Saisiko selvennystä?

Sanna

Olin kirkkoon kuulumaton käytyäni sakkokierroksen yhdessä lahkossa. kävin katolisessa messussa, kuitenkin päädyin liittymään luterilaiseen kirkkoon, koska se tuntui kotoisan tutulta.
Jälleen olen käynyt katolisessa messussa...en osaa sanoa mikä sinne vetää...

minua toisaalta häiritsee muutama asia:

-Jalusta mille katolinen kirkko itsensä nostaa: Heillä ainoa oikea ehtoollinen jolle ei ole pääsyä kuin jäsenillä. Eikö se ole ihmisten erottelua, jonka UT kieltää?

-Marian rukoileminen? Miksei rukoilla suoraan Jumalaa? Miksi pitää Mariaa pyytää rukoilemaan puolestamme, miksemme lähesty suoraan Isää?

-Aneet: Voimmeko todellakaan ostaa mitään Jumalalta teoillamme tai ennen vanhaan rahoillamme? eikö se ole ulkokultaista? Missä on armo?

33

2112

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hopsuli

      Joitain 'vastauksia':

      Ehtoollisesta. UT:n mukaan vain jäsenet saivat ehtoollisen. Luterilaiset jakavat sen kaikille halukkaille, mikä sinänsä on kaunista. Katolisen opin ja uskon mukaan täytyy olla uskon yhteys, jotta voisi ja saisi nauttia samasta pöydästä (vrt. UT). irkko ei nosta itseään jalustalle ylpeydestä tms. Ei nosta ollenkaan jalustalle. Se uskoo yksinkertaisesti Jeesuksen opetuksiin: "tämä on minun ruumiini"... jne. Jeesus on Kirkon perustaja ja on luvannut olla sen kanssa maailman loppuun asti. Tämän vuoksi katolinen kirkko on niin 'varma' omasta uskostaan ja opeistaan, koska Kristus on sen kanssa.

      Maria. Kyllä rukoillaan suoraan Jumalaa! Pyhiltä - kuten Marialta - pyydämme esirukouksia. Pyhät ovat yhtä perhettä eli saman ruumiin jäseniä kuin me. Heiltä voi ja saa pyytää (rukous)apua, ihan kuin voimme toinen toistamme rukoilemaan puolestamme. Maria varmasti osaa rukoilla paremmin kuin me. Ja jostain syystä raamatussa kehotetaan anomaan eli rukoilemaan. Rukous on toki muutakin kuin pyytämistä.

      Aneet ja armo. Kirkko opettaa, että kaikki on armoa! Pelastus ja se, että ihminen ottaa pelastuksen (Kristuksen) vastaan. Kuitenkin kaikessa on aina mukana Jumala ja ihminen. Toisin sanoen 'armo' ja 'ihmisen teot'. Aneet eivät vie meitä taivaaseen, vaan niiden kautta voimme saada anteeksi syntiemme ajallisia rangaistuksia.

      Toivottavasti sait tästä jotain...
      Juttele papin kanssa rohkeasti mieltäsi painavista asioista. Ja muiden katolilaisten.

      • rousku

        ...ettei aneita myydä eikä koskaan ole kirkon käskystä myytykään.


      • huivi

        luterilainen kirkko ei jaa ehtoollista kaikille. Periaatteessa pitää olla kirkon jäsen. Olin joskus kuuntelemassa yhtä ekumeniaseminaaria, ja siellä tuli ilmi, että vain vapaakirkolla ja helluntalaisilla on kaikille avoin ehtoollispöytä.


      • rousku kirjoitti:

        ...ettei aneita myydä eikä koskaan ole kirkon käskystä myytykään.

        Helsingin piispa Wróbel kirjoitti noin vuosi sitten anekirjeen, jossa hän totesi, että aneen voi saada (paitsi rukouksilla tms.), myös lahjoittamalla huomattavan summan rahaa kirkon toimintaan tai hyväntekeväisyyteen. Tässä voidaan tietysti taittaa peistä sanoista, mutta maallikon korvissa se, että jotain saa lahjoitettuaan ensin antajalla huomattavan rahasumman, kuulostaa kyllä aika lailla kaupankäynniltä. Saanhan minäkin kapakanpitäjältä oluen, jos lahjoitan hänelle tietyn euromäärän...


      • rousku
        Jariällä kirjoitti:

        Helsingin piispa Wróbel kirjoitti noin vuosi sitten anekirjeen, jossa hän totesi, että aneen voi saada (paitsi rukouksilla tms.), myös lahjoittamalla huomattavan summan rahaa kirkon toimintaan tai hyväntekeväisyyteen. Tässä voidaan tietysti taittaa peistä sanoista, mutta maallikon korvissa se, että jotain saa lahjoitettuaan ensin antajalla huomattavan rahasumman, kuulostaa kyllä aika lailla kaupankäynniltä. Saanhan minäkin kapakanpitäjältä oluen, jos lahjoitan hänelle tietyn euromäärän...

