Olen katsellut ihmisiä jotka ovat tehneet
ensimmäisen lapsensa 35-42 vuotiaina (en tarkoita
niitä jotka eivät jossain tapauksessa millään
saaneet lasta , vaan niitä jotka laittoivat
kaiken muun lapsen hankkismisen edelle) joko he
ovat ylitse huolehtivaisia tai he eivät osaa
suhtautua lapseensa "pienenä ihmisenä"
Ajatelkaa tätä lasta murrosikäisenä kun Isä ja
Äiti on jo yli 50-vuotiaita he eivät jakasa
keskittyä lapsensa ongelmiin (ehihän tietysti
kaikilla ole tätä) tämä voi olla monen huume
nuoren ongelma "Isällä ja Äidillä ei ole ollut
aikkaa" Ja vielä yksi mielipiteeni kaikenlainen
jyrkkyys kasvatuksessa ei ole oikein,jos lapsi
ottaa viinaa polttaa tupakka me emme voi sille
mitään,sillä hän tekee sen salaa kumminkin,
keskustelu on paras heille on kerrottava
päihteiden ja tupakan vaaroista he tajuavat sen
paremmin myöhemmin ja kokeilu voi jäädä yhteen
kertaan. Huom. Isät ja Äidit antakaa lapsenne
kertoa huolistaan se on paras lääke kaikkeen.
ensimmäisen lapsensa 35-42 vuotiaina (en tarkoita
niitä jotka eivät jossain tapauksessa millään
saaneet lasta , vaan niitä jotka laittoivat
kaiken muun lapsen hankkismisen edelle) joko he
ovat ylitse huolehtivaisia tai he eivät osaa
suhtautua lapseensa "pienenä ihmisenä"
Ajatelkaa tätä lasta murrosikäisenä kun Isä ja
Äiti on jo yli 50-vuotiaita he eivät jakasa
keskittyä lapsensa ongelmiin (ehihän tietysti
kaikilla ole tätä) tämä voi olla monen huume
nuoren ongelma "Isällä ja Äidillä ei ole ollut
aikkaa" Ja vielä yksi mielipiteeni kaikenlainen
jyrkkyys kasvatuksessa ei ole oikein,jos lapsi
ottaa viinaa polttaa tupakka me emme voi sille
mitään,sillä hän tekee sen salaa kumminkin,
keskustelu on paras heille on kerrottava
päihteiden ja tupakan vaaroista he tajuavat sen
paremmin myöhemmin ja kokeilu voi jäädä yhteen
kertaan. Huom. Isät ja Äidit antakaa lapsenne
kertoa huolistaan se on paras lääke kaikkeen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Iäkkäätkin vanhemmat voivat olla todella hyvät,
kyllä se riippuu enemmän ihmisen luonteesta kuin
iästä. Luulisin olevani nyt kypsempi kuin silloin
kun tein muksun. Liika jyrkkyys ei kuitenkaan ole
aina hyväksi. Itse en ole ollut laisinkaan täydel-
linen äiti,mutta eräässä asiassa onnistuttiin.
Meillä sovittiin aikoinaan, että jos haluu
kokeilla tupakkaa tai kaljaa, ei saa ottaa
vierailta vaan hankitaan kotiin. No, kerran muksu
sitten tuli kotiin kalpeana ja jumalattomassa
päänsäryssä, oli käyty kaverin isän tupakka-
askilla. Eipä siinä muuta kuin kyseltiin että
maistuiskos vielä lisää.
Sitten eräänä vappuna muksu pyysi minua ostamaan
itselleen olutta ja siideriä. Sanoin ettei nyt
joisi monenlaista sekaisin sillä siitä tulee
kankkunen (kokemuksen ääni). No, enhän minä
tietenkään mitään ymmärrä. Muksu meni kavereiden
kanssa, oli juotu kaljaa, siideriä ja
vahvempaakin. Kotiin tultiinkin aikaisin (kaverit
talutti) ja taas maattiin kalpeana, oksennettiin
ja olo oli kamala. Jälkeenpäin en voinut olla
sanomatta vanhaa fraasia: Mitäs minä sanoin.
Kummastakaan reissusta ei nostettu sen enempää
haloota vaan juteltiin ihan asiallisesti. Nyt
aikuisena muksu ei polta eikä juo, kaipa hänelle
riitti ne kokeilut.