Pääasia!

Ainahan voisi jossitella. Esim. Mitä, jos Suomi sijaitsisi Aasiassa? Mennään nyt vallitsevan tilanteen mukaan. Sitäpaitsi ETA-mahdollisuus/mahdottomuus on jo käsitelty, eikä se suinkaan ole helpompi tilanne.

Jossarian kirjoitti:

Ainahan voisi jossitella. Esim. Mitä, jos Suomi sijaitsisi Aasiassa? Mennään nyt vallitsevan tilanteen mukaan. Sitäpaitsi ETA-mahdollisuus/mahdottomuus on jo käsitelty, eikä se suinkaan ole helpompi tilanne.

Lue lisää

Mahdotonta tai ainakin hedelmätöntä ja turhaa on väitellä Eta-vaihtoehdosta. Sehän oli vain unionin jäsenyyteen valmistava sopimus. (EU-jäsenyyteen) "Sopeuttava ETA".

VATT:n tutkimus 10 EU:n jäsenvuoden taloudellisista vaikutuksista kertoo paljon kaikkea hyvää noista jäsenyyden taloudellisista vaikutuksista - mutta myöntää aika pitkälle, että hyödyt ovat olleet poliittisen unionin lisäarvolla aika marginaaliset muihin ratkaisuihin verrattuna. Myönnetään, että sijoitukset Suomeen ovat vähäiset ja että rahan alhainen korkotaso oli tavoiteltavissa ja saavutettavissa ilman EMU:akin.

Kenties olisi ollut mahdollista jäädä kaikki samat talouden vapaudet ja liikkuvuudet turvanneiden sopimusten varaan. Paavo Väyrynen on sitä mieltä, että olisi pitänyt jättäytyä unionin ulkopuolelle, mutta ei kannata irtautumista enää tässä vaiheessa. Suomea puolustetaan alueellisesti. Jokaisesta tuumasta maata taistellaan mutta jos joudutaan vetäytymisvaiheeseen niin tosiasiat myönnetään ja puolustusta jatketaan sitten taaempana.

Jossarian kirjoitti:

Ainahan voisi jossitella. Esim. Mitä, jos Suomi sijaitsisi Aasiassa? Mennään nyt vallitsevan tilanteen mukaan. Sitäpaitsi ETA-mahdollisuus/mahdottomuus on jo käsitelty, eikä se suinkaan ole helpompi tilanne.

Lue lisää

Voisitko kuitenkin vastata kysymykseeni: "miksi vienti ei olisi voinut kasvaa vastaavalla tavalla ETA-vaihtoehdossa?"

Minusta on huvittavaa, kuinka EU-fanaatikot keksivät perusteluita jäsenyydelle seikoista, jotka olisivat toteutuneet, tai voineet toteutua, ilman jäsenyyttäkin.

ketu kirjoitti:

Voisitko kuitenkin vastata kysymykseeni: "miksi vienti ei olisi voinut kasvaa vastaavalla tavalla ETA-vaihtoehdossa?"

Minusta on huvittavaa, kuinka EU-fanaatikot keksivät perusteluita jäsenyydelle seikoista, jotka olisivat toteutuneet, tai voineet toteutua, ilman jäsenyyttäkin.

Lue lisää

huvittavaa kuin jälkiviisastelu vaihtoehtoisilla etenmismalleilla, joista yhtäkään ei pysty kattavasti ennustamaan.

Mitä sinä haluat? Repiä EU-sopimukset ja neuvotella uudelleen ETAn? Ja mikä nykytilanteessa on niin ratkaisevasti pielessä, että kannattaisi tälläiseen ryhtyä ratkaisuksi?

ProjectX kirjoitti:

huvittavaa kuin jälkiviisastelu vaihtoehtoisilla etenmismalleilla, joista yhtäkään ei pysty kattavasti ennustamaan.

Mitä sinä haluat? Repiä EU-sopimukset ja neuvotella uudelleen ETAn? Ja mikä nykytilanteessa on niin ratkaisevasti pielessä, että kannattaisi tälläiseen ryhtyä ratkaisuksi?

Lue lisää

Teknisesti ottaen ETA-sopimusta tuskin tarvitsisi neuvotella uudelleen: sitä kun ei ole ikinä virallisesti irtisanottukaan. Jos irtautuisimme EU:sta, paluu ETA-järjestelyyn olisi juridisesti "automaatti". Käytönnössä tosin voisimme joutua keskustelemaan parista pikku jutusta...

Minä en edelleenkään voi ymmärtää, miksi EU-ratkaisu oli ETA:aa parempi vaihtoehto. Sitä ei ole minulle kukaan täällä pystynyt pitävästi perustelemaankaan. Kaikenlaisia "viina laskee"-perusteluja kyllä on heitelty.

EU on, paitsi taloudellinen, myös poliittinen ja kohta sotilaallinen liitto. En usko, että meidän intresseissämme on antaa noissa asioissa päätösvaltamme muille. Meille riittäisi taloudellinen liitto, jossa saisimme samat toimintamahdollisuudet kuin jäsenyydessäkin, eli ETA.

ETA-ratkaisussa olisimme myös säilyttäneet itsenäisyytemme, tai ainankin huomattavasti isomman osan siitä. Kaikille sellaisilla arvoilla, kuin itsenäisyys, ei tunnu olevan merkitystä. Kunhan vaan leipää ja sirkushuveja riittää.

ketu kirjoitti:

Teknisesti ottaen ETA-sopimusta tuskin tarvitsisi neuvotella uudelleen: sitä kun ei ole ikinä virallisesti irtisanottukaan. Jos irtautuisimme EU:sta, paluu ETA-järjestelyyn olisi juridisesti "automaatti". Käytönnössä tosin voisimme joutua keskustelemaan parista pikku jutusta...

Minä en edelleenkään voi ymmärtää, miksi EU-ratkaisu oli ETA:aa parempi vaihtoehto. Sitä ei ole minulle kukaan täällä pystynyt pitävästi perustelemaankaan. Kaikenlaisia "viina laskee"-perusteluja kyllä on heitelty.

EU on, paitsi taloudellinen, myös poliittinen ja kohta sotilaallinen liitto. En usko, että meidän intresseissämme on antaa noissa asioissa päätösvaltamme muille. Meille riittäisi taloudellinen liitto, jossa saisimme samat toimintamahdollisuudet kuin jäsenyydessäkin, eli ETA.

ETA-ratkaisussa olisimme myös säilyttäneet itsenäisyytemme, tai ainankin huomattavasti isomman osan siitä. Kaikille sellaisilla arvoilla, kuin itsenäisyys, ei tunnu olevan merkitystä. Kunhan vaan leipää ja sirkushuveja riittää.

Lue lisää

Mitkä arvelet näitten parin pikkujutun olevan?
Eikös ETA ole nimenomaan EUn osa, eikä sen kanssa kilpaileva elin. En tajua miten sellainen yksipuolinen sopimuksen osin irtisanominen käy käytännössä. Sen ymmärrän ainakin että tälläinen menettely nykysopimusten valossa vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän. Perustuslaki toisi tähänkin muutoksen, mutta sitäkin nämä änkyrät vastustavat ihan periaatteesta.

Eikö sotilaallinen liittoutuminen sinusta olisi järkevä tapa edetä? Kun vain löydämme siihen sopivat liittolaiset, ja laskisin että toiset EU-maat ovat kaikkien lähimpinä meitä mielipiteissään.

Ja ETA-jäsenyys jotenkin "itsenäisempänä" vaihtoehtona on kyllä täyttä kuvitelmaa.
Mutta siitä kai tässä viimmekädessä onkin kysymys. "Itsenäisyyden tunteesta" joka joillakuilla vanhuksilla on jostain syystä EUn myötä kadonnut.


En tajua miten jotkut kuvittelevat että olemme antaneet itsenäisyytemme jollekkin ylitaholle, jonka kehitykseen emme voi vaikuttaa. Minä ainakin olen äänestänyt itselleni ehdokkaan europarlamenttiin, samoin kuin eduskuntaankin.

