Esimerkki 1918 sodan taustalta

Tavoite siis saavutettiin kansalaissodan jälkeen työaikojen ja monien muiden asioiden osalta.

"8 tuntien työaika oli jo silloin 1939 toteutunut aikoja sitten, mutta sillähän ei asiaan ollut mitään merkitystä."

Oli toteutunut ja olihav sillä aivan äärimmäisen suuri merkitys! Koko kansa asettautui puolustamaan Suomea NL:n hyökkäystä vastaan!

sikspäk kirjoitti:

Tavoite siis saavutettiin kansalaissodan jälkeen työaikojen ja monien muiden asioiden osalta.

"8 tuntien työaika oli jo silloin 1939 toteutunut aikoja sitten, mutta sillähän ei asiaan ollut mitään merkitystä."

Oli toteutunut ja olihav sillä aivan äärimmäisen suuri merkitys! Koko kansa asettautui puolustamaan Suomea NL:n hyökkäystä vastaan!

Lue lisää

Tanner uskoi, että tavoitteet oli mahdollista saavutta ilman aseellista kapinaa, kuten sitten saavutettiinkin kansanvaltaisen järjestelmän avulla.
Ne aseellisen kapinaan turvautuneet ja hävinneet, jotka onnistuivat pakenemaan rajan yli elättelivät revanssia (kansanvaltaisen järjestelmän aseellista kukistamista) vieraan valtion tuella.
Revanssin mahdollisuus tuli sitten 1939 niille, jotka vielä olivat hengissä.

Suomalaisia syytetään luottamuksen puutteesta NL:ää kohtaa ennen sotia. Miten olisi voitu luottaa valtioon joka tarjosi turvapaikkan porukalle, joka hautoi aseellista kapinaa kansanvaltaista järjestelmäämme vastaan?

liittyivät vallankumoukseen laillista hallitusvaltaa vastaan ihan vapaaehtoisesti... se on demarin tunustettava.

Vaka Vanha; tekstisi on hyvä ja asianmukaunen!

"Kun sitten punakaartit, jotka olivat venäläisten ykkös-liittolaisia aloittivat sodan ja kapinan kyselemättä mitään työväensyhdityksiltä, yhteiseltä hallitukselta tai työväenjärjestykaartien esikunnalta niin muiden punaisten oli vain todettava syntynyt tilanne, eli että maa oli ajautunut sisällissotaan kolmen punakaartin toimesta. "


Todellakin 24.1.1918 sota-asiain kansankomissaari Podovski lähetti venäläisille joukoille käskyn riisua valkokaartit aseista ja tukea punakaartin aloittamaa vallankumousta.

Tämäkin dokumentti löytyy Kansallis- ja Työväenarkistosta helposti!

27.1.1918 klo 23.00 syttyi sitten punainen lyhty Helsingin työväentalon tornissa kapinan alkamisen merkiksi!
Sen jälkeen punakaarti marssi keskustaan ja otti asein haltuunsa hallintorakennukset!

työväenyhdistykset kirjoitti:

liittyivät vallankumoukseen laillista hallitusvaltaa vastaan ihan vapaaehtoisesti... se on demarin tunustettava.

Niiin, mutta kapina oli jo syttynyt ja päätöksen tekivät muut kuin enemmistön valitsemat järjestöt ja edustajat.
Esim. Tanner irtautui ryhmineen tämän takia koko kapinasta.

Työpäivää lyhennettiin maaliskuun vk:n jälkeen kesällä 1917. Tarkoitinkin tapauksen vain taustaksi niille yhteiskunnallisille olosuhteille, joissa elettiin. Kun työnantajan ja -tekijän välit ovat tuollaiset, on helppo ymmärtää, että sosialistiagitaattorien puheet upposivat työläisiin. Varsinkin kun kansan tietotasossa ei ollut hurraamista, kaikkihan eivät olleet edes lukutaitoisia. Suomalaiset olivat poliittisesti naiveja, paitsi tietämättömyyttään myös luonnollisesti kokemattomuuttaan. Kansan riveissä odotettiin äkillisiä muutoksia. Niitä tuntoja kuvaa Ilmari Kianto hyvin Punaisessa viivassaan. Kun yksikamarinen eduskunta ei muuttanut maailmaa, muutosta odotettiin tsaarinvallan kaatumiselta ja kun sekään ei muuttanut oltiin valmiita "lyömään hajalle koko vanha maailma".

