JEESUS TULEE

Kyllä se kirvelee kun Herran aika on ja loppua ei ole se on ikuista .Kyllä sitä tohditaan tulla viisasteleen mutta ette te uskovaisille saa mitään aikases vaan itsellenne keräätte tulisia hiiliä jalkojenne alle.Jokaisesta teoistanne ja sanoistanne joudumme Herran eteen vastaamaan silloin ei irtoa pilkka vaan itku ja parku.Se pilkka mitä pilkkaatte ei ole meille vaan Jeesusta te pilkkaatte jolla on kaikki tuomion valta annettu.Jokainen kivi jonka viskotte teidän on itse ne kerättävä.

Kristuksen oma kirjoitti:

Kyllä se kirvelee kun Herran aika on ja loppua ei ole se on ikuista .Kyllä sitä tohditaan tulla viisasteleen mutta ette te uskovaisille saa mitään aikases vaan itsellenne keräätte tulisia hiiliä jalkojenne alle.Jokaisesta teoistanne ja sanoistanne joudumme Herran eteen vastaamaan silloin ei irtoa pilkka vaan itku ja parku.Se pilkka mitä pilkkaatte ei ole meille vaan Jeesusta te pilkkaatte jolla on kaikki tuomion valta annettu.Jokainen kivi jonka viskotte teidän on itse ne kerättävä.

Lue lisää

tuo sinua ainakin rupesi kirvelemään näköjään. En katehdi osaasi, taidat olla puusta pudonnut.

Selvisikö sinulle koskaan, mitä se valvominen tarkoittaa? Vai tuliko sinusta isona yövartija?
No leikki sikseen. Taisit olla aika kömpelön evankelioinnin kohteena. Kyllä aito usko on pelosta vapaata yhteyttä Jeesukseen.
Käsittääkseni valvominen on uskon pitämistä elävänä luottamalla Vapahtajaan, joka herättelee kyllä, jos pääsen nukahtelemaan.
Hyvää yötä!

Jeesuksen toista tulemista tässä on odotettu jo varsin pitkään.

Sama juttu täällä, lapsena sain aina pelätä milloin se tulee ja jään orvoksi.

Muistan aina, että pyysin sitä jeesusta ettei tulisi vielä tänä kesänä koska serkku oli tulossa kylään.

veliRiepu kirjoitti:

Selvisikö sinulle koskaan, mitä se valvominen tarkoittaa? Vai tuliko sinusta isona yövartija?
No leikki sikseen. Taisit olla aika kömpelön evankelioinnin kohteena. Kyllä aito usko on pelosta vapaata yhteyttä Jeesukseen.
Käsittääkseni valvominen on uskon pitämistä elävänä luottamalla Vapahtajaan, joka herättelee kyllä, jos pääsen nukahtelemaan.
Hyvää yötä!

Lue lisää

Minulle monet vertauskuvalliset asiat selvisivät itseasiassa vasta hyvin myöhäisellä iällä.

Enkä usko olevani mitenkään poikkeus.

En tiedä sitten pidätkö tätä mahdollisesti (kuten kuka tahansa 'lähimmäisiään rakastava' hellari ;-P) vain omana tyhmyytenäni, mutta niin on asian laita, että olin hyvin pitkään täysin ummikko mitä tulee moniin sellaisiin asioihin jotka ovat ns. tavallisille talliaisille ihan normaaleja asioita.

Itseasiassa ainoa asia joka tehtiin minulle selväksi alusta asti, oli se että minä "olen onnellisessa asemassa oleva henkilö".

En edes täysin koskaan tiennyt mitä se "onnellisessa asemassa oleminen" tarkoittaa.
Mutta minä ihan totaalisesti uskoin siihen että olen jotenkin erityisen onnekkaassa asemassa verrattuna niihin ns. "maallisiin" hemmoihin. Se "tosiasia" kun oli iskostettu minun päähäni varmaan jo synnytyslaitoksella.

Ja tätä ns. "tosiasiasiaa" saa kuulla kaikissa tilaisuuksissa joissa vain hellareita on koolla. Erityisesti jos vaikkapa osallistuu uskaltautuu helluntailaiseen kastetilaisuuteen.
Sieltä löytyy varmasti joka kerta ainakin yksi kastettava henkilö joka lirkuttaa jotakin sellaista mikrofoniin että:

"Olen-niin-onnellisessa-asemassa-että-olen-saanut
-syntyä-uskovaiseen-perheeseen..."

---

Ns. "aito usko" on mitä tahansa uskoa joka perustuu ihmisen aidon etsimisen tuloksena löytyneeseen uskoon.

Uskovaisen perheen lapsella ei ole mahdolisuutta aidosti etsiä omaa hengellistä tietään, koska hänelle ei ole annettu mahdollisuutta etsiä omaa tietään.

Joka etsii, se löytää.

Miten voi löytää, jos ei anneta etsiä??

PakanaF kirjoitti:

Minulle monet vertauskuvalliset asiat selvisivät itseasiassa vasta hyvin myöhäisellä iällä.

Enkä usko olevani mitenkään poikkeus.

En tiedä sitten pidätkö tätä mahdollisesti (kuten kuka tahansa 'lähimmäisiään rakastava' hellari ;-P) vain omana tyhmyytenäni, mutta niin on asian laita, että olin hyvin pitkään täysin ummikko mitä tulee moniin sellaisiin asioihin jotka ovat ns. tavallisille talliaisille ihan normaaleja asioita.

Itseasiassa ainoa asia joka tehtiin minulle selväksi alusta asti, oli se että minä "olen onnellisessa asemassa oleva henkilö".

En edes täysin koskaan tiennyt mitä se "onnellisessa asemassa oleminen" tarkoittaa.
Mutta minä ihan totaalisesti uskoin siihen että olen jotenkin erityisen onnekkaassa asemassa verrattuna niihin ns. "maallisiin" hemmoihin. Se "tosiasia" kun oli iskostettu minun päähäni varmaan jo synnytyslaitoksella.

Ja tätä ns. "tosiasiasiaa" saa kuulla kaikissa tilaisuuksissa joissa vain hellareita on koolla. Erityisesti jos vaikkapa osallistuu uskaltautuu helluntailaiseen kastetilaisuuteen.
Sieltä löytyy varmasti joka kerta ainakin yksi kastettava henkilö joka lirkuttaa jotakin sellaista mikrofoniin että:

"Olen-niin-onnellisessa-asemassa-että-olen-saanut
-syntyä-uskovaiseen-perheeseen..."

---

Ns. "aito usko" on mitä tahansa uskoa joka perustuu ihmisen aidon etsimisen tuloksena löytyneeseen uskoon.

Uskovaisen perheen lapsella ei ole mahdolisuutta aidosti etsiä omaa hengellistä tietään, koska hänelle ei ole annettu mahdollisuutta etsiä omaa tietään.

Joka etsii, se löytää.

Miten voi löytää, jos ei anneta etsiä??

Lue lisää

viimeksi käynyt hellarikokouksessa?
Minusta Jeesuksen takaisintulopelottelumeininki oli huipussaan 1975-1985. Timo Närhi kiersi esittelemässä elokuvaa kuin varas yöllä.
Timon mielestä se oli valtava "leikkuupuimuri", mutta jo silloin hatunjaossa ilmeni kriittisyyttä tuon pelottelun tähden.

Myöhemmin asiassa on minusta jo terveempi ilme.

Muutenkin tuntuu, että Jeesuksen toinen tulemus on muodissa aina jaksottain. Ehkä se on taas tulossa muotiin.

PakanaF kirjoitti:

Minulle monet vertauskuvalliset asiat selvisivät itseasiassa vasta hyvin myöhäisellä iällä.

Enkä usko olevani mitenkään poikkeus.

En tiedä sitten pidätkö tätä mahdollisesti (kuten kuka tahansa 'lähimmäisiään rakastava' hellari ;-P) vain omana tyhmyytenäni, mutta niin on asian laita, että olin hyvin pitkään täysin ummikko mitä tulee moniin sellaisiin asioihin jotka ovat ns. tavallisille talliaisille ihan normaaleja asioita.

Itseasiassa ainoa asia joka tehtiin minulle selväksi alusta asti, oli se että minä "olen onnellisessa asemassa oleva henkilö".

En edes täysin koskaan tiennyt mitä se "onnellisessa asemassa oleminen" tarkoittaa.
Mutta minä ihan totaalisesti uskoin siihen että olen jotenkin erityisen onnekkaassa asemassa verrattuna niihin ns. "maallisiin" hemmoihin. Se "tosiasia" kun oli iskostettu minun päähäni varmaan jo synnytyslaitoksella.

Ja tätä ns. "tosiasiasiaa" saa kuulla kaikissa tilaisuuksissa joissa vain hellareita on koolla. Erityisesti jos vaikkapa osallistuu uskaltautuu helluntailaiseen kastetilaisuuteen.
Sieltä löytyy varmasti joka kerta ainakin yksi kastettava henkilö joka lirkuttaa jotakin sellaista mikrofoniin että:

"Olen-niin-onnellisessa-asemassa-että-olen-saanut
-syntyä-uskovaiseen-perheeseen..."

---

Ns. "aito usko" on mitä tahansa uskoa joka perustuu ihmisen aidon etsimisen tuloksena löytyneeseen uskoon.

Uskovaisen perheen lapsella ei ole mahdolisuutta aidosti etsiä omaa hengellistä tietään, koska hänelle ei ole annettu mahdollisuutta etsiä omaa tietään.

Joka etsii, se löytää.

Miten voi löytää, jos ei anneta etsiä??

Lue lisää

Kiitos herätyksestä, eli taustojesi avaamisesta.
En silti oikein ymmärrä, miksi pidät sitä pahana, että sinulla oli uskovat vanhemmat? Vai käsitänkö sinua oikein? Ei se varmmaan pitäisi haitaksi olla, jos he Jeesuksen tunsivat ja sinulle hänestä kertoivat. Mutta, jos heidän elämänsä oli vahvasti ristiriidassa evankeliumin kanssa, silloin käsitän, ettei Sana päässyt vaikuttamaan sinussa myönteisesti ja voinut saada Jumalan antamaa kasvua.

Yritettiinkö sinusta puristaa uskoa, vaikka et ollut vielä valmis? Kun Jumalan Sanaa kylvetään, sen pitäisi antaa rauhassa itää, eikä käyttää väkinäisiä ja hätäisiä keinoja uskon esiintuomiseksi. Jeesus vaikuttaa aidon uskon, ei ihminen voi sitä tuottaa, eikä aikaansaada. Kaikki ihmiskeskeinen uskonnolisuus saa vain pahaa aikaan. Uskovien pitäisi luottaa Jumalaan, joka tekee hyvää työtään ihmisessä, joka siihen luvan antaa. Lapsikin pitäisi jättää rukouksessa hyvän Jumalan käsiin, eikä yrittää "auttaa" Jumalaa.

Uskon, että ihminen on onnellisessa asemassa, jos hän saa kuulla Jeesuksesta. Vielä onnellisempi hän on, jos hän vastaanottaa Jeesuksen omana Vapahtajanaan. Tätä uskoontuloa edeltää jokaisella oma yksilöllinen prosessinsa, jota voi etsimiseksi kutsua. Kun ihminen aidosti ja vilpittömästi totuutta etsii, uskon, että löytämisen riemu on suuri, kun hän lopulta totuuden = Jeesuksen omakseen löytää.

