VAALIVILPPIÄ?
Lähetetty: 3.2.2006 17:58
Löysin taannoin työpaikkani tietokoneelta tiedoston jolla oli tulostettu valmiiksi "oikealla" vaalileimalla varustettuja äänestyslippuja.
Maanantai aamulla kone oli poissa ja sain ihmettelyyni vastaukseksi, että se on väliaikaisesti lainassa!
Jäin ihmettelemään mihin tarkoitukseen näitä oli tehty - onko mahdollista, että esim joku ääntenlaskija on vaihtanut ääniä "sopiviksi"?
- Olisikohan syytä vielä tarkistaa myös äänestyslippujen aitous?
Lähetetty: 3.2.2006 17:58
Löysin taannoin työpaikkani tietokoneelta tiedoston jolla oli tulostettu valmiiksi "oikealla" vaalileimalla varustettuja äänestyslippuja.
Maanantai aamulla kone oli poissa ja sain ihmettelyyni vastaukseksi, että se on väliaikaisesti lainassa!
Jäin ihmettelemään mihin tarkoitukseen näitä oli tehty - onko mahdollista, että esim joku ääntenlaskija on vaihtanut ääniä "sopiviksi"?
- Olisikohan syytä vielä tarkistaa myös äänestyslippujen aitous?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Miten tehtailu olisi tehty. Jos optisessa luvussa huomataan, että "naukkarivarat" ovat lapuissa erilaiset, vaalivilppi todistettaisiin.
Tämähän olisi helppo toetuttaa, eikä optinen lukukaan kauaa kestäisi. Sylkisi poikkeavat vaaliliput ulos ja ne olisi helppo laskea ja todeta, että kaikissa on numero 9.
Kai nyt 2007 Suomessa tajutaan jo luopua lyhykynistä sun muusta pysähtyneisyyden ajan tuotteista.
Onko sitäkään selvitetty kun hangesta löytyi äänestyslippuja, miten ne sinne joutui ja kuinka paljon on kateissa?
Sitä, että kansan muisti on lyhyt...
Niinkuin Tuomiojakin sanoi Tanskan tilanteesta, ettei heti reagoitu koska tälläisillä asioilla on taipumus laantua...??
ovat avautuneet. Kun silmät avautuvat asiassa, kuin asiassa, voin kokemuksesta kertoa, että ne eivät ikinä enää mene kiinni.
Keskustelu työpaikoilla ja kansan parissa on sen viime viikolla osoittanut. Paljon keskustellaan, vasemmisto on hiljaa ja häpeää. Eivät uskalla puhua mitään.
Venäjän roistopresidentti sai pahemman kerran nokilleen Ukrainassa. Vaalien väärentäminen epäonnistui ja demokratia voitti. Putin on härskiydessään käsittämätön. Hän yrittää sotkea naapurimaiden asiat. Suomikaan ei ole turvassa; painostus on jo alkanut.
Kuka kirjoittaa VIRALLISIA ASIAKIRJOJA lyijykynällä? HALOO!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Ensi kerralla vien oman mustekynän mukaan. Vai eikö ne hyväksy muita kuin lyijykynällä tehtyjä numeroita?
lyijykynä vai kuulakynäpätevyyteen. Eli jos vaalikopissa on lyijykynä ja numeron kirjoittaa omalla kuulakynällään, hyljätäänkö äänestyslappu?
YLE A-Ö
Hae YLEstä:
Presidentinvaalien 2. kierros pidetään 29.1.2006. Ennakkoäänestys kotimaassa 18. - 24.1.2006, ulkomailla 18. - 21.1.2006.
Etusivulle Vaalikone Ehdokkaat Vaaliuutiset Vaalit TV:ssä ja radiossa Katsele ja kuuntele Presidentit kautta aikain Kuvagalleria Kolumnit Tarmon vaalikoulu Tietovisa Lasten presidentti Vaaliblogi Vaalit 2006 videoblogi Linkit Tekijät Val06 Palaute
TARMO ROPPOSEN VAALIKOULU
Hyvä tietää presidentinvaaleista
Milloin presidentinvaalit pidetään?
Tasavallan presidentin vaalin toinen kierros toimitetaan sunnuntaina 29.1.2006.
Toinen kierros käydään kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken.
Milloin ennakkoäänestys alkaa?
Toisen kierroksen ennakkoäänestysaika on kotimaassa 18. – 24.1.2006, ulkomailla 18. – 21.1.2006.
Kuka saa äänestää presidentinvaaleissa?
Äänioikeutettu on asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisen kierroksen vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.
Mistä tiedän äänestyspaikkani?
Jokainen äänioikeutettu saa ennen vaaleja postitse kotiin kortin, jossa kerrotaan hänen äänestyspaikkansa.
Oman äänestyspaikan voi selvittää myös Väestörekisterikeskuksen äänestyspaikkapalvelusta.
Yleistä tietoa vaaleista löytyy oikeusministeriön sivuilta.