sikspäk kirjoitti:

Työpäivää lyhennettiin maaliskuun vk:n jälkeen kesällä 1917. Tarkoitinkin tapauksen vain taustaksi niille yhteiskunnallisille olosuhteille, joissa elettiin. Kun työnantajan ja -tekijän välit ovat tuollaiset, on helppo ymmärtää, että sosialistiagitaattorien puheet upposivat työläisiin. Varsinkin kun kansan tietotasossa ei ollut hurraamista, kaikkihan eivät olleet edes lukutaitoisia. Suomalaiset olivat poliittisesti naiveja, paitsi tietämättömyyttään myös luonnollisesti kokemattomuuttaan. Kansan riveissä odotettiin äkillisiä muutoksia. Niitä tuntoja kuvaa Ilmari Kianto hyvin Punaisessa viivassaan. Kun yksikamarinen eduskunta ei muuttanut maailmaa, muutosta odotettiin tsaarinvallan kaatumiselta ja kun sekään ei muuttanut oltiin valmiita "lyömään hajalle koko vanha maailma".

Lue lisää

... kesällä 1917 oli eräs episodi kapinaan johtaneissa tapahtuneissa.

Vasemmistoenemmistöinen eduskunta oli säätänyt valtalain, jolla eduskunnasta tuli korkeimman vallan haltija Suomessa sen jälkeen, kun tsaarinvalta oli kukistunut.

Venäjän väliaikainen hallitus kuitenkin hajoitti eduskunnan, ja uusissa vaaleissa oikeisto pääsi vaaliliittojen avulla enemmistöksi.

Itsenäisyyden kannallekin suurin osa oikeistosta kääntyi kiireesti vasta siinä vaiheessa, kun bolshevikkivallankumous tapahtui.

Relander kirjoitti:

... kesällä 1917 oli eräs episodi kapinaan johtaneissa tapahtuneissa.

Vasemmistoenemmistöinen eduskunta oli säätänyt valtalain, jolla eduskunnasta tuli korkeimman vallan haltija Suomessa sen jälkeen, kun tsaarinvalta oli kukistunut.

Venäjän väliaikainen hallitus kuitenkin hajoitti eduskunnan, ja uusissa vaaleissa oikeisto pääsi vaaliliittojen avulla enemmistöksi.

Itsenäisyyden kannallekin suurin osa oikeistosta kääntyi kiireesti vasta siinä vaiheessa, kun bolshevikkivallankumous tapahtui.

Lue lisää

pysyvän tsaarin Venäjän osana, hetken päästä osa vasemmistoa halusi Suomen osaksi bolshevistista Venäjää, oliko näin?

tahtoi Suomen kirjoitti:

pysyvän tsaarin Venäjän osana, hetken päästä osa vasemmistoa halusi Suomen osaksi bolshevistista Venäjää, oliko näin?

... noin asia oli. Kummankin osapuolen itsenäisyyshalukkuus riippui osaksi siitä, millaiset piirit olivat vallassa Venäjällä. Itsenäisyysmiehiä oli toki sekä oikeistossa että vasemmistossa, Venäjän vallanpitäjistä riippumatta.

Relander kirjoitti:

... noin asia oli. Kummankin osapuolen itsenäisyyshalukkuus riippui osaksi siitä, millaiset piirit olivat vallassa Venäjällä. Itsenäisyysmiehiä oli toki sekä oikeistossa että vasemmistossa, Venäjän vallanpitäjistä riippumatta.

