Lakiehdotus uskonnonopetuksesta

Ohan se jännää, ku ei oo yhdenkään uskovaisen kommenttia vielä ilmaantunut tänne.

Toisaalta mua taas ei suuremmalti kiinnosta kommentoia tällä palstalla esiintyviä Jeesuksen ihanuutta tai Jumalan suuruutta käsitteleviä uskovaisten alotuksia.. :)

Uskonnonopetuksen sentään luulis koskettavan ja kiinnostavan hellareitaki. Tiä häntä.

MunNimi kirjoitti:

Ohan se jännää, ku ei oo yhdenkään uskovaisen kommenttia vielä ilmaantunut tänne.

Toisaalta mua taas ei suuremmalti kiinnosta kommentoia tällä palstalla esiintyviä Jeesuksen ihanuutta tai Jumalan suuruutta käsitteleviä uskovaisten alotuksia.. :)

Uskonnonopetuksen sentään luulis koskettavan ja kiinnostavan hellareitaki. Tiä häntä.

Lue lisää

olen aivan samaa mieltä, kuin muutkin, ja lisäksi polvessani on keuhkokuume.

(tuo helluntai-uskova "uppiakko" on jo sanonut mielipiteensä, johon voi yhtyä.)

aihe ei siis aiheuta kummempia väristyksiä, eikä varpaisiin kohdistuvaa kivun tunnetta (tämä oli "poikalapselle").

MunNimi kirjoitti:

Ohan se jännää, ku ei oo yhdenkään uskovaisen kommenttia vielä ilmaantunut tänne.

Toisaalta mua taas ei suuremmalti kiinnosta kommentoia tällä palstalla esiintyviä Jeesuksen ihanuutta tai Jumalan suuruutta käsitteleviä uskovaisten alotuksia.. :)

Uskonnonopetuksen sentään luulis koskettavan ja kiinnostavan hellareitaki. Tiä häntä.

Lue lisää

... että en pidä sitä uskonnon opetusta jota esim. itse sain peruskoulussa lähimainkaan yhtä vakavana ongelmana kuin sitä että lapsi kasvaa ns. "elävän uskon" edustajien hurmoksellisessa ympäristössä.

Vaikka kannatankin puolueettomampaa elämänkatsomusellista opetusta koulussa, en pidä kuitenkaan suomen koululaitoksen nykyistä tapaa (yleisesti ottaen -> eri opettajien välillä on eroja) antaa uskonnon opetusta läheskään yhtä vahingollisena, kuin vaikkapa keskivertohellariperheen tapaa kasvattaa lapsiaan.

PakanaF kirjoitti:

... että en pidä sitä uskonnon opetusta jota esim. itse sain peruskoulussa lähimainkaan yhtä vakavana ongelmana kuin sitä että lapsi kasvaa ns. "elävän uskon" edustajien hurmoksellisessa ympäristössä.

Vaikka kannatankin puolueettomampaa elämänkatsomusellista opetusta koulussa, en pidä kuitenkaan suomen koululaitoksen nykyistä tapaa (yleisesti ottaen -> eri opettajien välillä on eroja) antaa uskonnon opetusta läheskään yhtä vahingollisena, kuin vaikkapa keskivertohellariperheen tapaa kasvattaa lapsiaan.

Lue lisää

En itekään pidä koulujen tunnustuksellista uskonnonopetusta (jos sitä edes enää onkaan) sinä suurimpana ongelmana maan kamaralla. Rinnastan sen samanlaiseksi ongelmaksi kuin sen, että kirkkoon kuulumattomat maksavat kirkollisveroa, mikäli yrityksen omistavat.

Suurimpia ongelmia ja uhkia mielestäni ovat ilmastonmuutos ja ympäristökatastrofit yleensäkin sekä ihmisten välinen eriarvoisuus eri maan kolkkien välill ja valtioiden sisällä. Ne kohdistavat ihmiselle varsin suoranaisia uhkia.

