Historiankirjoittajan ja tutkija työtä on siellä sun täällä käsitelty eettisenä "asiananajona". Historintutkija haluaa tehdä oikeutta menneisyydelle - tai siis ainakin parhaimmat historiantutkijat omaavat usein syvän vakaumusken siitä, että heidän tehtävänsä on esittää menneisyys oikeudenmukaisesti.
Tarkemmin määriteltynä historiantutkija haluaa aina tuoda esille jotain unohdettua, väärinymmärrettyä, väheksyttyä. Hänelel on siis lähes aina jokin tutkimusprosessia ohjaava eettinen prinsiippi.
Tämä kytkee tutkijan, niin ämätöörin kuin ammattilaisenkin yhteen.
Tällä palstalla juuri tämä oikeuden tekeminen historialle on ollut näkyvästi eislle.
Sellaiset henkilöt kuin JSS, Vaka Vanha, mutta myös Lukkijurpot, ja myös neutraalit historiaa kirjoittavat halauvat yleensä korjata aikalaisten vääriä luuloja, tai vääriä käsityksiä historiasta. Tämä on heille yhteistä akateemisessa norsunluutornissa istuvien historiankirjoittajien kanssa.
Moni kokee vääryytenä nykyisenlaisen akateemisen historiankäsityksen - jopa määrittele sen "punikkimaiseksi" tms. vastaavalla termillä. Vastaavasti laajemmista näkökulmista historiaa ymmärtävät ja näkevät tyrmäävät kansanomaisen historian, tradition(oli se punaista tai valkoista) rahvaan hapatuksena, erheellisenä historiana.
Molemmat tekevät smana virheen asenteessaan. "rahvaanoamista" historiaa ei ole syytä torjua vain koska haluaa näyttää jonkin asian, minkä "rahvas" on unohtanut, mistä ei julkisuudessa puhuta. Eikä myöskään ammattitutkijodien tuloksia ole syytä torjua, jos ne eivät sovi omaan historianäkemykseen.
Pyrkimyksenä tulisikin olla saada vastapuoli, yleisö, ymmärtämään jotain historiasta, tai oikeastaan vieraasta kulttuurista, jota se meille edustaa. Laajentaa yleisön tai ammattilaisten ymmärrystä.
Tämän pitkän alustuksen jälkeen ajettelin kysyä kaikilta herroilta ja leideiltä, mikä on teidän oma asianne- mille asialle historiassa haluatte tehdä oikeutta?
Toivottavatsi keksustelusta tulee hedelmällinen.
Oikeutta mennisyydelle!
27
719
Vastaukset
- sikspäk
Historiankirjoitukselle on ominaista se, että mistään asiasta ei yleensä pystytä luomaan ehdottoman oikeaa, kokonaista, ehjää ja aukotonta kuvaa koska yleensä kuvatut prosessit ovat monimutkaisia ja niihin liittyy monia henkilöitä, joilla taas on monenlaisia pyrkimyksiä jne. Asioille on vaikea osoittaa ehdottoman oikeita syitä ja seurauksia.
Historiankirjoitus on parhaimmillaankin pyrkimys kuvata jotain mennyttä ja monessa mielessä ikuisesti tavoittamatonta. Kuvaukseen vaikuttaa aina historiankirjoittajan oma persoona ja hänen tiedostetut ja tiedostamattomat pyrkimyksensä.
Akateeminen tutkija pyrkii objektiiviseen kuvaan menneisyyden tapahtumista. Koulutuksen kautta hän kykenee lähdekritiikkiin ja pystyy parhaimmillaan myös vaientamaan omien mieltymystensä vaikutusta työhönsä. Tässä onkin eräänlainen historiantutkimuksen paradoksi: tutkija voi suhtautua yleensä objektiivisimmin sellaiseen kaukaiseen menneisyyteen, josta taas voi olla vaikea rakentaa kuvaa lähdemateriaalin niukkuuden takia.
"Rahvaanomainen" historia, josta puhut voi tarkoittaa perimätietoa, traditiota, joka välittyy kansan keskuudessa ns isältä pojalle. Tradition heikkoutena on ihmismuistin vajavaisuus ja muistikuvien sekoittuminen todellisuuteen. Vuosikymmenten päästä voi olla vaikea hahmottaa mitä on itse todella kokenut ja mitä vain kuullut muiden kertomana. Sitäpaitsi meillä ihmisillä on taipumusta muistaa asiat itselle edullisessa valossa.
Traditiolla on viihdearvoa ja lisäksi sillä on arvoa historiantutkimuksen lähteenä. Ts. historiantutkija voi käyttää tutkimuksensa materiaalina muistitietoa, mutta pelkästään sen varaan on vaikea rakentaa tutkimustyötä.
"Rahvaanomaisella" historialla voi tarkoittaa myös kansanomaisia tulkintoja historiantutkimuksesta. Tällä tiellä ollaan silloin kun on vaikkapa luettu jostakin tietystä tapahtumasta ja uskotaan se ehdottomaksi todeksi vaikka muunkinlaista tietoa olisi tarjolla.- meikämie
Parhaimmillaankaan akateeminen tutkija ei pääse eroon kulttuurisista raameistaan;hänellä on kuva historiasta jo ennen kun hänestä tulee tutkija.
En silti väitä, että eri historioiden tieteellinen arvo olisi sama.
Sen sijaan väitän, että on olemassa useita historioita. Juuri tämä on syys siihen, että historia herättää tällä palstallakin niin suuria intohimoja. - sikspäk
meikämie kirjoitti:
Parhaimmillaankaan akateeminen tutkija ei pääse eroon kulttuurisista raameistaan;hänellä on kuva historiasta jo ennen kun hänestä tulee tutkija.
En silti väitä, että eri historioiden tieteellinen arvo olisi sama.