Lue lisää

Totesitkin jo aikaisemmin että eduskunnan hajoittaminen oli yksi kapinan taustatekijöistä. Osa sosialidemokraateista pettyi demokraattiseen vaikuttamisen mahdollisuuksiin kun suurin toivein ja suurella enemmistöllä läpisaatu valtalaki kaatui. Usko eduskuntaan työvälineenä meni varsinkin kun se sitten vielä vaaleissa siirtyi porvarienemmistöiseksi. Kuusinen oli uhkaillut vallankumouksella jo valtalain valmistelun aikana ja syksyllä 1917 se alkoi näyttää monen mielestä hyvältä ratkaisulta. Radikaalidemareilla ei vain sitten ollut tarpeeksi suuren kansanosan kannatusta.

sikspäk kirjoitti:

Totesitkin jo aikaisemmin että eduskunnan hajoittaminen oli yksi kapinan taustatekijöistä. Osa sosialidemokraateista pettyi demokraattiseen vaikuttamisen mahdollisuuksiin kun suurin toivein ja suurella enemmistöllä läpisaatu valtalaki kaatui. Usko eduskuntaan työvälineenä meni varsinkin kun se sitten vielä vaaleissa siirtyi porvarienemmistöiseksi. Kuusinen oli uhkaillut vallankumouksella jo valtalain valmistelun aikana ja syksyllä 1917 se alkoi näyttää monen mielestä hyvältä ratkaisulta. Radikaalidemareilla ei vain sitten ollut tarpeeksi suuren kansanosan kannatusta.

Lue lisää

... ja siihen liittynyt elintarvikelaki tai pikemminkin sen rikkominen oli myös yksi katkeruuden aiheuttaja vuonna 1917.

Elintarvikkeiden salakauppaa, trokaamista, tapahtui lähinnä elintarvikkeiden tuottajien, siis maanomistajien, ja varakkaan kaupunkiväestön kesken.

Relander kirjoitti:

... ja siihen liittynyt elintarvikelaki tai pikemminkin sen rikkominen oli myös yksi katkeruuden aiheuttaja vuonna 1917.

Elintarvikkeiden salakauppaa, trokaamista, tapahtui lähinnä elintarvikkeiden tuottajien, siis maanomistajien, ja varakkaan kaupunkiväestön kesken.

Lue lisää

Suomessa oli elintarvikepula, se on totta.
Koska ennen itsenäisyyttä noin puolet leipäviljasta tuotiin Venäjältä.
Tämän lisäksi Venäjä oli autonomsen Suomen tärkein teollisuuden vientialue, koko viennistä vietiin noin 70 - 80 %:tia Venäjälle mm. paperivienti kokonaan.

Kun Suomi itsenäistyi niin viljantuonti lakkasi Venäjältä, samoin teollisuudelta meni vientimarkkinat.

Tästä seurasi, että koska maassa ei ollut valuuttaa niin myöskään korvaavaa tuontia lännestä ei elintarvikkeille saatu, se heijastui suoran elintarvikkeiden hintoihin.

Sen lisäksi kun meidän heiveröinen teollisuus oli menettänyt vientimarkkinansa, niin teollisuudessa irtisanottiin valtaosa työläisistä.
Eli samanaikaisesti nousevien elintarvikehintojen kanssa syntyi hetkessä massatyöttömyys ja työläisiltä katosi ostovoima, koska mitään työttömyyskorvauksia ei silloin tunnettu.

Siinäpä sitten olikin jo syttöjä kapnalle, vielä tämän lisäksi punakaartit maksoivat palkkaa kaartilaisilleen eli moni värväytyi jo senkin takia ...

Molemmat puolet vielä painoivat rahaa, niin että rahan arvokin romahti.

Vaka Vanha kirjoitti:

Suomessa oli elintarvikepula, se on totta.
Koska ennen itsenäisyyttä noin puolet leipäviljasta tuotiin Venäjältä.
Tämän lisäksi Venäjä oli autonomsen Suomen tärkein teollisuuden vientialue, koko viennistä vietiin noin 70 - 80 %:tia Venäjälle mm. paperivienti kokonaan.

Kun Suomi itsenäistyi niin viljantuonti lakkasi Venäjältä, samoin teollisuudelta meni vientimarkkinat.

Tästä seurasi, että koska maassa ei ollut valuuttaa niin myöskään korvaavaa tuontia lännestä ei elintarvikkeille saatu, se heijastui suoran elintarvikkeiden hintoihin.

Sen lisäksi kun meidän heiveröinen teollisuus oli menettänyt vientimarkkinansa, niin teollisuudessa irtisanottiin valtaosa työläisistä.
Eli samanaikaisesti nousevien elintarvikehintojen kanssa syntyi hetkessä massatyöttömyys ja työläisiltä katosi ostovoima, koska mitään työttömyyskorvauksia ei silloin tunnettu.

