Kun Suomi hyökkäsi Saksan rinnalla 1941 N-liittoon.
Suomi aloitti oman hyökkäyksensä kaksi viikkoa myöhemmin kuin Saksa, oliko se sotilastaktinen virhe.
Nimittäin jatkosodan alussa olivat Suomalaisten tappiot erittäin suuret, suhteessa suuremmat mitä esim. N-liiton.
Tästä asiasta on jonkun verran keskusteltu Suomessa, eli näistä suurista tappioista Jatkosodan alussa.
Tappioista on syyllistetty hyökkäyksiä johtaneita rintamakomentajia.
Mutta oliko suurien tappioiden todellinen syy se, että näiden kahden viikon aikana puna-armeija ehti ryhmittyä puolustukseen ja vahvistaa asemiaan tulevaa Suomen hyökkäystä varten.
Eli jos Suomi olisi hyökännyt samana päivänä kuin Saksakin hyökkäsi, niin todennäköisesti yllätys olisi ollut suurempi ja Puna-armeija hajonnut kuten hajosi Ukrainassakin ja muualla etelässä.
Ainakaan se ei olisi ehtinyt ryhmittyä puolustukseen ...
Suomi aloitti oman hyökkäyksensä kaksi viikkoa myöhemmin kuin Saksa, oliko se sotilastaktinen virhe.
Nimittäin jatkosodan alussa olivat Suomalaisten tappiot erittäin suuret, suhteessa suuremmat mitä esim. N-liiton.
Tästä asiasta on jonkun verran keskusteltu Suomessa, eli näistä suurista tappioista Jatkosodan alussa.
Tappioista on syyllistetty hyökkäyksiä johtaneita rintamakomentajia.
Mutta oliko suurien tappioiden todellinen syy se, että näiden kahden viikon aikana puna-armeija ehti ryhmittyä puolustukseen ja vahvistaa asemiaan tulevaa Suomen hyökkäystä varten.
Eli jos Suomi olisi hyökännyt samana päivänä kuin Saksakin hyökkäsi, niin todennäköisesti yllätys olisi ollut suurempi ja Puna-armeija hajonnut kuten hajosi Ukrainassakin ja muualla etelässä.
Ainakaan se ei olisi ehtinyt ryhmittyä puolustukseen ...
Vastaukset 11
Vanhimmat
Saksalaiset hyökkäsi erilaisella materiaalilla ja erilaisessa maastossa kuin suomalaiset.
Mutta jos oikeasti kysyt tätä:
"oliko virhe Kun Suomi hyökkäsi Saksan rinnalla 1941 N-liittoon."
Niin täytyy sanoa, että kyllä se vähän virhe oli. Tietysti olisi voinut käydä sitten niin että Saksa olisi joka tapauksessa hyökännyt Suomen kautta ja puna-armeija olisi meidät vapauttanut mikä olisi ollut se huonompi vaihtoehto. Ei edes jälkiviisas löydä Suomelle oikeaa ratkaisua.
Tuo on mielestäni väärä tulkinta.
Ei sillä ole merkitystä kuka sodan aloitti, sillä kysymys kuuluu jos näin halutaan ajatella, että olisiko Suomi kyennyt 1941 pysymään sodan ulkopuolella.
Vastaus tuohon kysymykseen on ettei olisi pysynyt sodan ulkopuolella missään tapauksessa, koska Saksalla oli joukkoja Norjassa ja Suomen Lapissa, ne turvasivat Saksalle Kiirunan ja Petsamon malmivarat.
N-liitto olisi joka tapauksessa uhannut näitä malmilähteitä, koska se olisi ollut strategisesti oikeaa sotatoimi.
Jokainen saksalainen joka sitoutuu turvaamaan tätä aluetta on poissa Ukrainan aroilta taistelemasta.
Eli kun N-liitto olisi uhannut pohjoisessa Saksaa joka tapauksessa, se olisi kulkenut silloin Suomen alueen yli ja aiheuttanut uuden sodan teki Suomi mitä tahansa.
olisi hyökännyt 2 viikkoa aiemmin? Aivan järjetöntä, olisivat sanoneet kaikki sodan johtajat. Mitä jos Saksan hyökkäys olisikin pysähtynyt?
Hyökkäys oli oikeuttettu, kun ajatellaan mitä Neuvostoliitto oli tehnyt puolitoista vuotta aiemmin ja ottanut haltuunsa suuria maa-alueita vääryydellä.