Sen sijaan väitän, että on olemassa useita historioita. Juuri tämä on syys siihen, että historia herättää tällä palstallakin niin suuria intohimoja."Parhaimmillaankaan akateeminen tutkija ei pääse eroon kulttuurisista raameistaan;hänellä on kuva historiasta jo ennen kun hänestä tulee tutkija."
Olet oikeassa, mutta harrastelijan ja koulutetun tutkijan ero onkin siinä, että jälkimmäinen tiedostaa tämän asian kun taas harrastelija tai tradition välittäjä pitää usein omaa näkemystään ehdottomana totuutena ilman perusteluja.
Tutkijalla täytyykin olla kuva tapahtumista ennenkuin hän aloittaa tutkimuksensa: tapahtumia ei voi lähteä tutkimaan asettamatta kysymyksiä. Kysymyksien asettaminen taas vaatii ennakkotietoja ja -asennettakin. Tutkijalla täytyy olla hypoteesi, perusolettamus, jota hän lähtee testaamaan. Objektiivisuus tulee sitten siitä tulkitseeko tutkija lähdemateriaalia vain osoittaakseen olettamuksensa oikeaksi vai hyväksyykö hän sen mahdollisesti virheelliseksi ja on valmis tarkistamaan sitä.
Tapahtumista voi olla monta eri näkemystä katselukulmasta riippuen, mutta kaikki eivät ole välttämättä yhtä oikeita. - meikämie
sikspäk kirjoitti:
"Parhaimmillaankaan akateeminen tutkija ei pääse eroon kulttuurisista raameistaan;hänellä on kuva historiasta jo ennen kun hänestä tulee tutkija."
Olet oikeassa, mutta harrastelijan ja koulutetun tutkijan ero onkin siinä, että jälkimmäinen tiedostaa tämän asian kun taas harrastelija tai tradition välittäjä pitää usein omaa näkemystään ehdottomana totuutena ilman perusteluja.
Tutkijalla täytyykin olla kuva tapahtumista ennenkuin hän aloittaa tutkimuksensa: tapahtumia ei voi lähteä tutkimaan asettamatta kysymyksiä. Kysymyksien asettaminen taas vaatii ennakkotietoja ja -asennettakin. Tutkijalla täytyy olla hypoteesi, perusolettamus, jota hän lähtee testaamaan. Objektiivisuus tulee sitten siitä tulkitseeko tutkija lähdemateriaalia vain osoittaakseen olettamuksensa oikeaksi vai hyväksyykö hän sen mahdollisesti virheelliseksi ja on valmis tarkistamaan sitä.
Tapahtumista voi olla monta eri näkemystä katselukulmasta riippuen, mutta kaikki eivät ole välttämättä yhtä oikeita.Akateemisen tutkimuksen kansanomaisista historiasta erottuu juuri se, että akateeminen tutkimus on tietoteoreettisesti pätevää, ts. tieteellistä.
Kysymys onkin siitä, miten muihin "historioihin" pitäisi suhtautua. Niitä ei välttämättä ole syytä sulkea täysin historiantutkimuksen ulkopuolellee, mutat ne täytyy silti erotella luonteensa mukaisesti eri kategoriaan kuin akateeminen tutkimus. Useinhan rahvaanomaiset käsitykset ovat tutkimuksne sytyke, se mitä tutkija lähte eoikaisemaan, vaikkei hän tätä tiedostaisikaan. Niitä ei sovi halveksia, mutta niitä ei saa hyväksyäkään sellaisinaan.
Pointtinihan on se, että JSS, Vaka Vanha ja kumppanit tarkoittavat historialla aivan eri asioita kuin akateemisesti koulutetut historinharrastajat. Silti motiivi on sama - oikeuden tekeminen historialle. Jotkut vain tekevät sitä laajanäköisemmin ja tieteellisemmin kuin toiset.
Syy, miksi aloitin tämän keksustelun oli se, että halusin saada ihmisiä aktivoimaan aivosolujaan ja ajattelemaan, mikä heidän asiansa on - mille he haluavat tehdä oikeutta. Kun tämä agenda on selvitetty, historianharrastajan vajavainenkin historiakäsitys voi pikku hiljaa alkaa täydentymään hiukan laajemmaksi. Samalla asiansa eksplikoinut joutuu myös paljastetuksi niin, että hänen täytyy argumentoida asiansa puolesta sen sijaan, että vain kirjoittaisi mielestään oikeudnemukaista kuvaustaan historiasta. - Sikspäk
meikämie kirjoitti:
Akateemisen tutkimuksen kansanomaisista historiasta erottuu juuri se, että akateeminen tutkimus on tietoteoreettisesti pätevää, ts. tieteellistä.
Kysymys onkin siitä, miten muihin "historioihin" pitäisi suhtautua. Niitä ei välttämättä ole syytä sulkea täysin historiantutkimuksen ulkopuolellee, mutat ne täytyy silti erotella luonteensa mukaisesti eri kategoriaan kuin akateeminen tutkimus. Useinhan rahvaanomaiset käsitykset ovat tutkimuksne sytyke, se mitä tutkija lähte eoikaisemaan, vaikkei hän tätä tiedostaisikaan. Niitä ei sovi halveksia, mutta niitä ei saa hyväksyäkään sellaisinaan.
Pointtinihan on se, että JSS, Vaka Vanha ja kumppanit tarkoittavat historialla aivan eri asioita kuin akateemisesti koulutetut historinharrastajat. Silti motiivi on sama - oikeuden tekeminen historialle. Jotkut vain tekevät sitä laajanäköisemmin ja tieteellisemmin kuin toiset.