Siinäpä sitten olikin jo syttöjä kapnalle, vielä tämän lisäksi punakaartit maksoivat palkkaa kaartilaisilleen eli moni värväytyi jo senkin takia ...

Molemmat puolet vielä painoivat rahaa, niin että rahan arvokin romahti.

Lue lisää

Näinhän se meni, Suomi oli karjatalousmaa, joka tuotti voita Pietarin markkinoille.

Lueskelin aika vasta Mikko Uolan tutkimusta vuosien 17-18 väkivaltaisuuksista. Hän tuo esille yhtenä selittävänä tekijänä sota-ajan inflaation, joka oli suomalaisille entuudestaan täysin tuntematon asia. Suomalainen työväestö ei kertakaikkiaan kyennyt ymmärtämään rahan arvon heikkenemistä eikä siihen aikaan ilmeisesti oikein sivistyneempikään väki. Hyväätarkoittava hintasäännöstely jätti tuottajahinnat niin alas että ruokaa ei kertakaikkiaan kannattanut myydä laillisilla markkinoilla.

Maataloustyöväen vaatimus 8 tunnin työpäivästä tuli siis mahdollisimman huonoon aikaan: tuotantokustannukset nousivat ja hintoja ei saanut nostaa. Seurauksena siis ruoan siirtyminen mustaan pörssiin ja varakkaan väen suihin.

Ismo kirjoitti:

Näinhän se meni, Suomi oli karjatalousmaa, joka tuotti voita Pietarin markkinoille.

Lueskelin aika vasta Mikko Uolan tutkimusta vuosien 17-18 väkivaltaisuuksista. Hän tuo esille yhtenä selittävänä tekijänä sota-ajan inflaation, joka oli suomalaisille entuudestaan täysin tuntematon asia. Suomalainen työväestö ei kertakaikkiaan kyennyt ymmärtämään rahan arvon heikkenemistä eikä siihen aikaan ilmeisesti oikein sivistyneempikään väki. Hyväätarkoittava hintasäännöstely jätti tuottajahinnat niin alas että ruokaa ei kertakaikkiaan kannattanut myydä laillisilla markkinoilla.

Maataloustyöväen vaatimus 8 tunnin työpäivästä tuli siis mahdollisimman huonoon aikaan: tuotantokustannukset nousivat ja hintoja ei saanut nostaa. Seurauksena siis ruoan siirtyminen mustaan pörssiin ja varakkaan väen suihin.

Lue lisää

Kansantaloudellisestihan asia meni juuri noin. Mustan pörssin kauppa ja varakkaan väen mahdollisuus hyödyntää sitä aiheutti luonnollisesti katkeruutta köyhälistössä.

Oli aika vaikea ymmärtää, että "herrat", jotka sortovuosinakin olivat kovasti vaatineet Suomen lakien noudattamista, häikäilemättä rikkoivat lakia silloin kun piti saada ruokaa omaan pöytään.

Relander kirjoitti:

Kansantaloudellisestihan asia meni juuri noin. Mustan pörssin kauppa ja varakkaan väen mahdollisuus hyödyntää sitä aiheutti luonnollisesti katkeruutta köyhälistössä.

Oli aika vaikea ymmärtää, että "herrat", jotka sortovuosinakin olivat kovasti vaatineet Suomen lakien noudattamista, häikäilemättä rikkoivat lakia silloin kun piti saada ruokaa omaan pöytään.

Lue lisää

Toiminnan laillisuushan se oli valkoisen puolen huolena sodan jälkeenkin.

Valkoiset olivat laillisen hallituksen asialla kukistamassa kapinaa. Vangittujen surmaaminen, summittaiset teloitukset ja kostotoimet eivät sitten kuitenkaan oikein mahtuneet enää laillisen toiminnan piiriin. Siinä on varmaan yksi suuri syy siihen, että veriteoista pyrittiin vaikenemaan sodan jälkeen.

Relander kirjoitti:

Kansantaloudellisestihan asia meni juuri noin. Mustan pörssin kauppa ja varakkaan väen mahdollisuus hyödyntää sitä aiheutti luonnollisesti katkeruutta köyhälistössä.