Yleisradion tv-uutisten politiikan toimittaja Tarmo Ropponen on ollut mukana television vaalilähetyksissä 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Hän on kertonut lukuisten vaalien tulokset ja kommentoinut niitä. Ropposen mielestä vaalit antavat kansalaisille hyvän ja demokraattisen mahdollisuuden vaikuttaa tuleviin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin ratkaisuihin. Tällä palstalla Tarmo Ropponen vastaa presidentinvaaleja ja äänestämistä koskeviin kysymyksiin. Kysy vaaleista, Tarmo vastaa!
Lähetä kysymys
>>
Kysymykset 51 - 60 >>>
Kysymykset 61 - 70 >>>
Kysymykset 71 - 80 >>>
Kysymykset 81 - 90 >>>
Kysymykset 91 - 100 >>>
Kysymykset 101 - 110 >>>
Kysymykset 111 - 120 >>>
Kysymykset 121 - 130 >>>
Kysymys: Miten ehdokkaat suhtautuvat ulkopolitiikkaan, Natoon? Mitkä ovat heidän kielitaitonsa, tietonsa, kehittämisen kohteet?
Vastaus: Näihin ja moniin muihin ehdokkaita koskeviin kysymyksiin saa nopeasti ja helposti vastaukset eri tiedotusvälineiden vaalikoneista. YLE:n kone avataan 8. joulukuuta. Myös näiltä YLE:n vaaleja koskevilta nettisivuilta kannattaa käydä etsimässä vastauksia. TV:n vaalitenttejä seuraamalla saa myös hyvän kuvan ehdokkaiden ajatuksista. Kampanjatoimistot jakavat mielellään materiaalia ehdokkaasta ja hänen mielipiteistään. Tällä palstalla ei ole mahdollista vastata tämäntyyppisiin laajoihin kysymyksiin. Tila ei riittäisi!
Kysymys: Missä tilanteissa annettu ääni katsotaan mitättömäksi eli sitä ei lasketa? "Kiinnostunut"
Vastaus: Varmin tapa saada äänensä mukaan laskentaan on piirtää ehdokkaan numero selvästi viralliseen äänestyslippuun ja vielä oikealle paikalle. On myös syytä varmistaa, että vaaliviranomainen leimaa lipun kunnolla. Lippu hylätään, jos siitä ei selvästi ilmene, ketä äänestetään. Se hylätään myös, jos siinä on asiattomia merkintöjä tai piirroksia. Tärkeintä on, että äänestyslipusta käy yksinkertaisesti ja konstailematta selville, ketä ehdokasta äänestäjä kannattaa presidentiksi - ilman sanallisia tai kuvallisia kommentteja. Numero ympyrään, leima lippuun ja lippu uurnaan. Siinä se on!
Kysymys: Saako Tarja Halonen istuvana presidenttinä erilaisen kohtelun vaalitilaisuuksissa (esim. TV väittelyt) kuvassa ja kuvan ulkopuolella kuin muut ehdokkaat? "PS"
Vastaus: Presidentti Tarja Halonen osallistuu YLE:n vaalitentteihin presidenttiehdokkaana. Samoin pääministeri Matti Vanhanen on kutsuttu tentteihin presidenttiehdokkaana. Sama koskee pankinjohtaja Sauli Niinistöä ja kaikkia muitakin. He ovat ehdokkaita, ja heitä kaikkia kohdellaan sen mukaisesti samalla tavalla "kuvassa ja kuvan ulkopuolella".
Kysymys: Saako presidentti luopua virasta kesken toimikautensa, jos 6 vuotta tuntuu liian pitkältä ajalta? "Sauli 6 vuotta"
Vastaus: Hyvä, mutta samalla vaikea kysymys! Lakikirjoista ei löydy suoraan vastausta. On olemassa tarkat lait siitä, miten presidentiksi päästään. Vähemmän on ajateltu sitä, miten Linnasta pääsisi pois kesken kauden. Jos presidentti kuolee tai tulee muuten pysyvästi estyneeksi (esim. sairaus) hoitamaan tehtäväänsä, asia on selvä. Uudet vaalit ja uusi presidentti.
Eräiden asiantuntijoiden mukaan presidentti voisi luopua virastaan kesken kauden painavista henkilökohtaisista syistä. Yksi syy voisi olla siirtyminen johonkin korkeaan kansainväliseen tehtävään. Sanotaan esimerkin vuoksi vaikkapa YK:n pääsihteeriksi. Se, että presidenttinä olo joskus tuntuisi kurjalta, ei taida riittää eron syyksi.
Kysymys: Kuinka vanha presidenttiehdokkaan pitää olla? "Syrjä"
Vastaus: Presidenttiehdokkaaksi pääsee 18-vuotiaana. Samanikäisenä pääsee myös äänestämään ensimmäistä kertaa. Hienommin sanottuna vaalikelpoisuuden ja äänioikeuden alaikärajat ovat samat. Riittää, jos 18-vuotissyntymäpäivä on vaalipäivänä.