Kuka sinua nyt estää etsimästä?
Jos jostain syystä et koe helluntailaisuutta omaksesi, niin älä kuitenkaan heitä lasta (=Jeesus) pesuveden mukana pois. Se olisi mielestäni vakava erehdys!
Siunausta sinulle PakanaF! Ehkäpä nimimerkkisikin tulee vielä muuttumaan.

uppi.akko kirjoitti:

viimeksi käynyt hellarikokouksessa?
Minusta Jeesuksen takaisintulopelottelumeininki oli huipussaan 1975-1985. Timo Närhi kiersi esittelemässä elokuvaa kuin varas yöllä.
Timon mielestä se oli valtava "leikkuupuimuri", mutta jo silloin hatunjaossa ilmeni kriittisyyttä tuon pelottelun tähden.

Myöhemmin asiassa on minusta jo terveempi ilme.

Muutenkin tuntuu, että Jeesuksen toinen tulemus on muodissa aina jaksottain. Ehkä se on taas tulossa muotiin.

Lue lisää

No sattuneesta syystä kierrän helluntaiseurakunnat ja muut uskovaisten riennot mahdollisimman kaukaa. Mutta koska vanhemmat ja monet muut sukulaiset ovat edelleen hellareita ja koska edelleen olen heidän kanssaan tekemisissä, olen seurannut koko ajan hyvin läheltä sitä touhua. Olen siis mielestäni hyvin perillä missä mennään.

Ainiin, katselin muuten viimesunnuntaisen Nokia- missionin nettitv:stä kun joku laittoi tänne sen linkin. Ajattelin ihan mielenkiinnosta katsoa. Vaikka Nokian herätys ei olekaan helluntailaisten edustama, touhu on hyvin tuttua myös hellareille. Lähes kaikki tuntemani hellarit hyväksyvät Nokiamissionin ns. "oikeaksi uskovaisuudeksi".

Kummasti sielläkin profetoitiin myös siitä että lähitulevaisuudessa joutuvat suomen perheet itkemään isiään jne.. Lopunajan merkit ilmassa on sielläkin hyvin selkeästi.

...

Eräs 7- vuotias sukulaistyttöni, joka nyt elää hellarilapsen elämää, kertoi minulle jokin aika sitten että "tuhmat tytöt eivät pääse taivaaseen". Sen lisäksi hän alkoi selittää minulle joskus siinä viisivuotiaana, että "saatana yrittää saada ihmiset vihaamaan Jeesusta" (tai jotain sellaista, en muista sanasta sanaan miten hän sen sanoi, mutta saatana- sana jäin mieleeni koska sellaisen kuuleminen viattoman viisivuotiaan suusta jää kyllä mieleen). Hän selitti asiaa minulle pitkään ja hartaasti.

Joten hyvin on kristinuskon perusperiaatteet nykyhellarilapsellakin selvillä. En usko hetkeäkään, etteikö tämäkin hellarilapsi olisi hyvin tietoinen mm. siitä että "elämme viimeisiä aikoja" ja että ei- uskovaiset joutuvat helvettiin.

Vaikea on katsoa sitä hämmennystä lapsen kasvoilla kun yritän selittää että kiakki lapset pääsevät taivaaseen ja että on kysymys vain asiasta johon jotkut uskovat ja jotkut eivät usko, ja ettei hänen tarvitse sellaisia asioita edes ajatella. On vaikea asiaan edes puuttua koska lasta ei pitäisi laittaa liian ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa jokainen hänen elämäänsä vaikuttava aikuinen yrittää repiä häntä omaan suuntaansa. Toinen aikuinen sanoo toista, ja toinen taas toista, miten lapsen pitäisi pystyä siis päättämään siitä mihin pitäisi uskoa ja mihin ei. Kenen aikuisen sanaan voi luottaa ja kenen ei.

Lisäksi koska tämä lapsi tietää etten minä ole uskovainen, epäilen että hän joutuu myös pelkäämään sitä että minä en pääse taivaaseen.

Asia ei siis mitenkään ole jäänyt minnekään seiskyt/kahenksankytluvuille, vaan on ihan arkipäivää edelleenkin.

Kysymys ei ole edes mistään jatkuvasta pelottelusta, vaan kysymys on yksinkertaisesti siitä TIETOISUUDESTA että helvetti ja taivas, Jumala ja saatana on "faktoja", todella olemassa olevia "tosiasioita", ja että jotkut eivät pelastu. Se on ihan sama kuinka ystävällisellä äänensävyllä se asian ilmaisee. Pelkästään se tietoisuus aiheuttaa pelkoja, vaikka asiaa ei jatkuvasti pidettäisikään esillä.

veliRiepu kirjoitti:

Kiitos herätyksestä, eli taustojesi avaamisesta.
En silti oikein ymmärrä, miksi pidät sitä pahana, että sinulla oli uskovat vanhemmat? Vai käsitänkö sinua oikein? Ei se varmmaan pitäisi haitaksi olla, jos he Jeesuksen tunsivat ja sinulle hänestä kertoivat. Mutta, jos heidän elämänsä oli vahvasti ristiriidassa evankeliumin kanssa, silloin käsitän, ettei Sana päässyt vaikuttamaan sinussa myönteisesti ja voinut saada Jumalan antamaa kasvua.

Yritettiinkö sinusta puristaa uskoa, vaikka et ollut vielä valmis? Kun Jumalan Sanaa kylvetään, sen pitäisi antaa rauhassa itää, eikä käyttää väkinäisiä ja hätäisiä keinoja uskon esiintuomiseksi. Jeesus vaikuttaa aidon uskon, ei ihminen voi sitä tuottaa, eikä aikaansaada. Kaikki ihmiskeskeinen uskonnolisuus saa vain pahaa aikaan. Uskovien pitäisi luottaa Jumalaan, joka tekee hyvää työtään ihmisessä, joka siihen luvan antaa. Lapsikin pitäisi jättää rukouksessa hyvän Jumalan käsiin, eikä yrittää "auttaa" Jumalaa.

Uskon, että ihminen on onnellisessa asemassa, jos hän saa kuulla Jeesuksesta. Vielä onnellisempi hän on, jos hän vastaanottaa Jeesuksen omana Vapahtajanaan. Tätä uskoontuloa edeltää jokaisella oma yksilöllinen prosessinsa, jota voi etsimiseksi kutsua. Kun ihminen aidosti ja vilpittömästi totuutta etsii, uskon, että löytämisen riemu on suuri, kun hän lopulta totuuden = Jeesuksen omakseen löytää.

Kuka sinua nyt estää etsimästä?
Jos jostain syystä et koe helluntailaisuutta omaksesi, niin älä kuitenkaan heitä lasta (=Jeesus) pesuveden mukana pois. Se olisi mielestäni vakava erehdys!
Siunausta sinulle PakanaF! Ehkäpä nimimerkkisikin tulee vielä muuttumaan.

Lue lisää

Minä en pidä sitä pahana asiana jos vanhemmat ovat kristittyjä uskovaisia. En pidä sitäkään pahana asiana jos vanhemmat ovat uskovaisia muslimeja, uskovaisia buddhalaisia, uskovaisia mitä tahansa. Tai sitten uskonnottomia, tai ateisteja.

Olen uskonnonvapauden kannalla ja näin ollen lasten vanhemmillakin on oikeus uskoa mihin haluavat.

Kyse on vain siitä, millä tavalla se usko esitetään lapsille. Esitetäänkö se ehdottomana totuutena, vai esitetäänkö se VAIN vanhemman omana henkilökohtaisena uskona, johon lapsen ei tarvitse osallistua, eikä uskoa.

Jeesuksesta kuuleminen ei varmasti vahingoita lasta. Kuten ei vahingoita Allahista kuuleminenkaan, tai vaikkapa Dalai Lamasta kuuleminen. Taas kerran ne vain pitäisi kyetä esittämään mahdollisimman neutraalisti, vain asioina joihin jotkut uskovat ja jotkut eivät usko. Ja korostaa aina sitä, että jokaisella on täysi oikeus päättää itse mihin uskovat. Ja ettei toisen toisenlainen usko ole yhtään sen väärempi kuin toisenkaan.

Tämä on mahdollista vain silloin kun vanhempi on terveesti uskovainen. Terveesti uskova ymmärtää uskon olemuksen vain "lujana luottamuksena siihen mitä toivotaan".

Sairas usko on TIETOA, johon liittyy ehdottomia totuuksia joita ei saa kyseealaistaa. Sairaaseen uskoon liittyy myös toisenlaisten elämänkatsomusten halveksimista.

Terveesti uskova ottaa huomioon sen mahdollisuuden että saattaa olla myös väärässä. Terveesti uskova ymmärtää myös kunnioittaa muiden ihmisten henkilökohtaista uskoa, ja ymmärtää olla tunkematta nokkaansa toisten ihmisten henkilökohtaisiin jumalasuhteisiin, tai toisenlaisin tapoihin katsoa maailmaa ja elämää.

...

Tästä syystä ymmärtänet myös sen, mitä mieltä olen siitä että reagoit mielipiteisiini kuten kuka tahansa kunnon uskovainen; alat evankelioimaan minua. Lopussa vieläpä esität melkein ennustuksen siitä että tulen varmaan vielä joskus uskoon... ;-)

Lisäksi etsit vanhempieni uskon harjoittamisesta virheitä joilla voisit selittää itsellesi sen miksi minä en ole uskovainen. Koska eihän kukaan ihan vain siksi luovu uskostaan ettei yksinkertaisesti usko Jumalan olemassaoloon.

Uskonnottomuuteen ei tarvita mitään sen kummempaa. Ei uskosta luopumiseen tarvita välttämättä mitään sen suurempaa traumaa.

Lapsuuteni ahdistavat uskonkokemukset eivät ole pääsyy siihen miksi itse en ole uskovainen.

...

"Kuka sinua nyt estää etsimästä?"

Kysymyshän kuuluu; mitä pitäisi etsiä?

Minä en etsi Jumalaa koska en koe tarvitsevani elämääni mitään jumalia. En etsi myöskään mitään totuutta ikuisuuskysymyksiin. Ikuisuuskysymyksissä minulle riittää se tieto etten tiedä.


...

Näistä asioista olen kirjoitellut tänne monet kerrat. Mut aina välillä on ihan terapeuttista näitä asioita käsitellä, erityisesti jos siitä sattuisi olemaan jotain hyötyäkin samalla. Vaikkapa joku hellari heräisi unestaan... ;-)

Mut mikäli kiinnostaa niin täs on muutamia viestiketjuja joissa on tätä aihetta sivuavia mun kirjoituksia. Yksikertaisempaa laittaa linkkiä kuin alkaa kirjoittaa kaikkea aina uudelleen.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000217&posting=22000000008482533#22000000008482533

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000217&posting=22000000011863606

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000336&posting=22000000008533007#22000000008533007

PakanaF kirjoitti:

No sattuneesta syystä kierrän helluntaiseurakunnat ja muut uskovaisten riennot mahdollisimman kaukaa. Mutta koska vanhemmat ja monet muut sukulaiset ovat edelleen hellareita ja koska edelleen olen heidän kanssaan tekemisissä, olen seurannut koko ajan hyvin läheltä sitä touhua. Olen siis mielestäni hyvin perillä missä mennään.