ProjectX kirjoitti:

Mitkä arvelet näitten parin pikkujutun olevan?
Eikös ETA ole nimenomaan EUn osa, eikä sen kanssa kilpaileva elin. En tajua miten sellainen yksipuolinen sopimuksen osin irtisanominen käy käytännössä. Sen ymmärrän ainakin että tälläinen menettely nykysopimusten valossa vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän. Perustuslaki toisi tähänkin muutoksen, mutta sitäkin nämä änkyrät vastustavat ihan periaatteesta.

Eikö sotilaallinen liittoutuminen sinusta olisi järkevä tapa edetä? Kun vain löydämme siihen sopivat liittolaiset, ja laskisin että toiset EU-maat ovat kaikkien lähimpinä meitä mielipiteissään.

Ja ETA-jäsenyys jotenkin "itsenäisempänä" vaihtoehtona on kyllä täyttä kuvitelmaa.
Mutta siitä kai tässä viimmekädessä onkin kysymys. "Itsenäisyyden tunteesta" joka joillakuilla vanhuksilla on jostain syystä EUn myötä kadonnut.


En tajua miten jotkut kuvittelevat että olemme antaneet itsenäisyytemme jollekkin ylitaholle, jonka kehitykseen emme voi vaikuttaa. Minä ainakin olen äänestänyt itselleni ehdokkaan europarlamenttiin, samoin kuin eduskuntaankin.

Lue lisää

ETA ei ole EU:n osa. ETAsta ei taida syntyä hedelmällistä keskustelua tältä tietopohjalta.

Ei, sotilaallinen liittoutuminen ei ole järkevää. Erityisesti EU:n perustuslaillisen sopimuksen pohjalta se ei ole järkevää. Monet eivät tunnu tajuavan, että saadaksemme liittoutumisen kautta turvaa, tulee meidän vastavuoroisesti taata liittolaisten turvallisuus. Mitä tämä tarkoittaisi? Takaisimmeko Portugalin, kohta mahdollisesti Turkin, turvallisuuden? Uskotko tosiaan, että nuo maat vastaavasti olisivat valmiita lähettämään tuhansin miehiä Suomen avuksi? Saisimme ehkä symboolista apua, jonka vastineeksi olisimme vaarassa tulla vedetyksi muiden aikaansaamiin konflikteihin.

Suomen vaikutusmahdollisuus EU:n päätöksenteossa on noin 1,5 %. Suomen eduskunnan lainsäädäntötyöstä noin 80 % on EU:n direktiivien soveltamista kansalliseen lainsäädäntöön. Noiden lukujen valossa en voi tuntea Suomea kovin itsenäiseksi, vaikka saisinkin äänestää edustajan parlamenttiin, jolla on hyvin vähän todellista valtaa.

ketu kirjoitti:

ETA ei ole EU:n osa. ETAsta ei taida syntyä hedelmällistä keskustelua tältä tietopohjalta.

Ei, sotilaallinen liittoutuminen ei ole järkevää. Erityisesti EU:n perustuslaillisen sopimuksen pohjalta se ei ole järkevää. Monet eivät tunnu tajuavan, että saadaksemme liittoutumisen kautta turvaa, tulee meidän vastavuoroisesti taata liittolaisten turvallisuus. Mitä tämä tarkoittaisi? Takaisimmeko Portugalin, kohta mahdollisesti Turkin, turvallisuuden? Uskotko tosiaan, että nuo maat vastaavasti olisivat valmiita lähettämään tuhansin miehiä Suomen avuksi? Saisimme ehkä symboolista apua, jonka vastineeksi olisimme vaarassa tulla vedetyksi muiden aikaansaamiin konflikteihin.

Suomen vaikutusmahdollisuus EU:n päätöksenteossa on noin 1,5 %. Suomen eduskunnan lainsäädäntötyöstä noin 80 % on EU:n direktiivien soveltamista kansalliseen lainsäädäntöön. Noiden lukujen valossa en voi tuntea Suomea kovin itsenäiseksi, vaikka saisinkin äänestää edustajan parlamenttiin, jolla on hyvin vähän todellista valtaa.

Lue lisää

Ehkä ei. Kun minulle ei aukene tuon ETA-jäsenyyden ylivertaisuus nykytilanteeseen nähden. Nettomaksut, Vaikutusmahdollisuudet olemattomat verrattuna EU-jäsenyyteen, silti lainsäädäntövaltaa lähes kaikilla niillä alueilla kuin EUssakin. Poislukien tullisopimus, euro ja maatalouspolitiikka.

Sitäpä se tarkoittaisi juu. Että suomi olisi myös auttamassa muita maita tarvittaessa. Alusta asti on painotettu että ketään ei tulla pakottamaan näihin operaatoihin, vaan kyse on nimenomaan palkatuista joukoista.

1,5%? No ei nyt sentään. Suurin osa tärkeistä asioista kuten työllisyys, sosiaaliturva ja verotus päätetään kuitenkin kansallisella tasolla.
Ja kaikki EUn lainsäädäntövalta perustuu sopimuksiin, jotka suomi on itse allekirjoittanut.
Kaikenlainen EUn vallan kasvattaminen vaatii aina kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän, ja tässä kaikilla jäsenmailla on myös veetto-oikeus.

Ja mikäs sieltä nyt viimmeksi on tullut niin hirvittävän vastenmielinen laki? Ihme värisokeutta kitistä jostain yksittäisestä direktiivistä jolla ei ole pienentäkään vaikutusta normaalin ihmisen arkeen, samalla kun oma eduskunta on väsäämässä kieltolakiyhteiskuntaa.

ProjectX kirjoitti:

Ehkä ei. Kun minulle ei aukene tuon ETA-jäsenyyden ylivertaisuus nykytilanteeseen nähden. Nettomaksut, Vaikutusmahdollisuudet olemattomat verrattuna EU-jäsenyyteen, silti lainsäädäntövaltaa lähes kaikilla niillä alueilla kuin EUssakin. Poislukien tullisopimus, euro ja maatalouspolitiikka.

Sitäpä se tarkoittaisi juu. Että suomi olisi myös auttamassa muita maita tarvittaessa. Alusta asti on painotettu että ketään ei tulla pakottamaan näihin operaatoihin, vaan kyse on nimenomaan palkatuista joukoista.

1,5%? No ei nyt sentään. Suurin osa tärkeistä asioista kuten työllisyys, sosiaaliturva ja verotus päätetään kuitenkin kansallisella tasolla.
Ja kaikki EUn lainsäädäntövalta perustuu sopimuksiin, jotka suomi on itse allekirjoittanut.
Kaikenlainen EUn vallan kasvattaminen vaatii aina kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän, ja tässä kaikilla jäsenmailla on myös veetto-oikeus.

Ja mikäs sieltä nyt viimmeksi on tullut niin hirvittävän vastenmielinen laki? Ihme värisokeutta kitistä jostain yksittäisestä direktiivistä jolla ei ole pienentäkään vaikutusta normaalin ihmisen arkeen, samalla kun oma eduskunta on väsäämässä kieltolakiyhteiskuntaa.

Lue lisää

Sotilaallisen liittoutumisen osalta osuit naulan kantaan: Suomi joutuisi lähettämään muiden avuksi palkatuista (vapaaehtoisista) henkilöistä kootun yksikön. Suuruudeltaan se olisi ehkäpä pataljoonan luokkaa. Apu, jota liittoutumisen myötä voisimme kuvitella saavamme, olisi tuota samaa suuruusluokkaa. Eli sillä ei olisi Suomen kokoisessa maassa mitään merkitystä. Liittoutumalla onnistumme tuon pataljoonankin turvin sotkeutumaan muiden huonon politiikan aikaan saamiin kriiseihin. Se taas voi kohdistaa suoranaisen vastatoimien uhan meihin ilman, että muut maat kykenevät antamaan apua, josta olisi todellista hyötyä. Huono kauppa!

Suomen painoarvo EU-päätösenteossa on sanomaani suuruusluokkaa. Sanot, että tärkeät asiat, kuten työllisyys, päätetään Suomessa. Miten ihmeessä, kun rahapolitiikkaamme johdetaan Brysselistä?