Syy, miksi aloitin tämän keksustelun oli se, että halusin saada ihmisiä aktivoimaan aivosolujaan ja ajattelemaan, mikä heidän asiansa on - mille he haluavat tehdä oikeutta. Kun tämä agenda on selvitetty, historianharrastajan vajavainenkin historiakäsitys voi pikku hiljaa alkaa täydentymään hiukan laajemmaksi. Samalla asiansa eksplikoinut joutuu myös paljastetuksi niin, että hänen täytyy argumentoida asiansa puolesta sen sijaan, että vain kirjoittaisi mielestään oikeudnemukaista kuvaustaan historiasta.ei ole historiankirjoitusta. Se on politiikkaa, tai feminismiä tai nationalismia tai fasismia, mitä milloinkin. Mielestäni JSS:n ja vakavanhan ja mitä näitä täällä nyt on, historiankäsitys on naivi ja pahimmillaan jopa vahingollinen. Kenelle on eduksi kehittää vihaa naapurikansoja kohtaan ilman todellista aihetta? Ja vielä väittää sitä joksikin ikiaikaiseksi vihaksi?
Silloin kun selkeästi tunnistat, että jonkun historiannäkemys on poliittisesti värittynyt, voit antaa hänen olla rauhassa. Hän ei tule viisastumaan vaikka rautalangasta vääntäisit hänelle mallin eteen.
Minusta sinä sekoitat rahvaanomaiset historiat eli tradition ja poliittisen historian keskenään. Edellinen on oikeilla menetelmillä hyvä lähde. Jälimäinen taas tutkimuksen aihe sinänsä. - JSS
Sikspäk kirjoitti:
ei ole historiankirjoitusta. Se on politiikkaa, tai feminismiä tai nationalismia tai fasismia, mitä milloinkin. Mielestäni JSS:n ja vakavanhan ja mitä näitä täällä nyt on, historiankäsitys on naivi ja pahimmillaan jopa vahingollinen. Kenelle on eduksi kehittää vihaa naapurikansoja kohtaan ilman todellista aihetta? Ja vielä väittää sitä joksikin ikiaikaiseksi vihaksi?
Silloin kun selkeästi tunnistat, että jonkun historiannäkemys on poliittisesti värittynyt, voit antaa hänen olla rauhassa. Hän ei tule viisastumaan vaikka rautalangasta vääntäisit hänelle mallin eteen.
Minusta sinä sekoitat rahvaanomaiset historiat eli tradition ja poliittisen historian keskenään. Edellinen on oikeilla menetelmillä hyvä lähde. Jälimäinen taas tutkimuksen aihe sinänsä.Tutki historiaa keskiajalta (aiemmin ei kirj. lähteitä Suomessa). Mitä nimiä suhteille venäläisiin on? Mm. Vanhaviha, pitkäviha, isoviha, pikkuviha, sortokaudet... Mitä voi päätellä?
- Vaka Vanha
Sikspäk kirjoitti:
ei ole historiankirjoitusta. Se on politiikkaa, tai feminismiä tai nationalismia tai fasismia, mitä milloinkin. Mielestäni JSS:n ja vakavanhan ja mitä näitä täällä nyt on, historiankäsitys on naivi ja pahimmillaan jopa vahingollinen. Kenelle on eduksi kehittää vihaa naapurikansoja kohtaan ilman todellista aihetta? Ja vielä väittää sitä joksikin ikiaikaiseksi vihaksi?
Silloin kun selkeästi tunnistat, että jonkun historiannäkemys on poliittisesti värittynyt, voit antaa hänen olla rauhassa. Hän ei tule viisastumaan vaikka rautalangasta vääntäisit hänelle mallin eteen.
Minusta sinä sekoitat rahvaanomaiset historiat eli tradition ja poliittisen historian keskenään. Edellinen on oikeilla menetelmillä hyvä lähde. Jälimäinen taas tutkimuksen aihe sinänsä.Samaa laulua laulat ...
Olet vain valinnut puolesi toisin.
Suomessa esim. Venäläisten puuttumisisa meidän poliittisiin päätöksiin ja lakeihin muistellaan kyllä antautumuksella, mikä onkin oikein ...
Mutta Ruotsalaisten vastaava toiminta pitäisi vaieta hautaan, miksi ihmeessä.
Mikä oikeus Ruotsalaisilla on puuttua jatkuvasti meidän poliitisen toimintaan ja lakien säätämiseen.
Jos Ruotsi haluaa esittää vielä suurvaltaa, niin painukoon vaikka afrikkaan sitä esittämään. - JSS
JSS kirjoitti:
Tutki historiaa keskiajalta (aiemmin ei kirj. lähteitä Suomessa). Mitä nimiä suhteille venäläisiin on? Mm. Vanhaviha, pitkäviha, isoviha, pikkuviha, sortokaudet... Mitä voi päätellä?
keskiajalta eteenpäin.
- 6päk
JSS kirjoitti:
Tutki historiaa keskiajalta (aiemmin ei kirj. lähteitä Suomessa). Mitä nimiä suhteille venäläisiin on? Mm. Vanhaviha, pitkäviha, isoviha, pikkuviha, sortokaudet... Mitä voi päätellä?
että suhteita on hoidettu huonosti ennenkin.
Historiankirjoituksessa korostuvat aina dramaattiset murrokset ja muutokset, erityisesti sodat. Suomalaiset ja venäläiset ovat asioineet näiden sotien välisinä aikoina myös rauhanomaisesti keskenään, kauppaa on käyty. Itseasiassa Suomen ja Venäjän välinen raha sulkeutui lähes läpipääsemättömäksi vasta Venäjän vallankumouksen jälkeen.