        "Helsingin piispa Wróbel kirjoitti noin vuosi sitten anekirjeen, jossa hän totesi, että aneen voi saada (paitsi rukouksilla tms.), myös lahjoittamalla huomattavan summan rahaa kirkon toimintaan tai hyväntekeväisyyteen. Tässä voidaan tietysti taittaa peistä sanoista, mutta maallikon korvissa se, että jotain saa lahjoitettuaan ensin antajalla huomattavan rahasumman, kuulostaa kyllä aika lailla kaupankäynniltä. Saanhan minäkin kapakanpitäjältä oluen, jos lahjoitan hänelle tietyn euromäärän..."

        Minusta asia ei yksinkertaisesti ole rinnastettavissa; jos aneen saa ylipäätään auttamalla hyvää tarkoitusta (rukouksin, rahallisesti tai muuten), ei ole perusteltua kutsua juuri yhden instanssin (kirkon) avustamista juuri yhdellä tietyllä tavalla (rahalla) aneen "ostamiseksi". Olutta ei saa ihan yhtä helposti.


      • rousku kirjoitti:

        "Helsingin piispa Wróbel kirjoitti noin vuosi sitten anekirjeen, jossa hän totesi, että aneen voi saada (paitsi rukouksilla tms.), myös lahjoittamalla huomattavan summan rahaa kirkon toimintaan tai hyväntekeväisyyteen. Tässä voidaan tietysti taittaa peistä sanoista, mutta maallikon korvissa se, että jotain saa lahjoitettuaan ensin antajalla huomattavan rahasumman, kuulostaa kyllä aika lailla kaupankäynniltä. Saanhan minäkin kapakanpitäjältä oluen, jos lahjoitan hänelle tietyn euromäärän..."

        Minusta asia ei yksinkertaisesti ole rinnastettavissa; jos aneen saa ylipäätään auttamalla hyvää tarkoitusta (rukouksin, rahallisesti tai muuten), ei ole perusteltua kutsua juuri yhden instanssin (kirkon) avustamista juuri yhdellä tietyllä tavalla (rahalla) aneen "ostamiseksi". Olutta ei saa ihan yhtä helposti.

        Niinkuin arvelinkin, tästä sukeutui semanttinen keskustelu. Minun käsittääkseni ostaminen on sitä, että luovutetun aineellisen tai aineettoman hyödykkeen (tavaran tai palvelun) korvaamiseksi luovutetaan rahaa (tai jotain muita hyödykkeitä, n.k. vaihtokauppa). Jos minä luovutan kirkolle rahaa ja kirkko antaa vastineeksi aneen, niin kyllä tämä mielestäni täyttää ostamisen määritelmän. Tätä ei voi kutsua hyväntekeväisyydeksi, koska kyseessä on nimenomaan hyödykkeiden vaihtamisesta, rahaa aneesta.

        Voihan oluen ostamisenkin tulkita hyväntekeväisyydeksi, jos niin haluaa: Jos kukaan ei ostaisi olutta, kapakoitsija menettäisi toimeentulonsa ja joutuisi perheineen kärsimään. Sitä paitsi valtio kerää myydystä alkoholista sievoiset verotulot, joilla se tukee vaikka mitä hyvää tarkoitusta kehitysavusta peruskouluihin asti. Voisihan tässäkin sanoa, että jos minä päätän tukea vaikkapa Suomen kehitysyhteistyötä välillisesti (alkoholiveron kautta), ja kapakanpitäjä lahjoittaa minulle kiitokseksi olutta, niin kyseessä ei ole ostaminen vaan hyväntekeväisyys.


      • rousku
        Jariällä kirjoitti:

        Niinkuin arvelinkin, tästä sukeutui semanttinen keskustelu. Minun käsittääkseni ostaminen on sitä, että luovutetun aineellisen tai aineettoman hyödykkeen (tavaran tai palvelun) korvaamiseksi luovutetaan rahaa (tai jotain muita hyödykkeitä, n.k. vaihtokauppa). Jos minä luovutan kirkolle rahaa ja kirkko antaa vastineeksi aneen, niin kyllä tämä mielestäni täyttää ostamisen määritelmän. Tätä ei voi kutsua hyväntekeväisyydeksi, koska kyseessä on nimenomaan hyödykkeiden vaihtamisesta, rahaa aneesta.

        Voihan oluen ostamisenkin tulkita hyväntekeväisyydeksi, jos niin haluaa: Jos kukaan ei ostaisi olutta, kapakoitsija menettäisi toimeentulonsa ja joutuisi perheineen kärsimään. Sitä paitsi valtio kerää myydystä alkoholista sievoiset verotulot, joilla se tukee vaikka mitä hyvää tarkoitusta kehitysavusta peruskouluihin asti. Voisihan tässäkin sanoa, että jos minä päätän tukea vaikkapa Suomen kehitysyhteistyötä välillisesti (alkoholiveron kautta), ja kapakanpitäjä lahjoittaa minulle kiitokseksi olutta, niin kyseessä ei ole ostaminen vaan hyväntekeväisyys.

        "Niinkuin arvelinkin, tästä sukeutui semanttinen keskustelu."

        Selkäpiissäni on sellainen tunne, että olisit käynyt sellaista joskus ennenkin.

        "Minun käsittääkseni ostaminen on sitä, että luovutetun aineellisen tai aineettoman hyödykkeen (tavaran tai palvelun) korvaamiseksi luovutetaan rahaa (tai jotain muita hyödykkeitä, n.k. vaihtokauppa). Jos minä luovutan kirkolle rahaa ja kirkko antaa vastineeksi aneen, niin kyllä tämä mielestäni täyttää ostamisen määritelmän."