Edelleenkin minulle on jäänyt epäselväksi, mitkä ovat ne edut, joita Suomi ei olisi voinut saavuttaa ilman EU-jäsenyyttä.

ketu kirjoitti:

Sotilaallisen liittoutumisen osalta osuit naulan kantaan: Suomi joutuisi lähettämään muiden avuksi palkatuista (vapaaehtoisista) henkilöistä kootun yksikön. Suuruudeltaan se olisi ehkäpä pataljoonan luokkaa. Apu, jota liittoutumisen myötä voisimme kuvitella saavamme, olisi tuota samaa suuruusluokkaa. Eli sillä ei olisi Suomen kokoisessa maassa mitään merkitystä. Liittoutumalla onnistumme tuon pataljoonankin turvin sotkeutumaan muiden huonon politiikan aikaan saamiin kriiseihin. Se taas voi kohdistaa suoranaisen vastatoimien uhan meihin ilman, että muut maat kykenevät antamaan apua, josta olisi todellista hyötyä. Huono kauppa!

Suomen painoarvo EU-päätösenteossa on sanomaani suuruusluokkaa. Sanot, että tärkeät asiat, kuten työllisyys, päätetään Suomessa. Miten ihmeessä, kun rahapolitiikkaamme johdetaan Brysselistä?

Edelleenkin minulle on jäänyt epäselväksi, mitkä ovat ne edut, joita Suomi ei olisi voinut saavuttaa ilman EU-jäsenyyttä.

Lue lisää

että järkeä on enemmän Brysselissä kuin omilla tolloilamme, kansalla on edes pieni toivo taistella virkamiesten ja poliitikkojen pyhää liittoa vastaan.
Rahapolitiikassa kaipaat varmaan pientä supisuomalaista kansantaloutta josta esim. George Soros voisi pumpata taskuunsa koko kansan varallisuuden. Voitaisiin taas devalvoida-onko sellainen haaveissasi, tai viisumipakko ja joka jampan tullitarkastukset.

ketu kirjoitti:

Sotilaallisen liittoutumisen osalta osuit naulan kantaan: Suomi joutuisi lähettämään muiden avuksi palkatuista (vapaaehtoisista) henkilöistä kootun yksikön. Suuruudeltaan se olisi ehkäpä pataljoonan luokkaa. Apu, jota liittoutumisen myötä voisimme kuvitella saavamme, olisi tuota samaa suuruusluokkaa. Eli sillä ei olisi Suomen kokoisessa maassa mitään merkitystä. Liittoutumalla onnistumme tuon pataljoonankin turvin sotkeutumaan muiden huonon politiikan aikaan saamiin kriiseihin. Se taas voi kohdistaa suoranaisen vastatoimien uhan meihin ilman, että muut maat kykenevät antamaan apua, josta olisi todellista hyötyä. Huono kauppa!

Suomen painoarvo EU-päätösenteossa on sanomaani suuruusluokkaa. Sanot, että tärkeät asiat, kuten työllisyys, päätetään Suomessa. Miten ihmeessä, kun rahapolitiikkaamme johdetaan Brysselistä?

Edelleenkin minulle on jäänyt epäselväksi, mitkä ovat ne edut, joita Suomi ei olisi voinut saavuttaa ilman EU-jäsenyyttä.

Lue lisää

Eiköhän se saatavan avun määrä riipu ihan sen mahdollisen liittoutumisen asiatekstistä ja siitä mikä se mahdollinen uhkakuva on. Vaikea siitä on mitään sanoa, kun ei sitä nyt tule ainakaan toistaiseksi kun EUn perustuslaki turvatakuineen seisoo. Katsotaan, henkilökohtaisesti lähtisin ennemmin tähän, kuin NATOoon.

Rahapolitiikasta en voi sanoa tietäväni paljoakaan, paitsi tietty sen että eurovaluutta on ainakin toistaiseksi onnistunut kuulemani mukaan ihan hyvin. En sitten tiedä, millaista päätösvaltaa siihen haluat, tai mitä etua siitä olisi nykytilanteeseen nähden. Konkretisoi, jos vastaat.

En osaa vastata. En suoraan sanottuna osaa ennustaa miten tässä ehdottamassasi rinnakkaistodellisuudessa olisi tapahtunut.

Arska kirjoitti:

että järkeä on enemmän Brysselissä kuin omilla tolloilamme, kansalla on edes pieni toivo taistella virkamiesten ja poliitikkojen pyhää liittoa vastaan.
Rahapolitiikassa kaipaat varmaan pientä supisuomalaista kansantaloutta josta esim. George Soros voisi pumpata taskuunsa koko kansan varallisuuden. Voitaisiin taas devalvoida-onko sellainen haaveissasi, tai viisumipakko ja joka jampan tullitarkastukset.

Lue lisää

Niin no, ne "omat tollomme" ovat niitä, jotka olemme itse valinneet. Sitä sanotaan demokratiaksi.

Minusta paras vaihtoehto meille olisi ollut taloudelliset etumme turvaava ETA-ratkaisu omalla kelluvalla valuutalla. Kelluvaa valuttaa ei voi devalvoida, vaan sen arvo määräytyy markkinatalouden lakien mukaan. Ei ole hullummin mennyt Ruotsin kruunullakaan...

Olen tässä yrittänyt kuuluttaa, että joku luettelisi muutaman positiivisen asian, joka ei olisi ollut mahdollinen ilman EU-jäsenyyttä. Kovin on ollut hiljaista. Tai sitten sotketaan esimerkiksi viisumipakko ja vapaa liikkuminen EU-jäsenyyteen. Ne liittyvät Schengen-sopimukseen, johonka liittyäkseen ei tarvitse olla EU:n jäsen. Myös ETA-sopimukseen sisältyi ihmisten, tavaroiden ja pääomien vapaa liikkuminen talousalueen sisällä.

ketu kirjoitti:

Niin no, ne "omat tollomme" ovat niitä, jotka olemme itse valinneet. Sitä sanotaan demokratiaksi.

Minusta paras vaihtoehto meille olisi ollut taloudelliset etumme turvaava ETA-ratkaisu omalla kelluvalla valuutalla. Kelluvaa valuttaa ei voi devalvoida, vaan sen arvo määräytyy markkinatalouden lakien mukaan. Ei ole hullummin mennyt Ruotsin kruunullakaan...

Olen tässä yrittänyt kuuluttaa, että joku luettelisi muutaman positiivisen asian, joka ei olisi ollut mahdollinen ilman EU-jäsenyyttä. Kovin on ollut hiljaista. Tai sitten sotketaan esimerkiksi viisumipakko ja vapaa liikkuminen EU-jäsenyyteen. Ne liittyvät Schengen-sopimukseen, johonka liittyäkseen ei tarvitse olla EU:n jäsen. Myös ETA-sopimukseen sisältyi ihmisten, tavaroiden ja pääomien vapaa liikkuminen talousalueen sisällä.

Lue lisää

...mutta hiljasta on ollut.

ProjectX kirjoitti:

Eiköhän se saatavan avun määrä riipu ihan sen mahdollisen liittoutumisen asiatekstistä ja siitä mikä se mahdollinen uhkakuva on. Vaikea siitä on mitään sanoa, kun ei sitä nyt tule ainakaan toistaiseksi kun EUn perustuslaki turvatakuineen seisoo. Katsotaan, henkilökohtaisesti lähtisin ennemmin tähän, kuin NATOoon.

Rahapolitiikasta en voi sanoa tietäväni paljoakaan, paitsi tietty sen että eurovaluutta on ainakin toistaiseksi onnistunut kuulemani mukaan ihan hyvin. En sitten tiedä, millaista päätösvaltaa siihen haluat, tai mitä etua siitä olisi nykytilanteeseen nähden. Konkretisoi, jos vastaat.

En osaa vastata. En suoraan sanottuna osaa ennustaa miten tässä ehdottamassasi rinnakkaistodellisuudessa olisi tapahtunut.

Lue lisää

Olen kanssasi samaa mieltä siinä, että jos jostain käsittämättömästä poliittisesta syystä on pakko liittoutua, niin mieluummin sitten EU kuin NATO. Mitään sotilaallista syytä liittoutumiselle ei ole.