Haluatko jatkaa tuota luetteloasi? Vai olisiko sittenkin viisaampaa toimia niin, että se ei jatkuisi? Naapurien kanssa asioidessa on hyvä tietysti olla varuillaan, mutta jatkuva epäluulon ja suoranaisen vihan kylväminen ei ole diplomaattista eikä järkevää. Et ole ainoa, myös Venäjällä on vahvoja nationalistisia virtauksia ja lujasti venäläisyyden vapauttavaan voimaan uskovia ihmisiä. Ethän halua olla samalla tasolla omassa ajattelussasi? - Vaka Vanha
6päk kirjoitti:
että suhteita on hoidettu huonosti ennenkin.
Historiankirjoituksessa korostuvat aina dramaattiset murrokset ja muutokset, erityisesti sodat. Suomalaiset ja venäläiset ovat asioineet näiden sotien välisinä aikoina myös rauhanomaisesti keskenään, kauppaa on käyty. Itseasiassa Suomen ja Venäjän välinen raha sulkeutui lähes läpipääsemättömäksi vasta Venäjän vallankumouksen jälkeen.
Haluatko jatkaa tuota luetteloasi? Vai olisiko sittenkin viisaampaa toimia niin, että se ei jatkuisi? Naapurien kanssa asioidessa on hyvä tietysti olla varuillaan, mutta jatkuva epäluulon ja suoranaisen vihan kylväminen ei ole diplomaattista eikä järkevää. Et ole ainoa, myös Venäjällä on vahvoja nationalistisia virtauksia ja lujasti venäläisyyden vapauttavaan voimaan uskovia ihmisiä. Ethän halua olla samalla tasolla omassa ajattelussasi?Suomen ja N-liiton raja sulkeutui lopullisesti 1973, silloin tehtiin viimeiset raja-aidat Savukoksi-Salla suunnalla.
Sen jälkeen ei ole Venäjälle päässyt muualta kuin virallisesta valvotusta rajanylityspaikasta.
Suomalaiset muuten tiedustelivat aktiivisesti välirauhanaikana Lapin läänin alueelta, koska täällä oli raja auki ja sinne pääsi kävelemällä. - sikspäk
Vaka Vanha kirjoitti:
Samaa laulua laulat ...
Olet vain valinnut puolesi toisin.
Suomessa esim. Venäläisten puuttumisisa meidän poliittisiin päätöksiin ja lakeihin muistellaan kyllä antautumuksella, mikä onkin oikein ...
Mutta Ruotsalaisten vastaava toiminta pitäisi vaieta hautaan, miksi ihmeessä.
Mikä oikeus Ruotsalaisilla on puuttua jatkuvasti meidän poliitisen toimintaan ja lakien säätämiseen.
Jos Ruotsi haluaa esittää vielä suurvaltaa, niin painukoon vaikka afrikkaan sitä esittämään.Viestisi jäi minulle hämäräksi mikä varmaan johtuu vain minusta.
- Vaka Vanha
sikspäk kirjoitti:
Viestisi jäi minulle hämäräksi mikä varmaan johtuu vain minusta.
Eli väri mitä tunnustat on toinen ja maallemme vieras ...
- sikpäk
Vaka Vanha kirjoitti:
Eli väri mitä tunnustat on toinen ja maallemme vieras ...
olen isänmaallinen suomalainen ihminen. Tarkoittanet, että olen aatekannaltani punertava. Siinä erehdyt. Samoin kuin erehdyt siinä että sosialismi, vasemmistolaisuus tai työväenliike olisivat Suomelle jotenkin vieraita. Muistahan nyt, että kutakuinkin puolet suomalaisista on äänestänyt vasemmistopuolueita sadan vuoden ajan. Vahva työväenliike on onnistunut omalta osaltaan kehittämään Suomesta modernin, länsimaisen, vauraan ja demokraattisen valtion.
Sinulle taas parlamentaarinen päätöksenteko tuntuu olevan vieras ja harmittava asia. Usko pois, suomalaiset eivät ole herran valittu kansa, suomalaisuus ei ole olennaisesti mitenkään parempi ominaisuus kuin johonkin toiseen kansaan kuuluminen, meidän historiassamme on häpeälliset hetkensä jos kohta kunniakkaatkin päivänsä. - Vaka Vanha
sikpäk kirjoitti:
olen isänmaallinen suomalainen ihminen. Tarkoittanet, että olen aatekannaltani punertava. Siinä erehdyt. Samoin kuin erehdyt siinä että sosialismi, vasemmistolaisuus tai työväenliike olisivat Suomelle jotenkin vieraita. Muistahan nyt, että kutakuinkin puolet suomalaisista on äänestänyt vasemmistopuolueita sadan vuoden ajan. Vahva työväenliike on onnistunut omalta osaltaan kehittämään Suomesta modernin, länsimaisen, vauraan ja demokraattisen valtion.
Sinulle taas parlamentaarinen päätöksenteko tuntuu olevan vieras ja harmittava asia. Usko pois, suomalaiset eivät ole herran valittu kansa, suomalaisuus ei ole olennaisesti mitenkään parempi ominaisuus kuin johonkin toiseen kansaan kuuluminen, meidän historiassamme on häpeälliset hetkensä jos kohta kunniakkaatkin päivänsä.Miten niin, perustele väitteesi ...
En ole koskaan hyökännyt itse demokratiaa vastaan, enkä edes työväenliikettä.
Vasemmistolla on työväenpuolueilla on ollut aina vankka kannatus, onneksi demarit ei ole ksoaakn hurahtaneet Venäläisten kelkkaan.
Tosin tässäkin ansio kuuluu aika paljon Väinö Tannerille, sekä hänen kannatajilleen.
Aika vähän historiankirjoitus puhuu siitä, että kun 1918 kapinassa Tannerin ajama linja jäi tappiolle ja Tanneri irtisanoutui kapinasta kokonaan.