Ainiin, katselin muuten viimesunnuntaisen Nokia- missionin nettitv:stä kun joku laittoi tänne sen linkin. Ajattelin ihan mielenkiinnosta katsoa. Vaikka Nokian herätys ei olekaan helluntailaisten edustama, touhu on hyvin tuttua myös hellareille. Lähes kaikki tuntemani hellarit hyväksyvät Nokiamissionin ns. "oikeaksi uskovaisuudeksi".

Kummasti sielläkin profetoitiin myös siitä että lähitulevaisuudessa joutuvat suomen perheet itkemään isiään jne.. Lopunajan merkit ilmassa on sielläkin hyvin selkeästi.

...

Eräs 7- vuotias sukulaistyttöni, joka nyt elää hellarilapsen elämää, kertoi minulle jokin aika sitten että "tuhmat tytöt eivät pääse taivaaseen". Sen lisäksi hän alkoi selittää minulle joskus siinä viisivuotiaana, että "saatana yrittää saada ihmiset vihaamaan Jeesusta" (tai jotain sellaista, en muista sanasta sanaan miten hän sen sanoi, mutta saatana- sana jäin mieleeni koska sellaisen kuuleminen viattoman viisivuotiaan suusta jää kyllä mieleen). Hän selitti asiaa minulle pitkään ja hartaasti.

Joten hyvin on kristinuskon perusperiaatteet nykyhellarilapsellakin selvillä. En usko hetkeäkään, etteikö tämäkin hellarilapsi olisi hyvin tietoinen mm. siitä että "elämme viimeisiä aikoja" ja että ei- uskovaiset joutuvat helvettiin.

Vaikea on katsoa sitä hämmennystä lapsen kasvoilla kun yritän selittää että kiakki lapset pääsevät taivaaseen ja että on kysymys vain asiasta johon jotkut uskovat ja jotkut eivät usko, ja ettei hänen tarvitse sellaisia asioita edes ajatella. On vaikea asiaan edes puuttua koska lasta ei pitäisi laittaa liian ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa jokainen hänen elämäänsä vaikuttava aikuinen yrittää repiä häntä omaan suuntaansa. Toinen aikuinen sanoo toista, ja toinen taas toista, miten lapsen pitäisi pystyä siis päättämään siitä mihin pitäisi uskoa ja mihin ei. Kenen aikuisen sanaan voi luottaa ja kenen ei.

Lisäksi koska tämä lapsi tietää etten minä ole uskovainen, epäilen että hän joutuu myös pelkäämään sitä että minä en pääse taivaaseen.

Asia ei siis mitenkään ole jäänyt minnekään seiskyt/kahenksankytluvuille, vaan on ihan arkipäivää edelleenkin.

Kysymys ei ole edes mistään jatkuvasta pelottelusta, vaan kysymys on yksinkertaisesti siitä TIETOISUUDESTA että helvetti ja taivas, Jumala ja saatana on "faktoja", todella olemassa olevia "tosiasioita", ja että jotkut eivät pelastu. Se on ihan sama kuinka ystävällisellä äänensävyllä se asian ilmaisee. Pelkästään se tietoisuus aiheuttaa pelkoja, vaikka asiaa ei jatkuvasti pidettäisikään esillä.

Lue lisää

se ongelma onkin.
Ihmisillä on tarve selittää itselleen ympärillä näkyvä hyvä ja paha.
Ratkaisu löytyy yleensä uskosta, tai uskonnosta, joka selittää asian.
Mutta kuinka varhain asiaa kannattaa alkaa lapsille opettamaan.?
Meillä hellareissa, myönnettäköön, asia tulkitaan siten, että mitä nuorempana sitä parempi.

Olen kuitenkin kanssasi samaa mieltä siitä, että lapsi ahdistuu erottelevista opetuksista ja helvetin olemassaolon tietoisuudesta.

PakanaF kirjoitti:

Minä en pidä sitä pahana asiana jos vanhemmat ovat kristittyjä uskovaisia. En pidä sitäkään pahana asiana jos vanhemmat ovat uskovaisia muslimeja, uskovaisia buddhalaisia, uskovaisia mitä tahansa. Tai sitten uskonnottomia, tai ateisteja.

Olen uskonnonvapauden kannalla ja näin ollen lasten vanhemmillakin on oikeus uskoa mihin haluavat.

Kyse on vain siitä, millä tavalla se usko esitetään lapsille. Esitetäänkö se ehdottomana totuutena, vai esitetäänkö se VAIN vanhemman omana henkilökohtaisena uskona, johon lapsen ei tarvitse osallistua, eikä uskoa.

Jeesuksesta kuuleminen ei varmasti vahingoita lasta. Kuten ei vahingoita Allahista kuuleminenkaan, tai vaikkapa Dalai Lamasta kuuleminen. Taas kerran ne vain pitäisi kyetä esittämään mahdollisimman neutraalisti, vain asioina joihin jotkut uskovat ja jotkut eivät usko. Ja korostaa aina sitä, että jokaisella on täysi oikeus päättää itse mihin uskovat. Ja ettei toisen toisenlainen usko ole yhtään sen väärempi kuin toisenkaan.

Tämä on mahdollista vain silloin kun vanhempi on terveesti uskovainen. Terveesti uskova ymmärtää uskon olemuksen vain "lujana luottamuksena siihen mitä toivotaan".

Sairas usko on TIETOA, johon liittyy ehdottomia totuuksia joita ei saa kyseealaistaa. Sairaaseen uskoon liittyy myös toisenlaisten elämänkatsomusten halveksimista.

Terveesti uskova ottaa huomioon sen mahdollisuuden että saattaa olla myös väärässä. Terveesti uskova ymmärtää myös kunnioittaa muiden ihmisten henkilökohtaista uskoa, ja ymmärtää olla tunkematta nokkaansa toisten ihmisten henkilökohtaisiin jumalasuhteisiin, tai toisenlaisin tapoihin katsoa maailmaa ja elämää.

...

Tästä syystä ymmärtänet myös sen, mitä mieltä olen siitä että reagoit mielipiteisiini kuten kuka tahansa kunnon uskovainen; alat evankelioimaan minua. Lopussa vieläpä esität melkein ennustuksen siitä että tulen varmaan vielä joskus uskoon... ;-)

Lisäksi etsit vanhempieni uskon harjoittamisesta virheitä joilla voisit selittää itsellesi sen miksi minä en ole uskovainen. Koska eihän kukaan ihan vain siksi luovu uskostaan ettei yksinkertaisesti usko Jumalan olemassaoloon.

Uskonnottomuuteen ei tarvita mitään sen kummempaa. Ei uskosta luopumiseen tarvita välttämättä mitään sen suurempaa traumaa.

Lapsuuteni ahdistavat uskonkokemukset eivät ole pääsyy siihen miksi itse en ole uskovainen.

...

"Kuka sinua nyt estää etsimästä?"

Kysymyshän kuuluu; mitä pitäisi etsiä?

Minä en etsi Jumalaa koska en koe tarvitsevani elämääni mitään jumalia. En etsi myöskään mitään totuutta ikuisuuskysymyksiin. Ikuisuuskysymyksissä minulle riittää se tieto etten tiedä.


...

Näistä asioista olen kirjoitellut tänne monet kerrat. Mut aina välillä on ihan terapeuttista näitä asioita käsitellä, erityisesti jos siitä sattuisi olemaan jotain hyötyäkin samalla. Vaikkapa joku hellari heräisi unestaan... ;-)

Mut mikäli kiinnostaa niin täs on muutamia viestiketjuja joissa on tätä aihetta sivuavia mun kirjoituksia. Yksikertaisempaa laittaa linkkiä kuin alkaa kirjoittaa kaikkea aina uudelleen.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000217&posting=22000000008482533#22000000008482533

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000217&posting=22000000011863606

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000336&posting=22000000008533007#22000000008533007

Lue lisää

Kirjoitustasi, joka oli hyvä ja asiallinen, lukiessa sain sen käsityksen, että Jeesus Kristus on sinulle yhtä arvokas kuin lyhtytolppa, noin lievästi karrikoiden sanottuna (vaikka valaiseehan se katuvalokin jonkin verran) .

Valitan, mutta en voi hengellistä itsemurhaa tekemättä sanoa esim. Dalai Laman olevan yhtä uskottava ja totuudellinen kuin Jeesuksen Kristuksen. Jos Jeesus olisi minulle vain jokin viisas opettaja tai ylevä esikuva, niin voisin sellaisen aatteen heittää roskiin seuraavalla kerralla, kun lähden roskapussia viemään.

Jeesus Kristus on minulle kaikki kaikessa, Jumalan Poika, joka kuoli minun syntieni tähden ja sinun myös. "Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne" (Joh 8:24).

Raamatun mukaan uskovaisuus ei ole sokeutta, vaan näkemistä. Raamatun äärellä avatuvat silmät jatkuvasti lisää, jos Jumalan Henki saa avata kirjoituksia. En varmasti ole ymmärtänyt Jumalan Sanasta kuin hitusen, mutta se tärkein Jeesus Kristus on minulle avautunut ja se riittää tässä vaiheessa ja ikuisuudessa myös.

Kuulen kyllä paljon muitakin näkemyksiä elämästä ihmisten parissa työskennellessäni ja arvostan jokaisen ihmisen omaa näkökulmaa ja jokaista ihmistä arvokkaana Jumalan luomana persoonana, mutta se vain saa minut pitämään lujemmin kiinni aarteestani, Jeesuksesta. Hänestä en luovu (se on sitä lujaa luottamista).

En ole omien lasteni suhteen ruvennut mihinkään prässäämiseen, jollaista sinä kenties olet aikoinaan kokenut. En pidä sitä viisaana menettelytapana. Olen toki kertonut Jeesuksesta heille, mutta itse he tekevät oman valintansa elämänsä aikana suuntaan tai toiseen. Pidän tärkeänä rukoilla heidän puolestaan. He saavat kyllä runsaasti vaikutteita muistakin aatteista mm. koulun oppitunneilla.

Kyllä uskoni kestää kyseenalaistamista ja epäilyäkin, mutta uskoni ei loppujen lopuksi ole oman älyni tai ajatusteni varassa, vaan siinä, että Jumala on uskollinen.

Se, että uskon Jeesuksen olevan tie, totuus ja elämä, ei saa minua kuitenkaan halveksimaan toisen vakaumusta. Lähinnä oikea sana olisi suru. Murehdin sitä, jos jollekin Jeesus ei ole tärkeä.

Pahoittelen sitä, jos sanani ovat sinua loukkaavia sen tähden, että sisällytän sanoihini myös kehoituksia kääntyä Jeesuksen puoleen. Pidän evankeliumia kuitenkin niin tärkeänä, etten aina voi olla hiljaa ja puhumatta Hänestä, joka myös sinua rakastaa. Sydämen kyllyydestä suu puhuu.