On ennenaikaista vetää johtopäätöksiä euron pärjäämisestä. Koko sen olemassaoloaika on eletty kansainvälisessä noususuhdanteessa. Silti jotkut isot maat ovat lipsuneet budjettikurista ja vakaussopimus on vedetty vessanpöntöstä. Miten lie toimii taloudellisesti huonoina aikoina, kun ei hyvinäkään kyetä pitämään kiinni yhteisesti sovituista pelisäännöistä? Jää nähtäväksi.

Suurimpia euron ongelmia on se, ettei se ota huomioon eri kansantalouksien eroja ja eri tahtista kehitystä. Esimerkiksi korkopolitiikka mitoitetaan rahaliiton keskiarvon mukaan, jolloin suurten talouksien painoarvo on määräävä. Tämä voi osoittautua kohtalokkaaksi pienille reuna-alueille. Minusta olisi parempi, jos voisimme vaikuttaa itse esimerkiksi korkopolitiikkaamme. Koska nyt joku kuitenkin kysyy, että kaipaatko takaisin korkeita korkoja, vastaan valmiiksi: "katso miten Ruotsi on pärjännyt omalla valuutalla, mikä on korko siellä?"

ketu kirjoitti:

Niin no, ne "omat tollomme" ovat niitä, jotka olemme itse valinneet. Sitä sanotaan demokratiaksi.

Minusta paras vaihtoehto meille olisi ollut taloudelliset etumme turvaava ETA-ratkaisu omalla kelluvalla valuutalla. Kelluvaa valuttaa ei voi devalvoida, vaan sen arvo määräytyy markkinatalouden lakien mukaan. Ei ole hullummin mennyt Ruotsin kruunullakaan...

Olen tässä yrittänyt kuuluttaa, että joku luettelisi muutaman positiivisen asian, joka ei olisi ollut mahdollinen ilman EU-jäsenyyttä. Kovin on ollut hiljaista. Tai sitten sotketaan esimerkiksi viisumipakko ja vapaa liikkuminen EU-jäsenyyteen. Ne liittyvät Schengen-sopimukseen, johonka liittyäkseen ei tarvitse olla EU:n jäsen. Myös ETA-sopimukseen sisältyi ihmisten, tavaroiden ja pääomien vapaa liikkuminen talousalueen sisällä.

Lue lisää

No. Mikäs sielä EUssa on ne elimet, joita me, tai "omat tollomme" ei ole sinne lähettäneet? Sitä sanotaan myöskin demokratiaksi, usko tai älä.

Ruotsin kruunuhan on tituleerattu yhdeksi maailman heikommaksi valuutaksi, tässä taannoin.

Niinhän sinä olet. Esittänyt väittämiä ja vaatinut että ne todistetaan vääräksi. Ei se näin käy, vaan sano mikä nykysuomessa on pielessä, ja kerro miten EUsta eroaminen auttaa tähän ongelmaan?

ketu kirjoitti:

Olen kanssasi samaa mieltä siinä, että jos jostain käsittämättömästä poliittisesta syystä on pakko liittoutua, niin mieluummin sitten EU kuin NATO. Mitään sotilaallista syytä liittoutumiselle ei ole.

On ennenaikaista vetää johtopäätöksiä euron pärjäämisestä. Koko sen olemassaoloaika on eletty kansainvälisessä noususuhdanteessa. Silti jotkut isot maat ovat lipsuneet budjettikurista ja vakaussopimus on vedetty vessanpöntöstä. Miten lie toimii taloudellisesti huonoina aikoina, kun ei hyvinäkään kyetä pitämään kiinni yhteisesti sovituista pelisäännöistä? Jää nähtäväksi.

Suurimpia euron ongelmia on se, ettei se ota huomioon eri kansantalouksien eroja ja eri tahtista kehitystä. Esimerkiksi korkopolitiikka mitoitetaan rahaliiton keskiarvon mukaan, jolloin suurten talouksien painoarvo on määräävä. Tämä voi osoittautua kohtalokkaaksi pienille reuna-alueille. Minusta olisi parempi, jos voisimme vaikuttaa itse esimerkiksi korkopolitiikkaamme. Koska nyt joku kuitenkin kysyy, että kaipaatko takaisin korkeita korkoja, vastaan valmiiksi: "katso miten Ruotsi on pärjännyt omalla valuutalla, mikä on korko siellä?"

Lue lisää

Mitä ne sotialliset syyt, ja uhkakuvat nyt sitten ovatkin. Mitäs arvelet?

Niinhän se on ennenaikaista. Se ei silti estä sinua todistelemasta miten paljon paremmin se olisi ilman yhteisvaluutta.

Miten se on ollut kohtalokasta pienelle reuna-alueelle, niinkuin esimerkiksi tälle suomelle tässä?

ProjectX kirjoitti:

No. Mikäs sielä EUssa on ne elimet, joita me, tai "omat tollomme" ei ole sinne lähettäneet? Sitä sanotaan myöskin demokratiaksi, usko tai älä.

Ruotsin kruunuhan on tituleerattu yhdeksi maailman heikommaksi valuutaksi, tässä taannoin.

Niinhän sinä olet. Esittänyt väittämiä ja vaatinut että ne todistetaan vääräksi. Ei se näin käy, vaan sano mikä nykysuomessa on pielessä, ja kerro miten EUsta eroaminen auttaa tähän ongelmaan?

Lue lisää

Olisi mielenkiintoista kuulla, mikä instanssi on tehnyt arvion Ruotsin kruunun heikkoudesta. Ruotsin kansantalouden tunnusluvut kertovat aivan muusta.

Olen nyt, ja aiemmissakin keskusteluissa, yrittänyt saada vastausta yksinkertaiseen kysymykseen: mitä sellaisia etuja EU-jäsenyys on tuonut, joiden saavuttaminen ilman jäsenyyttä ei olisi ollut mahdollista? Se ei ole väittämä, eikä sitä tarvitse todistaa vääräksi. Olisin iloinen pelkästä yksinkertaisesta vastauksesta.

ketu kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista kuulla, mikä instanssi on tehnyt arvion Ruotsin kruunun heikkoudesta. Ruotsin kansantalouden tunnusluvut kertovat aivan muusta.

Olen nyt, ja aiemmissakin keskusteluissa, yrittänyt saada vastausta yksinkertaiseen kysymykseen: mitä sellaisia etuja EU-jäsenyys on tuonut, joiden saavuttaminen ilman jäsenyyttä ei olisi ollut mahdollista? Se ei ole väittämä, eikä sitä tarvitse todistaa vääräksi. Olisin iloinen pelkästä yksinkertaisesta vastauksesta.

Lue lisää

-Tulliliitto. EU neuvottelee esimerkiski WTOssa, jossa pelkän suomen painoarvo olisi mitätön.

-Yhteisvaluuta. Meillä tuntuu olevan ainakin toistaiseksi vakaa valuutta, ja alhaiset korot. Jossittelemaan en ala.

-Edustus euroopassa. Komissaari, parlamentinjäsenet, VEETTO-oikeus monissa kysymyksissä. Huomattavasti paremmat mahdollisuudet vaikuttaa yhteiseen lainsäädäntöön kuin esimerkiksi pelkällä ETA-maalla.

-Tunnettavuus. Jäsenyys itsessään toimii maailmalla parhaimmillaan sertifikaatin tavoin.

Tulevaisuudessa?
-turvatakuut
-Palvelujen vapaa liikkuvuus.

Katsotaan. Ei vielä pelota ainakaan.

ProjectX kirjoitti:

Mitä ne sotialliset syyt, ja uhkakuvat nyt sitten ovatkin. Mitäs arvelet?

Niinhän se on ennenaikaista. Se ei silti estä sinua todistelemasta miten paljon paremmin se olisi ilman yhteisvaluutta.

Miten se on ollut kohtalokasta pienelle reuna-alueelle, niinkuin esimerkiksi tälle suomelle tässä?

Lue lisää

En voi nähdä sellaisia sotilaallisia uhkia, jotka edellyttäisivät liittoutumista. Terrorismia on joskus käytetty tässä yhteydessä yhtenä perusteena. Huono peruste: sen torjuminen Suomessa on poliisin, ei armeijan, tehtävä.

