Ramu erehtyy

Jo varhaisen kirkon kasteopetukseen alkoi liittyä yhä enemmän apostoliselle opetukselle vieraita aineksia.

Kasteen sakramentti ohitti Jumalan vaikuttaman uskon ja alkoi saada suorastaan maagisia piirteittä. Niinpä äärimmäisimmän tulkinnan mukaan kastamattomat sylilapset joutuisivat kadotukseen. Katolinen kirkko kohtuullisti tämän tulkinnan opettamalla, ettei kastamaton lapsi kuollessaan joudu positiivisesti rangaistavaksi, vaan ainoastaan negatiivisesti; toisin sanoen lapsi ei joutuisi helvettiin, muttei myöskään pääsisi nauttimaan autuudesta.

Lasten asema Jumalan edessä onkin jäänyt perinteisille kirkoille vaikeaksi kysymykseksi, johon eri teologit antavat hyvin erilaisia vastauksia. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vanhoillislestadiolaisten opetus lienee lähinnä helluntailais-baptistista käsitystä.

Lestadiolaiset eivät hyväksy lasten tuomitsemista kadotukseen, mutta eivät myöskään kirkkojen traditionaalista käsitystä, että usko syntyisi kasteessa. Uuden testamentin opetukseen sekä Apostolisen uskontunnustuksen kirjaimeen ja henkeen vedoten he opettavat, että lapset sellaisinaan ovat kelvollisia Jumalalle ”Kristuksen valmistaman täydellisen ansion ja sovituksen tähden”. (Reinikainen: Usko ja kaste, 44, 66)

Evankeliumissa on kerrottu Jeesuksen sanat pienistä lapsista: ”Heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta” (Matt.19:14; Mark. 10:14; Luuk. 18:16). Lapset ovat siis sellaisenaan taivaskelpoisia. Silti hekään eivät pelastu oman puhtautensa, vaan ainoastaan Kristuksen sovitustyön perusteella. Koko ihmiskunnan tavoin myös lapset ovat osallisia perisynnistä, mutta ilman mitään ihmistekoja he ovat osallisia myös sovituksesta, sillä ”Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa” (2. Kor. 5:19).

Ihmisen pelastumisesta Raamattu antaa kirkkaan ilmoituksen: ”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja.” (Ef. 2:8). Kaste ei milloinkaan voi korvata pelastavaa uskoa. Kuitenkaan uskoa ja kastetta ei voida myöskään erottaa toisistaan. Ne kuuluvat yhdessä Jumalan tarjoamaan pelastukseen. Fariseukset ja lainoppineet ”tekivät turhaksi Jumalan aivoituksen heitä kohtaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta.” (Luuk.7:30). Yleensä protestanttinen teologia yhtyy Augustinuksen tulkintaan, jonka mukaan sakramentin halveksiminen on tuomioksi, mutta ei siitä vaille jääminen.




Ramun ehdoton kastenäkemys on ristiriidassa raamatun kanssa.

Vote vai Teukka kirjoitti:

Jo varhaisen kirkon kasteopetukseen alkoi liittyä yhä enemmän apostoliselle opetukselle vieraita aineksia.

Kasteen sakramentti ohitti Jumalan vaikuttaman uskon ja alkoi saada suorastaan maagisia piirteittä. Niinpä äärimmäisimmän tulkinnan mukaan kastamattomat sylilapset joutuisivat kadotukseen. Katolinen kirkko kohtuullisti tämän tulkinnan opettamalla, ettei kastamaton lapsi kuollessaan joudu positiivisesti rangaistavaksi, vaan ainoastaan negatiivisesti; toisin sanoen lapsi ei joutuisi helvettiin, muttei myöskään pääsisi nauttimaan autuudesta.

Lasten asema Jumalan edessä onkin jäänyt perinteisille kirkoille vaikeaksi kysymykseksi, johon eri teologit antavat hyvin erilaisia vastauksia. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vanhoillislestadiolaisten opetus lienee lähinnä helluntailais-baptistista käsitystä.