Toivottavasti et kokenut haaskanneesi aikaasi turhaan, vaikka näistä asioista nyt keskustelimmekin. Ei kai se nyt niin väärin ole jos Jeesus tulee mainittua tällä nimenomaisella palstalla.

Onnellista elämää sinulle! :)

veliRiepu kirjoitti:

Kirjoitustasi, joka oli hyvä ja asiallinen, lukiessa sain sen käsityksen, että Jeesus Kristus on sinulle yhtä arvokas kuin lyhtytolppa, noin lievästi karrikoiden sanottuna (vaikka valaiseehan se katuvalokin jonkin verran) .

Valitan, mutta en voi hengellistä itsemurhaa tekemättä sanoa esim. Dalai Laman olevan yhtä uskottava ja totuudellinen kuin Jeesuksen Kristuksen. Jos Jeesus olisi minulle vain jokin viisas opettaja tai ylevä esikuva, niin voisin sellaisen aatteen heittää roskiin seuraavalla kerralla, kun lähden roskapussia viemään.

Jeesus Kristus on minulle kaikki kaikessa, Jumalan Poika, joka kuoli minun syntieni tähden ja sinun myös. "Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne" (Joh 8:24).

Raamatun mukaan uskovaisuus ei ole sokeutta, vaan näkemistä. Raamatun äärellä avatuvat silmät jatkuvasti lisää, jos Jumalan Henki saa avata kirjoituksia. En varmasti ole ymmärtänyt Jumalan Sanasta kuin hitusen, mutta se tärkein Jeesus Kristus on minulle avautunut ja se riittää tässä vaiheessa ja ikuisuudessa myös.

Kuulen kyllä paljon muitakin näkemyksiä elämästä ihmisten parissa työskennellessäni ja arvostan jokaisen ihmisen omaa näkökulmaa ja jokaista ihmistä arvokkaana Jumalan luomana persoonana, mutta se vain saa minut pitämään lujemmin kiinni aarteestani, Jeesuksesta. Hänestä en luovu (se on sitä lujaa luottamista).

En ole omien lasteni suhteen ruvennut mihinkään prässäämiseen, jollaista sinä kenties olet aikoinaan kokenut. En pidä sitä viisaana menettelytapana. Olen toki kertonut Jeesuksesta heille, mutta itse he tekevät oman valintansa elämänsä aikana suuntaan tai toiseen. Pidän tärkeänä rukoilla heidän puolestaan. He saavat kyllä runsaasti vaikutteita muistakin aatteista mm. koulun oppitunneilla.

Kyllä uskoni kestää kyseenalaistamista ja epäilyäkin, mutta uskoni ei loppujen lopuksi ole oman älyni tai ajatusteni varassa, vaan siinä, että Jumala on uskollinen.

Se, että uskon Jeesuksen olevan tie, totuus ja elämä, ei saa minua kuitenkaan halveksimaan toisen vakaumusta. Lähinnä oikea sana olisi suru. Murehdin sitä, jos jollekin Jeesus ei ole tärkeä.

Pahoittelen sitä, jos sanani ovat sinua loukkaavia sen tähden, että sisällytän sanoihini myös kehoituksia kääntyä Jeesuksen puoleen. Pidän evankeliumia kuitenkin niin tärkeänä, etten aina voi olla hiljaa ja puhumatta Hänestä, joka myös sinua rakastaa. Sydämen kyllyydestä suu puhuu.

Toivottavasti et kokenut haaskanneesi aikaasi turhaan, vaikka näistä asioista nyt keskustelimmekin. Ei kai se nyt niin väärin ole jos Jeesus tulee mainittua tällä nimenomaisella palstalla.

Onnellista elämää sinulle! :)

Lue lisää

...enkä tarvitse siihen sinun lupaasi.

En tietystikään ole haaskannut aikaani. Tämähän on yksi minun lempiaiheistani! ;-P

...

"En ole omien lasteni suhteen ruvennut mihinkään prässäämiseen, jollaista sinä kenties olet aikoinaan kokenut. En pidä sitä viisaana menettelytapana....."

...

...et pidä sitä viisaana menettelytapana -> ajatellen sitä tavoitettasi, että lapsesi lopulta jossakin vaiheessa elämäänsä alkaisivat uskoa samaan kuin itse uskot?

Ajattelet siis että antamalla lapsillesi hengitystilaa -> he tulevat helpommin uskoon??

Että mikäli alat liikaa painostamaan, he saavat vain uskofobian ja erkaannutat heidät uskostasi sen sijaan että edesauttaisit -> heidän uskoon tulemistaan.

Lastesi uskoontuleminen on edelleenkin sinun päätavoitteesi, eikö? Toimintatapasi vain tämän tavoitteesi saavuttamiseksi ovat erilaisia kuin niillä muilla "väärin keinoin" lapsiaan käännyttävillä on.

Sorry, mutta se on ihan sama asia kuin kenellä tahansa lapsiaan painostavalla, vain hiukan erilaisessa, pehmeämmässä paketissa.

---

Minä kunnioitan kyllä Jeesusta Kristusta joidenkin ihmisten messiaana ja joillekin ihmisille tärkeänä henkilönä.

Näin ollen en luonnollisetikaan ole vaatimassa sinua luopumaan ajatuksesta että Jeesus on sinulle henk. koht. pelastaja, todellinen ja elävä persoona. Enkä myöskään usko että sinäkään tarvitset siihen uskoon minun lupaani. ;-)

Mutta se, että tulet evankelioimaan minua, kehottamaan minua kääntymään Jeesuksen puoleen, on itsessään minun toisenlaisen elämänkäsityksen halveksimista.

Minä uskon että me voimme elää rinta rinnan sulassa sovussa omine uskomuksinemme ilman että meidän täytyy yrittää käännyttää toista osapuolta uskomaan omiin käsityksiimme elämästä, todellisuudesta ja ikuisuuskysymyksistä.

PakanaF kirjoitti:

...enkä tarvitse siihen sinun lupaasi.

En tietystikään ole haaskannut aikaani. Tämähän on yksi minun lempiaiheistani! ;-P

...

"En ole omien lasteni suhteen ruvennut mihinkään prässäämiseen, jollaista sinä kenties olet aikoinaan kokenut. En pidä sitä viisaana menettelytapana....."

...

...et pidä sitä viisaana menettelytapana -> ajatellen sitä tavoitettasi, että lapsesi lopulta jossakin vaiheessa elämäänsä alkaisivat uskoa samaan kuin itse uskot?

Ajattelet siis että antamalla lapsillesi hengitystilaa -> he tulevat helpommin uskoon??

Että mikäli alat liikaa painostamaan, he saavat vain uskofobian ja erkaannutat heidät uskostasi sen sijaan että edesauttaisit -> heidän uskoon tulemistaan.

Lastesi uskoontuleminen on edelleenkin sinun päätavoitteesi, eikö? Toimintatapasi vain tämän tavoitteesi saavuttamiseksi ovat erilaisia kuin niillä muilla "väärin keinoin" lapsiaan käännyttävillä on.

Sorry, mutta se on ihan sama asia kuin kenellä tahansa lapsiaan painostavalla, vain hiukan erilaisessa, pehmeämmässä paketissa.

---

Minä kunnioitan kyllä Jeesusta Kristusta joidenkin ihmisten messiaana ja joillekin ihmisille tärkeänä henkilönä.

Näin ollen en luonnollisetikaan ole vaatimassa sinua luopumaan ajatuksesta että Jeesus on sinulle henk. koht. pelastaja, todellinen ja elävä persoona. Enkä myöskään usko että sinäkään tarvitset siihen uskoon minun lupaani. ;-)

Mutta se, että tulet evankelioimaan minua, kehottamaan minua kääntymään Jeesuksen puoleen, on itsessään minun toisenlaisen elämänkäsityksen halveksimista.

Minä uskon että me voimme elää rinta rinnan sulassa sovussa omine uskomuksinemme ilman että meidän täytyy yrittää käännyttää toista osapuolta uskomaan omiin käsityksiimme elämästä, todellisuudesta ja ikuisuuskysymyksistä.

Lue lisää

Kyllä, en salaa tavoitettani: syvä toiveeni ja rukoukseni on, että näen itse armahdettuna myös lapseni Jeesuksen armahtamina eräänä päivänä taivaassa, tämän lyhyen ajan rahtusen jälkeen. Siinä en näe mitään anteeksipyydettävää, enkä hävettävää. Se ei ole yhtään tärkeätä, kuuluvatko he samaan uskonyhteisöön kuin minä. Jeesukselle kuuluminen on ainoa tosi tärkeä asia.
Ilman muuta onnellinen elämä siinä ohessa on myös arvokas asia. Psalmin kirjoittaja sanoo näin: "Onneni on olla herraa lähellä".
Lisäksi toivon, että mahdollisimman moni muu saisi löytää Jeesuksen omana armahtajana. Se on hyvän Jumalan tahto. Mitä tämä elämä kannattaisi, jos sillä ei olisi iankaikkisuustoivoa Jeesuksen luona.

Älä käytä sanaa halveksunta tässä yhteydessä, sillä mielestäni sinä käsität minut täysin väärin, jos kuvittelet minun halveksivan sinua ja sinun vakaumustasi. En minäkään usko sinun halveksivan minua lukiessani asioita sinun elämänkatsomuksestasi.
En myöskään loukkaannu, vaikka et uskoisikaan Jeesukseen. Niin kuin sanoin, suren ainoastaan. Se on ihan eri asia. Toivon, että tahdot ymmärtää.

Jeesus kehoitti kertomaan Hänestä, enkä voi mitenkään anteeksipyydellä sitä ihmisiltä, joille hänestä kerron. Outo-olio silloin olisin, jos sanoisin: "Anteeksi nyt, tämä on hirveän väärin sinua kohtaan, mutta Jeesus käski sanomaan, että Hän rakastaa sinua" ;)

Toki haluan elää rinta rinnan sinunkin kanssasi ja tämä kirjoittelu oli ihan rakentavaa mielestäni, niinkuin kaikki ajatusten vaihto.

Hyvää loppuelämää ja hyvää yötä!

kuin lintulauta, kaikesta siitä mitä Raamattu tarkoittaa valvomisella!!!!!!

veliRiepu kirjoitti:

Kyllä, en salaa tavoitettani: syvä toiveeni ja rukoukseni on, että näen itse armahdettuna myös lapseni Jeesuksen armahtamina eräänä päivänä taivaassa, tämän lyhyen ajan rahtusen jälkeen. Siinä en näe mitään anteeksipyydettävää, enkä hävettävää. Se ei ole yhtään tärkeätä, kuuluvatko he samaan uskonyhteisöön kuin minä. Jeesukselle kuuluminen on ainoa tosi tärkeä asia.
Ilman muuta onnellinen elämä siinä ohessa on myös arvokas asia. Psalmin kirjoittaja sanoo näin: "Onneni on olla herraa lähellä".
Lisäksi toivon, että mahdollisimman moni muu saisi löytää Jeesuksen omana armahtajana. Se on hyvän Jumalan tahto. Mitä tämä elämä kannattaisi, jos sillä ei olisi iankaikkisuustoivoa Jeesuksen luona.