Niin valta meni Bolsevikeille demareiden hajaannuksen vuoksi, jos demarit olisivat eduskunnan suurimpana puolueena pitäneet linjansa ja pysyneet demokratian takan niin koko kapinaa ei olisi syttynytkään ... - sikspäk
Vaka Vanha kirjoitti:
Miten niin, perustele väitteesi ...
En ole koskaan hyökännyt itse demokratiaa vastaan, enkä edes työväenliikettä.
Vasemmistolla on työväenpuolueilla on ollut aina vankka kannatus, onneksi demarit ei ole ksoaakn hurahtaneet Venäläisten kelkkaan.
Tosin tässäkin ansio kuuluu aika paljon Väinö Tannerille, sekä hänen kannatajilleen.
Aika vähän historiankirjoitus puhuu siitä, että kun 1918 kapinassa Tannerin ajama linja jäi tappiolle ja Tanneri irtisanoutui kapinasta kokonaan.
Niin valta meni Bolsevikeille demareiden hajaannuksen vuoksi, jos demarit olisivat eduskunnan suurimpana puolueena pitäneet linjansa ja pysyneet demokratian takan niin koko kapinaa ei olisi syttynytkään ...perusteettomat väitteet:
"Eli väri mitä tunnustat on toinen ja maallemme vieras ..."
Mihin tuokin heitto perustui? Jos tarkoitit provosoida niin onnistuit.
- Vaka Vanha
Historian tutkimusta ei ole sellainen toiminta, missä otetaan lähtökohdaksi jotkut lähteet ja niiden tulkinta ja sitten selitetään sitä tai puolustetaan jo tehtyä tulkintaa.
Historian tutkimus on nimenomaan sitä, että tehdään alkuperäisistä lähteistä uusi tulkinta esim. uusien aihetodisteiden perusteella.
Tutkimus kehittyy samoin tutkimusmenetelmät, uudet tulkinnat tulevat nimenomaan alkuperäisten lähteiden tulkinnasta.
Otetaampa esimerkki, USA:ssa ensimmäinen Englantilaisten protestanttien siirtokunta tuhoutui ensimmäisen talven aikana.
Alkuperäinen tulkinta oli, ettei siirtokuntalaiset osanneet hankkia ravintoa alueelta eikä tulleet toimeen intiaanien kanssa jotta olisivat saaneet niiltä elintarvikkeita.
Muutama asukas jäi henkiin, mutta nekin hylkäsivät siirtokunnan seuraavana kesänä.
Siirtokuntalaisten kärsimyksiä ja oireita oli kyllä kuvattu erittäin tarkaan.
Sitten 2004 yksi oksitologian eli myrkytysten tutkija USA:ssa sattumalta luki aineistoa ja totesi, että kaikki oireet täsmäävät yhteen erittäin yleiseen myrkkyyn.
Mies oli ammatiltaan rikostutkija eli poliisi, sillä ei siis sinänsä ollut mitään tekemistä historian kanssa eikä historian tutkimuksen meriittejä minkäänlaisia tai muuta uskottavuutta.
No asia eteni sillä tavalla, että siirtokuntalaisten hautoja avattiin koska niiden paikat tiedettiin.
Ihmisiä oli haudattu suuriin joukkohautoihin aikanaan.
Näistä haudoista otetuista näytteistä löytyi Arseenia merkittäviä määriä, arseeni on Arsenikin johdannainen eli hajoamistuote.
Eli asukaat oli myrkytetty Arsenikillä eikä intiaanit tunteneet kyseistä myrkkyä ollenkaan.
Nyt heräsi sitten kysymys, että kenen motiivina oli myrkyttää kokonainen siirtokunta arsenikilla ja kuka oli niin taitava että siinä onnistui.
Syyllinen löytyi Englannista, Englannissa oli ollut päämisterinä kiihkokatolinen joka toimi Espanjan laskuun.
Espanjan diplomaattipostin joukosta löytyi asiakirjoa jotka voitiin yhdistää tähän mieheen ja Espanjan sen aikaiseen kuningashuoneeseen.
Motiivi oli pitää uusi manner katolisena, Englannissa jopa tämä päämisteri yritti nostaa katolisen kuninkaan valtaan, taisi olla muuten kuningatar ...
Mies menetti päänsä näissä kahinoissa ja myrkytys jäi huomaamatta.
Mutta meilläkin opetetaan kouluissa, kuinka ensimmäiset asukkaat kuolivat nälkään ensimmäisenä talvena melkein kaikki.- Nasu
On myös muistettava, että akateemiset tutkijat eivät saa päätyä tietynlaisiin tuloksiin tai esim. tutkia erinäisiä asioita. Joskus on kysymys opportunistisesta omasta valinnasta. Esim. Rautkallion puolustajat ovat harvassa Suomessa. Ehddoton kielto näyttäisi koskevan Saksan roolia Talvisodan lopettamisessa ja toisen maailmansodan taustojen ja syyllisten rehellistä selvittämistä. Holocaustia ei kukaan uskalla tutkia ilman juutalaisten lupaa ja valvontaa.
Myös muissa aiheissa tutkijat eivät useinkaan uudemman historian kyseessä ollessa halua luopua vanhoista yleisesti hyväksytyistä tulkinnoista.
Joillain vaikuttaa äärettömän vahvasti oma vakaumus ja poliittinen missio, jolloin tapahtuu yksipuolista akateemista tutkimusta ja sokeutta. - Vaka Vanha
Nasu kirjoitti:
On myös muistettava, että akateemiset tutkijat eivät saa päätyä tietynlaisiin tuloksiin tai esim. tutkia erinäisiä asioita. Joskus on kysymys opportunistisesta omasta valinnasta. Esim. Rautkallion puolustajat ovat harvassa Suomessa. Ehddoton kielto näyttäisi koskevan Saksan roolia Talvisodan lopettamisessa ja toisen maailmansodan taustojen ja syyllisten rehellistä selvittämistä. Holocaustia ei kukaan uskalla tutkia ilman juutalaisten lupaa ja valvontaa.