Näiden euro-vuosien ajalta vertaan Suomen talouskehitystä lähinaapuriimme Ruotsiin, jolla on oma valuutta. Tämä vertailu ei ainankaan suuresti anna perusteita euroon liittymiselle.

Kun puhuin euron kohtalokaudesta reuna-alueilla, tarkoitin tulevaa taloudellista häiriötä. Se voi olla Suomessa taloudellinen taantuma tai jopa ylikuumeneminen. Kummassakin tapauksessa tarvittaisiin keskuspankin "säätötoimia" tilanteen vakauttamiseksi. Euroopan keskuspankki ei varmasti ala muuttamaan korkopolitiikkaansa piskuisen pohjoisen periferian talousongelmien vuoksi.

ProjectX kirjoitti:

-Tulliliitto. EU neuvottelee esimerkiski WTOssa, jossa pelkän suomen painoarvo olisi mitätön.

-Yhteisvaluuta. Meillä tuntuu olevan ainakin toistaiseksi vakaa valuutta, ja alhaiset korot. Jossittelemaan en ala.

-Edustus euroopassa. Komissaari, parlamentinjäsenet, VEETTO-oikeus monissa kysymyksissä. Huomattavasti paremmat mahdollisuudet vaikuttaa yhteiseen lainsäädäntöön kuin esimerkiksi pelkällä ETA-maalla.

-Tunnettavuus. Jäsenyys itsessään toimii maailmalla parhaimmillaan sertifikaatin tavoin.

Tulevaisuudessa?
-turvatakuut
-Palvelujen vapaa liikkuvuus.

Katsotaan. Ei vielä pelota ainakaan.

Lue lisää

Täytyy myöntää, että nyt en ole täysin varma, mutta eiköhän WTO-neuvotteluissa sovitut ratkaisut koske koko Euroopan talousaluetta. Siis myös ETA-ratkaisun piiriin kuuluvia maita. Täytyy tarkistaa...

Yhteisvaluutasta olemme jo keskustelleet muualla.

Vaikutusmahdollisuus EU:n päätöksissä Suomella on reilun prosentin luokkaa. 80 % lainsäädännöstämme on direktiivien vast soveltamista. On totta, että ETA-jäseninä meillä ei olisi suoranaista vaikutusmahdollisuutta direktiivien sisältöön, mutta toisaalta nykyiseen verrattuna vain murto-osa niistä koskisi meitä. Lisäksi kaikki direktiivit on hyväksyttävä EFTA:n ja EU:n yhteisessä komiteassa, ennen kuin ne on siirrettävä ETA-maiden lainsäädäntöön. Tässä komiteassa kaikilla ETA-mailla on edustus ja näin tavallaan "veto-oikeus".

Tunnettavuus. Voi olla, mutta aika kallis mainoskampanja.

Palveluiden vapaa liikkuvuus sisältyy ETA-sopimukseen.

ketu kirjoitti:

En voi nähdä sellaisia sotilaallisia uhkia, jotka edellyttäisivät liittoutumista. Terrorismia on joskus käytetty tässä yhteydessä yhtenä perusteena. Huono peruste: sen torjuminen Suomessa on poliisin, ei armeijan, tehtävä.

Näiden euro-vuosien ajalta vertaan Suomen talouskehitystä lähinaapuriimme Ruotsiin, jolla on oma valuutta. Tämä vertailu ei ainankaan suuresti anna perusteita euroon liittymiselle.

Kun puhuin euron kohtalokaudesta reuna-alueilla, tarkoitin tulevaa taloudellista häiriötä. Se voi olla Suomessa taloudellinen taantuma tai jopa ylikuumeneminen. Kummassakin tapauksessa tarvittaisiin keskuspankin "säätötoimia" tilanteen vakauttamiseksi. Euroopan keskuspankki ei varmasti ala muuttamaan korkopolitiikkaansa piskuisen pohjoisen periferian talousongelmien vuoksi.

Lue lisää

En minäkään keksi äkkiseltään sotilaallisia uhkia. Niin että eikö lakkauteta koko yleinen asevelvollisuus?

Ei tarvita perusteita euroon liittymiseen. Tarvitaan perusteet siitä eroamiseen. Nyt on vuosi 2006, ja eurot ovat olleet käytössä jo jonkin aikaa, jos muistat.

http://www.kauppapolitiikka.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=45320

Tuossa oli se josta muistin sen financical timesin jutun heikosta kruunusta.

Tuleva taloudellinen häiriö? Sellainen joka koskee vain suomea eikä EU-aluetta yleensä? :| -> Onko se jotain sellaista että vaikka euro toimii, niin siitä on pakko erota heti jos se ei vaikka pian toimisikkaan.

ketu kirjoitti:

Täytyy myöntää, että nyt en ole täysin varma, mutta eiköhän WTO-neuvotteluissa sovitut ratkaisut koske koko Euroopan talousaluetta. Siis myös ETA-ratkaisun piiriin kuuluvia maita. Täytyy tarkistaa...

Yhteisvaluutasta olemme jo keskustelleet muualla.

Vaikutusmahdollisuus EU:n päätöksissä Suomella on reilun prosentin luokkaa. 80 % lainsäädännöstämme on direktiivien vast soveltamista. On totta, että ETA-jäseninä meillä ei olisi suoranaista vaikutusmahdollisuutta direktiivien sisältöön, mutta toisaalta nykyiseen verrattuna vain murto-osa niistä koskisi meitä. Lisäksi kaikki direktiivit on hyväksyttävä EFTA:n ja EU:n yhteisessä komiteassa, ennen kuin ne on siirrettävä ETA-maiden lainsäädäntöön. Tässä komiteassa kaikilla ETA-mailla on edustus ja näin tavallaan "veto-oikeus".

Tunnettavuus. Voi olla, mutta aika kallis mainoskampanja.

Palveluiden vapaa liikkuvuus sisältyy ETA-sopimukseen.

Lue lisää

Olen ainakin ollut siinä käsityksessä että EU ei edusta muita kuin jäsenmaitaan. Siitä voi tietenkin olla hyötyä myös muille täkäläisille geopoliittisista syistä.

Mistä tuo prosenttisi tulee?

ja miten niin murto-osa? Minusta suurin osa direktiiveistä on nimenomaan sellaisia että ne tulevat sisältymään nimenomaan ETA-sopimuksen piiriin.

http://www.norja.fi/policy/europe/eea/eea.htm

ketu kirjoitti:

Täytyy myöntää, että nyt en ole täysin varma, mutta eiköhän WTO-neuvotteluissa sovitut ratkaisut koske koko Euroopan talousaluetta. Siis myös ETA-ratkaisun piiriin kuuluvia maita. Täytyy tarkistaa...

Yhteisvaluutasta olemme jo keskustelleet muualla.

Vaikutusmahdollisuus EU:n päätöksissä Suomella on reilun prosentin luokkaa. 80 % lainsäädännöstämme on direktiivien vast soveltamista. On totta, että ETA-jäseninä meillä ei olisi suoranaista vaikutusmahdollisuutta direktiivien sisältöön, mutta toisaalta nykyiseen verrattuna vain murto-osa niistä koskisi meitä. Lisäksi kaikki direktiivit on hyväksyttävä EFTA:n ja EU:n yhteisessä komiteassa, ennen kuin ne on siirrettävä ETA-maiden lainsäädäntöön. Tässä komiteassa kaikilla ETA-mailla on edustus ja näin tavallaan "veto-oikeus".

Tunnettavuus. Voi olla, mutta aika kallis mainoskampanja.

Palveluiden vapaa liikkuvuus sisältyy ETA-sopimukseen.

Lue lisää

"Voi olla, mutta aika kallis mainoskampanja."

Oonhan se kallis. Eikä se ETA-jäsenyyskään mikään ilmainen ole, jos et satu muistamaan. Miljardeja kruunuja vuosittain esimerkiksi norjalle.

ProjectX kirjoitti:

En minäkään keksi äkkiseltään sotilaallisia uhkia. Niin että eikö lakkauteta koko yleinen asevelvollisuus?

