Kuluja EIT:ssä eli euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.
Suomessa oli mahdollisuus saada esittää työtapaturma-asiansa sosiaalivakuutustuomioistuimeen (ei pääse käräjäoikeuteen) suulliseen kuulemiseen v. 1999, joulukuussa 1999 tuli kai 1. tapaus sitten toteutetuksi.
Esitin työtapaturma-asiani valituksen 1996 tapaturmalautakunnalle ja ed. vakuutusoikeudelle ja 1999 suullisen kuulemisen pyynnön KO:lle, missä asiani oli silloin.
Tein EIT:lle Strasbourgiin valituksen saamistani hylkypäätöksistä. Minulle ei ole koskaan yksikään psykiatri todennut työtapaturma-asiani tutkimuksissa olevan mielenterveyden ongelmatiikkaa, ei masennusta, ei lääkitystä, ei lisätutkimuksiin psykiatrille jne.Näillä varmistetaan aina ensin mahd. psyykeongelmaan. Mutta - sairaala Orton antoi yhden mustetahratestin kautta psykologin käsityksen, että olisin masentunut, vaikka ed. pnä psykiatri totesi Ortonissa, että ei ole, työkyvyttömyyteni johtuu syy-seuraus itse tapahtuneesta fyysisestä vammautumisesta. Mutta se ei riittänyt, asikirjoihin kirjattiin Ortonin fysiatrin tekemänä vakuutusyhtiölle yhtenä diagnoosina: masennus ??? Aikanaan sitten valitin lääninhallitukseen, joka totesi diagnoosin annetun liian hätäisesti ja vailla riittävää tutkimusta, koska psykiatrikaan ei ollut todennut jne. Mutta- asia jäi elämään ja kaikissa hylkypäätöksissä on lukenut: työtapaturmani työkyvyttömyys johtuu sairaudestani eli masennuksesta!!! Olen kannellut Nikulalle, ei auta, ei ole valtaa, laki ei tue asiaani jne. Suomalaisessa oikeuskäytännössä olen saanut diagnoosin, mitä ei ole todellisuudessa yksikään psykiatri siis antanut minulle, mutta se on oikeudessa vahvistettu KO:n kautta, työkyvyttömyyteni syy on masennus.Ei työtapaturmakorvauksia.
No nyt tuli päätös EIT:ltä. Koska en ole hakenut aikanaan suullista käsittelyä tapaturmalautakunnalta, on ylemmän oikeusasteen mahdollista jättää pyyntöni käsittelemättä, samoin KO:n eikä ole rikottu lakia. Kun ei ollut lakia, mihin vedota, 1996, miten olen voinut sitä pyytää, mutta EIT on toista mieltä. Lisäksi, koska alemmat oikeusasteet eivät ole huomioineet lääkärieni antamia tutkimustulosten kautta syitä työkyvyttömyyteeni, ei ylempien asteiden tarvitse enää huomioida niitä eikä perustella niitä päätöksiinsä. - Olin vasta vakuutusoikeuteen saanut lopullisten tutkimustulosten perusteet. TEO:n väite juristinsa kautta siis on totta. Mikäli alemmat oikeusasteet ovat jo antaneet hylkäävän päätöksen, on heidän noudatettava samaa asialinjaa, tai on heillä....
Kummajaisuudet jatkuvat. Kun EIT:ssä on edennyt niin pitkälle, että asia on menossa viimeiseen konventtiin, tulee kirje, missä esitetään: mikäli haluatte asianne etenevän ylempään oikeusasteeseen, on teidän toimitettava asianajajan valtakirja ja oikeusaputoimistosta varallisuusselvitys EIT:lle jne jne. Ja niin tein. Sen mukaan jollekin muulle kuin minulle olisi jäänyt suurin osa maksettavaa.
Siinä vaiheessa asiakirjat muuttuvat erittäin vaikeiksi juristienglanniksi. Suomen valtio lähetti tosin suomeksi 52 kysymystä, mihin oli vastattava, he olivat löytäneet valituksestani näin monta kysymyskohtaa. Juristin lasku vastausten antamiseen ja kirjeiden suomeksi kääntämiseen, 11 sivua, oli palkkio 2300 euroa, eli erittäin halpa siihen työmäärään nähden.