Älä käytä sanaa halveksunta tässä yhteydessä, sillä mielestäni sinä käsität minut täysin väärin, jos kuvittelet minun halveksivan sinua ja sinun vakaumustasi. En minäkään usko sinun halveksivan minua lukiessani asioita sinun elämänkatsomuksestasi.
En myöskään loukkaannu, vaikka et uskoisikaan Jeesukseen. Niin kuin sanoin, suren ainoastaan. Se on ihan eri asia. Toivon, että tahdot ymmärtää.

Jeesus kehoitti kertomaan Hänestä, enkä voi mitenkään anteeksipyydellä sitä ihmisiltä, joille hänestä kerron. Outo-olio silloin olisin, jos sanoisin: "Anteeksi nyt, tämä on hirveän väärin sinua kohtaan, mutta Jeesus käski sanomaan, että Hän rakastaa sinua" ;)

Toki haluan elää rinta rinnan sinunkin kanssasi ja tämä kirjoittelu oli ihan rakentavaa mielestäni, niinkuin kaikki ajatusten vaihto.

Hyvää loppuelämää ja hyvää yötä!

Lue lisää

"Mitä tämä elämä kannattaisi, jos sillä ei olisi iankaikkisuustoivoa Jeesuksen luona."

...

No siis mitä tämä elämä kannattaisi siinäkään mielessä, vaikka sillä olisi iankaikkisuustoivo Jessen luona?

Ihan yhtä hyvin voi kysyä mitä järkeä on elämässä ylipäänsä, vaikka tuo Jeesus- usko pitäisikin paikkaansa? Miksi Jumala loi maailman ja ihmisen?

Miksi tämä elämä kannattaisi enemmän, jos se tuonpuoleinen ikuinen elämä olisikin todellista?

...

"Älä käytä sanaa halveksunta tässä yhteydessä, sillä mielestäni sinä käsität minut täysin väärin, jos kuvittelet minun halveksivan sinua ja sinun vakaumustasi. En minäkään usko sinun halveksivan minua lukiessani asioita sinun elämänkatsomuksestasi."

...

Mutta minun tavoitteeni ei ole yhtä itsekkäästi pyrkiä sinua luopumaan omasta uskostasi, kuten sinun tavoitteesi on tehdä minusta uskovainen. Minun tavoitteeni ei ole saada sinua ajattelemaan elämästä samalla tavala kuin itse ajattelen.

Sinun tavoitteesi on tehdä minusta kristitty uskovainen, kuten lapsistasi - ja varmaan mahdollisimman monista ihmisistä. Vai mitä? ;-)

Koska lähetyskäsky niin velvoittaa.

oot ulkona kirjoitti:

kuin lintulauta, kaikesta siitä mitä Raamattu tarkoittaa valvomisella!!!!!!

Jotenkin tuntuu että olen kirjoituksillani osunut johonkin sinulle todella arkaan kohtaan ihan vain reaktioistasi päätellen.

Joka kerta kun jotain hiukankin painavampaa sanon, tulet huuteleman puskasta ja hoet noita samoja haukkumisiasi - ja vieläpä luulet ettei kukaan tunnista sinua yhdeksi ja samaksi henkilöksi! =D

Ymmärrän kyllä että nämä asiat joista puhutaan, ovat joilekin ihmisille hyvin arkoja ja herkkiä aiheita. Mutta jos lähtee tuolle linjalle jossa tarkoitus on vain nimitellä, haukkua ja syljeksiä toista vastaan, olisi mielestäni vähintäänkin reilua että käyttäisi omaa nimimerkkiä.

=)

PakanaF kirjoitti:

"Mitä tämä elämä kannattaisi, jos sillä ei olisi iankaikkisuustoivoa Jeesuksen luona."

...

No siis mitä tämä elämä kannattaisi siinäkään mielessä, vaikka sillä olisi iankaikkisuustoivo Jessen luona?

Ihan yhtä hyvin voi kysyä mitä järkeä on elämässä ylipäänsä, vaikka tuo Jeesus- usko pitäisikin paikkaansa? Miksi Jumala loi maailman ja ihmisen?

Miksi tämä elämä kannattaisi enemmän, jos se tuonpuoleinen ikuinen elämä olisikin todellista?

...

"Älä käytä sanaa halveksunta tässä yhteydessä, sillä mielestäni sinä käsität minut täysin väärin, jos kuvittelet minun halveksivan sinua ja sinun vakaumustasi. En minäkään usko sinun halveksivan minua lukiessani asioita sinun elämänkatsomuksestasi."

...

Mutta minun tavoitteeni ei ole yhtä itsekkäästi pyrkiä sinua luopumaan omasta uskostasi, kuten sinun tavoitteesi on tehdä minusta uskovainen. Minun tavoitteeni ei ole saada sinua ajattelemaan elämästä samalla tavala kuin itse ajattelen.

Sinun tavoitteesi on tehdä minusta kristitty uskovainen, kuten lapsistasi - ja varmaan mahdollisimman monista ihmisistä. Vai mitä? ;-)

Koska lähetyskäsky niin velvoittaa.

Lue lisää

Minulle tämä elämä on arvokas varsinkin juuri iankaikkisuustoivon vuoksi. Uskon tällä elämällä olevan itseisarvoakin, koska se on Jumalan lahja. Mutta ilman iankaikkisuusperspektiiviä tämä lyhyt muutama vuosikymmen tuntuisi aika turhauttavalta.
Siis ajattele nyt, jos ei ole hyvää Jumalaa kaiken takana, niin mitä ihmettä me täällä oikein palloiltaisiin? Keskellä valtavaa avaruutta ilman mitään tarkoitusta! Minulle iskisi kyllä depressio, jos näin lohduton olisi tilanne. Luultavasti joisin pääni täyteen viikottain, niin kuin moni tekeekin, jos elämän ainut tarkoitus olisi vain pysyä elossa ja lisääntyä ja parhaansa mukaan nauttia osastaan. Turhuutta kaikki silloin olisi ja tuulen tavoittelua!

Mutta nyt Jumalalla on suunnitelma valmiina ja minäkin saan mikroskooppisella osuudellani olla siinä mukana, silkasta armosta, en siitä syystä, että minussa sen kummemmin mitään mainiota oilsi. Jumala onneksi käyttää heikkoja ja huonoja.

Minä käsitin tämän keskustelun ajatusten vaihdoksi. Valitan, jos ymmärsit kirjoitukseni vain käännytysyritykseksi (ole huoleti, ei ihminen voi ketään väkisin käännyttää. Se on Jumalan teko, jos joku uskoo). Sitä vaikutelmaa ei ollut tarkoitukseni antaa. Mutta kieltämättä, ei se hassumpi ajatus olisi. Siis, jos/kun taivas (= ideaalinen onnen olotila kuoleman jälkeen) on, niin tuskin sinä pahaksesi panet, vaikka sinä sellaiseen paikkaan pääsisit, vai? Sen verran tervettä itsekkyyttä uskon sinussakin olevan.

Lähetyskäskystä vielä. Uskon Jeesuksen olevan äärettömän paljon fiksumpi kuin minä. Mikä minä olen siis vähättelemään Hänen antamaansa lähetyskäskyä? Hän tietää asiat, minä vain hieman. Mikä minä olen Hänen tahtoaan kiistämään? Ja koska on Häen tahdostaan kysymys, niin Hänen tahtonsa minä teen mielelläni, vajavaisesti tosin ja sillä mitään ansaitsematta. Olen vain Hänen palvelijansa, en mitään muuta.
Siunausta sinulle ja koita kestää, kyllä tämä meidän kirjoittelumme vielä jossain vaiheessa loppuu. Tämä on vain lyhyt "ahdistus".

veliRiepu kirjoitti:

Minulle tämä elämä on arvokas varsinkin juuri iankaikkisuustoivon vuoksi. Uskon tällä elämällä olevan itseisarvoakin, koska se on Jumalan lahja. Mutta ilman iankaikkisuusperspektiiviä tämä lyhyt muutama vuosikymmen tuntuisi aika turhauttavalta.
Siis ajattele nyt, jos ei ole hyvää Jumalaa kaiken takana, niin mitä ihmettä me täällä oikein palloiltaisiin? Keskellä valtavaa avaruutta ilman mitään tarkoitusta! Minulle iskisi kyllä depressio, jos näin lohduton olisi tilanne. Luultavasti joisin pääni täyteen viikottain, niin kuin moni tekeekin, jos elämän ainut tarkoitus olisi vain pysyä elossa ja lisääntyä ja parhaansa mukaan nauttia osastaan. Turhuutta kaikki silloin olisi ja tuulen tavoittelua!

Mutta nyt Jumalalla on suunnitelma valmiina ja minäkin saan mikroskooppisella osuudellani olla siinä mukana, silkasta armosta, en siitä syystä, että minussa sen kummemmin mitään mainiota oilsi. Jumala onneksi käyttää heikkoja ja huonoja.

Minä käsitin tämän keskustelun ajatusten vaihdoksi. Valitan, jos ymmärsit kirjoitukseni vain käännytysyritykseksi (ole huoleti, ei ihminen voi ketään väkisin käännyttää. Se on Jumalan teko, jos joku uskoo). Sitä vaikutelmaa ei ollut tarkoitukseni antaa. Mutta kieltämättä, ei se hassumpi ajatus olisi. Siis, jos/kun taivas (= ideaalinen onnen olotila kuoleman jälkeen) on, niin tuskin sinä pahaksesi panet, vaikka sinä sellaiseen paikkaan pääsisit, vai? Sen verran tervettä itsekkyyttä uskon sinussakin olevan.

Lähetyskäskystä vielä. Uskon Jeesuksen olevan äärettömän paljon fiksumpi kuin minä. Mikä minä olen siis vähättelemään Hänen antamaansa lähetyskäskyä? Hän tietää asiat, minä vain hieman. Mikä minä olen Hänen tahtoaan kiistämään? Ja koska on Häen tahdostaan kysymys, niin Hänen tahtonsa minä teen mielelläni, vajavaisesti tosin ja sillä mitään ansaitsematta. Olen vain Hänen palvelijansa, en mitään muuta.
Siunausta sinulle ja koita kestää, kyllä tämä meidän kirjoittelumme vielä jossain vaiheessa loppuu. Tämä on vain lyhyt "ahdistus".

Lue lisää

"Siis ajattele nyt, jos ei ole hyvää Jumalaa kaiken takana, niin mitä ihmettä me täällä oikein palloiltaisiin? Keskellä valtavaa avaruutta ilman mitään tarkoitusta! Minulle iskisi kyllä depressio, jos näin lohduton olisi tilanne. Luultavasti joisin pääni täyteen viikottain, niin kuin moni tekeekin, jos elämän ainut tarkoitus olisi vain pysyä elossa ja lisääntyä ja parhaansa mukaan nauttia osastaan."

...

Nii'i, mitä me täällä palloillaan?

Miettiikö sitä esim. sinivalas tai rotta, joka vain elää elämänsä vaistojensa ohjaamana?

Jos miettii niin mikä niiden elämän tarkoitus sitten on?
Ja miksi pitäisi uskoa että ihmísen elämä on jotenkin arvokkaampi, sellainen jolla on ikuisuusarvoa?

Kerrohan minulle mikä se elämän tarkoitus oikein sitten on, ku sinä näytät sen tietävän?