Toisaalta yhden linkityksen näen tunnustuksellisen uskonnon opetuksen ja suurten uhkakuvien välillä. Suurimpien ongelmiemme ratkaiseminen vaatisi ihmiskunnalta eli kaikilta ihmisyksilöiltä avointa, ennakkoluulotonta suhtautumistapaa asioihin. Tätä päämäärää ei esimerkiksi tunnustuksellinen uskonnonopetus palvele. Kaikki ihmisen toimintahan lähtee ajatuksista, asenteista ja suhtautumistavasta. Tosin melko yleisesti ihminen toimii myös ajattelematta :)

Ja nyt se paljastus. Ois hyvin voinu jo aiemminki tän esille tuoda, mutta aattelin, että ootellaan vielä jonkin aikaa uskisten kommentteja.

Ko. lakiehdotusta ei tietääkseni ole missään vireillä lukuunottamatta mun omaa päätä. Tosin voisin periaatteessa kuvaamani kaltaisen aloitteen eteenpäin viedäkin kunhan vain ensin ottaisin enemmän selvää nykyisestä uskonnonopetuksesta.

Tarkoituksena oli lähinnä haistella ilmapiiriä ko. asian suhteen :) Pahoittelen toimintaani minuun pettyneille.

MunNimi kirjoitti:

En itekään pidä koulujen tunnustuksellista uskonnonopetusta (jos sitä edes enää onkaan) sinä suurimpana ongelmana maan kamaralla. Rinnastan sen samanlaiseksi ongelmaksi kuin sen, että kirkkoon kuulumattomat maksavat kirkollisveroa, mikäli yrityksen omistavat.

Suurimpia ongelmia ja uhkia mielestäni ovat ilmastonmuutos ja ympäristökatastrofit yleensäkin sekä ihmisten välinen eriarvoisuus eri maan kolkkien välill ja valtioiden sisällä. Ne kohdistavat ihmiselle varsin suoranaisia uhkia.

Toisaalta yhden linkityksen näen tunnustuksellisen uskonnon opetuksen ja suurten uhkakuvien välillä. Suurimpien ongelmiemme ratkaiseminen vaatisi ihmiskunnalta eli kaikilta ihmisyksilöiltä avointa, ennakkoluulotonta suhtautumistapaa asioihin. Tätä päämäärää ei esimerkiksi tunnustuksellinen uskonnonopetus palvele. Kaikki ihmisen toimintahan lähtee ajatuksista, asenteista ja suhtautumistavasta. Tosin melko yleisesti ihminen toimii myös ajattelematta :)

Ja nyt se paljastus. Ois hyvin voinu jo aiemminki tän esille tuoda, mutta aattelin, että ootellaan vielä jonkin aikaa uskisten kommentteja.

Ko. lakiehdotusta ei tietääkseni ole missään vireillä lukuunottamatta mun omaa päätä. Tosin voisin periaatteessa kuvaamani kaltaisen aloitteen eteenpäin viedäkin kunhan vain ensin ottaisin enemmän selvää nykyisestä uskonnonopetuksesta.

Tarkoituksena oli lähinnä haistella ilmapiiriä ko. asian suhteen :) Pahoittelen toimintaani minuun pettyneille.

Lue lisää

sitä huudattamista...

Valehtelu ei näyttänyt tällä kertaa tuovan esiin sitä "mielipiteiden onttoutta".

Itse aloitukseen. Olen sitä mieltä, että uskonnonopetus on hyvä nykyisellään. On mahdollisuus joko luterilaiseen, ortodoksiseen tai elämänkatsomukselliseen opetukseen. Jokaiselle jotakin. Mielestäni "tunnustuksellinen" uskonnonopetus on tärkeä osa yleissivistystä, sillä koko yhteiskuntamme juuret ovat kristinuskossa. Kulttuuriamme olisi vaikeaa ymmärtää ilman perustietoja siitä.