Myös muissa aiheissa tutkijat eivät useinkaan uudemman historian kyseessä ollessa halua luopua vanhoista yleisesti hyväksytyistä tulkinnoista.
Joillain vaikuttaa äärettömän vahvasti oma vakaumus ja poliittinen missio, jolloin tapahtuu yksipuolista akateemista tutkimusta ja sokeutta.Aivan, kapea-alainen historian tutkimus pelkästään akateemisin voimin jo itsessään rajaa todellisuutta.
Mielestäni tuo yllä mainitsemani esimerkki kertoo poikkitieteellisestä tutkimuksesta, eli henkilö jolla ei ole mitään tekemistä varsinaisen historian tutkimuksen kanssa pystyi varsin nopeasti kuvaamaan tapahtumille aivan toisen kulkulinjan kuin perinteinen historian tutkimus ja sitä kautta opetus.
Kaiken lisäksi hän pystyi myös todistamaan teoriansa, siirtokunna tuhoutuminen oli itse asiassa harkittu tuhoaminen joka liittyi suoraan meneillään olevaan katolisten ja protestanttien väliseen valtataisteluun Englannista ...
Sekä uudesta mantereesta. - meikämie
Kun lähteitä niin arovstat. Teoria on aika uskomaton.
Sitä paitsi myös RUOKAMYRKYTYS on mahdollinen. Arsenikkia voi käsittääkseni löytyä sieltä sun täältä.
Historiaa ei saisi tulkita poliittisesti.
Akateemisen historiantutkimusken virhe on se, ettei se selkeästi tuo julki, mitä POLIITTISEN tai RAHVAANhistorian VÄÄRINKÄSITYKSAIÄ tai YKSIPUOLISUUKSIA se haluaa korjata. - sikspäk
meikämie kirjoitti:
Kun lähteitä niin arovstat. Teoria on aika uskomaton.
Sitä paitsi myös RUOKAMYRKYTYS on mahdollinen. Arsenikkia voi käsittääkseni löytyä sieltä sun täältä.
Historiaa ei saisi tulkita poliittisesti.
Akateemisen historiantutkimusken virhe on se, ettei se selkeästi tuo julki, mitä POLIITTISEN tai RAHVAANhistorian VÄÄRINKÄSITYKSAIÄ tai YKSIPUOLISUUKSIA se haluaa korjata.eroaa poliittisesta ja aatteellisesta historiankirjoituksesta siinä, että se nimenomaan ei pyri tuottamaan tietoa poliittisiin tai aatteellisiin tarkoituksiin. Siksi päämääränäkään ei ole "oikaista väärinkäsityksiä" vaan tuottaa uutta riippumatonta tietoa. Voit pitää sitä virheenä, mutta jos tavoitteet asetetaan etukäteen niin eikös taas olla poliittisessa historiankirjoituksessa.
Kun olen yrittänyt täällä ja muissa keskusteluissa esittää historiantutkimuksen perusasioita olen useinkin saanut niskaani stalinismi ja kommunismi syytöksiä. Itse asiassa elämme nyt käänteistä 70-lukua. Silloin ei voinut välttyä fasistin leimalta jos erehtyi sanomaan jotain ei-poliittisesti-tiedostavaa.
Ja nyt vielä lopuksi: en usko täysin objektiivista historiankirjoitusta tai -tutkimusta voivan olla olemassa. Tutkijan omat näkemykset vaikuttavat aina tutkimukseen ja siten myös lopulta tuloksiin. - meikämie
sikspäk kirjoitti:
eroaa poliittisesta ja aatteellisesta historiankirjoituksesta siinä, että se nimenomaan ei pyri tuottamaan tietoa poliittisiin tai aatteellisiin tarkoituksiin. Siksi päämääränäkään ei ole "oikaista väärinkäsityksiä" vaan tuottaa uutta riippumatonta tietoa. Voit pitää sitä virheenä, mutta jos tavoitteet asetetaan etukäteen niin eikös taas olla poliittisessa historiankirjoituksessa.
Kun olen yrittänyt täällä ja muissa keskusteluissa esittää historiantutkimuksen perusasioita olen useinkin saanut niskaani stalinismi ja kommunismi syytöksiä. Itse asiassa elämme nyt käänteistä 70-lukua. Silloin ei voinut välttyä fasistin leimalta jos erehtyi sanomaan jotain ei-poliittisesti-tiedostavaa.
Ja nyt vielä lopuksi: en usko täysin objektiivista historiankirjoitusta tai -tutkimusta voivan olla olemassa. Tutkijan omat näkemykset vaikuttavat aina tutkimukseen ja siten myös lopulta tuloksiin.Historiantutkimus voi olla vapaa ennakkokäsityksistä, vain, jos ne tunnustetaan ennalta käsin. Historiantutkijalla on aina mielessään jokin agenda -tuottaa uutta tietoa, oikaista vanhaa - mutta hyvin harvoin se on poliittinen.
Lisäksi historiantutkimus on aina enemmän kuin faktoja ja totuutta; se on tulkinta, ja siitä löytyy viesti ja sanoma. Tässä ei ole mitään pahaa.
Erona poliittiseen propagandaan on se, että historiantutkimus täyttää myös tietoteoreettiset vaatimukset ja argumentoi, ei vetoa tunteisiin ja yritä huijata, tai vääristellä lukijaa manipuloimalla.