Lestadiolaiset eivät hyväksy lasten tuomitsemista kadotukseen, mutta eivät myöskään kirkkojen traditionaalista käsitystä, että usko syntyisi kasteessa. Uuden testamentin opetukseen sekä Apostolisen uskontunnustuksen kirjaimeen ja henkeen vedoten he opettavat, että lapset sellaisinaan ovat kelvollisia Jumalalle ”Kristuksen valmistaman täydellisen ansion ja sovituksen tähden”. (Reinikainen: Usko ja kaste, 44, 66)

Evankeliumissa on kerrottu Jeesuksen sanat pienistä lapsista: ”Heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta” (Matt.19:14; Mark. 10:14; Luuk. 18:16). Lapset ovat siis sellaisenaan taivaskelpoisia. Silti hekään eivät pelastu oman puhtautensa, vaan ainoastaan Kristuksen sovitustyön perusteella. Koko ihmiskunnan tavoin myös lapset ovat osallisia perisynnistä, mutta ilman mitään ihmistekoja he ovat osallisia myös sovituksesta, sillä ”Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa” (2. Kor. 5:19).

Ihmisen pelastumisesta Raamattu antaa kirkkaan ilmoituksen: ”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja.” (Ef. 2:8). Kaste ei milloinkaan voi korvata pelastavaa uskoa. Kuitenkaan uskoa ja kastetta ei voida myöskään erottaa toisistaan. Ne kuuluvat yhdessä Jumalan tarjoamaan pelastukseen. Fariseukset ja lainoppineet ”tekivät turhaksi Jumalan aivoituksen heitä kohtaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta.” (Luuk.7:30). Yleensä protestanttinen teologia yhtyy Augustinuksen tulkintaan, jonka mukaan sakramentin halveksiminen on tuomioksi, mutta ei siitä vaille jääminen.




Ramun ehdoton kastenäkemys on ristiriidassa raamatun kanssa.

Lue lisää

hengellisesti kuollut ihminen ei ehtinyt syödä paratiisissa elämänpuusta, joten eihän kastamaton lapsi edes ole vielä ikuisuusolento. Henki palajaa Jumalan luo kuollessa ja ruumiis maatuu maaksi. Liha ja veri ei peri Jumalan valtakuntaa.

Ikuisuusolentoja iankaikkisesti eläviä sieluja syntyy kasteessa.
Kasteessa lapsi liitetään iankaikkisesti elävään Kristuksen ruumiiseen ja lapsi juo Pyhää Henkeä kasteessa.

12 Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin;
13 sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.

Vote vai Teukka kirjoitti:

Jo varhaisen kirkon kasteopetukseen alkoi liittyä yhä enemmän apostoliselle opetukselle vieraita aineksia.

Kasteen sakramentti ohitti Jumalan vaikuttaman uskon ja alkoi saada suorastaan maagisia piirteittä. Niinpä äärimmäisimmän tulkinnan mukaan kastamattomat sylilapset joutuisivat kadotukseen. Katolinen kirkko kohtuullisti tämän tulkinnan opettamalla, ettei kastamaton lapsi kuollessaan joudu positiivisesti rangaistavaksi, vaan ainoastaan negatiivisesti; toisin sanoen lapsi ei joutuisi helvettiin, muttei myöskään pääsisi nauttimaan autuudesta.

Lasten asema Jumalan edessä onkin jäänyt perinteisille kirkoille vaikeaksi kysymykseksi, johon eri teologit antavat hyvin erilaisia vastauksia. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vanhoillislestadiolaisten opetus lienee lähinnä helluntailais-baptistista käsitystä.

Lestadiolaiset eivät hyväksy lasten tuomitsemista kadotukseen, mutta eivät myöskään kirkkojen traditionaalista käsitystä, että usko syntyisi kasteessa. Uuden testamentin opetukseen sekä Apostolisen uskontunnustuksen kirjaimeen ja henkeen vedoten he opettavat, että lapset sellaisinaan ovat kelvollisia Jumalalle ”Kristuksen valmistaman täydellisen ansion ja sovituksen tähden”. (Reinikainen: Usko ja kaste, 44, 66)

Evankeliumissa on kerrottu Jeesuksen sanat pienistä lapsista: ”Heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta” (Matt.19:14; Mark. 10:14; Luuk. 18:16). Lapset ovat siis sellaisenaan taivaskelpoisia. Silti hekään eivät pelastu oman puhtautensa, vaan ainoastaan Kristuksen sovitustyön perusteella. Koko ihmiskunnan tavoin myös lapset ovat osallisia perisynnistä, mutta ilman mitään ihmistekoja he ovat osallisia myös sovituksesta, sillä ”Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa” (2. Kor. 5:19).