        Ei kyllä oikeastaan. Ane ei tule hyvän teon (lahjoitus, rukous, jne) "korvaamiseksi" tai "vastineeksi".

        "Tätä ei voi kutsua hyväntekeväisyydeksi, koska kyseessä on nimenomaan hyödykkeiden vaihtamisesta, rahaa aneesta. Voihan oluen ostamisenkin tulkita hyväntekeväisyydeksi, jos niin haluaa: Jos kukaan ei ostaisi olutta, kapakoitsija menettäisi toimeentulonsa ja joutuisi perheineen kärsimään."

        Oikeastaan sinun viestisi ei nyt vastaa ollenkaan perusteluuni, miksi oluen ostaminen ei ole rinnastettavissa siihen, että aneen voi saada esim. lahjoittamalla rahaa esim. kirkolle. Esimerkiksi kapakka joka itse saisi kaiken oluen lahjoituksena, voisi säätää, että jokainen joka osallistuu SPR:n toimintaan saa oluen. Jos sitten yksi SPR:n jaosto toimii siten, että sen jäsenet antavat juuri tälle kapakoitsijalle rahaa, ei se tee oluen saamismetodia sen enemmän ostamiseksi.


      • Sanna
        huivi kirjoitti:

        luterilainen kirkko ei jaa ehtoollista kaikille. Periaatteessa pitää olla kirkon jäsen. Olin joskus kuuntelemassa yhtä ekumeniaseminaaria, ja siellä tuli ilmi, että vain vapaakirkolla ja helluntalaisilla on kaikille avoin ehtoollispöytä.

        Kyllä meidän luterialiseen kirkkoon on kaikki tervetulleita ehtoolliselle, kokemukseni mukaan. Se sallittiin myös minulle kun sitä kysyin, ennen kuin liityin siihen takaisin.


      • huivi
        Sanna kirjoitti:

        Kyllä meidän luterialiseen kirkkoon on kaikki tervetulleita ehtoolliselle, kokemukseni mukaan. Se sallittiin myös minulle kun sitä kysyin, ennen kuin liityin siihen takaisin.

        olla käytäntö oikeasti minunkin kokemuksen mukaan. Kannattaa ottaa ihan rauhassa ja pitkänkin ajan kanssa nämä mihin kirkkoon kuulua -kysymykset. Aika ja omatunto näyttää.


      • hopsuli
        huivi kirjoitti:

        luterilainen kirkko ei jaa ehtoollista kaikille. Periaatteessa pitää olla kirkon jäsen. Olin joskus kuuntelemassa yhtä ekumeniaseminaaria, ja siellä tuli ilmi, että vain vapaakirkolla ja helluntalaisilla on kaikille avoin ehtoollispöytä.

        jos helluntalaiset jakavat ehtoollista kelle tahansa? Vielä 1980-luvun puolivälin jälkeen ei ainakaan saanut muut kuin helluntailaiset. Erityisluvalla tosin sai.


      • Milli
        hopsuli kirjoitti:

        jos helluntalaiset jakavat ehtoollista kelle tahansa? Vielä 1980-luvun puolivälin jälkeen ei ainakaan saanut muut kuin helluntailaiset. Erityisluvalla tosin sai.

        Ainakaan meilläpäin ei ole asiaa helluntaiseurakunnan ehtoolliselle, mikäli ei ole käyntyt aikuiskasteella ja liittynyt johonkin helluntaiseurakuntaan.


      • totisesti
        rousku kirjoitti:

        "Helsingin piispa Wróbel kirjoitti noin vuosi sitten anekirjeen, jossa hän totesi, että aneen voi saada (paitsi rukouksilla tms.), myös lahjoittamalla huomattavan summan rahaa kirkon toimintaan tai hyväntekeväisyyteen. Tässä voidaan tietysti taittaa peistä sanoista, mutta maallikon korvissa se, että jotain saa lahjoitettuaan ensin antajalla huomattavan rahasumman, kuulostaa kyllä aika lailla kaupankäynniltä. Saanhan minäkin kapakanpitäjältä oluen, jos lahjoitan hänelle tietyn euromäärän..."

        Minusta asia ei yksinkertaisesti ole rinnastettavissa; jos aneen saa ylipäätään auttamalla hyvää tarkoitusta (rukouksin, rahallisesti tai muuten), ei ole perusteltua kutsua juuri yhden instanssin (kirkon) avustamista juuri yhdellä tietyllä tavalla (rahalla) aneen "ostamiseksi". Olutta ei saa ihan yhtä helposti.

        jos lahjoittaja ei ole vilpittömästi tekemässä hyvää, vaan lahjoittaa ostomielessä ?


      • suomalainen
        rousku kirjoitti:

        "Helsingin piispa Wróbel kirjoitti noin vuosi sitten anekirjeen, jossa hän totesi, että aneen voi saada (paitsi rukouksilla tms.), myös lahjoittamalla huomattavan summan rahaa kirkon toimintaan tai hyväntekeväisyyteen. Tässä voidaan tietysti taittaa peistä sanoista, mutta maallikon korvissa se, että jotain saa lahjoitettuaan ensin antajalla huomattavan rahasumman, kuulostaa kyllä aika lailla kaupankäynniltä. Saanhan minäkin kapakanpitäjältä oluen, jos lahjoitan hänelle tietyn euromäärän..."