JSS:t ja Vaka Vanhat eivät ymmärrä, että vaikka historiantutkimuksella on viesti, se on argumentointua, ei poliittista saarnaamista. Vastaavasti he itse puhuvat historiaa, kuin se olisi pelkästään heidän poliittisen tulkintansa mukaista. Ongelma on, etät heidän argumentaationsa ei täytä edes kevyitä tieteellisiä kriteerejä. - Vaka Vanha
meikämie kirjoitti:
Kun lähteitä niin arovstat. Teoria on aika uskomaton.
Sitä paitsi myös RUOKAMYRKYTYS on mahdollinen. Arsenikkia voi käsittääkseni löytyä sieltä sun täältä.
Historiaa ei saisi tulkita poliittisesti.
Akateemisen historiantutkimusken virhe on se, ettei se selkeästi tuo julki, mitä POLIITTISEN tai RAHVAANhistorian VÄÄRINKÄSITYKSAIÄ tai YKSIPUOLISUUKSIA se haluaa korjata.Jooo, mutta tuota ei USA:ssa pidetä enää teoriana.
Eli minäpä kertaan pääkohdat, eli rikospoliisin myrkytyksiä tutkinut henkilö esitti väitteen, että ensimmäinen prostentanttien siirtokunta myrkytettiin aersenikilla.
Tämä mies kaivautti ylös joukkohautoja missä on nämä siirtokuntalaisten jäännokset ja löysi näistä merkittäviä määriä Arseenia joka on Arsenikin johdannainen. ( Arsenikki hajoaa Arseeniksi luonnossa ).
Sen jälkeen tämä poliisi alkoi miettiä motiivia ja tekijää tälle "etniselle pudistukselle".
Intiaanit piti jättää pois, ne ei tunteneet koko myrkkyä.
Tämä poliisi löysy kirjeenvaihtoa Englannista sen aikasen Katolisen pääministerin ja Espanjan kuninkaan väliltä, kysymys oli salaliitosta Englannin kuningatar Elisabethia vastaan ( muistaakseni, tämän voin muistaa väärin ).
Mies menetti päänsä, mutta ei tämän rikoksen takia vaan syytettynä salaliitosta.
Kaveri oli kiihkokatolinen.
Eli tämä oli esimerkkini siitä, että poikkitieteellisin menetelmin voi historiassa tulla esiin asioita ja todisteita mitä tälläiset akateemiset tutkijat ei edes ota huomioon tai eivät osaa edes tutkia.
Henkilö jolla ei ammattinsa puolesta ole mitään tekemistä historian kanssa eikä alan koulutusta voi silti tuoda ihan uutta tietoa joka muuttaa kuvaa oleellisesti.
Muuten sitä linkkiä ei kyllä löydy, enkä edes muista mistä sen aikanaan luin ... - Vaka Vanha
meikämie kirjoitti:
Historiantutkimus voi olla vapaa ennakkokäsityksistä, vain, jos ne tunnustetaan ennalta käsin. Historiantutkijalla on aina mielessään jokin agenda -tuottaa uutta tietoa, oikaista vanhaa - mutta hyvin harvoin se on poliittinen.
Lisäksi historiantutkimus on aina enemmän kuin faktoja ja totuutta; se on tulkinta, ja siitä löytyy viesti ja sanoma. Tässä ei ole mitään pahaa.
Erona poliittiseen propagandaan on se, että historiantutkimus täyttää myös tietoteoreettiset vaatimukset ja argumentoi, ei vetoa tunteisiin ja yritä huijata, tai vääristellä lukijaa manipuloimalla.
JSS:t ja Vaka Vanhat eivät ymmärrä, että vaikka historiantutkimuksella on viesti, se on argumentointua, ei poliittista saarnaamista. Vastaavasti he itse puhuvat historiaa, kuin se olisi pelkästään heidän poliittisen tulkintansa mukaista. Ongelma on, etät heidän argumentaationsa ei täytä edes kevyitä tieteellisiä kriteerejä.Unohdat kumminkin sen, että kun tutkitaan historiaa niin pitää nimenomaan tutkia alkuperäistä aineistoa eikä tehdä tulkintaa tulkinnasta ...
Alkuperäinen aineisto ilman mitään oletuksia, pitää olla tutkimuksen lähtökohta. - Vaka Vanha
sikspäk kirjoitti:
eroaa poliittisesta ja aatteellisesta historiankirjoituksesta siinä, että se nimenomaan ei pyri tuottamaan tietoa poliittisiin tai aatteellisiin tarkoituksiin. Siksi päämääränäkään ei ole "oikaista väärinkäsityksiä" vaan tuottaa uutta riippumatonta tietoa. Voit pitää sitä virheenä, mutta jos tavoitteet asetetaan etukäteen niin eikös taas olla poliittisessa historiankirjoituksessa.
Kun olen yrittänyt täällä ja muissa keskusteluissa esittää historiantutkimuksen perusasioita olen useinkin saanut niskaani stalinismi ja kommunismi syytöksiä. Itse asiassa elämme nyt käänteistä 70-lukua. Silloin ei voinut välttyä fasistin leimalta jos erehtyi sanomaan jotain ei-poliittisesti-tiedostavaa.
Ja nyt vielä lopuksi: en usko täysin objektiivista historiankirjoitusta tai -tutkimusta voivan olla olemassa. Tutkijan omat näkemykset vaikuttavat aina tutkimukseen ja siten myös lopulta tuloksiin.Tottakai vaikuttaa, tutkijaa etsii "jotain" ja kun sen löytää niin on tyytyväinen ...
Mitä lähemmäs tullaan nykyaikaa, sitä enempi tulee politiikka mukaan.
Siksi minua ei oikeastan edes kiinnosta aikakausi keskiajasta eteenpäin ...
Mutta kaikki keskiaikaan liittyvä ja siitä taaksepäin kiinnostaa. - meikämie
Vaka Vanha kirjoitti:
Unohdat kumminkin sen, että kun tutkitaan historiaa niin pitää nimenomaan tutkia alkuperäistä aineistoa eikä tehdä tulkintaa tulkinnasta ...