Ja yllätys: EIT suostuu maksamaan vain 700 euroa. Nyt tulee kysymys,kuka maksaa tuon erotuksen 1600 euroa ja se olen minä. Oikeusministeriö vastasi juristilleni, että he maksavat kulut esim. raiskauksen uhrille, rikoksen uhrille, lapsikaappausasioissa tai muissa erittäin törkeissä tapauksissa. Asiani ei ole sellainen, eivätkä he suostu maksamaan ko. laskua.
Oma ammattiyhdistysetuus: oikeusturvavakuutus ei auta, koska se tulee vain Suomen rajojen sisäpuolella tapahtuviin oikeuskäytäntöihin ja nyt asia oli rajojen ulkopuolella, vaikka olemme EU:ssa. Olisi kuulema otettava ay-neuvotteluissa tämä asia esille, kuka ottaa...Ihalainenko???
Nyt hiljaa kysyn, kuka kusetti minua ja oikein raskaasti. Missä luuraa syyllinen ja tietoinen harhaanjohtaminen?
Loppukaneetti: EIT:n suomalainen juristi Pellonpää on ollut yhtenä osallisena asiassani. Hänen kirjoittamaansa kirjaa, oppikirja oikeustieteellisessä, siteerasin aina sivunumeroa myöten EIT:lle, miten minulla on perustuslaillinen oikeus saada itseni ja asiani suulliseen kuulemiseen jossakin oikeusistuimessa Suomessa, ja sitä en ole saanut. Siis, kirjoita oppikirja näin, mutta toteuta käytännössä sitä toisin. Kenelle voin valittaa, vai laitanko ison rovion pihalle ja kohta nuo 12 vuotta ovat savuna ilmassa. Amen, suomalainen oikeusmurha niitattiin viimeistä piirua myöten.
Suomessa oli mahdollisuus saada esittää työtapaturma-asiansa sosiaalivakuutustuomioistuimeen (ei pääse käräjäoikeuteen) suulliseen kuulemiseen v. 1999, joulukuussa 1999 tuli kai 1. tapaus sitten toteutetuksi.
Esitin työtapaturma-asiani valituksen 1996 tapaturmalautakunnalle ja ed. vakuutusoikeudelle ja 1999 suullisen kuulemisen pyynnön KO:lle, missä asiani oli silloin.
Tein EIT:lle Strasbourgiin valituksen saamistani hylkypäätöksistä. Minulle ei ole koskaan yksikään psykiatri todennut työtapaturma-asiani tutkimuksissa olevan mielenterveyden ongelmatiikkaa, ei masennusta, ei lääkitystä, ei lisätutkimuksiin psykiatrille jne.Näillä varmistetaan aina ensin mahd. psyykeongelmaan. Mutta - sairaala Orton antoi yhden mustetahratestin kautta psykologin käsityksen, että olisin masentunut, vaikka ed. pnä psykiatri totesi Ortonissa, että ei ole, työkyvyttömyyteni johtuu syy-seuraus itse tapahtuneesta fyysisestä vammautumisesta. Mutta se ei riittänyt, asikirjoihin kirjattiin Ortonin fysiatrin tekemänä vakuutusyhtiölle yhtenä diagnoosina: masennus ??? Aikanaan sitten valitin lääninhallitukseen, joka totesi diagnoosin annetun liian hätäisesti ja vailla riittävää tutkimusta, koska psykiatrikaan ei ollut todennut jne. Mutta- asia jäi elämään ja kaikissa hylkypäätöksissä on lukenut: työtapaturmani työkyvyttömyys johtuu sairaudestani eli masennuksesta!!! Olen kannellut Nikulalle, ei auta, ei ole valtaa, laki ei tue asiaani jne. Suomalaisessa oikeuskäytännössä olen saanut diagnoosin, mitä ei ole todellisuudessa yksikään psykiatri siis antanut minulle, mutta se on oikeudessa vahvistettu KO:n kautta, työkyvyttömyyteni syy on masennus.Ei työtapaturmakorvauksia.