Tappioita tietenkin tuli, mutta myös suuria voittoja. Saatiinhan kuitenkin vallatut alueet takaisin ja vähän enemmän, mutta saksalaiset epäonnistuivat - kiitos USA ... ja Japani.
nuoret miehet jotka kuolivat Karjalan laulumaille. Kuinkahan moni heistä, jos saisi valita, olisi mieluummin jatkanut elämäänsä? Valtionjohdolla olisi jonkinlainen vastuu siitä mihin kansalaisensa lähettää.
olisi halunut kaatua maansa puolesta? Olihan toki niitäkin, jotka halusivat mieluummin leikkiä käpykaartia.
Olisikohan vain pitänyt antautua taisteluitta ja yrittää selviytyä hengissä? Ja menettää itsenäisyys? Sekä viimeinenkin toivo? Valtionjohto toimi aivan oikein, mitään muuta vaihtoehtoa ei ollut.
Vahinko vain, että hävityn sodan jälkeen kansa syyllistettiin kollektiivisesti liittolaisuudesta Saksan kanssa, mistä johtuvaa henkistä alennustilaa on vasta nyt voitu parantaa...
sinä haluaisit vaihtaa autoosi, taloosi ja niihin hyväkkeisiin joita olet hankkinut?
Antaisitko oman henkesi jsut nyt vaihdokkina siihen naapureilla olis kivaa rivitalo-osakkeissaan?
Jos lukee ajan historiaa, saattaa ymmärtää miten ahtaassa tilassa Suomen valtiojohto tuohon aikaan liikkui. Suomi oli Neuvostoliiton ja Saksan välissä. NL pakotti valitsemaan puolen Talvisodan jälkeen. Tämä tarkoitti tuen etsimistä Saksasta. Kun tukea vihdoin saatiin, ei se tietenkään tullut ilmaiseksi. On varsin halpahintaista jälkiviisautta, jos esitetään, että tilanteessa, jossa NL oli hetkeä aikaisemmin hyökännyt Suomen kimppuun, vienyt hyvän palan maata ja tappanut kansalaisia ja rauhan jälkeen painostanut kaikin mahdollisin keinoin Suomea ja jossa Saksa oli tarjonnut viimeisen oljenkorren ja oli voittamattomana edennyt koko Euroopan yli, että Suomi olisi kääntänyt selkänsä Saksalle ja ottanut riskin siitä, että Saksa jättää Suomen taas NL:n kanssa yksin.
Niin tämähän on se vanha tulkinta, mutta siinä ei oteta huomioon näitä kohtuuttomien tappioiden oikeaa syytä.
Mielestäni kun oli selvää, että sotaan joudutaan mukaan niin olisi pitänyt hyökätä heti eikä antaa viholliselle aikaa rakentaa ja vahvistaa puolustusta.
Nämä kaksi viikkoa antoivat N-liitolle aikaa organisoida ja syventää puolustusta, joka sitten johti näihin "turhiin tappioihin" Suomalaisilla.
Nimittäin Saksa eteni alussa melkein tappioitta, vaikka ei pysynyt aikataulussakaan.
Suomalaisten eteneminen tapahtui jopa edellä aikataulusta, mutta tappiot oli suuret.
No totuushan on ettei hyökkäys koskaan tappioitta onnistu ja vain täydelliseen tuhoamistaisteluun menemällä puolustuksen tappiot ylittävät hyökkääjän vastaavat.
Tuskinpa tuo kaksi viikkoa mitenkään kohtalokasta oli. Hyökättiinhän Kannaksellekin vasta elokuussa eli viive oli vielä pitempi. Voisi päinvastoin laskeskella, että pikkuinen odottaminen antoi venäläisille aikaa siirtää joukkojaan Suomen rintamilta Saksaa vastaan. Ja olihan Veli venäläisellä ollut valmistautumisaikaa maaliskuusta 1940 saakka. Ei siinä kahdessa viikossa enää kovin kummoisia valmistelutoimenpiteitä ehditty tehdä. Puolustuslinjatkin oli etupäässä rakennettu jo välirauhan aikana.
Kyllä, mutta kun vertaa Saksan vastaaviin, niin suhteessa Saksa meni läpi melkein tappioitta kun vertaa Suomalaisiin.
Jälkikäteen on helppo todeta saksalaisten menneen helposti läpi.
Jos Suomi olisi hyökännyt heti ja barbarossa olisikin pysähtynyt alkuunsa, olisi se saattanut merkitä Suomen armeijan tuhoa, -nyt selvittiin tappioilla.