        Minusta asia ei yksinkertaisesti ole rinnastettavissa; jos aneen saa ylipäätään auttamalla hyvää tarkoitusta (rukouksin, rahallisesti tai muuten), ei ole perusteltua kutsua juuri yhden instanssin (kirkon) avustamista juuri yhdellä tietyllä tavalla (rahalla) aneen "ostamiseksi". Olutta ei saa ihan yhtä helposti.

        Jos vaikkapa sakon voisi maksaa rahalla tai työllä, niin eikö maksusta olisi joka tapauksessa kysymys?

        Tässä "anekaupassa" on se hyvä puoli, että siitä ei tarvitse välittää. Yhtä tarpeettomia aneet kuin olutkin.

        Mutta onko erityistä syytä puolustella piispaa? Tyhmästihän piispa toimi aneasiassa.


      • totinenn
        totisesti kirjoitti:

        jos lahjoittaja ei ole vilpittömästi tekemässä hyvää, vaan lahjoittaa ostomielessä ?

        että saanko aneen, jos lahjoitan luterilaiselle kirkolle hyväntekeväisyystöihin suuren summan rahaa ?


      • rousku
        Jariällä kirjoitti:

        Helsingin piispa Wróbel kirjoitti noin vuosi sitten anekirjeen, jossa hän totesi, että aneen voi saada (paitsi rukouksilla tms.), myös lahjoittamalla huomattavan summan rahaa kirkon toimintaan tai hyväntekeväisyyteen. Tässä voidaan tietysti taittaa peistä sanoista, mutta maallikon korvissa se, että jotain saa lahjoitettuaan ensin antajalla huomattavan rahasumman, kuulostaa kyllä aika lailla kaupankäynniltä. Saanhan minäkin kapakanpitäjältä oluen, jos lahjoitan hänelle tietyn euromäärän...

        "Helsingin piispa Wróbel kirjoitti noin vuosi sitten anekirjeen, jossa hän totesi, että aneen voi saada (paitsi rukouksilla tms.), myös lahjoittamalla huomattavan summan rahaa kirkon toimintaan tai hyväntekeväisyyteen."

        Eipä tainnut asia edes olla näin, jos puhumme samasta kirjeestä. http://www.catholic.fi/usko/aneteot.htm :ssä julkaistussa kirjeessä piispa puhuu ainoastaan köyhien hyväksi tehdystä lahjoituksesta.


      • huivi
        Milli kirjoitti:

        Ainakaan meilläpäin ei ole asiaa helluntaiseurakunnan ehtoolliselle, mikäli ei ole käyntyt aikuiskasteella ja liittynyt johonkin helluntaiseurakuntaan.

        helluntaiseurakunnan samaan syssyyn vapaakirkon kanssa. Mutta voi sielläkin olla taas käytäntö päinvastoin niinkuin luterilaisilla on tarkka sääntö kirkkoon kuulumisesta, mutta sitten käytäntö on toista.


      • rousku kirjoitti:

        "Helsingin piispa Wróbel kirjoitti noin vuosi sitten anekirjeen, jossa hän totesi, että aneen voi saada (paitsi rukouksilla tms.), myös lahjoittamalla huomattavan summan rahaa kirkon toimintaan tai hyväntekeväisyyteen."

        Eipä tainnut asia edes olla näin, jos puhumme samasta kirjeestä. http://www.catholic.fi/usko/aneteot.htm :ssä julkaistussa kirjeessä piispa puhuu ainoastaan köyhien hyväksi tehdystä lahjoituksesta.

        Juu, kyllä se on sama kirje. Olet oikeassa siinä, että piispa puhuu huomattavasta rahalahjoituksesta köyhien hyväksi joko seurakuntakolehdissa tai Caritakselle. Kirkon toimintaa ei erikseen mainita (vaikka seurakuntakolehdit tietääkseni yleensä menevätkin seurakunnan toiminnan rahoitukseen). Siteerasin muistinvaraisesti ja väärin. Anteeksi!

        Itse asiaa tämä ei kuitenkaan muuta: Piispa kirjoittaa, että aneen voi saada lahjoittamalla huomattavan summan rahaa. Jos ane annetaan rahasumman - vieläpä huomattavan sellaisen - vastineeksi, on kyseessä mielestäni selkeästi kauppa. Sinä taidat olla toista mieltä?


      • rousku
        Jariällä kirjoitti:

        Juu, kyllä se on sama kirje. Olet oikeassa siinä, että piispa puhuu huomattavasta rahalahjoituksesta köyhien hyväksi joko seurakuntakolehdissa tai Caritakselle. Kirkon toimintaa ei erikseen mainita (vaikka seurakuntakolehdit tietääkseni yleensä menevätkin seurakunnan toiminnan rahoitukseen). Siteerasin muistinvaraisesti ja väärin. Anteeksi!

        Itse asiaa tämä ei kuitenkaan muuta: Piispa kirjoittaa, että aneen voi saada lahjoittamalla huomattavan summan rahaa. Jos ane annetaan rahasumman - vieläpä huomattavan sellaisen - vastineeksi, on kyseessä mielestäni selkeästi kauppa. Sinä taidat olla toista mieltä?