Alkuperäinen aineisto ilman mitään oletuksia, pitää olla tutkimuksen lähtökohta.Jos väität tulkitsevasi pelkkää aineistoa "panet sen puhumaan omasta puolestaan". Tämä on jo sata vuotat sitten vanhentuntu historintutkimusken ohje!
Tosiasiassa tällöin sinä pistät aineistoon kertomaan, mitä itse haluat sanoa: jos väität olevasi puolueeton, oletkin puolueellinen!
Ensin pitää tietää, mitä aiheesta on tutkittu, ja mitkä ovat ennakkokäsitykset itsellä ja muilla, vasta sitten on oikeus tutkia aineistoa. Varsinkin oamta premissit täytyy tunnustaa ja tiedostaa. - meikämie
Vaka Vanha kirjoitti:
Unohdat kumminkin sen, että kun tutkitaan historiaa niin pitää nimenomaan tutkia alkuperäistä aineistoa eikä tehdä tulkintaa tulkinnasta ...
Alkuperäinen aineisto ilman mitään oletuksia, pitää olla tutkimuksen lähtökohta.Historiantutkimuksessa yhdistyy rekonstruktio ja argumentaatio.
Rekonstruktiossa annetaan oikeudenmukainen kuva menneestä, argumentaatiossa perustellaan väitteet.
Näit ei voi käytännön tekstissä erottaa toisistaan, vain ajatuksellisesti.
Tämän vuoksi tutkijan täytyy ilmaista kaikki tarpeellinen itsestään, ennakkoluuloistaan, aiemmasta tutkimuksesta jne, mikä vaikuttaa hänen tulkintaansa.
Aineisto ei ikinä kerro suoraan mitään; historia on aina tutkijan tulkinta, koska jo jonkin JÄÄNTEEN tulkitseminen LÄHTEEKSI on tutkimusta ja argumentointia. Näöin ollen ei ole olemass amitään tutkijasta riippumattomia LÄHTEITÄ, vaan hän LUO lähteet itse, omien ennakkokäsitystensä ja tietojensa apohjalta.
Ilman utlkintaa historian lähteet ovat mykkiä: ne eivät kerro mistään, eivätkä mitään. Jos tutkija väittää, että ne näin tekevät, hän itse asiassa on tulkinnut niitä, mutta ei perustele tulkintaansa millään tavalla tai kerro argumenttejaan. Hän ei kerro, mihin hänen näkemyksensä jostain dokumentista lähteenä(siis lähteenä josta voi jotain päätellä) perustuu. Hän tekee huonoa tutkimusta. - meikämie
Nasu kirjoitti:
On myös muistettava, että akateemiset tutkijat eivät saa päätyä tietynlaisiin tuloksiin tai esim. tutkia erinäisiä asioita. Joskus on kysymys opportunistisesta omasta valinnasta. Esim. Rautkallion puolustajat ovat harvassa Suomessa. Ehddoton kielto näyttäisi koskevan Saksan roolia Talvisodan lopettamisessa ja toisen maailmansodan taustojen ja syyllisten rehellistä selvittämistä. Holocaustia ei kukaan uskalla tutkia ilman juutalaisten lupaa ja valvontaa.
Myös muissa aiheissa tutkijat eivät useinkaan uudemman historian kyseessä ollessa halua luopua vanhoista yleisesti hyväksytyistä tulkinnoista.
Joillain vaikuttaa äärettömän vahvasti oma vakaumus ja poliittinen missio, jolloin tapahtuu yksipuolista akateemista tutkimusta ja sokeutta.Akateeminen tutkija saa tutkia aivan mitä haluaa ja päätyä ihan millaisiin lopputuloksiin hyvänsä.
Ne on vain perusteltava.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalainen tutkimus paljasti oudon asian vasemmistolaisista - he häpeävät itseään
Kyllä, asia on faktaa. Suomalainen tutkimus osoittaa, että vasemmistolaisina itseään pitävät kansalaiset häpeävät itseää2014347Sosialismia Tampereella: Virallinen ilmiantolinja avautuu kaupungissa
Nyt siis mennään mansessa ihan justiinsa samaan malliin kuin entisessä Neuvostoliitossa, jossa saattoi ilmiantaa naapuri4413253Tätä et nähnyt tv:ssä: Frederik paljastaa - Totuus "haisevasta jäynästä" pehtoorille Farmilla
Frederik veti ns. herneen nenään ja päätti kostaa pehtoorille. Mitäs mieltä olet Frederikin "aamutoimista"? Lue jutt142138Ellen Jokikunnas paljastaa kyynelehtien Ralph-pojasta: "Apua..."
Ellen Jokikunnaksen ja hänen puolisonsa Jari Raskin perheestä ja taloprojektista Italiassa kertova Unelmia Italiassa -sa141790Oho! Vappu Pimiä teki "röyhkeän" teon - Onko sopivaa paljastaa tämä MasterChef-sarjasta?
Vappu Pimiä on astunut MasterChef Suomi -keittiöön ja liittynyt ohjelman legendaariseen tuomaristoon Helena Puolakan ja51178- 741023
Kaste tulisi tehdä apostolisella tavalla Ap. t. 2:38 mukaan
Apostolit eivät kastaneet kolminaisuuden nimellä vaan Jeesuksen alkuperäisen käskyn mukaisesti: Ap. t. 2:38 Niin Pietar691015Kuhmossa rallit alkoi ennen aikojaan
Paettiin polliisia törkeästi? Se tuo rallikiima on näemmä saavuttanu paikalliset tommi mäkiset kiljupäissään auton rat24941- 75908
- 54906