PakanaF kirjoitti:

"Siis ajattele nyt, jos ei ole hyvää Jumalaa kaiken takana, niin mitä ihmettä me täällä oikein palloiltaisiin? Keskellä valtavaa avaruutta ilman mitään tarkoitusta! Minulle iskisi kyllä depressio, jos näin lohduton olisi tilanne. Luultavasti joisin pääni täyteen viikottain, niin kuin moni tekeekin, jos elämän ainut tarkoitus olisi vain pysyä elossa ja lisääntyä ja parhaansa mukaan nauttia osastaan."

...

Nii'i, mitä me täällä palloillaan?

Miettiikö sitä esim. sinivalas tai rotta, joka vain elää elämänsä vaistojensa ohjaamana?

Jos miettii niin mikä niiden elämän tarkoitus sitten on?
Ja miksi pitäisi uskoa että ihmísen elämä on jotenkin arvokkaampi, sellainen jolla on ikuisuusarvoa?

Kerrohan minulle mikä se elämän tarkoitus oikein sitten on, ku sinä näytät sen tietävän?

Lue lisää

Terve taas!
Rotta ja ihminen eivät ole tosiaankaan Jumalalle samanarvoisia olentoja. Ihminen on Jumalalle suunnattoman arvokas siksi, että Hän on laittanut ihmiseen iankaikkisuuden. Nyt pieni siteeraus: Saarn. 3:11
"Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua".

Elämän tarkoitus on sanottu Raamatussa myös hyvin kauniisti ja selvästi: Ap.t. 17:23-28 "Sillä kävellessäni ympäri ja katsellessani teidän pyhiä paikkojanne minä löysin myös alttarin, johon oli kirjoitettu: 'Tuntemattomalle jumalalle'. Mitä te siis tuntemattanne palvelette, sen minä teille ilmoitan.
Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä,
eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.
Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat,
27 ETTÄ HE ETSISIVÄT JUMALAA, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää - hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä;
28 sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: 'Sillä me olemme myös hänen sukuansa".

Kun ihminen on Jumalan löytänyt Jeesuksessa Kristuksessa, voi hän vapaana Jumalan lapsena olla siunaukseksi sanoissa ja teoissa lähimmäisilleen. Näillä hyvillä teoilla ei ole kuitenkaan mitään pelastavaa vaikutusta, vaan ne tekevät elämästä elämisen arvoisen ja mielekkään, sekä mielenkiintoisen, koska Jeesus kulkee niissä vierellä, samalla uskovaa jatkuvasti rohkaisten ja armahtaen.

Tässä kirjoittaessani en ole pyrkinyt esiintymään minään kaikkitietävänä ja itsevarmana totuuksia laukovana tyyppinä (jospa tuntisitkin minut!), vaan armahdettuna syntisenä, joka jotain on saanut selville Jumalan aarrekammiosta, Raamatusta.

Oikein hyvää päivää sinulle!

veliRiepu kirjoitti:

Terve taas!
Rotta ja ihminen eivät ole tosiaankaan Jumalalle samanarvoisia olentoja. Ihminen on Jumalalle suunnattoman arvokas siksi, että Hän on laittanut ihmiseen iankaikkisuuden. Nyt pieni siteeraus: Saarn. 3:11
"Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua".

Elämän tarkoitus on sanottu Raamatussa myös hyvin kauniisti ja selvästi: Ap.t. 17:23-28 "Sillä kävellessäni ympäri ja katsellessani teidän pyhiä paikkojanne minä löysin myös alttarin, johon oli kirjoitettu: 'Tuntemattomalle jumalalle'. Mitä te siis tuntemattanne palvelette, sen minä teille ilmoitan.
Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä,
eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.
Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat,
27 ETTÄ HE ETSISIVÄT JUMALAA, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää - hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä;
28 sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: 'Sillä me olemme myös hänen sukuansa".

Kun ihminen on Jumalan löytänyt Jeesuksessa Kristuksessa, voi hän vapaana Jumalan lapsena olla siunaukseksi sanoissa ja teoissa lähimmäisilleen. Näillä hyvillä teoilla ei ole kuitenkaan mitään pelastavaa vaikutusta, vaan ne tekevät elämästä elämisen arvoisen ja mielekkään, sekä mielenkiintoisen, koska Jeesus kulkee niissä vierellä, samalla uskovaa jatkuvasti rohkaisten ja armahtaen.

Tässä kirjoittaessani en ole pyrkinyt esiintymään minään kaikkitietävänä ja itsevarmana totuuksia laukovana tyyppinä (jospa tuntisitkin minut!), vaan armahdettuna syntisenä, joka jotain on saanut selville Jumalan aarrekammiosta, Raamatusta.

Oikein hyvää päivää sinulle!

Lue lisää

Voisiks vähä vähemmän saarnata ja evankelioida, ja vähän enemmän käydä dialogia?

Voisit miettiä vähän vaikkapa seuraavia kysymyksiä. Nämä kysymykset perustuvat siis sinun näkemyksiisi, kristilliseen maailmankatsomukseen, ei omaani:

1. Mistä Jumala on tullut? Kuka hänet loi?

2. Miksi Jumala loi alunperin ihmisen? Oliko Jumalalla tylsää yksin niin se sit ajatteli luoda itselleen vähän viihdykettä luomalla ihmisen?

3. Miksi Jumala loi maailman? Miksi avaruus on olemassa? Miksi MITÄÄN on olemassa?

4. Jos ajatellaan, että Jumala itse on säätänyt niin, että ihminen pelastuu helvetin lieskoilta sillä, että uskoo Jeesukseen, ja vieläpä pitäisi uskoa OIKEIN ja täysin oikeaoppisesti, niin miksi Jumala sitten loi ihmiselle kyvyn kyseenalaistaa asioita?
Miksi Jumala ITSE loi ihmisestä sellaisen että ihmisen ollessa täysin brutaalin rehellinen itselleen, niihin asioihin ei voi uskoa, jotka pelastaisi helvetin lieskoilta? Olisihan Kaikkivaltias Jumala voinut luoda jokaisesta ihmisestä sellaisen että ollessaan rehellinen itselleen, jokainen voisi juuri tähän tiettyyn pelastavaan asiaan uskoa?
Millainen usko edellyttää ihmiseltä epärehellisyyttä itseään kohtaan?

5. Sanotaan että Jumala on absoluuttinen hyvyys ja täydellinen rakkaus. Miten sellainen olento, joka on täydellinen rakkaus, voi luoda sellaisen olennon kuin paholaisen, absoluuttisen pahan?

6. Paholainenhan on Jumalan luoma olento, joka oli alunperin korkea- arvoinen enkeli joka lankesi ja siitä tuli paha.
Miksi Jumala ei vain tuhonnut lusiferia, kun näki siitä tulleen pahan?
Kaiketi kaikkivaltias kaiken luonut Jumala pystyisi tuhoamaan itse luomansa olennon? Miksi Hän ei tee niin, vaan sen sijaan on päättänyt vain katsella vierestä paholaisen tekemiä tuhoja ja korkeintaan suostuu "itkemään" meidän ihmisten vuoksi? Ja odottaa että ihmisen jonka vajavuuden hyvin tietää, pitäisi kyetä uskomaan johonkin sellaiseen mihin ihminen ei pysty...

...mistä tullaankin seuraavaan asiaan (joka vastaa aika hyvin ed. kysymykseen)....

7. Sanotaan että usko on lahja. Raamatussa kerrotaan että kaikki eivät suinkaan pelastu, joten miksi Jumala ei siis anna kaikille ihmisille tätä lahjaa, jos todella meitä ihmisiä rakastaa niin paljon kuten väitetään?
Kuka KAIKKIVALTIASTA voi estää pelastamasta kaikkia? Eikö kaikkivaltiaan kohdalla ole aina kysymys vain HALUSTA, eikä siitä mihin Hän PYSTYY?

8. Onko oman pojan uhraaminen todella rakkauden osoitus? Eikö sellainen auktoriteetti, joka uhraa oman poikansa, ole aika huono ja sadistinen, suorastaan kieroutunut esikuva, joka näyttää erittäin huonoa esimerkkiä vajavaisille seuraajilleen siitä miten tulisi elää?

Okei. En itse tykkää siitä että kysyjä vastaa itse toisen puolesta omiin kysymyksiinsä. Mutta koska teksteistäsi olen nähnyt että ajatuksenjuoksusi kulkee hyvin pitkälti samoja ratoja kuin kenen tahansa uskoonsa sokeutuneen, epäilen sinun vastaavan näihin kysymyksiin hyvin suurpiirteisesti jotenkin niin että "tutkimattomat ovat Herran tiet, eikä kukaan voi ymmärtää Jumalan aivoituksia".

Minä en odota näihin kysymyksiin sinulta vastausta.(...koska tiedän ettei sinulla ole niitä ;-))

Mielestäni olisi vain terveellistä, että joskus alkaisit miettiä tällaisia kysymyksiä rehellisesti, vaikka ihan vain itseksesi. Eikö Jumala ole luonut ihmiselle myös järjen, jonka on kaiketi tarkoittanut käytettäväksi? Joten miksi ajattelua pitäisi rajoittaa?

Miksi ihmeessä Jumala olisi luonut ihmiselle ajattelukyvyn mutta kuitenkin edellyttäisi, että pelastuakseen ihmisen tulee rajoittaa sitä?

PakanaF kirjoitti:

Voisiks vähä vähemmän saarnata ja evankelioida, ja vähän enemmän käydä dialogia?

Voisit miettiä vähän vaikkapa seuraavia kysymyksiä. Nämä kysymykset perustuvat siis sinun näkemyksiisi, kristilliseen maailmankatsomukseen, ei omaani:

1. Mistä Jumala on tullut? Kuka hänet loi?

2. Miksi Jumala loi alunperin ihmisen? Oliko Jumalalla tylsää yksin niin se sit ajatteli luoda itselleen vähän viihdykettä luomalla ihmisen?

3. Miksi Jumala loi maailman? Miksi avaruus on olemassa? Miksi MITÄÄN on olemassa?

4. Jos ajatellaan, että Jumala itse on säätänyt niin, että ihminen pelastuu helvetin lieskoilta sillä, että uskoo Jeesukseen, ja vieläpä pitäisi uskoa OIKEIN ja täysin oikeaoppisesti, niin miksi Jumala sitten loi ihmiselle kyvyn kyseenalaistaa asioita?
Miksi Jumala ITSE loi ihmisestä sellaisen että ihmisen ollessa täysin brutaalin rehellinen itselleen, niihin asioihin ei voi uskoa, jotka pelastaisi helvetin lieskoilta? Olisihan Kaikkivaltias Jumala voinut luoda jokaisesta ihmisestä sellaisen että ollessaan rehellinen itselleen, jokainen voisi juuri tähän tiettyyn pelastavaan asiaan uskoa?
Millainen usko edellyttää ihmiseltä epärehellisyyttä itseään kohtaan?

5. Sanotaan että Jumala on absoluuttinen hyvyys ja täydellinen rakkaus. Miten sellainen olento, joka on täydellinen rakkaus, voi luoda sellaisen olennon kuin paholaisen, absoluuttisen pahan?