No nyt tuli päätös EIT:ltä. Koska en ole hakenut aikanaan suullista käsittelyä tapaturmalautakunnalta, on ylemmän oikeusasteen mahdollista jättää pyyntöni käsittelemättä, samoin KO:n eikä ole rikottu lakia. Kun ei ollut lakia, mihin vedota, 1996, miten olen voinut sitä pyytää, mutta EIT on toista mieltä. Lisäksi, koska alemmat oikeusasteet eivät ole huomioineet lääkärieni antamia tutkimustulosten kautta syitä työkyvyttömyyteeni, ei ylempien asteiden tarvitse enää huomioida niitä eikä perustella niitä päätöksiinsä. - Olin vasta vakuutusoikeuteen saanut lopullisten tutkimustulosten perusteet. TEO:n väite juristinsa kautta siis on totta. Mikäli alemmat oikeusasteet ovat jo antaneet hylkäävän päätöksen, on heidän noudatettava samaa asialinjaa, tai on heillä....
Kummajaisuudet jatkuvat. Kun EIT:ssä on edennyt niin pitkälle, että asia on menossa viimeiseen konventtiin, tulee kirje, missä esitetään: mikäli haluatte asianne etenevän ylempään oikeusasteeseen, on teidän toimitettava asianajajan valtakirja ja oikeusaputoimistosta varallisuusselvitys EIT:lle jne jne. Ja niin tein. Sen mukaan jollekin muulle kuin minulle olisi jäänyt suurin osa maksettavaa.
Siinä vaiheessa asiakirjat muuttuvat erittäin vaikeiksi juristienglanniksi. Suomen valtio lähetti tosin suomeksi 52 kysymystä, mihin oli vastattava, he olivat löytäneet valituksestani näin monta kysymyskohtaa. Juristin lasku vastausten antamiseen ja kirjeiden suomeksi kääntämiseen, 11 sivua, oli palkkio 2300 euroa, eli erittäin halpa siihen työmäärään nähden.
Ja yllätys: EIT suostuu maksamaan vain 700 euroa. Nyt tulee kysymys,kuka maksaa tuon erotuksen 1600 euroa ja se olen minä. Oikeusministeriö vastasi juristilleni, että he maksavat kulut esim. raiskauksen uhrille, rikoksen uhrille, lapsikaappausasioissa tai muissa erittäin törkeissä tapauksissa. Asiani ei ole sellainen, eivätkä he suostu maksamaan ko. laskua.
Oma ammattiyhdistysetuus: oikeusturvavakuutus ei auta, koska se tulee vain Suomen rajojen sisäpuolella tapahtuviin oikeuskäytäntöihin ja nyt asia oli rajojen ulkopuolella, vaikka olemme EU:ssa. Olisi kuulema otettava ay-neuvotteluissa tämä asia esille, kuka ottaa...Ihalainenko???
Nyt hiljaa kysyn, kuka kusetti minua ja oikein raskaasti. Missä luuraa syyllinen ja tietoinen harhaanjohtaminen?
Loppukaneetti: EIT:n suomalainen juristi Pellonpää on ollut yhtenä osallisena asiassani. Hänen kirjoittamaansa kirjaa, oppikirja oikeustieteellisessä, siteerasin aina sivunumeroa myöten EIT:lle, miten minulla on perustuslaillinen oikeus saada itseni ja asiani suulliseen kuulemiseen jossakin oikeusistuimessa Suomessa, ja sitä en ole saanut. Siis, kirjoita oppikirja näin, mutta toteuta käytännössä sitä toisin. Kenelle voin valittaa, vai laitanko ison rovion pihalle ja kohta nuo 12 vuotta ovat savuna ilmassa. Amen, suomalainen oikeusmurha niitattiin viimeistä piirua myöten.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kansanmaisteri Magnusson
11.02.2006
10:14:35
Kun puhemiehen nuija kopsahtaa – oikeusturvan suojakaari lyttyyn lopsahtaa
Ilman internettiä tämäkin asia pysyisi koko ajan piilossa. Jokainen vääryyksiä kokenut joutuisi jupisemaan itsekseen kohtaloaan. Kirjalliset kantelut ja tutkintapyynnöt vievät vuosia ja kovimmillaan johtavat "Hyi, hyi! Ei näin saisi toimia!"-tyyppiseen nuhteluun, jonka jälkeen meno jatkuu entisellään. Silloin tällöin esille päässeet jutut ihmiskohtaloista mediassa ovat vain jäävuoren huippu.