Uskonnonopetuksen voisi poistaa asteittain, jos sille ei ole käyttöä. Moinen ehdotus varmasti nousisi yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja selkeyttäisi asiaa. Ehkä joskus tulevaisuudessa Suomi on niin ateistinen, että uskonnonopetus voitaisiin korvata täysin elämänkatsomustiedolla.

Tiedä häntä.

Laurentius kirjoitti:

sitä huudattamista...

Valehtelu ei näyttänyt tällä kertaa tuovan esiin sitä "mielipiteiden onttoutta".

Itse aloitukseen. Olen sitä mieltä, että uskonnonopetus on hyvä nykyisellään. On mahdollisuus joko luterilaiseen, ortodoksiseen tai elämänkatsomukselliseen opetukseen. Jokaiselle jotakin. Mielestäni "tunnustuksellinen" uskonnonopetus on tärkeä osa yleissivistystä, sillä koko yhteiskuntamme juuret ovat kristinuskossa. Kulttuuriamme olisi vaikeaa ymmärtää ilman perustietoja siitä.

Uskonnonopetuksen voisi poistaa asteittain, jos sille ei ole käyttöä. Moinen ehdotus varmasti nousisi yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja selkeyttäisi asiaa. Ehkä joskus tulevaisuudessa Suomi on niin ateistinen, että uskonnonopetus voitaisiin korvata täysin elämänkatsomustiedolla.

Tiedä häntä.

Lue lisää

Viittaan jo edellisessä viestisä mainitsemaani seikkaan, että omassa päässäni ajatus nykyisen uskonnonopetuksen muuttamisesta puhtaaksi elämänkatsomustiedoksi on kylläkin ollut mielessä jo siinäkin määrin, että tutustuisin nykyiseen opetukseen ja tekisin siitä yksittäisen kansalaisen oikeuksin uuden lakiehdotuksen. Aloituksessa esittämäni lakiehdotuksen pohja on oikeastikin oma lähtökohtainen kantani.

Ehdotuksen läpimeno uudeksi laiksi olisi sitten eri asia, ja todennäköisesti kaatuisi etenkin perinteissä, vallitsevissa asetelmissa väkinäisesti pysymään tai sellaisiin palaamaan haluavan Räsäsen (kd) porukan vastustukseen.

Tunnustuksellista elämänkatsomustiedon opetus voisi olla siinä määrin, että tunnustettais reilusti kristinuskon alahaaroineen olevan ja olleen historiamme aikana jo pitkään se vallitseva uskonto kansalaistemme keskuudessa. Asia, jota kutsun tosiasioiden tunnustamiseksi.

Ihmisten keskuudessa esiintyy mielestäni melko yleisesti se jännä piirre, että kun Jumalaan uskomisesta luovutaan niin vaihtoehtona tuntuu olevan vain Jumalan, jumaluuksien, korkeamman tietoisuuden tai millä nimellä asiaa haluaa kutsuakaan olemassaolon kieltäminen. Väliin kun jää se vaihtoehto, että reilusti tunnustaa olevansa tietämätön asiasta.

MunNimi kirjoitti:

Viittaan jo edellisessä viestisä mainitsemaani seikkaan, että omassa päässäni ajatus nykyisen uskonnonopetuksen muuttamisesta puhtaaksi elämänkatsomustiedoksi on kylläkin ollut mielessä jo siinäkin määrin, että tutustuisin nykyiseen opetukseen ja tekisin siitä yksittäisen kansalaisen oikeuksin uuden lakiehdotuksen. Aloituksessa esittämäni lakiehdotuksen pohja on oikeastikin oma lähtökohtainen kantani.

Ehdotuksen läpimeno uudeksi laiksi olisi sitten eri asia, ja todennäköisesti kaatuisi etenkin perinteissä, vallitsevissa asetelmissa väkinäisesti pysymään tai sellaisiin palaamaan haluavan Räsäsen (kd) porukan vastustukseen.

