Ihminen on ruumis,
Ihminen on mieli,
Ihminen on sielu ja sydän...
Ruumis on Astia,
heikko ja altis...
Mieli on Käytävä,
ahdas ja mutkikas...
Sielu ja ruumis -
kuin Vettä Astiassa...
Sydän on tahto,
ihmismielen voima...
Ruumis voi kadota,
sielu on pysyvä...
Sielu ei ole elämä,
sielutta on elämää..
ihmisen tahto on tahtoa
saada mitä ei tarvitse...
Sydän ja mieli -
tahto ja Käytävä ovat yhtä...
Sydän ja sielu -
tahto ja Vesi ovat yhtä...
Kaikki kolme Vesi, Astia, Käytävä,
Kaikki kolme sielu, ruumis, mieli,
muodostavat ihmisen...
Kun Vesi kuivuu (sielun kuolema),
elämä jatkuu ilman tahtoa...
Kun Astia murtuu (ruumiin kuolema),
elämä jatkuu vailla muotoa...
Kun Käytävä loppuu (mielen kuolema),
elämä saavuttaa loppunsa...
Käytävä on ikuinen, sen muoto vaihtuu.
Vesi on pysyvä, sen tahto taipuu.
Astia on rajattu, sen olemus katoaa.
Ihminen on mieli,
Ihminen on sielu ja sydän...
Ruumis on Astia,
heikko ja altis...
Mieli on Käytävä,
ahdas ja mutkikas...
Sielu ja ruumis -
kuin Vettä Astiassa...
Sydän on tahto,
ihmismielen voima...
Ruumis voi kadota,
sielu on pysyvä...
Sielu ei ole elämä,
sielutta on elämää..
ihmisen tahto on tahtoa
saada mitä ei tarvitse...
Sydän ja mieli -
tahto ja Käytävä ovat yhtä...
Sydän ja sielu -
tahto ja Vesi ovat yhtä...
Kaikki kolme Vesi, Astia, Käytävä,
Kaikki kolme sielu, ruumis, mieli,
muodostavat ihmisen...
Kun Vesi kuivuu (sielun kuolema),
elämä jatkuu ilman tahtoa...
Kun Astia murtuu (ruumiin kuolema),
elämä jatkuu vailla muotoa...
Kun Käytävä loppuu (mielen kuolema),
elämä saavuttaa loppunsa...
Käytävä on ikuinen, sen muoto vaihtuu.
Vesi on pysyvä, sen tahto taipuu.
Astia on rajattu, sen olemus katoaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vaan jäi vaivaamaan tuo lopun epäjohdonmukaisuus:
"kun käytävä loppuu" ja heti seuravassa jakeessa väittämä "käytävä on ikuinen"
Hyvä idea ja looginen johdattelu alkupuolella, vaan ontuu tuo loppu.
Näitä kehiä maailma on täynnä.Selvittämättä jää koko maailman kaikkeus, ja siihen kuuluva elämä tai kuolema.Kaikki on vain teoriaa eikä mitään kokreettista, paitsi aine ja miten se alkoi elää.
...eikä ainekaan ole konkreettista. Se vain vaikuttaa sellaiselta aistiemme mukaan! Todellisuudessa materia hiukkastasolta lähtien on vain energiaa tietynlaiseen "muottiin" jähmettyneenä. Näin ovat todenneet tiedemiehet etsiessään aineen alkuperää eli "jumalhiukkasta", jota ei olla edelleenkään löydetty monista huhuista huolimatta.
Ainekin on vain energiaa. Aineen energia on vain hitaampaa kuin esim. ajatus tai tunne, jotka myöskin ovat energiaa. Mutta ainekaan ei ole pysyvää vaan jatkuvassa muutoksessa kuten on sielukin (= tietoisuutemme) kun on ihmiskehossa kokemassa ja oppimassa.
Kaikki tapahtuu energiatasolla.
Jokainen luo oman todellisuutensa siitä energiasta mitä on.
Mitä on ihminen?
Ihminen ei ole ruumiinsa, vaan hänellä ON ruumis
Ihminen ei ole mielensä, vaan hänellä ON mieli
Ihminen ei ole sielunsa eikä sydämensä, vaan hänellä On sielu ja sydän, jotka ilmentävät tämän olemisen tason Elämää hänen ruumiinsa, mielensä ja sielunsa välityksellä.
Vain Elämä on ikuista. Kaikki muu on katoavaista, niin ruumis ja mieli kuin sielun näennäinen yksilöllisyyskin.
Elämällä on monta nimeä ja meidän tehtävänämme ihmisinä on löytää joku niistä itsestämme!
Metafora sydämen kieli.
Psykologiasta eli sielutieteestä olen löytänyt pari käsitettä jotka oikeasti viittaavat suhteellisen pysyvään sieluun. Psykologia käsittelee pitkälti sielun (tietoisuuden) sisältöä, mikä ei ole sielu itsessään eli tietoisuus.
Länsimaisessa tieteessä ei ole ymmärretty vielä kunnolla että tietoisuus voi olla olemassa ilman sisältöä. Tietoisuuden (sielun) luullaan olevan olemassa vain, jos sillä on sisältö.
Sieluun viittaavat psykan käsitteet ovat metakognitio ja introspektio. Metakognitio viittaa tietoisuuteen tiedosta ja introspektio sisäiseen tarkkailuun. Tarkkailu viittaa tietoisuuteen. Tietoisuus itsessään lienee korkeinta mihin psykologialla pääsee.
Listasta puuttuu vielä Henki, mikä on muotoutumaton Elämä, joka kaikkialla on kaiken ylläpitäjänä ja läpäisee kaiken.