Oli aika vaikea ymmärtää, että "herrat", jotka sortovuosinakin olivat kovasti vaatineet Suomen lakien noudattamista, häikäilemättä rikkoivat lakia silloin kun piti saada ruokaa omaan pöytään.

Lue lisää

Toisaalta asiahan on myös niin, että kun raha menetti arvonsa niin se menetti arvonsa myös maaseudulla ...

Myös talonpojan on elätettävä perheensä ja maksettava veronsa, eli siitä minkä saa tuotettua on saatava myös jonkinlainen hinta.
Muuten se talonpito loppuu siihen.

Sinänsä on aivan turha syyllistää tavallista talonpoikaa siitä, että se ei antanut sitä vähää tuotantoaan pilkkahintaan pois.

Suomi oli lamassa ja lama-aikana elintaso romahtaa aina, ei se ampumalla toisia nouse mihinkään.

Vaka Vanha kirjoitti:

Toisaalta asiahan on myös niin, että kun raha menetti arvonsa niin se menetti arvonsa myös maaseudulla ...

Myös talonpojan on elätettävä perheensä ja maksettava veronsa, eli siitä minkä saa tuotettua on saatava myös jonkinlainen hinta.
Muuten se talonpito loppuu siihen.

Sinänsä on aivan turha syyllistää tavallista talonpoikaa siitä, että se ei antanut sitä vähää tuotantoaan pilkkahintaan pois.

Suomi oli lamassa ja lama-aikana elintaso romahtaa aina, ei se ampumalla toisia nouse mihinkään.

Lue lisää

... mutta kyse olikin siitä, että oli säädetty elintarvikelaki, jota vähiten kunnioittivat ne piirit, jotka aina olivat lakien puolesta eniten ääntä pitäneet.

Nälkäisiä ihmisiä eivät kansantalouden mekanismit paljon lohduttaneet, eikä heiltä oikein voinut odottaa sympatiaa talonisäntien rahavaikeuksia kohtaan. Rikkaiden keskinäinen trokaaminen köyhien katsellessa sitä sivusta antoi myös vallankumousagitaattoreille oivat välineet kiihottaa kansaa kapinaan omistavaa luokkaa vastaan.

Relander kirjoitti:

... mutta kyse olikin siitä, että oli säädetty elintarvikelaki, jota vähiten kunnioittivat ne piirit, jotka aina olivat lakien puolesta eniten ääntä pitäneet.

Nälkäisiä ihmisiä eivät kansantalouden mekanismit paljon lohduttaneet, eikä heiltä oikein voinut odottaa sympatiaa talonisäntien rahavaikeuksia kohtaan. Rikkaiden keskinäinen trokaaminen köyhien katsellessa sitä sivusta antoi myös vallankumousagitaattoreille oivat välineet kiihottaa kansaa kapinaan omistavaa luokkaa vastaan.

Lue lisää

kiihottivatkin! Ja työväenlehdistö, maatalouslakkojen tapahtumista kerrottiin surutta vääristellen. Varsinainen tarkoitushakuisen propagannan malliesimerkki oli kait Huittisten meijerikahakka kun maatyöläiset yrittivät pysäyttää isäntien käynnistämän meijerin. Kiviä heiteltiin ja käsirysyyn käytiin ja lopulta joku isännistä ampui revolverilla ja ilmeisesti ainakin yhteen mielenosoittajaan osui. Kansan Lehti kirjoitti suunniilleen "Seitsemän työläistä ammuttiin Huittisissa".

Eihän ampua tietenkään saa, mutta kyllä työväenpuolueissa syyllistyttiin sumeilemattomaan vihanlietsontaan.