Ihmisen pelastumisesta Raamattu antaa kirkkaan ilmoituksen: ”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja.” (Ef. 2:8). Kaste ei milloinkaan voi korvata pelastavaa uskoa. Kuitenkaan uskoa ja kastetta ei voida myöskään erottaa toisistaan. Ne kuuluvat yhdessä Jumalan tarjoamaan pelastukseen. Fariseukset ja lainoppineet ”tekivät turhaksi Jumalan aivoituksen heitä kohtaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta.” (Luuk.7:30). Yleensä protestanttinen teologia yhtyy Augustinuksen tulkintaan, jonka mukaan sakramentin halveksiminen on tuomioksi, mutta ei siitä vaille jääminen.




Ramun ehdoton kastenäkemys on ristiriidassa raamatun kanssa.

Lue lisää

aliarvioi kasteen sisältöä: armoa, jonka Jeesus itse läsnäolevana Pyhässä Hengessä antaa ja jonka
moni kuitenkin saa uskoa syntiensä anteeksiantamuksena vasta vuosia myöhemmin, tultuaan lain kuulemisen kautta ensin synnintuntoon ja parannukseen.

Lestadiolaiset ovat toisaalta oikeassa siinä, että kaikkien on tehtävä parannus, mutta heidän parannusoppinsa erottaa kasteveden ja Jeesuksen veren toisistaan ja välille pujahtaa lahkohenki,
ainakin nykyjään. Jumala tietää oliko aluksi niin.

Monien lestadiolaisten kanssa keskustellessa asioista, selvästikin käy ilmi, että he eivät anna paljoakaan arvoa kasteelle. Sisäpiirille tunnusomainen parannus peittää kasteen merkityksen ja siksi heidän kasteoppinsa ja perisyntikäsityksensä on liki babtistinen, vaikka
valelukasteen hyväksyvätkin toimituksena!

Alussa evankeliumin liikkeellelähtöön ja viemiselle pakannoille liittyi erityisiä hengen ilmenemismuotoja ja ilmenemisjärjestyksiä, koska alussa kaikki vastustivat Hengen antamista pakanoille. Helluntaina ihmiset näkivät "tulisia kieliä", väitätkö että Pyhää Henkeä ei ole enää olemassa, koska enää ei samalla tavalla nähdä "tulisia kieliä" eikä puhuta ymmärrettävillä vierailla kielillä puhuttuja pitkiä saarnoja?

Jumalan lupaus on varma, että kasteessa saadaan Pyhän Hengen lahja. "niin te saatte Pyhän Hengen lahjan" te ja teidän lapset. Apt.2.

1. Joh. 5:8

Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.

vastasin jo

alussa kirjoitti:

Alussa evankeliumin liikkeellelähtöön ja viemiselle pakannoille liittyi erityisiä hengen ilmenemismuotoja ja ilmenemisjärjestyksiä, koska alussa kaikki vastustivat Hengen antamista pakanoille. Helluntaina ihmiset näkivät "tulisia kieliä", väitätkö että Pyhää Henkeä ei ole enää olemassa, koska enää ei samalla tavalla nähdä "tulisia kieliä" eikä puhuta ymmärrettävillä vierailla kielillä puhuttuja pitkiä saarnoja?

Jumalan lupaus on varma, että kasteessa saadaan Pyhän Hengen lahja. "niin te saatte Pyhän Hengen lahjan" te ja teidän lapset. Apt.2.

1. Joh. 5:8

Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.

Lue lisää

ja omat tulkinnat.

Jos olisi niin, että kasteessa saadaan Pyhä Henki ja lisäksi kaikki muukin armo, ei tällaisia erityistapauksia voisi olla yhtään ainoata. Ei edes alussa.

Vote vai Teukka kirjoitti:

ja omat tulkinnat.

Jos olisi niin, että kasteessa saadaan Pyhä Henki ja lisäksi kaikki muukin armo, ei tällaisia erityistapauksia voisi olla yhtään ainoata. Ei edes alussa.

Lue lisää

5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
6 Mikä lihasta on syntynyt, on liha (baby); ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.

originaalit kirjoitti:

5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
6 Mikä lihasta on syntynyt, on liha (baby); ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.

Lue lisää

"he olivat ainoastaan kastetut Herran Jeesuksen nimeen.
Silloin he panivat kätensä heidän päällensä, ja he saivat Pyhän Hengen."

huomaa!

vaikka olivat Jeesukseen kastetut eivät silti olleet saaneet Pyhää Henkeä.

