Miten valitsen ilmanvaihtokoneen paineominaiskäyrien perusteella ? Kertokaa alaa tietämättömälle, mikä voisi olla pielessä. (Filtterit on vaihdettu ennen lumien tuloa; Raitisilma/jäteilma tehty 200mm putkilla)
Mikä käytettävissä oleva suunnittelu paine on OK valintaan ?
Ja kertokaa miten valitaan "hyvä" paine ?!
Talossa kuutioita noin 800- 900 kahdessa keroksessa. Normin mukaan ilman olisi ilmeisesti vaihduttava kerran kahdessa tunnissa päädytään arvoon 450 kuutiota ilmanvaihtoa per tunti, joka on noin 125 litraa / s.
Nykyinen kone antaa (paperilla) 149litraa / s täydellä teholla ja noin 175 Pa -paineella.
Kone on epäkelpo kun sitä voi ajaa pakkasilla vain max 3 teholla reilua karmeata pätkimistä, jolloin se antaa käyrältä noin 40- 60 litraa 75Pa paineella. Isolla nopeudella jäätyy.
Jos haluan uuden koneen joka noin puolella koneteholla antaa tuon 125 litraa / s , jotta jää tehostusvaraa. Eli max tehoa noin 200-250 litraa/s
Luetaanko ominaiskäyrästöä (EU7 suodatin) siitä risteyskohdasta, jossa menee SFP 2.5 normikäyrä sekä haluttu käytettävissä olevan paine. Samalla katsotaan mikä koneen nopeusviiva lähinnä ?
Vai unohdanko tuon SFP 2.5 käyrän kokonaan mitoituksessa ?
Minkä koneen laittaisitte tämän perusteella ?
[suunnittelija suunnittelee muutoksen, mutta haluaisin tietää miten homma menee varmuuden vuoksi]
Mikä käytettävissä oleva suunnittelu paine on OK valintaan ?
Ja kertokaa miten valitaan "hyvä" paine ?!
Talossa kuutioita noin 800- 900 kahdessa keroksessa. Normin mukaan ilman olisi ilmeisesti vaihduttava kerran kahdessa tunnissa päädytään arvoon 450 kuutiota ilmanvaihtoa per tunti, joka on noin 125 litraa / s.
Nykyinen kone antaa (paperilla) 149litraa / s täydellä teholla ja noin 175 Pa -paineella.
Kone on epäkelpo kun sitä voi ajaa pakkasilla vain max 3 teholla reilua karmeata pätkimistä, jolloin se antaa käyrältä noin 40- 60 litraa 75Pa paineella. Isolla nopeudella jäätyy.
Jos haluan uuden koneen joka noin puolella koneteholla antaa tuon 125 litraa / s , jotta jää tehostusvaraa. Eli max tehoa noin 200-250 litraa/s
Luetaanko ominaiskäyrästöä (EU7 suodatin) siitä risteyskohdasta, jossa menee SFP 2.5 normikäyrä sekä haluttu käytettävissä olevan paine. Samalla katsotaan mikä koneen nopeusviiva lähinnä ?
Vai unohdanko tuon SFP 2.5 käyrän kokonaan mitoituksessa ?
Minkä koneen laittaisitte tämän perusteella ?
[suunnittelija suunnittelee muutoksen, mutta haluaisin tietää miten homma menee varmuuden vuoksi]
Vastaukset 15
Vanhimmat
on raja jossa kojeen ominaissähkönkulutus eli sähköenergiankulutus(kW)/ilmavirta(m3/s) on alle 2,5. Ilmavirtana käytetään tulosta ja poistosta sitä arvoa, joa on suurempi.
SFP-arvolla ei siis puhaltimen suoritusarvojen kanssa sinänsä ole mitään tekemistä.
Painetta ei "valita" vaan lasketaan kanaviston ja pääte-elinten arvoista.
Tietämättä mistä kojeesta on kyse, ei kuitenkaan ehkä hirvittävästi mene pieleen jos valitsee kojeen jolla lähtee 0,8-0,9 kertainen ilmanvaihto ulkopuolisella paineella 100-150 Pa. Lähtökohtana n 0,6 kertainen ilmanvaihto + 30% ekstraa.
niin tutustuppa pätkimättömiin pyöriväkennoisiin koneisiin ja valinnan voi tehdä itsekkin vaikka tehtaan sivuilta.
Eli onko tämä riittävä esitettyihin toiveisiin ?
käyrät sivulta 2
http://www.enervent.fi/family/fi/data/enervent_pelican.pdf
Miten lasketaan kanaviston / pääte-elimistä johtuva painetarve ?
Olisko linkkiä ohjeisiin ?
tarvittava ilmamäärä saadaan kakkos ja kolmosnopeuksien vaihelta oli paine mikä tahansa.
Hyvä jos 2 riittää, se takaa hiljaisen äänen, tai sitten 3 pitää riittää. Tällöin nelonen jä tehostusta varten. 1-asennolla voi olla kun ketään ei ole kotona.
Nuo paineet asettuu lopullisesti paikoilleen vasta putkiston ja päätelaitteiden asennuksen jälkeen tehtävässä säätötyössä.
ohjeita ainakaan pikaisessa etsinnässä.
Paine tuloilmapuolella muodostuu ulkoilmakanavan ja tuloilmakanavan painehäviöstä, edellisten pääte-elinten sekä suodattimen likaantumisesta aiheutuvasta kojeen sisäisestä paineentarpeen lisäyksestä.