6. Paholainenhan on Jumalan luoma olento, joka oli alunperin korkea- arvoinen enkeli joka lankesi ja siitä tuli paha.
Miksi Jumala ei vain tuhonnut lusiferia, kun näki siitä tulleen pahan?
Kaiketi kaikkivaltias kaiken luonut Jumala pystyisi tuhoamaan itse luomansa olennon? Miksi Hän ei tee niin, vaan sen sijaan on päättänyt vain katsella vierestä paholaisen tekemiä tuhoja ja korkeintaan suostuu "itkemään" meidän ihmisten vuoksi? Ja odottaa että ihmisen jonka vajavuuden hyvin tietää, pitäisi kyetä uskomaan johonkin sellaiseen mihin ihminen ei pysty...

...mistä tullaankin seuraavaan asiaan (joka vastaa aika hyvin ed. kysymykseen)....

7. Sanotaan että usko on lahja. Raamatussa kerrotaan että kaikki eivät suinkaan pelastu, joten miksi Jumala ei siis anna kaikille ihmisille tätä lahjaa, jos todella meitä ihmisiä rakastaa niin paljon kuten väitetään?
Kuka KAIKKIVALTIASTA voi estää pelastamasta kaikkia? Eikö kaikkivaltiaan kohdalla ole aina kysymys vain HALUSTA, eikä siitä mihin Hän PYSTYY?

8. Onko oman pojan uhraaminen todella rakkauden osoitus? Eikö sellainen auktoriteetti, joka uhraa oman poikansa, ole aika huono ja sadistinen, suorastaan kieroutunut esikuva, joka näyttää erittäin huonoa esimerkkiä vajavaisille seuraajilleen siitä miten tulisi elää?

Okei. En itse tykkää siitä että kysyjä vastaa itse toisen puolesta omiin kysymyksiinsä. Mutta koska teksteistäsi olen nähnyt että ajatuksenjuoksusi kulkee hyvin pitkälti samoja ratoja kuin kenen tahansa uskoonsa sokeutuneen, epäilen sinun vastaavan näihin kysymyksiin hyvin suurpiirteisesti jotenkin niin että "tutkimattomat ovat Herran tiet, eikä kukaan voi ymmärtää Jumalan aivoituksia".

Minä en odota näihin kysymyksiin sinulta vastausta.(...koska tiedän ettei sinulla ole niitä ;-))

Mielestäni olisi vain terveellistä, että joskus alkaisit miettiä tällaisia kysymyksiä rehellisesti, vaikka ihan vain itseksesi. Eikö Jumala ole luonut ihmiselle myös järjen, jonka on kaiketi tarkoittanut käytettäväksi? Joten miksi ajattelua pitäisi rajoittaa?

Miksi ihmeessä Jumala olisi luonut ihmiselle ajattelukyvyn mutta kuitenkin edellyttäisi, että pelastuakseen ihmisen tulee rajoittaa sitä?

Lue lisää

Kiitos hienosta tittelistä!
En kai ole huomaavinani lievää närästystä puheenvuorostasi? Voisiko olla myös minuun kohdistuvaa halveksuntaa, sitä samaa, mistä itse minua syytit. Ei kai vaan.
Se, että närkästyit Raamatun lauseista on aivan luonnollinen reaktio. Älä siitä välitä. Jumalan Sanalla on sellainen vaikutus, että jotkut siitä suuttuu, jotkut muuttuu.
Ikävä sanoa, mutta sinä "saarnaat" ihan yhtä lailla minulle omia totuuksiasi. Ei sinua kukaan pakota lukemaan näitä mun juttuja, eihän?
Yllätyit varmaan, että vielä vastasin. Eihän nyt näin kivaa keskustelua voi kevyesti katkaista.

1. Jos Jumalan olisi joku luonut, silloin se joku olisi ylempi kuin Jumala ja silloin Jumala ei olisikaan Jumala, vaan vain jumala, jollaisia on paljon maailmassa, siis ihmisen luomia jumalia.
Jumala on Jumala, ei Hänelle voi olla tekijää.

2. En osaa sanoa, sitä miksi hän ihmisen loi. Voin arvella, että Hänen luovuutensa sai tällaisen tuloksen, jonka tosin ihminen pääsi pilaamaan.

3. Vilkas mielikuvitus tai sitten parempi Raamatun tuntemus voisi aikaansaada hyvänkin vastauksen, mutta kumpaakaan sinä et arvostaisi. Vastaus voisi olla kysymys 2:n kaltainen.

4.Jumala ottikin hurjan riskin, kun antoi ihmiselle kyvyn ajatella ja kyseenalaistaa. Ehkä Hän ei diggaa robotteja ja antoi siksi vapaan valinnan mahdollisuuden. Jumala ei pakota ketään yhteyteensä. Hän suo ihmiselle valtavan vapauden tehdä itse oman valinnan, myös sinulle. Rehellisyys voi aikaansaada myös myönteisen vastauksen Jumalan kutsulle. Sinullapa on jännä kuva uskosta, siis mielestäsi se perustuu epärehellisyyteen. No, saat ajatella niin, en kiellä sinua siitä, ihan vapaasti vaan. Muuten, helvetistä en ole muistaakseni puhunut mitään, nyt vasta mainitsen sen. En ole sinua sinne lähettämässä. Se on Jumalan homma päättää, ketä sinne laittaa. Minä pidän näppini siitä erossa. Minulle on annettu oikeus vain kertoa Jeesuksesta.

5.Jopa enkeleilleenkin Jumala antoi vapaan tahdon. Heistäkään Hän ei halunnut tehdä tahdottomia robotteja. Hän haluaa vain vapaaehtoisia palvelijoita. Arvostaisitko itse kauheasti, jos joku auttaisi sinua jossain pitkin hampain, äristen ja valittaen?

6. Paholainen on paha, mutta häntäkään Hän ei tuomitse, ennenkuin aika on. Kyllä Lusifer saa vielä palkkansa, älä huolehdi. Helvetti on nimenomaan hänelle ja hänen kumppaneilleen ensisijaisesti varattu. Ei Paholainen saisi mitään pahaa aikaan maan päällä, ellei hän saisi ihmisiä liittoutumaan kanssaan. Kenenkään ei ole pakko tehdä pahaa eli suostua Paholaisen pyöriteltäväksi. Kyllä minäkin olen tässä kapinoinut ja ihmetellyt tätä samaa asiaa. Mutta, luuletko, että meistä olisi Jumalan neuvonantajiksi? Jumala näkee kaiken täydellisesti, me vain ikäänkuin makaroonin läpi, hyvin suppeasti.

7.Mikä siinä lahjan vastaanottamisessa niin vaikeata on? Ojennat kätesi ja sanot kiitos. Olethan sinä lahjoja saanut, tiedät, miten se tapahtuu. Tunnen viisaita ja yksinkertaisia uskovia. Kaikille heille uskon vastaanottaminen tapahtuu saman mekanismin mukaan, vaikkakin toisalta yksilöllisesti, ottamalla vastaan! Ei kai se pystymisestä ole kiinni? Ylpeys voi tietysti olla esteenä ja ihmispelko.

8. Niin Jumala antoi Poikansa ja Jeesus suostui iloiten, koska Hän rakasti meitä niin paljon. Menepä taas Jumalaa neuvomaan, että miksi sinä tuolla tavalla menit tekemään. Jumala on yksi. Sanassa sanotaan, että Jumala oli Kristuksessa ja sovitti itsensä maailman kanssa. Mieluummin voisi kutsua Jumalaa masokistiksi (tosin huono sana, koska masokisti nauttii kärsimyksestä, Jumala ei) kuin sadistiksi, sillä hän antoi itsensä kärsimykseen vapaaehtoisesti. Tätä sinun on vaikea käsittää, jos et käsitä Jumalan olemusta. Olisihan Jumala voinut jättää meidät oman "onnemme" varaan ja katsella, miten meidän käy. Nyt meillä on sentään pelastumisen mahdollisuus. Moni arvostaa sitä, useat eivät.

Valitettavasti et saanut tämän parempia vastauksia. Olen vain tavallinen uskovainen, en varsinaisesti teologi. Ainakin yritin vastata kysymyksiisi. Tiedän, et ole niihin tyytyväinen. Kysy ensi kerralla fiksummilta. Tai tyydy omaan spekulointeihisi, jos arvelet, että se on parasta.
Se, että en luota omaan järkeilyyni, johtuu siitä, että filosofoinnin kautta on vaikeaa, ellei mahdotonta päästä Jumalan yhteyteen. Jumala keksi jotain parempaa.
Jos olen vastannut mielestäsi epäkelvosti tai liian saarnaavasti, niin anna sekin anteeksi.

Hyvää yötä ja jatkoa!

veliRiepu kirjoitti:

Kiitos hienosta tittelistä!
En kai ole huomaavinani lievää närästystä puheenvuorostasi? Voisiko olla myös minuun kohdistuvaa halveksuntaa, sitä samaa, mistä itse minua syytit. Ei kai vaan.
Se, että närkästyit Raamatun lauseista on aivan luonnollinen reaktio. Älä siitä välitä. Jumalan Sanalla on sellainen vaikutus, että jotkut siitä suuttuu, jotkut muuttuu.
Ikävä sanoa, mutta sinä "saarnaat" ihan yhtä lailla minulle omia totuuksiasi. Ei sinua kukaan pakota lukemaan näitä mun juttuja, eihän?
Yllätyit varmaan, että vielä vastasin. Eihän nyt näin kivaa keskustelua voi kevyesti katkaista.

1. Jos Jumalan olisi joku luonut, silloin se joku olisi ylempi kuin Jumala ja silloin Jumala ei olisikaan Jumala, vaan vain jumala, jollaisia on paljon maailmassa, siis ihmisen luomia jumalia.
Jumala on Jumala, ei Hänelle voi olla tekijää.

2. En osaa sanoa, sitä miksi hän ihmisen loi. Voin arvella, että Hänen luovuutensa sai tällaisen tuloksen, jonka tosin ihminen pääsi pilaamaan.

3. Vilkas mielikuvitus tai sitten parempi Raamatun tuntemus voisi aikaansaada hyvänkin vastauksen, mutta kumpaakaan sinä et arvostaisi. Vastaus voisi olla kysymys 2:n kaltainen.

4.Jumala ottikin hurjan riskin, kun antoi ihmiselle kyvyn ajatella ja kyseenalaistaa. Ehkä Hän ei diggaa robotteja ja antoi siksi vapaan valinnan mahdollisuuden. Jumala ei pakota ketään yhteyteensä. Hän suo ihmiselle valtavan vapauden tehdä itse oman valinnan, myös sinulle. Rehellisyys voi aikaansaada myös myönteisen vastauksen Jumalan kutsulle. Sinullapa on jännä kuva uskosta, siis mielestäsi se perustuu epärehellisyyteen. No, saat ajatella niin, en kiellä sinua siitä, ihan vapaasti vaan. Muuten, helvetistä en ole muistaakseni puhunut mitään, nyt vasta mainitsen sen. En ole sinua sinne lähettämässä. Se on Jumalan homma päättää, ketä sinne laittaa. Minä pidän näppini siitä erossa. Minulle on annettu oikeus vain kertoa Jeesuksesta.