Tunnustuksellista elämänkatsomustiedon opetus voisi olla siinä määrin, että tunnustettais reilusti kristinuskon alahaaroineen olevan ja olleen historiamme aikana jo pitkään se vallitseva uskonto kansalaistemme keskuudessa. Asia, jota kutsun tosiasioiden tunnustamiseksi.

Ihmisten keskuudessa esiintyy mielestäni melko yleisesti se jännä piirre, että kun Jumalaan uskomisesta luovutaan niin vaihtoehtona tuntuu olevan vain Jumalan, jumaluuksien, korkeamman tietoisuuden tai millä nimellä asiaa haluaa kutsuakaan olemassaolon kieltäminen. Väliin kun jää se vaihtoehto, että reilusti tunnustaa olevansa tietämätön asiasta.

Lue lisää

Ihan ku omatkin ajatukset joskus olis kulkenut ihan samoja ratoja. Muistan joskus miettineeni miksi koulussa pitää olla nimenomaan uskonto, kun voisi olla yleisesti vain elämänkatsomustieto.

He he tulipa mieleen vielä kuinka joskus peruskoulussa näin elämänatsomustiedon tunneilla käyvät koulukaverini tosi epäilyttävinä. Elämänkatsomustieto oli olevinaan jotenkin hirveän paha ja synnillinen asia se... paholaisesta lähtöisin! =D

Olis tietenki ollu hyvä mun laittaa jotain tietoa nykyisestä uskonnonopetuksesta kouluissa, mutta päivitettyä kuvaa mulla ei siitä valitettavasti ole. Arvelinki, että joku korjaa mainintani tunnustuksellisesta kristinuskon opetuksesta oikeamman suuntaseks.

Itelle vain muistuu mieleen ne 80-luvun lopun ja 90-luvun alkupuolen omat ala-asteajat, kun pienen kunnan pienesä, alle kolmenkymmenen oppilaan koulusa uskontotunneilla puhuttiin Jeesuksesta, Jumalasta ja muista Raamatun henkilöistä ikään kuin jokapäiväisen elämän hyvän päivän tuttuina. No sikäli suurta eroa ei siinä ollut kotona vallinneisiin puheenaiheisiin. Kokeisa sitten oli tärkeää tietää esimerkiks, kuka Raamatun henkilö oli sanonu mitäkin. Tuloksekasta ja varsin - sanoisko kypsää pienen koululaisen kasvatusta itsenäisesti ajattelevaks ja avarakatseiseks kansalaiseksi..

Samaa arvelen minäkin: muutoksia tällä rintamalla tapahtuu vain pitkän sulatteluprosessin tuloksena so. käytännössä vanhempien sukupolvien poistuessa pelikentiltä. Tarkoittamasi kauhutarinat lienevät joissaki pienemmisä kunnisa arkipäivää nykyäänkin. Arvokonservatiiviselta Pohjanmaalta esimerkkitapausta ei tarvitsisi kauaa hakea.

Oon monesti ihmetellyt tuota ihmisten vastahankaisuutta ja pelokkuutta muutoksia kohtaan. Muutoksen, joka kuitenkin on yksi elämän perusominaisuus tulisi mielestäni niin luonnollista kuin se onkin olla seikka, johon voisi reilusti suhtautua avoimin mielin. Eri asia sitten tuleeko muutos saamaan riittävää kannatusta. Konservaattoreille näyttää kuitenkin olevan vaikeaa tällaista ajattelua omaksua, vaikka heidänki elämäsään muutoksia tapahtuu, mikäli oikein asian olen ymmärtänyt, jatkuvasti.

Viimeisenä muutoksenahan ihmisen elämäsä lopulta on se, että raato kaivetaan mullan alle. Elämä tosin toivottavasti on jo sitä ennen loppunnu.