Käytännössä lasketaan pisimmän kanavahaaran painehäviö, joka muodostuu kitkahäviöstä ja toisaalta kulmien ja haarojen kertavastuksista.
Pääte-elimen painehäviökis oletetaan tällöin pieni paine-ero, koska lähempänä olevien painehäviötä on nostettava, jottei ilmavirrat ylity. Painehäviöt riippuvat oleellisesti nopeudesta kanavassa, verrannollisia nopeuden toiseen potenssiin.
Jos joku on laskenut painehäviön jollakin ilmavirralla, on siis helppo laskea häviöt jollain toisella ilmavirralla.
Kanavisto on sinänsä helppo laskea, tarvitaan vain kanaviston tiedot, ilmavirrat. Ongelma tavikselle on, että kertavastuskertoimia ei taida löytyä mistään helposti.
Siksi on paras jättää homma asiantuntijan laskettavaksi.
Kelpaako d2 (Finlex). Jos osaa kattoa oikealta sivulta niin Seppänen it ja sisäilm.
http://www.finlex.fi/data/normit/1921-D2s.pdf
sisällä mitään ohjeita kanavien mitoituksesta tai muutenkaan laitteista. Määräyksissä vain se on määritelty, paljonko kussakin tilassa ilmaa tulee vaihtua.
Mitähän sivua tarkoitat? Ilmeisesti joka tapauksessa prof Olli Seppäsen teosta ilmastointitekniikka ja sisäilmasto. Kyseinen kirja luultavasti sisältää tarvittavat kertavastuskerroin- ja kitkatiedot, voi kuitenkin olla hankala alkaa aivan tyhjästä laskeskelemaan.
pätkimätön kuutiokone, mutta ei siitä sen enenpää.
Päätelaitteitten arvot löytyy fläktwoodilta. Lapin leimu. Kirjan sivut 98 ja 100. D125. Löytyy yksinkertaisia taulukoita til. virrasta suoraan sivuhaaran halk.. Jos tuo laskuri laskee niin hyvä on.
Aloittelijalle on varmaan vaikeinta hahmottaa kitkapainehäviökaavion tekijät, nopeus ja tilavuusvirta. Kertavastukset saa vaikka järkeilemällä kun tietää perustapaukset. Mutka 0.3 ja t-kple 1.5.
löydy...
Yksinkertaisia suorien kanavien laskusivuja on netissä melko paljon... Tietysti myös matemaattisia kaavoja löytyy paljon...
Tossa olis yksi, mut amerikan yksiköillä...
http://www.freecalc.com/ductfram.htm
KÄytä nettiä ja aikaa. Aloita suoraan etsimällä isosta maailmasta, suomenkielisiä tuskin tulet löytämään...
Mimmosen pätkän tuo laskee kun en tiedä noita nimityksiä. Vois koeilla jos sillä sais vaikka kerralla sen vaikeimman haaran (poistopuolella) tai pitääkö laskea tai metsästää tarkistuksen vuoksi tulo- ja menokanavan suurin painehäviö.
Peruskaavoja
velocity pressure = dynaaminen paine pdyn
v on nopeus eli ilmavirta/poikkipinta-ala [m/s]
roo= tiheys 1,2 kg/m3
eli pdyn= roo x 0.5 x v ^2
pdyn = 0,6 x v^2
kertavastus esim mutkassa = ksii x pdyn
ksii = kertavastuskerroin
kertavastuskerroin käyrälle on 0,3 ja haaralle, jossa nopeus on puolet pääkanavan nopeudesta -> 5 tai yhtäsuuri -> 1,5
Kitkavastuksille voi karkeasti arvioida, että nopeudella 5m/s 125 mm kanavassa on painehäviö 3Pa/m 4m/s :llä 2Pa/m ja 3m/s:lla 1 Pa/m
Pääte-elimet tulee valita siten, että etäisin on lähes auki, jolloin painehäviö ja äänitaso on pieni.
Jos tuota esitettyä laskentaohjelmaa käyttää duct=kanava
stamped on käyrä
pitää antaa halkaisija
tuumissa 125mm = 5"
pituus 10m = 33ft
Kitkapainehäviö pressura loss on tuumina [inch], joka kerrotaan 249:llä jotta saadaan Pa
Käyrien ym paienhäviöt on annettu erikseen, mutta sisältyvät total pressure loss'iin
http://www.hls-excel.de/uebersicht.htm#dpluft
http://www.hls-excel.de/uebersicht.htm
Kosteuden säilyminen
http://www.bauweise.net/grundlagen/technik/lueftung/enthalpie/enthalpieberechnung.htm
aika hankalaa löytää. muistan jossain linkissä nähneeni putki-häviöiden laskentaexcelin
http://www.shk-vista.de/engine2/Berechnungsformulare/
http://www.s-a-ve.com/dyndata/75.htm
http://www.e314.de/index.php/suche/Ingenieur/Technik
when it hits the fan... eli enklannin sivuja
http://www.thermexcel.com/english/program/gasus1.htm
http://www.connel.com/freeware/airduct.shtml
maksullinen
http://www.pipeflow.co.uk/public/control.php?_path=/497/507
HYVÄ on-line sivu
- valitaan air ja input parametrit
- ei huomioi mutkia ja kavennuksia, mutta antaa idean
http://detector-gas-systems.web.cern.ch/detector-gas-systems/Tools/deltaP.htm