Ei tarvita perusteita euroon liittymiseen. Tarvitaan perusteet siitä eroamiseen. Nyt on vuosi 2006, ja eurot ovat olleet käytössä jo jonkin aikaa, jos muistat.

http://www.kauppapolitiikka.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=45320

Tuossa oli se josta muistin sen financical timesin jutun heikosta kruunusta.

Tuleva taloudellinen häiriö? Sellainen joka koskee vain suomea eikä EU-aluetta yleensä? :| -> Onko se jotain sellaista että vaikka euro toimii, niin siitä on pakko erota heti jos se ei vaikka pian toimisikkaan.

Lue lisää

Sotilaallisia uhkien mahdollisuus kyllä on olemassa, vaikkei sellaista välittömästi ole näköpiirissä. Ne eivät kuitenkaan ole selllaisia, jotka edellyttäisivät liittoutumista.

Osuit oikeastaan asian ytimeen ihmetellessäsi tauloudellista häiriötä, joka koskisi vain Suomea. Kyllä, sellainen on mahdollista. Euro-maat ovat niin erilaisia kansantalouksia. Tässä piilee suurin euron riski. Tästä voisi mainita esimerkkinä Italian, jolla on suuria vaikeuksia taloutensa kanssa. Siellä on ihan vakavasti nostettu esille ajatus, että maa pärjäisi paremmin ilman euroa. Tosin Italia joutuisi laittamaan julkisen talouden tasapainon kuntoon, kuului se euro-maihin tai ei.

Pitäisikö eurosta sitten erota vai ei? Vaikea kysymys ja lähinnä teoreettinen. Parasta olisi, kun ei olisi liittytykään. Ehkä nyt ainoa polittisesti mahdollinen ratkaisu on jatkaa valitulla tiellä ja panna kädet ristiin ja toivoa parasta. Jos meni pieleen, niin kyllä Suomesta taas maksumiehet löytyy...

ProjectX kirjoitti:

En minäkään keksi äkkiseltään sotilaallisia uhkia. Niin että eikö lakkauteta koko yleinen asevelvollisuus?

Ei tarvita perusteita euroon liittymiseen. Tarvitaan perusteet siitä eroamiseen. Nyt on vuosi 2006, ja eurot ovat olleet käytössä jo jonkin aikaa, jos muistat.

http://www.kauppapolitiikka.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=45320

Tuossa oli se josta muistin sen financical timesin jutun heikosta kruunusta.

Tuleva taloudellinen häiriö? Sellainen joka koskee vain suomea eikä EU-aluetta yleensä? :| -> Onko se jotain sellaista että vaikka euro toimii, niin siitä on pakko erota heti jos se ei vaikka pian toimisikkaan.

Lue lisää

Muistat varmaan miten tälle "vakaalle" yhteisvalutallemme kävi tuossa vuoden 2000 paikkeilla? Se otti ja devalvoitui noin 25% suhteessa taalaan.

Täytyy vaan toivoa, ettei tule kunnon lamaa.

ketu kirjoitti:

Voisitko kuitenkin vastata kysymykseeni: "miksi vienti ei olisi voinut kasvaa vastaavalla tavalla ETA-vaihtoehdossa?"

Minusta on huvittavaa, kuinka EU-fanaatikot keksivät perusteluita jäsenyydelle seikoista, jotka olisivat toteutuneet, tai voineet toteutua, ilman jäsenyyttäkin.

Lue lisää

Ei meillä ole mitään todistustaakkaa vaan teillä. Vallitseva hyvä tilanne on meidän "todistuksemme". Todista sinä, ja oikein numeroilla, kuinka paljon paremmin olisi ETA:ssa.

ketu kirjoitti:

Sotilaallisia uhkien mahdollisuus kyllä on olemassa, vaikkei sellaista välittömästi ole näköpiirissä. Ne eivät kuitenkaan ole selllaisia, jotka edellyttäisivät liittoutumista.

Osuit oikeastaan asian ytimeen ihmetellessäsi tauloudellista häiriötä, joka koskisi vain Suomea. Kyllä, sellainen on mahdollista. Euro-maat ovat niin erilaisia kansantalouksia. Tässä piilee suurin euron riski. Tästä voisi mainita esimerkkinä Italian, jolla on suuria vaikeuksia taloutensa kanssa. Siellä on ihan vakavasti nostettu esille ajatus, että maa pärjäisi paremmin ilman euroa. Tosin Italia joutuisi laittamaan julkisen talouden tasapainon kuntoon, kuului se euro-maihin tai ei.

Pitäisikö eurosta sitten erota vai ei? Vaikea kysymys ja lähinnä teoreettinen. Parasta olisi, kun ei olisi liittytykään. Ehkä nyt ainoa polittisesti mahdollinen ratkaisu on jatkaa valitulla tiellä ja panna kädet ristiin ja toivoa parasta. Jos meni pieleen, niin kyllä Suomesta taas maksumiehet löytyy...

Lue lisää

Mutta edellyttävät kuitenkin mauttoman kokoista ja hintaista reserviä ja yleistä asevelvollisuutta?

Italialta on suorastaan surkuhupaisaa syyttää yhteisvaluuttaa omasta saamattomuudestaan. Tämä kaikki todella saattaa ääritilanteessa johtaa koko euron tuhoon. Jos siis eräät nimeltämainitsemattomat
maat eivät pian varaudu kunnolla tulevaisuuteen. Mutta sitä en usko että ruotsi olisi jotenkin kruununsa ansiosta turvassa talouslamalta euroopassa.

Näin tehdään, eikä turhaan lietsota eurovastaista mielipidettä, siitä kun ei ainakaan tule olemaan mitään hyötyä, ja eiköhän se sieltä löydy muutenkin jos EUsta tulee aidosti riesa suomelle.

fin. kirjoitti:

Muistat varmaan miten tälle "vakaalle" yhteisvalutallemme kävi tuossa vuoden 2000 paikkeilla? Se otti ja devalvoitui noin 25% suhteessa taalaan.

Täytyy vaan toivoa, ettei tule kunnon lamaa.

Lue lisää

kruunu arvatenkin pysyi paikallaan silloin? :)

Jossarian kirjoitti:

Ei meillä ole mitään todistustaakkaa vaan teillä. Vallitseva hyvä tilanne on meidän "todistuksemme". Todista sinä, ja oikein numeroilla, kuinka paljon paremmin olisi ETA:ssa.

Lue lisää

En ole pyytänyt mitään todisteita, vaan että joku kertoisi muutaman sellaisen seikan, jota ei olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman jäsenyyttä. Taitaa tosin mennä jankkaamiseksi, kun niitä ei rupea kuulumaan...

Tässä tapauksessa pyysin väitteen esittäjää lisäksi kertomaan, miksei vientimme olisi voinut kasvaa vastaavasti ilman EU-jäsenyyttä. Eli perustelemaan kantansa.

ProjectX kirjoitti:

Olen ainakin ollut siinä käsityksessä että EU ei edusta muita kuin jäsenmaitaan. Siitä voi tietenkin olla hyötyä myös muille täkäläisille geopoliittisista syistä.

Mistä tuo prosenttisi tulee?

ja miten niin murto-osa? Minusta suurin osa direktiiveistä on nimenomaan sellaisia että ne tulevat sisältymään nimenomaan ETA-sopimuksen piiriin.

http://www.norja.fi/policy/europe/eea/eea.htm

Lue lisää

Kyllä se taitaa olla niin, että Norjalla on oikeus edustaa itseään WTO:ssa. Näin sillä voi olla WTO-neuvotteluissa omiin asioihinsa suurempi vaikutusmahdollisuus kuin Suomella EU:n kautta, Suomen painoarvon ollessa jo EU:ssa mitätön.

Esimerkiksi EU:n parlamentissa Suomen edustajia on 13, koko parlamentin vahvuuden ollessa 732. Tekee noin 1,7 %.

ketu kirjoitti:

Kyllä se taitaa olla niin, että Norjalla on oikeus edustaa itseään WTO:ssa. Näin sillä voi olla WTO-neuvotteluissa omiin asioihinsa suurempi vaikutusmahdollisuus kuin Suomella EU:n kautta, Suomen painoarvon ollessa jo EU:ssa mitätön.

