksesta motivoituminen vaatii rahaa tai muita edistymismahdollisuuksia houkuttimiseksi. Itse olen jonkin verran pyrkinyt parantamaan kuullun ja puhutun kielen taitoja kansalaisopistossa, mutta ei se kovin pitkälle vie lähes viisikymppisenä.

Sitä paitsi, noin kolmannes ikäluokastani ei päässyt opiskelemaan englantia ennenkuin lukiossa. Kieltenopiskelu aloitettiin monessa kansakoulussa ruotsilla ja keskikoulussa tuli uutena kielenä pitkä saksa, joka saattoi olla ainoa sallittu vaihtoehto koulu- tai luokkakohtaisesti. Englannintunnit alkoivat vasta lukiossa.

Kouluhallitus ja koulujen rehtorit eivät vielä 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa käsittäneet englantia maailmankieleksi. Valitettavasti.

... mutta kiinnosti tietää ihmisten ajatuksista tämän asian tiimoilta . Tästä samanmoisesta asiasta oli ja on ollut keskustelua myös sosiaali-, ja terveysalan lehdissä . Oma henkilökohtainen mielipiteeni on se , että , kun suomeen tulee maahanmuuttajia ja varsinkin , ketkä ovat työelämään innokkaita , niin on A ja O opettaa heille ensin tyydyttävä suomen kielen taito ... varsinkin terveydenhuoltoalalla hoidon tekee hankalaksi , jos tulee ja on kieliongelmia ... silloin syntyy helposti väärinkäsityksiä . Muuten jos ihminen on vain pätevä , niin se on vain virkistävää saada työtoveri erillaisen kulttuurin maailmasta . Itse olen avarakatseinen ja avoin kaikelle uudelle .