Ajattelin, että tässä avauksessa voisimme lähestyä aihetta, sellaisesta kevyen kenttäkeskustelun näkökulmasta.
Jokainenhan varmaankin ensimmäiseksi ajatteli kuitenkin sitä, että koti syntyy ihmisistä?
On kuitenkin olemassa sellaisia pieniä yksittäisiäkin asioita, ainakin niillä jotka ovat paljon muuttaneet ja rakentaneet kotiaan, milloin minnekin, uudelleen ja uudelleen.
Vähän samasta näkökulmasta, tuossa joulun alla, puhelimme siitä, mikä tekee joulusta joulun...
Kenelle se oli tietty koriste tai ruokalaji tms...
L. Millaisilla pienillä asioilla teette kodistanne KODIN?
Jokainenhan varmaankin ensimmäiseksi ajatteli kuitenkin sitä, että koti syntyy ihmisistä?
On kuitenkin olemassa sellaisia pieniä yksittäisiäkin asioita, ainakin niillä jotka ovat paljon muuttaneet ja rakentaneet kotiaan, milloin minnekin, uudelleen ja uudelleen.
Vähän samasta näkökulmasta, tuossa joulun alla, puhelimme siitä, mikä tekee joulusta joulun...
Kenelle se oli tietty koriste tai ruokalaji tms...
L. Millaisilla pienillä asioilla teette kodistanne KODIN?
Vastaukset 20
Vanhimmat
ja loppupeleissä riittävän tehokas digipoksi-höyrykeitin-yhdistelmä. Niistä on kunnon koti tehty...
Eikäkö se on tehty perheestä. Siinä se sitten lutviutuu asiat pikkuhiljalleen kohdilleen.
Sulle sun kotia edustaa sun ikioma essu.:D
Jossa lukee Jörön keittiö on on kodin sydän. :)
*näkee sielunsa silmin Jörön vääntämässä
plättyjä puuhellan ääressä*
kodin kaikki omat kamat ja kissa, joka tervehtii kotiintulijaa. Sekä sapuskat jääkaapissa..oma huopa ja villasukat sohvannurkassa. Kaikinpuolin rauhallinen ilmapiiri kun yksin asustaa (lapset muuttaneet viime vuonna). Vanhassa OK-talossa asuneena arvostan sitäkin, että aamulla herätessä on lämmin ja suihkuun voi mennä millon lystää sääntöjen rajoissa (KT-asunto), ei lumitöitä, lehtien haravointia eikä nurmikon leikkuuta enää IKINÄ! Puhumattakaan polttopuiden haalimisesta.. terv. Hihu50
Miesten ja naisten näkemys ja käsitys 'kodista' on erilainen, onneksi. Mies rakentaa talon, nainen kodin.
Juur nyt havahduin kun mainittit. Samaa on ollut jo pitkään, siis näköistä. Ei se kerkiä harmittaa kun käy kotona nukkumassa lähinnä ja kun on hereillä, on niin poikki että jo imurin näkeminen oksettaa:(
Ihan siistiä voi olla kaameemmin käytellä mölykonetta rätillä runsaammat ?
niillä rakkailla vanhoilla huonekaluilla, jotka ovat olleet isoäitini omistuksessa. Niitä on ollut mulla jo hänen eläessään ja kun aika hänestä jätti, ne melkein kaikki siirtyivät mulle. Lisäksi mulla on vanha taulu yhdestä suomalaisesta suurmiehestä. Sen pitää olla hyvin esillä. Saa arvata kuka se on. Voittaja palkitaan ruhtinaallisella palkinnolla.
osuko?
Arvaa uudelleen. Palkinto on mahtava!
että kyse on setä Mannerheimin kuvasta ;))?
voitit juuri kuukauden rusinat pitkoosi! Toimitetaan takapihalle ensi viikon aikana. Onnea voittajalle!
Sen sisällä ja ympärillä on kaikki.
Toinen on tukikohta. Toista ihaillaan peilistä! Siinä luki muistaakseni Santtu!
Turvallisuutta on olla oma oven takana. Oven sisäpuolella ei tarvitse pelätä hyökkäyksiä sivuilta eikä ylhäältä. Kotirauhaa kunnioitetaan pääsääntöisesti.
Lämpö, selssiuksina nyt.
Harmillista että tämän päivän ihmiset kokevat harvoin tunteen, mikä tulee kun lämmittää itse oman kotinsa. Lämpö tulee monelle automaattisesti laskuja maksamalla. Hiki jopa.
Lämpö kotona on taatusti erilaista, jos lämmitys suoritetaan itse pöllimetsitetyillä haloilla. Erilaiselta maistuvat myös leivinuunin jälkilämmössä hautuneet ruoat.
Ja tietysti tutut tavarat tutuissa paikoissa, kirjat, ,taulut, levyt, videonauhat, roskat, pölykoirat...
Koti rakentuu hiljalleen, sitä ei tehdä telkkarin sisustusohjelmien mukaan avaimet käteen systeemillä ykskaks.
koira tietysti:))
Piti ihan silmäillä ajatuksen kanssa ympärilleen.
Aika paljon ruskeaa, mun mielestä ruskea on kodikkuuden väri.
Pieniä puisia esineitä, pehmoisia koristetyynyjä ja tauluja.
Pieniä jalkalamppuja, luomaan lämpöistä valoa.
Ja tietysti kodikas sekasorto, ihan pikkuisen.
heijastuu mielestäni se, että KOTI ei muodostu niinkään suurista ulkoisista linjoista, vaan pienemmistä yksityiskohdista. Olipa yksityiskohtana sitten lämpö, rauha/harmonia turvallisuus, valaistus, esineet tai siisteys.
Ehkäpä sisäinen sieluntilamme heijastuu suoraan siihen millainen kotimme on? Jos elää henkisen kaaoksen keskellä tai uupuneena, heijastaa ympärilleen samaa tunnelmaa.
Joskus pari- kolmekympisenä oli kodin 'rakentaminen', ainakin minulla, jonkinlaista ulkoapäin ohjautuvaa suorittamista.
Sitä rakensi ennemminkin kuvaa ideaalikodista kuin omaa kotia. Muutos oli tärkeämpää kuin pysyvyys silloin.
Jokisen kanssa kodissamme keskeiseksi kodin symboliksi on noussut tuo elävä tuli ja sen tuoma lämpö. Osittain se johtuu varmaan myös siitä, että muilla tavaroillamme ei ole vielä yhteistä historiaa.
Toinen, minulle kodin tuntua rakentava asia kodissa on vuode. Raikkaat kutsuvat lakanat...
pehmeät tyynyt jotka alkuyön hiljaisina tunteina nakellaan lattialle ;))
Hirveetä mekkalaa kun ne tarvii hiljaisina tunteina nakella lattialle. Dee dee.
Katoppa, kun mulla ei ole oikeastaan
mitään pientä :)
Jos ristuksen komeaa miestä sängyssä
ei lasketa mukaan, se on silloin
poreamme. Siellä tulee liottua ainakin kaksi
kertaa päivässä. Sitäpaitsi poreammeessa voi tehdä melkein mitä vain.
Ehdottomasti kotini sydän. :)
jos ei kerran sinulla ole MITÄÄN ..pientä ;)) ..
Jep, tajusin tuon myöhemmin,
mutta kyse olikin kodista, ei minusta. ;D
ps. se on kivuliaan pieni...;)