        "Piispa kirjoittaa, että aneen voi saada lahjoittamalla huomattavan summan rahaa. Jos ane annetaan rahasumman - vieläpä huomattavan sellaisen - vastineeksi, on kyseessä mielestäni selkeästi kauppa. Sinä taidat olla toista mieltä?"

        Kyllä, ja syy on se minkä mainitsin. Tilanne olisi hyvinkin eri, jos aneen voisi saada vain lahjoittamalla rahaa. Mutta jos aneita saa ylipäätään tekemällä hyviä tekoja, ei se tee tilannetta kaupankäynniksi että yksi esimerkki hyvästä teosta on köyhien rahallinen tukeminen.


      • rehellisyyden puolesta
        rousku kirjoitti:

        "Helsingin piispa Wróbel kirjoitti noin vuosi sitten anekirjeen, jossa hän totesi, että aneen voi saada (paitsi rukouksilla tms.), myös lahjoittamalla huomattavan summan rahaa kirkon toimintaan tai hyväntekeväisyyteen."

        Eipä tainnut asia edes olla näin, jos puhumme samasta kirjeestä. http://www.catholic.fi/usko/aneteot.htm :ssä julkaistussa kirjeessä piispa puhuu ainoastaan köyhien hyväksi tehdystä lahjoituksesta.

        Rousku, et tietenkään ole piispa Wróbelin ajatusten tulkki, siksi kysyn ihan omaa käsitystäsi: mitä mahtoi tarkoittaa "huomattava summa"? Pitikö sen olla huomattava saajan näkökulmasta vai antajan? Eli vaadittiinko satoja euroja vai jotakin sellaista summaa, joka tuntui antajan budjetissa, vaikka se olisi ollut vain muutama kymppi?
        Itse en tässä tarjouksessa ajatellutkaan lähteä anetta hankkimaan, sen myönnän. Kuitenkin tuo huomattavan summan merkitys periaatteellisesti askarrutti.


      • rousku
        rehellisyyden puolesta kirjoitti:

        Rousku, et tietenkään ole piispa Wróbelin ajatusten tulkki, siksi kysyn ihan omaa käsitystäsi: mitä mahtoi tarkoittaa "huomattava summa"? Pitikö sen olla huomattava saajan näkökulmasta vai antajan? Eli vaadittiinko satoja euroja vai jotakin sellaista summaa, joka tuntui antajan budjetissa, vaikka se olisi ollut vain muutama kymppi?
        Itse en tässä tarjouksessa ajatellutkaan lähteä anetta hankkimaan, sen myönnän. Kuitenkin tuo huomattavan summan merkitys periaatteellisesti askarrutti.

        "Rousku, et tietenkään ole piispa Wróbelin ajatusten tulkki, siksi kysyn ihan omaa käsitystäsi: mitä mahtoi tarkoittaa "huomattava summa"? Pitikö sen olla huomattava saajan näkökulmasta vai antajan? Eli vaadittiinko satoja euroja vai jotakin sellaista summaa, joka tuntui antajan budjetissa, vaikka se olisi ollut vain muutama kymppi?"

        Minusta järki sanoisi, että jälempi vaihtoehto on oikea. Mutta mistään tietyistä euromääristä lienee turha alkaa puhua. Ja aneita nyt saa ilman rahaakin.


      • Sanna
        rousku kirjoitti:

        "Rousku, et tietenkään ole piispa Wróbelin ajatusten tulkki, siksi kysyn ihan omaa käsitystäsi: mitä mahtoi tarkoittaa "huomattava summa"? Pitikö sen olla huomattava saajan näkökulmasta vai antajan? Eli vaadittiinko satoja euroja vai jotakin sellaista summaa, joka tuntui antajan budjetissa, vaikka se olisi ollut vain muutama kymppi?"

        Minusta järki sanoisi, että jälempi vaihtoehto on oikea. Mutta mistään tietyistä euromääristä lienee turha alkaa puhua. Ja aneita nyt saa ilman rahaakin.

        Olisiko tässä pyynössä syynä se että katolinen kirkko ei kerää veroa suomessa ja kuitenkin se tarvitsee rahaa toimiakseen.
        (En ole tuota puhetta lukenut tosin.)

        Täällä pohjoisessa on se ongelma ettei kirkolla omia tiloja eikä edes mahdollisuutta hankkia tiloja kun ei ole rahaa!

        Kokoonnumme ev.lut. seurakuntakeskuksessa.


      • Sanna

        Miten jonkun toisen rukous voi olla "parempi" kuin toisen? "MAria osaa rukoilla paremmin kuin me"?
        Eikö tärkeintä ole että rukous on vilpitön?


      • Turust
        rousku kirjoitti:

        "Rousku, et tietenkään ole piispa Wróbelin ajatusten tulkki, siksi kysyn ihan omaa käsitystäsi: mitä mahtoi tarkoittaa "huomattava summa"? Pitikö sen olla huomattava saajan näkökulmasta vai antajan? Eli vaadittiinko satoja euroja vai jotakin sellaista summaa, joka tuntui antajan budjetissa, vaikka se olisi ollut vain muutama kymppi?"

