avoliitto

siunaus

Voi seurustella niinkuin seurustelevat ne jotka eivät vielä ole
liitossa keskenään.
Rakastaa toisiaan. Puhtaasti ja kunnioittaen.

Liitto?
Jo sana "avoliitto" ilmaisee oman mahdottomuutensa.
Liittohan merkitsee kahden osapuolen kiistatonta liittymistä,
se on molemminpuolista ja tapahtuu vapaasta tahdosta.
Siksi se ei voi koskaan olla avo.
Avioliitto ei tule avioliitoksi riitin kautta. Se tulee avioliitoksi
sen kautta miksi riitti suoritetaan.
Suoritetaan siksi kun ei tahdota jättää liittymistä avoimeksi.
Tahdotaan juridisesti ja julkisesti ilmoittaa itselle, toiselle,
lähimmäisille ja valloille ja voimille että me olemme nyt
sitoutuneet toisiimme.
Silloin kaksi ovat yhtä.

Jumala on liittojen Jumala.
Ei saisi väheksyä Hänen hyviä tarkoituksiaan...
Emmehän me voi Jumalankaan kanssa olla avoliitossa, vai
mitä? Jos otamme vastaan Jeesuksen silloin myös sitoudumme
Häneen. Jumalaan ei voi sitoutua sillä ajatuksella että tänään
ehkä teen mitä Herra tahtoo mutta huomenna jos Hänen
tahtonsa sattuu olemaan erilainen kuin omat haluni, sitten
ehkä ei...
Voi tietysti kääntää selkänsä Jumalan tahdolle ja tehdä oman
päänsä mukaan, siis rakastaa jotakin asiaa ja halua enemmän
kuin Herraa mutta silloin rikkoo liittoaan vastaan, se on
hengellistä haureutta.

Ehkäpä...
Kyselen vaan. On niin paljon seksuaalista moraalittomuutta ja
avoliittoja uskovien keskuudessakin tänä päivänä sen tähden,
kun ei olla ensinnä otettu todesta liittoa Herran kanssa?
Kumpi on syy, kumpi seuraus?

Synti johtaa sydämen kylmenemiseen Jumalan suuntaan ja
ensirakkaus väljähtyy uskonnolliseksi hartaudeksi.
Samoin. Kun ei valvo rakkaussuhdettaan ja sydämensä eheyttä
liitossa Kristukseen siitä seuraa lipsumista syntiin.

Kumpikin siis johtaa alaspäin.
Synnin salliminen johtaa ensisijaisen hengellisen rakkaussuhteen
pensistymiseen. Ja hengellisen rakkaussuhteen laiminlyöminen
johtaa helposti syntiin.

Sama kääntäen:
Jos pidämme huolta rakkaussuhteesta Herraan, se tulee näkyviin
myös käytännön tasolla puhtautena seurustelussa ja
ihmissuhteissa, niin että uskovina ymmärrämme mikä on syntiä
ja mikä ei, ja tahdomme elää ristin kautta siunatussa vapaudessa
aina enemmän etsien ja totellen Pyhän Hengen valaisemaa tietä
kuin omia haluja ja mielitekoja.
Jos tahdomme käytännössä aina mieluummin valita moraalisesti
oikeat ratkaisut kuin synnin, silloinkin kun rakkaussuhteemme
Herraan ei tunnu niin palavalta, tahdomme tehdä oikeat ratkaisut
tunteista riippumatta yksinkertaisesti siksi kun olemme kristittyjä,
se johtaa juurtumiseen syvemmin Kristukseen ja sitä kautta
rakkaussuhteen syventymiseen.

Totta kumminkin päin.

Lakihenkisen suorituskristillisyyden vaara on tietysti olemassa...
Mutta siitä voi välttyä, kun rukoilee:
"Herra Jeesus, auta minua aina elämään sinua rakastaen,
näkemään asiat rakkaussuhteesta käsin, etsimään sinua enemmän
kuin lahjojasi, iloitsemaan sydämesi hyvyydestä yli kaiken."

Niin. Jumala on liittojen Jumala.
Perkele haluaa jättää kaiken auki - että ihminen olisi sitoutumaton,
irrallinen, vailla moraalista juurta.

Siunausta sinulle.
Ei varojen puute ole ongelma. Jos olette kristittyjä niin eiköhän
ne varat löydy. Sitten ajallaan. Siihen asti rukoilkaa yhdessä
kuinka olisi hyvä seurustella - sitoutuen Kristukseen ja
ilmaisten tätä sitoutumista, halua olla esimerkkinä puhtaasta
elämästä niin lähimmäisten kuin henkivaltojen edessä,
keskinäisessä suhteessanne.

Shalom.

Sanon vielä että nämä on kyllä vaikeita asioita.
Varsinkin jos on oltu jo pitkään avoliitossa - mikä sanahirviö! -
ja sitten tullaan uskoon? Siinä kyllä tuntuu mielettömältä että
nyt sitten pitäisi muuttaa erilleen siksi aikaa kunnes löytyy
varat mennä virallisesti naimisiin.
Joka tapauksessa, mitä tahansa tällaisessa asiassa päättää
sen ei tulisi tapahtua liian helposti. Enkä nyt tarkoita
emotionaalista vakavuutta, sitä varmasti on jokaisella avoliitossakin
asuvalla. Tarkoitan vakavuutta Jumalan pyhyyden edessä.

* * *

Keskustele näistä asioista Rakkaasi kanssa.
Siis Jeesuksen.
Hän kyllä ymmärtää.
Ota huomioon, että Hänen ymmärryksensä ja aina rakastava
huolenpitonsa ei salli syntiä.
Monta kertaa on näin, että Herra kyllä ymmärtää asiat perin
pohjin, mutta ongelma on vain siinä kuinka Hän saisi vielä meidät
ymmärtämään, näkemään asiat Hänen pyhästä rakkaudesta
käsin.

Usko että Jumala kykenee tuon tilanteen ratkaisemaan.
Kuten kaikki muutkin tilanteet. Kunhan sydämissämme vain palaa
sellainen rakkaus joka ei syntiä salli ja joka enemmän kuin mitään
muuta kaipaa ojentautua Pyhän Hengen johtoon totuudessa.

Rakkauden ylistyslaulu, Korkea Veisu (uudessa käännöksessä kait
Laulujen laulu) sanoo:
"Rakkaus on väkevä kuin kuolema."
Korkea Veisu 8:6.

Jumalallinen rakkaus vei Jeesuksen ristille. Että mekin eläisimme
- synnistä pois kuolleina - yhdessä Hänen kanssaan.
Valona ja suolana maailmassa.
Se on yhä vieläkin evankeliumin sana.

Armo joka sallii synnin ei ole todellista armoa se on armon
irvikuva.
Raamattu selvästi ilmoittaa että juuri armo kasvattaa - hylkäämään
jumalattomuuden ja maailmalliset himot. Elääksemme siveästi ja
oikein nykyhetkessä.
Paavalin kirje Tiitukselle 2:11-14.
Eikö se ole suurta hyvyyttä?