Esimerkiksi EU:n parlamentissa Suomen edustajia on 13, koko parlamentin vahvuuden ollessa 732. Tekee noin 1,7 %.

Lue lisää

No just.
Eiköhän EUn ja suomen edut WTO-tasolla ole aika yhtenäiset. Tulee mieleen ainakin EUn hyökkäykset geenimuuntelua ja maataloustukia vastaan viimmeisimpänä.

No olisiko se sinusta demokraattista jos 5miljoonaista suomea edustaisi sama määrä väkeä kuin 80miljoonaista saksaa? Tämä suhde ei muutu miksikään. Ei millään valtoiden välisellä sopimuksella.
Tätä taustaa vasten suomella on reipaasti kokoaan suurempi vaikutus unionissa.

ketu kirjoitti:

En ole pyytänyt mitään todisteita, vaan että joku kertoisi muutaman sellaisen seikan, jota ei olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman jäsenyyttä. Taitaa tosin mennä jankkaamiseksi, kun niitä ei rupea kuulumaan...

Tässä tapauksessa pyysin väitteen esittäjää lisäksi kertomaan, miksei vientimme olisi voinut kasvaa vastaavasti ilman EU-jäsenyyttä. Eli perustelemaan kantansa.

Lue lisää

Olisiko suomen autoverotusta muutettu ilman EU-tuomioistuimen päätöstä(siili-juttu),olisiko meillä muilla järjestelyillä olemassa olemassa missään elintä johon vedota KUN suomen viranomaiset käyttävät mielivaltaa?

onko näin kirjoitti:

Olisiko suomen autoverotusta muutettu ilman EU-tuomioistuimen päätöstä(siili-juttu),olisiko meillä muilla järjestelyillä olemassa olemassa missään elintä johon vedota KUN suomen viranomaiset käyttävät mielivaltaa?

Lue lisää

Itsenäisenä maana Suomi olisi voinut ihan itse päättää autoverotuksensa tason. Se, mikä sen taso olisi ollut, on viime kädessä poliittinen päätös. Se taas riippui vapailla vaaleilla valituista poliitikoista: Jos enemmistö äänestäjistä olisi nähnyt riittävän tärkeäksi laskea autoverotusta, verotus olisi laskenut. Sitä kutsutaan demokratiaksi. Miksi kutsutaan järjestelmää, joka pakottaa meidät tekemään demokratian vastaisia päätöksiä?

Kyllä myös ETA-ratkaisussa oli sovittu valitustiet kansalaisille niissä asioissa, jotka kuuluivat sopimuksen piiriin. Esimerkiksi työvoiman vapaan liikkuvuuden turvaamiseksi tulleessa laissa, jolla yhdenmukaistettiin eurooppalaisten tutkintojen rinnastettavuutta, oli tarkkaan määritelty mihin kansalainen voi valittaa jos kokee tulleensa kaltoin kohdelluksi.

ketu kirjoitti:

Kyllä se taitaa olla niin, että Norjalla on oikeus edustaa itseään WTO:ssa. Näin sillä voi olla WTO-neuvotteluissa omiin asioihinsa suurempi vaikutusmahdollisuus kuin Suomella EU:n kautta, Suomen painoarvon ollessa jo EU:ssa mitätön.

Esimerkiksi EU:n parlamentissa Suomen edustajia on 13, koko parlamentin vahvuuden ollessa 732. Tekee noin 1,7 %.

Lue lisää

Saksalla on parlamentissä 6 edustajaa miljoonaa asukasta kohti, Suomella 2,6 edustajaa miljoonaa asukasta kohti. Demokratista ja tasa-arvoista?

ketu kirjoitti:

Itsenäisenä maana Suomi olisi voinut ihan itse päättää autoverotuksensa tason. Se, mikä sen taso olisi ollut, on viime kädessä poliittinen päätös. Se taas riippui vapailla vaaleilla valituista poliitikoista: Jos enemmistö äänestäjistä olisi nähnyt riittävän tärkeäksi laskea autoverotusta, verotus olisi laskenut. Sitä kutsutaan demokratiaksi. Miksi kutsutaan järjestelmää, joka pakottaa meidät tekemään demokratian vastaisia päätöksiä?

Kyllä myös ETA-ratkaisussa oli sovittu valitustiet kansalaisille niissä asioissa, jotka kuuluivat sopimuksen piiriin. Esimerkiksi työvoiman vapaan liikkuvuuden turvaamiseksi tulleessa laissa, jolla yhdenmukaistettiin eurooppalaisten tutkintojen rinnastettavuutta, oli tarkkaan määritelty mihin kansalainen voi valittaa jos kokee tulleensa kaltoin kohdelluksi.

Lue lisää

maana suomi voi myös pelata EU-korttinsa miten haluaa. Saadakko unionista sellaista lisähyötyä että
epämiellyttävätkin asiat kannattaa hyväksyä. Vai erotakko. Jos enemmistö äänestäjistä haluaisi erota EUsta, siitä erottaisiin. Sitä kutsutaan demokratiaksi.

ProjectX kirjoitti:

kruunu arvatenkin pysyi paikallaan silloin? :)

En jaksa ryhtyä etsimään tilastoja, mutta ulkoa muistan että kyllä tämä halvatun brysselinrupla veti kruununkin melkein yhtä syvään sukellukseen.

ketu kirjoitti:

Itsenäisenä maana Suomi olisi voinut ihan itse päättää autoverotuksensa tason. Se, mikä sen taso olisi ollut, on viime kädessä poliittinen päätös. Se taas riippui vapailla vaaleilla valituista poliitikoista: Jos enemmistö äänestäjistä olisi nähnyt riittävän tärkeäksi laskea autoverotusta, verotus olisi laskenut. Sitä kutsutaan demokratiaksi. Miksi kutsutaan järjestelmää, joka pakottaa meidät tekemään demokratian vastaisia päätöksiä?

Kyllä myös ETA-ratkaisussa oli sovittu valitustiet kansalaisille niissä asioissa, jotka kuuluivat sopimuksen piiriin. Esimerkiksi työvoiman vapaan liikkuvuuden turvaamiseksi tulleessa laissa, jolla yhdenmukaistettiin eurooppalaisten tutkintojen rinnastettavuutta, oli tarkkaan määritelty mihin kansalainen voi valittaa jos kokee tulleensa kaltoin kohdelluksi.

Lue lisää

Epäilen olkisiko koko asia noussut julkiseen keskusteluun ilman EU-linkkiä.
Jos yhtään kiihkoltasi ymmärrät tavallista kansalaista, voisit miettiä jonkin toisen näppärän konstin puhkaista se umpio, jossa ei pystytä vetoamaan yhteenkään tahoon jolla olisi vaikutusvaltaa valtiokoneistomme väärinkäytöksiin.Tällä sinun demokratiallasi ei asia onnistu.
Taas tutkintojen rinnastettavuudesta voisi mainita: esim. Läsisaksalaiset tutkinnot tulivat suomessa hyväksyttäviksi vasta senjälkeen kun muuri kaatui, asia ei johtunut mistään sopimuksesta. Asioista valitettiin, mutta ne eivät johtaneet tuloksiin, kuin vasta Saksojen yhdistymisen jälkeen, vaikka elimme silloinkin tässä sinun demokratiassasi.

mikä nyt on kirjoitti:

Epäilen olkisiko koko asia noussut julkiseen keskusteluun ilman EU-linkkiä.
Jos yhtään kiihkoltasi ymmärrät tavallista kansalaista, voisit miettiä jonkin toisen näppärän konstin puhkaista se umpio, jossa ei pystytä vetoamaan yhteenkään tahoon jolla olisi vaikutusvaltaa valtiokoneistomme väärinkäytöksiin.Tällä sinun demokratiallasi ei asia onnistu.
Taas tutkintojen rinnastettavuudesta voisi mainita: esim. Läsisaksalaiset tutkinnot tulivat suomessa hyväksyttäviksi vasta senjälkeen kun muuri kaatui, asia ei johtunut mistään sopimuksesta. Asioista valitettiin, mutta ne eivät johtaneet tuloksiin, kuin vasta Saksojen yhdistymisen jälkeen, vaikka elimme silloinkin tässä sinun demokratiassasi.