        Minusta järki sanoisi, että jälempi vaihtoehto on oikea. Mutta mistään tietyistä euromääristä lienee turha alkaa puhua. Ja aneita nyt saa ilman rahaakin.

        että paavi Julius II olisi määrännyt vuonna 1507 ns. Pietarin aneet, joilla kerättiin rahaa Rooman Pietarin-kirkon rakentamiseen.

        Jotain tekemistä aneiden kanssa oli myös katolista kirkkoa aikanaan palvelleella Johann Tetzelillä. Jäävätkö hänen tekonsa yksin hänen viakseen tai mahdolliseksi ansiokseen? Eikö kirkolla todella ollut vähäisintäkään tekemistä anekaupan kanssa?

        Kirjoitit tuossa aiemmin, ettei anekauppa ollut kirkon business. Onko tuo väite kokonaan totta?

        FT Kirsi Salonen on kirjoittanut Nousiaisten kirkkoon liittyen mm. seuraavaa:

        Nousiaisten kirkkoon liittyvä meille asti säilynyt keskiaikainen dokumentti, joka on päivätty 28. maaliskuuta 1377 on varsin merkittävä. Se todistaa nimittäin, että paavi Gregorius XI on myöntänyt 100 päivän aneet kaikille niille, jotka kymmenen seuraavan vuoden aikana vierailevat tiettyinä juhlapäivinä (Henrikin päivä) Nousiaisten kirkossa ja antavat kirkon rakennuskassaan avustuksensa.

        Tämä dokumentti todistaa siitä, että Nousiaisten kirkolla on ollut merkittävä asema Suomessa pyhiinvaelluskirkkona – sitähän varten aneita annettiin. Samalla kertaa paavi on myöntänyt vastaavanlaiset aneet myös Vehmaan kirkolle sekä Turun tuomiokirkolle."

        Ovatko nämä tiedot aneisiin liittyen katolisen kirkon käsityksen mukaan valheita?

        Turust


      • rousku
        Turust kirjoitti:

        että paavi Julius II olisi määrännyt vuonna 1507 ns. Pietarin aneet, joilla kerättiin rahaa Rooman Pietarin-kirkon rakentamiseen.

        Jotain tekemistä aneiden kanssa oli myös katolista kirkkoa aikanaan palvelleella Johann Tetzelillä. Jäävätkö hänen tekonsa yksin hänen viakseen tai mahdolliseksi ansiokseen? Eikö kirkolla todella ollut vähäisintäkään tekemistä anekaupan kanssa?

        Kirjoitit tuossa aiemmin, ettei anekauppa ollut kirkon business. Onko tuo väite kokonaan totta?

        FT Kirsi Salonen on kirjoittanut Nousiaisten kirkkoon liittyen mm. seuraavaa:

        Nousiaisten kirkkoon liittyvä meille asti säilynyt keskiaikainen dokumentti, joka on päivätty 28. maaliskuuta 1377 on varsin merkittävä. Se todistaa nimittäin, että paavi Gregorius XI on myöntänyt 100 päivän aneet kaikille niille, jotka kymmenen seuraavan vuoden aikana vierailevat tiettyinä juhlapäivinä (Henrikin päivä) Nousiaisten kirkossa ja antavat kirkon rakennuskassaan avustuksensa.

        Tämä dokumentti todistaa siitä, että Nousiaisten kirkolla on ollut merkittävä asema Suomessa pyhiinvaelluskirkkona – sitähän varten aneita annettiin. Samalla kertaa paavi on myöntänyt vastaavanlaiset aneet myös Vehmaan kirkolle sekä Turun tuomiokirkolle."

        Ovatko nämä tiedot aneisiin liittyen katolisen kirkon käsityksen mukaan valheita?

        Turust

        "Kuinka minulla on mielikuva että paavi Julius II olisi määrännyt vuonna 1507 ns. Pietarin aneet, joilla kerättiin rahaa Rooman Pietarin-kirkon rakentamiseen."

        Kyllä. Ei määrännyt niitä myytäväksi, vaan myönsi täydellisen aneen niille jotka tunnustivat syntinsä, vastaanottivat Eukaristian ja avustivat Pietarinkirkon rakentamista oman varallisuutensa mukaan.

        "Jotain tekemistä aneiden kanssa oli myös katolista kirkkoa aikanaan palvelleella Johann Tetzelillä. Jäävätkö hänen tekonsa yksin hänen viakseen tai mahdolliseksi ansiokseen? Eikö kirkolla todella ollut vähäisintäkään tekemistä anekaupan kanssa?"

        Tetzeliä voidaan todella pitää anekauppiaana: hän asetti kullekin aneelle tietyn hinnan ja markkinoi - saattoi itsekin ymmärtää - asian hengellisen lahjan sijaan kaupankäyntinä. Mutta sen hän teki ilman kirkon käskyä, joten se jää hänen syykseen (joskin varmasti kirkon syyksi jää asian korjaamattomuus).

        "Kirjoitit tuossa aiemmin, ettei anekauppa ollut kirkon business. Onko tuo väite kokonaan totta?"

        Kyllä.