--"Kun tähän lisätään Länsi-Uudellamaalla teloitetut yli 200 suomalaista, kaikkiaan ruotsalaiset teloittivat ainakin 460 suomalaista keväällä 1918."--

Suomen sotasurmat sivuston mukaan punaisia
Teloitettu, ammuttu, murhattu 7370
Kuollut vankileireillä 11652
Kadonnut 1767
Muut kuolintavat 443

Taisteluissa kaatuneiksi on merkitty 5199, joista osa voi olla välittömästi taistelun jälkeen teloitettuja antautuneita.
Nämä luvut osoitteesta:
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2

Ruotsalaisten teloittamat 460 ovat siis 6,3 % teloitetuksi ilmoitetuista punaisista. Luku ei ole mitenkään erityisen suuri. Mitä siitä pitäisi ajatella?

sikspäk kirjoitti:

--"Kun tähän lisätään Länsi-Uudellamaalla teloitetut yli 200 suomalaista, kaikkiaan ruotsalaiset teloittivat ainakin 460 suomalaista keväällä 1918."--

Suomen sotasurmat sivuston mukaan punaisia
Teloitettu, ammuttu, murhattu 7370
Kuollut vankileireillä 11652
Kadonnut 1767
Muut kuolintavat 443

Taisteluissa kaatuneiksi on merkitty 5199, joista osa voi olla välittömästi taistelun jälkeen teloitettuja antautuneita.
Nämä luvut osoitteesta:
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2

Ruotsalaisten teloittamat 460 ovat siis 6,3 % teloitetuksi ilmoitetuista punaisista. Luku ei ole mitenkään erityisen suuri. Mitä siitä pitäisi ajatella?

Lue lisää

Tuollahan niitä punikkeja oli vielä suhteellisen vähän ja kysehän on aika pienestä alueesta!

Älä vääristel laskuissasi, kosk akyseessä on vain nuo alueeet!


Teloitukset Forssan seudulla

Tukkisen uusin kirja Mäkeen mäkeen vaan käsittelee 1918 teloituksia Forssan, Tammelan ja Jokioisten alueella. Huhtikuun 1918 lopulla Forssaan saapui Saariston vapaaehtoisjoukko, jota johti ruotsalainen kreivi Carl August Ehrensvärd. Yksikkö muodosti omista lähinnä ruotsalaisista upseereistaan sotatuomioistuimen. Sotatuomioistuin määräsi yli 200 punaista teloitettavaksi, joista 13 oli naisia ja nuorin vain 16-vuotias.
Rippikirjojen tietoja yhdistämällä Tukkinen on selvittänyt teloitettujen todelliseksi määräksi 260, kaikkiaan kuolleita Forssan seudulla oli 590. Kun tähän lisätään Länsi-Uudellamaalla teloitetut yli 200 suomalaista, kaikkiaan ruotsalaiset teloittivat ainakin 460 suomalaista keväällä 1918.

6 päkille miettimistä kirjoitti:

Tuollahan niitä punikkeja oli vielä suhteellisen vähän ja kysehän on aika pienestä alueesta!

Älä vääristel laskuissasi, kosk akyseessä on vain nuo alueeet!


Teloitukset Forssan seudulla

Tukkisen uusin kirja Mäkeen mäkeen vaan käsittelee 1918 teloituksia Forssan, Tammelan ja Jokioisten alueella. Huhtikuun 1918 lopulla Forssaan saapui Saariston vapaaehtoisjoukko, jota johti ruotsalainen kreivi Carl August Ehrensvärd. Yksikkö muodosti omista lähinnä ruotsalaisista upseereistaan sotatuomioistuimen. Sotatuomioistuin määräsi yli 200 punaista teloitettavaksi, joista 13 oli naisia ja nuorin vain 16-vuotias.
Rippikirjojen tietoja yhdistämällä Tukkinen on selvittänyt teloitettujen todelliseksi määräksi 260, kaikkiaan kuolleita Forssan seudulla oli 590. Kun tähän lisätään Länsi-Uudellamaalla teloitetut yli 200 suomalaista, kaikkiaan ruotsalaiset teloittivat ainakin 460 suomalaista keväällä 1918.

Lue lisää

vertailukelpoisia lukuja!

Miksi Forssan lukuihin on lisätty nimenomaan Länsi-Uusimaan lukuja? Miksi ei Tampereen? Kouvolan, Porin, Viipurin tai vaikka Sakkolan? Siksikö että muualta ei löydy ruotsalaisia teloittajia vai eikö ole muita tietoja tullut katsottuakaan?

Jos tuo oli tilanne Forssan seudulla niin mitä siitä voidaan päätellä. Siitä voidaan päätellä se mikä oli tilanne Forssan seudulla.

Tarkoitatko, että minä olen tollo? Millä perusteilla?