Se, että kävin hieman aiemmin näitä HE47/2005 vaiheita viipaloidusti läpi, auttaa toivottavasti selventämään hieman sitä ketkä mm. tapaturmalain muutoksiin ja läpiajamiseen ovat eduskunnassa valiokuntien jäseninä sekä asiantuntijoina osallistuneet.
Ja etenkin se tieto olisi tärkeää saada esiin, että vastustiko kukaan kansamme valituista edustajista vakuutusyhtiöiden ylivertaisuutta vahvistavia lakiesityksiä laisinkaan?
Sen jokainen varmasti ymmärtää, että hallituspuolueiden sisällä ryhmäkurin ruoska soi, mutta mitenkä toimivat tässä asiassa oppositiopuolueet?
Kyseessähän on tässä mm. tapaturmalakia koskevassa osuudessa koko Suomen työtä tekevän väestön oikeusturva ja ihmisoikeudet, jotka Suomen perustuslain mukaan valtion pitäisi taata myös käytännössä. Varsinkin, jos joutuu yksin tappelemaan vakuutusyhtiön kaikki korvaukset kiistävää päätöstä vastaan. Vaihe vaiheelta vuosien ajan, hitaasti edeten erityistuomioistuimissa, joidenka ylintä tuomiovaltaa käyttää Suomessa vakuutusoikeus.
Siis sellaista vakuutusyhtiön hylkäävää päätöstä vastaan, joka pohjautuu supisuomalaiseen satuun eli ns. puolueettomaan vakuutuslääketieteelliseen näyttöön.
En tunne vielä tarkemmin eduskunnan keskustelukäytäntöjä, mutta kohua herättäneen HE 47/2005 ja sen esimerkiksi tapaturmalakia koskevan osuuden osalta yksimielisyys näyttää eduskunnassa olleen pelottavan yksimielinen….
Mm. valiokuntavaiheissa ( sosiaali- ja terveysvaliokunta sekä perustuslakivaliokunta) eriävää mielipidettä perusteluineen ei ole jättänyt kukaan jäseninä olleista kansanedustajista valiokunnan lausunnon liitteeksi. Tai ainakaan sellaista en internetin kautta käsiini saanut.
Ensimmäinen käsittely – hyväksytään keskustelutta.
Toinen käsittely – keskustelua ei synny.
Näistä ensimmäinen käsittely on tärkein. Toisessa käsittelyssä päätetään vain hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Perustuslakivaliokunnan ratkaiseva käsittely oli 7.6.2005
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan ratkaiseva käsittely oli 16.6.2005
Eduskunnan ratkaisevat käsittelyvaiheet tapahtuivat 16.6.2005
Eli onko HE 47/2005 asiakokonaisuus ollut eduskunnalle Lapinlahden Lintujen laatustandardeilla mitattuna luokkaa EVVK? (= Ei Voisi Vähempi Kiinnostaa)
Vai oliko asian läpimeno juntattu mahtikäskyllä ylhäältä käsin kaikille puolueille? Nimittäin tietääkseni hallituksen esitykset eduskunnalle antaa tasavallan presidentti….
Eikä tässä kaikki.
"Valiokunnan mietinnön pöydällepano
Kun valiokunnan mietintö ensimmäisen kerran esitellään täysistunnossa, se on pantava pöydälle. Mietintö jaetaan kansanedustajille ja täysistunto päättää, mihin istuntoon se pannaan pöydälle eli missä istunnossa asiaa seuraavan kerran käsitellään. Näin valiokuntaan kuulumattomilla kansanedustajilla on mahdollisuus tutustua mietintöön."
Aikaa ei tainut jäänyt valiokuntaan kuulumattomille kansanedustajille tutustumiseen kovinkaan paljon. Sosiaali-ja terveysvaliokunnan mietinnön pöydälle pano tapahtui 16.6.2005. Tauko alkoi kello 20,02 ja ensimmäinen käsittely alkoi pöytäkirjamerkintöjen mukaan kello 20,15. Edellisten tietojen lähde on eduskunnan PTK 76/2005 vp ja PTK 78/1.
Joten ihailtavan tehokkaasti toimii eduskuntamme. Ainakin tarvittaessa.