Kaste ei siis ole automaatio uudestisyntymiseen ym

Vote vai Teukka kirjoitti:

"he olivat ainoastaan kastetut Herran Jeesuksen nimeen.
Silloin he panivat kätensä heidän päällensä, ja he saivat Pyhän Hengen."

huomaa!

vaikka olivat Jeesukseen kastetut eivät silti olleet saaneet Pyhää Henkeä.

Kaste ei siis ole automaatio uudestisyntymiseen ym

Lue lisää

Jumalan lupaukset on varmoja.

Kaste nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen.

"niin te saatte Pyhän Hengen lahjan"

"lapsillenne"

Kastamattomalta lapselta puuttuu Pyhän Hengen lahja, verensuoja.

3 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?

apostolinen kirjoitti:

Jumalan lupaukset on varmoja.

Kaste nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen.

"niin te saatte Pyhän Hengen lahjan"

"lapsillenne"

Kastamattomalta lapselta puuttuu Pyhän Hengen lahja, verensuoja.

3 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?

Lue lisää

Kaste nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen.

"niin te saatte Pyhän Hengen lahjan"


Kun ensin saat vesikasteen, saat sitten myös Pyhän Hengen kasteen. Niinkuin oli Samarian uskovillakin, Jeesukseen kastetuilla.

Vote vai Teukka kirjoitti:

Kaste nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen.

"niin te saatte Pyhän Hengen lahjan"


Kun ensin saat vesikasteen, saat sitten myös Pyhän Hengen kasteen. Niinkuin oli Samarian uskovillakin, Jeesukseen kastetuilla.

Lue lisää

Vesikaste on historiaa. Loppui Johannekseen.

Uudenliiton kaste: Kaste nimeen Isän ja Pojan ja PYhän Hengen. Vedestä ja Hengestä.

6 Hän on se, joka on tullut veden ja veren kautta, Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä ja veressä; ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on totuus.
7 Sillä kolme on, jotka todistavat:
8 Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.

selitykseksi meni sullakin ja omiksi tulkinnoiksi. Lue vastaukseni ylempää. "Selitykset alkoi."

Vote vai Teukka kirjoitti:

selitykseksi meni sullakin ja omiksi tulkinnoiksi. Lue vastaukseni ylempää. "Selitykset alkoi."

Piti nimittäin lähteä ajamaan Helsinkiin ja tuli kiire vastauksen kanssa. Ehdin toki Hesaan ja olin siellä klo 09.10

Tiedätkö, että Jumala ottaa vapauden tehdä samanlaisia poikkeuksia vielä nykyäänkin? Olen ehdottomasti lapsikasteen kannalla.Mitä aikaismmin, sitä parempi.Mutta mihinkään oppien kaavoihin Kaikkivaltias Jumala ei asetu-Hän asettuu ihmisen sydämeen siellä missä saa sijaa.Pienen lapsen sydämeen hänellä on vapaa pääsy ja siellä hän alkaa työnsä;jo äidin kohdussa kun lapsen puolesta rukoillaan.Kasteessa sitten-näin ajattelen-alkaa ihan erityinen Jumalan Pyhän Hengen työ lapsessa:silloin ikäänkuin otetaan se hapatus (Luuk.13:21)ja sekoitetaan kolmeen vakalliseen jauhoja.Sitten sanotaan "kunnes kaikki happani".Tämä tapahtuu eri lailla eri ihmisten kohdalla.Mutta vasta kun kaikki on hapantunut,vasta kun Jumalan kolmiosainen armotyö on päässyt tapahtumaan ihmisen sisimmässä,voi Jumala antaa sinne Pyhän Henkensä omaksi.Vasta tämän jälkeen on mahdollista tapahtua Pyhän Hengen pilkka,josta Raamatussa puhutaan.Jos asia olisi niin kuin monet rakkaan luterilaisen kirkkomme(jonka jäsen olen ja pysyn) papeista opettavat,että uudestisyntyminen tapahtuu kasteessa,olisi suunnattoman paljon Pyhän Hengen pilkan tehneitä.Ja siitähän ei Raamatun mukaan ole paluuta. "Jos siis te, jotka olette pahoja,osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja,kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille,jotka sitä häneltä anovat."Me saamme anoa sitä-ja myös antautua Hänen valmistettavikseen.