5.Jopa enkeleilleenkin Jumala antoi vapaan tahdon. Heistäkään Hän ei halunnut tehdä tahdottomia robotteja. Hän haluaa vain vapaaehtoisia palvelijoita. Arvostaisitko itse kauheasti, jos joku auttaisi sinua jossain pitkin hampain, äristen ja valittaen?

6. Paholainen on paha, mutta häntäkään Hän ei tuomitse, ennenkuin aika on. Kyllä Lusifer saa vielä palkkansa, älä huolehdi. Helvetti on nimenomaan hänelle ja hänen kumppaneilleen ensisijaisesti varattu. Ei Paholainen saisi mitään pahaa aikaan maan päällä, ellei hän saisi ihmisiä liittoutumaan kanssaan. Kenenkään ei ole pakko tehdä pahaa eli suostua Paholaisen pyöriteltäväksi. Kyllä minäkin olen tässä kapinoinut ja ihmetellyt tätä samaa asiaa. Mutta, luuletko, että meistä olisi Jumalan neuvonantajiksi? Jumala näkee kaiken täydellisesti, me vain ikäänkuin makaroonin läpi, hyvin suppeasti.

7.Mikä siinä lahjan vastaanottamisessa niin vaikeata on? Ojennat kätesi ja sanot kiitos. Olethan sinä lahjoja saanut, tiedät, miten se tapahtuu. Tunnen viisaita ja yksinkertaisia uskovia. Kaikille heille uskon vastaanottaminen tapahtuu saman mekanismin mukaan, vaikkakin toisalta yksilöllisesti, ottamalla vastaan! Ei kai se pystymisestä ole kiinni? Ylpeys voi tietysti olla esteenä ja ihmispelko.

8. Niin Jumala antoi Poikansa ja Jeesus suostui iloiten, koska Hän rakasti meitä niin paljon. Menepä taas Jumalaa neuvomaan, että miksi sinä tuolla tavalla menit tekemään. Jumala on yksi. Sanassa sanotaan, että Jumala oli Kristuksessa ja sovitti itsensä maailman kanssa. Mieluummin voisi kutsua Jumalaa masokistiksi (tosin huono sana, koska masokisti nauttii kärsimyksestä, Jumala ei) kuin sadistiksi, sillä hän antoi itsensä kärsimykseen vapaaehtoisesti. Tätä sinun on vaikea käsittää, jos et käsitä Jumalan olemusta. Olisihan Jumala voinut jättää meidät oman "onnemme" varaan ja katsella, miten meidän käy. Nyt meillä on sentään pelastumisen mahdollisuus. Moni arvostaa sitä, useat eivät.

Valitettavasti et saanut tämän parempia vastauksia. Olen vain tavallinen uskovainen, en varsinaisesti teologi. Ainakin yritin vastata kysymyksiisi. Tiedän, et ole niihin tyytyväinen. Kysy ensi kerralla fiksummilta. Tai tyydy omaan spekulointeihisi, jos arvelet, että se on parasta.
Se, että en luota omaan järkeilyyni, johtuu siitä, että filosofoinnin kautta on vaikeaa, ellei mahdotonta päästä Jumalan yhteyteen. Jumala keksi jotain parempaa.
Jos olen vastannut mielestäsi epäkelvosti tai liian saarnaavasti, niin anna sekin anteeksi.

Hyvää yötä ja jatkoa!

Lue lisää

Koska selvästikin haluat olla viimeisen sanan sanoja tässä keskustelussa, ja kuvittelet että kunhan laitat Pakanan silmät korvat ja suun täyteen raamatunjakeita niin kyllähän se pakanakin siitä hiljenee, ;-) laitan tähän vain yhden kysymyksen.

...

veliRiepu:

"Ikävä sanoa, mutta sinä "saarnaat" ihan yhtä lailla minulle omia totuuksiasi."

...

Koska väität että minä saarnaan sinulle omia "totuuksiani", niin varmasti osaat myös NIMETÄ ne minun "totuuteni" joita olen sinulle yrittänyt saarnata.

Joten mitkä ovat ne minun "totuuteni" joita minä olen sinulle "saarnannut"?

---

Ja vielä lopuksi, (kuten sinäkin varmasti oikein suurella sydämellä minulle joka viestisi jälkeen toivotat, johon ei varmasti ole minkäänlaista piikittelyä piilotettuna ;-P):

OIIIIIKEIN hyvää päivän, viikon, kuukauden, vuoden ja elämän jatkoa sinulle, veliRiepu!

:-)

PakanaF kirjoitti:

Koska selvästikin haluat olla viimeisen sanan sanoja tässä keskustelussa, ja kuvittelet että kunhan laitat Pakanan silmät korvat ja suun täyteen raamatunjakeita niin kyllähän se pakanakin siitä hiljenee, ;-) laitan tähän vain yhden kysymyksen.

...

veliRiepu:

"Ikävä sanoa, mutta sinä "saarnaat" ihan yhtä lailla minulle omia totuuksiasi."

...

Koska väität että minä saarnaan sinulle omia "totuuksiani", niin varmasti osaat myös NIMETÄ ne minun "totuuteni" joita olen sinulle yrittänyt saarnata.

Joten mitkä ovat ne minun "totuuteni" joita minä olen sinulle "saarnannut"?

---

Ja vielä lopuksi, (kuten sinäkin varmasti oikein suurella sydämellä minulle joka viestisi jälkeen toivotat, johon ei varmasti ole minkäänlaista piikittelyä piilotettuna ;-P):

OIIIIIKEIN hyvää päivän, viikon, kuukauden, vuoden ja elämän jatkoa sinulle, veliRiepu!

:-)

Lue lisää

Mutta pakko kai sitä on vastata vielä, kun kerran kysyt. Muuten montako raamatun jaetta minä laitoin viime viestiini? (siis sanoitko tosiaan korvat ja suun täyteen? ) Yritin parhaani mukaan vältellä Jumalan Sanaa, koska huomasin sinun jollain lailla olevan allerginen sille.
Totuutesi lyhykäisyydessään on, että Jeesus ei ole ainut tie Jumalan luo. Monta muutakin teesiä sulla oli, lähinnä Jumala- ja uskovaiskielteisiä, en jaksa niitä toistella. Voit lukea ne itse.

Jos olet kokenut hyvän päivän toivottelut piikittelynä, niin ikävä juttu. Olen ymmärtänyt sen hyväksi asiaksi, mieluummin kuin haistattelun, jota tällä palstalla saa lukea.
Ajattelen niin, että käsitykset saattavat sotia, mutta ihmiset voivat silti olla toisilleen kohteliaita ja hyväksyä toisen ihmisenä. Näin minä ajattelen. Pahoittelen, jos sinä käsitit väärin.
En nyt sitten voi toivotella sulle hyvää päivän jatkoa, ettet pahoittaisi mieltäsi.
Tämä on tällä erää viimeinen viestini sinulle. Saat kyllä vielä kirjoitella minulle, jos haluat, mutta älä enää kysy mitään, koska en saa sinulle vastata. Viimeksi vastasin, koska esitit kysymyksiä. Olen aina ymmärtänyt, että kysymyksiin on kohteliasta vastata, mutta kysymyksesi olivat siis retorisia.

veliRiepu kirjoitti:

Mutta pakko kai sitä on vastata vielä, kun kerran kysyt. Muuten montako raamatun jaetta minä laitoin viime viestiini? (siis sanoitko tosiaan korvat ja suun täyteen? ) Yritin parhaani mukaan vältellä Jumalan Sanaa, koska huomasin sinun jollain lailla olevan allerginen sille.
Totuutesi lyhykäisyydessään on, että Jeesus ei ole ainut tie Jumalan luo. Monta muutakin teesiä sulla oli, lähinnä Jumala- ja uskovaiskielteisiä, en jaksa niitä toistella. Voit lukea ne itse.

Jos olet kokenut hyvän päivän toivottelut piikittelynä, niin ikävä juttu. Olen ymmärtänyt sen hyväksi asiaksi, mieluummin kuin haistattelun, jota tällä palstalla saa lukea.
Ajattelen niin, että käsitykset saattavat sotia, mutta ihmiset voivat silti olla toisilleen kohteliaita ja hyväksyä toisen ihmisenä. Näin minä ajattelen. Pahoittelen, jos sinä käsitit väärin.
En nyt sitten voi toivotella sulle hyvää päivän jatkoa, ettet pahoittaisi mieltäsi.
Tämä on tällä erää viimeinen viestini sinulle. Saat kyllä vielä kirjoitella minulle, jos haluat, mutta älä enää kysy mitään, koska en saa sinulle vastata. Viimeksi vastasin, koska esitit kysymyksiä. Olen aina ymmärtänyt, että kysymyksiin on kohteliasta vastata, mutta kysymyksesi olivat siis retorisia.

Lue lisää

Miten niin "et saisi vastata"?

En minä ole sinua kieltänyt vastaamasta. Outo väite... :-/

...

"Muuten montako raamatun jaetta minä laitoin viime viestiini? (siis sanoitko tosiaan korvat ja suun täyteen? )"

...

Okei, laitan sanan "raamatunjakeita" tilalle "saarnaamista ja evankeliointia" sen sijaan ttä kävisit DIALOGIA.

...

"Totuutesi lyhykäisyydessään on, että Jeesus ei ole ainut tie Jumalan luo. Monta muutakin teesiä sulla oli, lähinnä Jumala- ja uskovaiskielteisiä, en jaksa niitä toistella."

...

Olisit nyt vaan laittanut niitä mun "teesejäni" jotta minäkin voisin ne saada tietää.

Minulla ei ole mitään totuutta. Minulla on ainoastaan mielipiteitä. Ja mikäli minulla jotain ns. "totuuksia" onkin, ne ovat vain tämän hetken totuuksia. Minun "totuuteni" ovat muuttuvaa laatua.

Minä en ole siis "julistamassa" mitään totuuksia, kuten esim. sinä itse.

Ja jos olisit sit vähimmässäkään määrin ymmärtänyt lukemasi, tai edes viitsinyt lukea tekstini edes hiukan pienemmällä asenteellisuudella, olisit tämän huomannut.

En ole kyllä koskaan kuullut, että vain helluntailaiset olisivat tai väittäisivät olevansa oikeassa. Kyllä tuollaista eräs uskonyhteisö väittää itsestään, mutta en sano ketkä, koska en halua saattaa heitä kielteiseen valoon.
Kuka tahansa Jeesukseen uskova pääsee taivaaseen.
Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu". Room. 10:13
Tuo väite helluntailaisista ainoina oikeassa olevina on ankka, joka voidaan huoletta ampua alas.

En hirveästi murehtisi asioista, jotka Jumala tulee aikanaan hoitelemaan tyylikkäästi ja oikeuden mukaan. Tosin se on epäoikeudenmukaista, että ylipäänsä kukaan taivaaseen pääsee, sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla. Mutta evankeliumin armollisuus onkin siinä, että Jumala lukee Jeesuksen pyhyyden ja vanhurskauden sille, joka Jeesukseen uskoo ja turvautuu. Kurja syntinen (kuten minä) kelpaa Jumalalle Jeesuksen täydellisen sovitustyön kautta, ei millään muulla perusteella.

Jumalan siunausta sinulle!