        "FT Kirsi Salonen on kirjoittanut Nousiaisten kirkkoon liittyen mm. seuraavaa:

        Ovatko nämä tiedot aneisiin liittyen katolisen kirkon käsityksen mukaan valheita?"

        Tuskin. Eipä siinä myymisestä mitään puhutakaan.


      • Turust
        rousku kirjoitti:

        "Kuinka minulla on mielikuva että paavi Julius II olisi määrännyt vuonna 1507 ns. Pietarin aneet, joilla kerättiin rahaa Rooman Pietarin-kirkon rakentamiseen."

        Kyllä. Ei määrännyt niitä myytäväksi, vaan myönsi täydellisen aneen niille jotka tunnustivat syntinsä, vastaanottivat Eukaristian ja avustivat Pietarinkirkon rakentamista oman varallisuutensa mukaan.

        "Jotain tekemistä aneiden kanssa oli myös katolista kirkkoa aikanaan palvelleella Johann Tetzelillä. Jäävätkö hänen tekonsa yksin hänen viakseen tai mahdolliseksi ansiokseen? Eikö kirkolla todella ollut vähäisintäkään tekemistä anekaupan kanssa?"

        Tetzeliä voidaan todella pitää anekauppiaana: hän asetti kullekin aneelle tietyn hinnan ja markkinoi - saattoi itsekin ymmärtää - asian hengellisen lahjan sijaan kaupankäyntinä. Mutta sen hän teki ilman kirkon käskyä, joten se jää hänen syykseen (joskin varmasti kirkon syyksi jää asian korjaamattomuus).

        "Kirjoitit tuossa aiemmin, ettei anekauppa ollut kirkon business. Onko tuo väite kokonaan totta?"

        Kyllä.

        "FT Kirsi Salonen on kirjoittanut Nousiaisten kirkkoon liittyen mm. seuraavaa:

        Ovatko nämä tiedot aneisiin liittyen katolisen kirkon käsityksen mukaan valheita?"

        Tuskin. Eipä siinä myymisestä mitään puhutakaan.

        Kyllä tuo vastaus minulle kovasti kelpaa. Alan hivenen ymmärtää tuota kulttuuria, tytäreni asuttua kymmenisen vuotta katolisessa maassa. Alaston totuus on kultuuri sidonnainen, - niinkuin nainenkin.

        Tämä totuus on vain hyväksyttävä. ;)

        Syyn lukeminen noista vanhoista tapahtumista lienee yleensäkin turhaa. Parhaimmillaan ne ovat mielenkiintoisia tapahtumia ihmiskunnan historiassa.

        Turust


      • huivi
        Sanna kirjoitti:

        Miten jonkun toisen rukous voi olla "parempi" kuin toisen? "MAria osaa rukoilla paremmin kuin me"?
        Eikö tärkeintä ole että rukous on vilpitön?

        ilman muuta tärkeintä, että rukous on vilpitön. Ihan hyvin voi rukoilla suoraan Jumalaa. En ajattele niin että rukous olisi jotenkin parempi, jos pyydän Marialta esirukousta. Minua helpottaa rukoilla niin, mutta rukoilen myös muutenkin.

        Miten Maria rukoilee paremmin? Jos minulla tai jollakin toisella on jokin ongelma, jonka takia tahdon rukoilla, niin minua lohduttaa, että Maria tietää mistä on kysymys, ja Hän myös rukoilee siksi paremmin. Ilman muuta Jumala tietää. Mutta lohduttaahan sekin että jos joku ystäväni tietää. Maria ei ole Jumala, vaikka kirjoitankin hänestä Hän. Hän on niinkuin ystävä, joka välittää. Kuinka Maria voi rukoilla kaikkien niiden lukemattomien katolilaisten pyytämiä rukouksia samaa aikaan? En tietä. Tuonpuoleisessa ja tämänpuoleisessa varmaan pätee eri logiikka, ei ole niin aikaa ja paikkaa kuten meillä. Siellä ollaan todemmin.


      • Sanna
        huivi kirjoitti:

        ilman muuta tärkeintä, että rukous on vilpitön. Ihan hyvin voi rukoilla suoraan Jumalaa. En ajattele niin että rukous olisi jotenkin parempi, jos pyydän Marialta esirukousta. Minua helpottaa rukoilla niin, mutta rukoilen myös muutenkin.

        Miten Maria rukoilee paremmin? Jos minulla tai jollakin toisella on jokin ongelma, jonka takia tahdon rukoilla, niin minua lohduttaa, että Maria tietää mistä on kysymys, ja Hän myös rukoilee siksi paremmin. Ilman muuta Jumala tietää. Mutta lohduttaahan sekin että jos joku ystäväni tietää. Maria ei ole Jumala, vaikka kirjoitankin hänestä Hän. Hän on niinkuin ystävä, joka välittää. Kuinka Maria voi rukoilla kaikkien niiden lukemattomien katolilaisten pyytämiä rukouksia samaa aikaan? En tietä. Tuonpuoleisessa ja tämänpuoleisessa varmaan pätee eri logiikka, ei ole niin aikaa ja paikkaa kuten meillä. Siellä ollaan todemmin.

        Tuo selvensi kyllä... Itse rukoillessani ruusukkoa, huomasin sen että olen keskittyneenpi, ajatukset eivät harhaile.
        Voisiko siihen ikäänkuin rukoilessa kaikkien asioiden puolesta kuvitella Marian rinnalleen...