Kysymys: Maksaako presidentti veroa? "Verokarhu"
Vastaus: Presidentti ei maksa veroa palkkiostaan, edustusrahoistaan eikä asuntoedustaan. Palkkio on tällä hetkellä 102 000 euroa ja edustusraha 160 000 euroa vuodessa.
Kysymys: Montako kertaa äänet lasketaan ja kuinka pitkään kunkin vaalien äänestyslipukkeita säilytetään? "Florida"
Vastaus: Äänet lasketaan kahdesti. Ensimmäinen on ennakkolaskenta ja toinen varsinainen laskenta, jota kutsutaan myös tarkistuslaskennaksi. Ennakkolaskenta alkaa heti vaalin päätyttyä eli samana päivänä klo 20. Tulos selviää muutamassa tunnissa ja on heti mm. tiedotusvälineiden käytössä. Varsinainen laskenta alkaa seuraavana aamuna. Kolmantena päivänä vaalista vaaliviranomaiset vahvistavat vaalin tuloksen. Nimimerkki viitannee osuvasti USA:n presidentinvaaliin ja Floridan pitkäksi venähtäneeseen ääntenlaskentaan. Äänestysliput arkistoidaan seuraavaan vaaliin asti. Presidentinvaalissa siis kuusi vuotta.
Kysymys: Mistä syystä äänestettäessä käytetään lyijykynää? Useimmiten se on vielä tylsä tai terä poikki. Tuntuisi, että lyijykynä ei ole kovin luotettava vaaliväline. Asia ihmetyttää minua joka vaaleissa. "Lyijykynä"
Vastaus: Laki ei sano mitään kynästä, jolla numero äänestyslippuun piirretään. Äänestyskopissa voi olla tarjolla lyijykynä tai kuulakärkikynä, käytäntö vaihtelee. Omaa kynää ei suositella. Tussikynät ovat kiellettyjä, koska niitten jälki voi olla epäselvä. Lyijykynä lienee kopeissa yleisin. Katsotaan, että sillä saa vakaimman jäljen. Lyijykynää suositaan myös sen takia, että kuulakärkikyniä katoaa kopeista Ne "unohtuvat" äänestäjien taskuun helpommin kuin lyijykynät. Meitä äänestäjiä on moneen lähtöön!
Kysymys: Miten on tutkittu tai selvitetty, ovatko ihmiset todella kiinnostuneita presidentinvaaleista? Ajattelen presidentin muuttunutta asemaa. Mikä siinä todella kiinnostaa? "KA"
Vastaus: Presidentinvaalit kiinnostavat äänestäjiä paljon enemmän kuin eduskunta-, kunta- tai EU-vaalit. Ainakin äänestysprosenteilla mitattuna. Eduskuntavaaleissa prosentit ovat viime vuosina olleet noin 70 ja presidentinvaaleissa noin 80. TV-uutisten marraskuisen presidenttitutkimuksen mukaan aivan varmasti sanoo äänestävänsä 67 ja melko varmasti 25 prosenttia vastanneista. Selvitysten mukaan kansalaiset uskovat ja toivovat, että presidentti voi toimillaan vaikuttaa positiivisesti heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Tämä vie väkeä uurnille. Samoin presidentinvaalin luonne: ehdokkaiden välinen kilpailu voitosta.
Kysymys: Mitä järkeä on jonkun tuntemattoman professorin kerätä 20 000 nimeä, jotta hän pääsisi presidenttiehdokkaaksi, kun häntä ei kuitenkaan tulla valitsemaan presidentiksi? "sportfani87"
Vastaus: Paras kysyä suoraan professorilta itseltään, tai hänen tuki- ja taustajoukoiltaan. Kysymys liittynee professori Arto Lahteen, joka pyrkii puolueiden ulkopuolelta ehdokkaaksi. Hän ei ole ensimmäinen. Vuoden 1994 vaaalissa heitä oli peräti neljä: Keijo Korhonen, Eeva Kuuskoski, Pertti Virtanen ja Pekka Tiainen. He saivat yhteensä 11,6 prosenttia äänistä.
>>
Kysymykset 51 - 60 >>>
Kysymykset 61 - 70 >>>
Kysymykset 71 - 80 >>>
Kysymykset 81 - 90 >>>
Kysymykset 91 - 100 >>>
Kysymykset 101 - 110 >>>
Kysymykset 111 - 120 >>>
Kysymykset 121 - 130 >>>
YLE © 2006
vastaavat ohjelmatoimittajat
Suomenruotsalaisilla alueilla jopa 50-70% asukkaista innostui äänestämään Halosta jo ensimmäisellä kierroksella. Laxin kutoset muutettiin Halosen yseiksi.
Ahvenanmaalla sekä ensimmäisellä, että toisella kierroksella 70% äänesti Halosta, vaikka vuonna 2000 60% äänesti Ahoa toisella kierroksella.
Ennakkoääniä löytyi lumihangesta. Äänestysprosentti nousi toisella kierroksella kuten vuonna 2000 (Ei noussut vuosina 88 tai 94) Halonen sai ennakkoääniä reilummin kuin vaalipäivän ääniä.
Ihan selvä vaalipetos, miksi ei tutkita!