Lue lisää

Kyllä Suomessa on aina ollut kanavat, joihin voi valittaa, jos epäilee joutuneensa viranomaisen taholta laittomasti kohdelluksi: voit valittaa oikeusasiamiehelle tai viedä asian tuomioistuimeen, esimerkiksi.

Vuonna 1997 solmittiin uusi koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamista Euroopan alueella koskeva yleissopimus. Sopimus koskee koko ETA-aluetta. Euroopan kahtiajaon aikana tuota sopimusta ei vielä ollut olemassakaan. Nyt on ja olisimme sen piirissä ihan riippumatta siitä olemmeko EU:n jäseniä vai emme.

ProjectX kirjoitti:

maana suomi voi myös pelata EU-korttinsa miten haluaa. Saadakko unionista sellaista lisähyötyä että
epämiellyttävätkin asiat kannattaa hyväksyä. Vai erotakko. Jos enemmistö äänestäjistä haluaisi erota EUsta, siitä erottaisiin. Sitä kutsutaan demokratiaksi.

Lue lisää

Montako Suomelle vahingollista asiaa Suomi on EU:ssa veto-oikeudellaan estänyt?

Vaikka enemmistö Suomalaisista haluaisi erota, tuskin niin tapahtuisi. Liittyminen tehtiin eduskunnassa 2/3 enemmistöllä, joten loogisesti myös eroaminen vaatisi tuon enemmistön. Siitä, oliko tuo 2/3 laillinen enemmistö, voisi tietysti aloittaa toisen keskustelun...

ketu kirjoitti:

Montako Suomelle vahingollista asiaa Suomi on EU:ssa veto-oikeudellaan estänyt?

Vaikka enemmistö Suomalaisista haluaisi erota, tuskin niin tapahtuisi. Liittyminen tehtiin eduskunnassa 2/3 enemmistöllä, joten loogisesti myös eroaminen vaatisi tuon enemmistön. Siitä, oliko tuo 2/3 laillinen enemmistö, voisi tietysti aloittaa toisen keskustelun...

Lue lisää

Jaahas. Ja mikä estää kansaa äänestämästä tuota enemmistöä sinne. Hyvinkin pian on mahdollisuus taas. Voisiko jopa olla että kansa ei pidä asiaa sellaisena että se kannattaisi sisällyttää oman ehdokkaan valintaperusteluihin.

Ja toivon että et nyt ala alentamaan turhaan edustuksellisen demokratian oikeutusta.

ProjectX kirjoitti:

Jaahas. Ja mikä estää kansaa äänestämästä tuota enemmistöä sinne. Hyvinkin pian on mahdollisuus taas. Voisiko jopa olla että kansa ei pidä asiaa sellaisena että se kannattaisi sisällyttää oman ehdokkaan valintaperusteluihin.

Ja toivon että et nyt ala alentamaan turhaan edustuksellisen demokratian oikeutusta.

Lue lisää

Etkös se ollut sinä, joka sanoi, että EU:sta voitaisiin erota, jos kansan enemmistö niin haluaisi? Halusin vain osoittaa, että ero tuskin on mahdollinen, vaikka esim 60 % kansasta niin haluaisi.

ketu kirjoitti:

Etkös se ollut sinä, joka sanoi, että EU:sta voitaisiin erota, jos kansan enemmistö niin haluaisi? Halusin vain osoittaa, että ero tuskin on mahdollinen, vaikka esim 60 % kansasta niin haluaisi.

Lue lisää

60% kansasta sitä äänekkäästi haluaisi olisi poliittinen ilmapiiri kovin toinen.

fin. kirjoitti:

En jaksa ryhtyä etsimään tilastoja, mutta ulkoa muistan että kyllä tämä halvatun brysselinrupla veti kruununkin melkein yhtä syvään sukellukseen.

maailman heikoin valuutta

ketu kirjoitti:

Kyllä Suomessa on aina ollut kanavat, joihin voi valittaa, jos epäilee joutuneensa viranomaisen taholta laittomasti kohdelluksi: voit valittaa oikeusasiamiehelle tai viedä asian tuomioistuimeen, esimerkiksi.

Vuonna 1997 solmittiin uusi koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamista Euroopan alueella koskeva yleissopimus. Sopimus koskee koko ETA-aluetta. Euroopan kahtiajaon aikana tuota sopimusta ei vielä ollut olemassakaan. Nyt on ja olisimme sen piirissä ihan riippumatta siitä olemmeko EU:n jäseniä vai emme.

Lue lisää

Jos väität että suomessa on kanavat valituksille, niin miksi sitten EY:n eri instasseihin vedotaan tälläkin hetkellä ja valitetaan asioista.
Oletko ottanut huomioon juuri Diktatuurin mahdollisuutta pienellä suljetulla kieli-ja kulttuurialueella? Vai pyritkö siihen?
Jokatapauksessa kanssakäymisemme vähenisi keskieurooppaan esittämäsi vaihtoehdon puitteissa.
Opintojen vastaavuus toteutuu kyllä ETA alueella, mutta tämä koskee pääosin korkeakoulututkintoja, OPH:sta saa lausunnon jolla voidaan myös saada selville tutkinnon vastaavuus muuallakin kuin ETA-maissa, ei se sopimus niin mullistava ole.

vastustajien erityisoikeus kaivella huonoja uutisia ja syyttää niistä EUta, sen kummemmin kertomatta miten millainen korrelaatio aiheella on euroopan unioniin.

Eipä se olekkaan kuin 10v vanha direktiivi. Ei ainakaan siirtymäajan puutteesta voi syyttää.

ProjectX kirjoitti:

vastustajien erityisoikeus kaivella huonoja uutisia ja syyttää niistä EUta, sen kummemmin kertomatta miten millainen korrelaatio aiheella on euroopan unioniin.

Eipä se olekkaan kuin 10v vanha direktiivi. Ei ainakaan siirtymäajan puutteesta voi syyttää.

Lue lisää

Niin, eihän tästä rekkadirektiivistä tietenkään EU:ta pidä syyttää? :)

Siirtymäaikako on se taikasna, jonka varjolla lainsäädäntöömme voidaan ujuttaa mitä tahansa?
Voi voi jos näin on.

fin. kirjoitti:

Niin, eihän tästä rekkadirektiivistä tietenkään EU:ta pidä syyttää? :)

Siirtymäaikako on se taikasna, jonka varjolla lainsäädäntöömme voidaan ujuttaa mitä tahansa?
Voi voi jos näin on.

Lue lisää

en ole tutustunut ko. direktiivin perusteluihin. Sinä ilmeisesti olet, joten kai jakaat tietosi kanssamme.

Vastaat viestiin ihan kuin et olisi lukenut sitä, vaan vain vahvistat sen!? Outo taktiikka. Siis TE vastustajat olette jatkuvasti ottaneet "asian" esille. Aina kielteisen talousuutisen ilmestyessä joku änkyrä välittömästi kiljuu:" Näin EU-Suomessa...". Edes jonkinlainen objektiivisuus olisi rakentavaa.

~1,2 edustajaa / miljoona asukasta, verrattuna suomen 2,6 jonka onnistuit ihme kyllä laskemaan sinnepäin. :)

Tyhmempiä kuin juonittelevat sosialistien päänkatkojat.

ettäkin kirjoitti:

Tyhmempiä kuin juonittelevat sosialistien päänkatkojat.

"Henkilöautojen vientiä piti yllä yli kymmenen prosentin kasvua metalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuuden viennissä. Autojen viennin arvo kohosi selvästi yli miljardin euron. Tästä jälleenviennin osuus Venäjälle ja Baltian maihin oli noin kaksi kolmasosaa."

Kyseessä on siis autojen kauttakulku Suomen läpi, ei suomalaisten tuotteiden vienti. Tämäntyyppistä talouskehitystä kutsutaan myös basaaritaloudeksi. Se kaunistaa kyllä vientitilastoja.