      • huivi
        Sanna kirjoitti:

        Tuo selvensi kyllä... Itse rukoillessani ruusukkoa, huomasin sen että olen keskittyneenpi, ajatukset eivät harhaile.
        Voisiko siihen ikäänkuin rukoilessa kaikkien asioiden puolesta kuvitella Marian rinnalleen...

        Ja minua on ruusukkoa rukoillessa lämmittänyt myös se, kun olen huomannut, että olen yhtä perhettä kaikkien jo Isän luona olevien siskojen ja veljien kanssa. Jotenkin on mukava kokea se, että elämä ei ole vaan tässä.


      • Sanna
        huivi kirjoitti:

        Ja minua on ruusukkoa rukoillessa lämmittänyt myös se, kun olen huomannut, että olen yhtä perhettä kaikkien jo Isän luona olevien siskojen ja veljien kanssa. Jotenkin on mukava kokea se, että elämä ei ole vaan tässä.

        Elämä mielestäni on "elämää" vasta tämän kuolevaisuuden jälkeen!

        Olen ymmärtänyt asian niin että tämä elämä meille on koetusaikaa, valintojen aikaa ja oppimisen, kasvun aikaa.
        Siirryttyämme tuonpuoleiseen ymmärryksemme kasvaa ja sitten alkaa vasta "elämä".
        Ei tarvitse enää sitten kysellä että "miksi".

        Tämä ajatus monesti lohduttaa ainakin minua.


      • proPiispamme
        suomalainen kirjoitti:

        Jos vaikkapa sakon voisi maksaa rahalla tai työllä, niin eikö maksusta olisi joka tapauksessa kysymys?

        Tässä "anekaupassa" on se hyvä puoli, että siitä ei tarvitse välittää. Yhtä tarpeettomia aneet kuin olutkin.

        Mutta onko erityistä syytä puolustella piispaa? Tyhmästihän piispa toimi aneasiassa.

        syytä puolustaa omaa Piispaa, jos on katolilainen. Katolisuuden ytimessä on uskollisuus omalle Piispalle ja Pyhälle Isälle sekä Pyhälle Raamatun Sanalle.


    • Elisabeth

      siksi en yhdy rouskun tai jariällän semantiikkaan, vaan kehotan Sinua: kuuntele sydäntäsi.
      Sinulla on - ja meillä jokaisella on - henkilökohtainen Jumala-suhde. Se on kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti, kuten sanotaan. Itse en usko aneisiin (ne ovat valistuneelle nykyihmiselle luonnottomia), vaan pidän niitä lähinnä mustana huumorina, joka ei sovi nykyaikaan todellakaan muutoin kuin mustana huumorina.
      Muista siis: Sinulla on henkilökohtainen suhde Jumalaan.
      Jos haluat osallistua hyväntekeväisyyteen, niin se on todellakin hyväntekeväisyyttä ja teet sen hyvästä sydämestäsi. Tai jos haluat rukoilla jonkun ihmisen tai asian puolesta, niin senkin voi tehdä ilman oman voiton pyyntiä, eikö totta.
      Mutta, kuten sanottu: kuuntele sydäntäsi.

      • huivi

        osoittaa ihmisen toiseksi kuin on se valistunut nykyihminen. Kai se jotenkin kuvastaa kirkon ja uskovan suhdetta, ja ehkä sitä kuinka suhde Jumalaan on yhteinen asia, jossa kirkko on tärkeä. En ymmärrä anetta, mutta sen hyväksyn kuitenkin. Kovin arkiselta se vaikuttaa. Hyvän arkiselta.


      • Elisabeth
        huivi kirjoitti:

        osoittaa ihmisen toiseksi kuin on se valistunut nykyihminen. Kai se jotenkin kuvastaa kirkon ja uskovan suhdetta, ja ehkä sitä kuinka suhde Jumalaan on yhteinen asia, jossa kirkko on tärkeä. En ymmärrä anetta, mutta sen hyväksyn kuitenkin. Kovin arkiselta se vaikuttaa. Hyvän arkiselta.

        uskosi ja luulosi tekevät sinut autaaksi. Minä ajattelen toisin.


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset

      Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi
      Maailman menoa
      38
      3662
    2. Riikka Purran kaudella nousi bensan hinta yli 2 euron

      Muistatteko kuinka edellisen vasemmistohallituksen aikana, ns. Marinin aikakaudella, bensiiniä sai 1,3 euron litrahinnal
      Maailman menoa
      27
      3219
    3. Jäikö meidän välit

      Mielestäsi Kesken?
      Ikävä
      65
      2855
    4. Olisipa saanut sinuun

      Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak
      Ikävä
      82
      2677
    5. Miks tän meidän

      Rakkauden on pitänyt olla näin vaikeaa?
      Ikävä
      35
      1748
    6. Mitäs nyt sijoittajat?

      Pörssit laskevat maailmalla Iranin sodan takia ja muutenkin ovat olleet Trumpin vallan alla epävarmat. Ainoa, mikä on no
      Maailman menoa
      80
      1680
    7. Elän vastoin

      Kaikkia arvoja kun en pysy sinusta erossa.
      Ikävä
      28
      1507
    8. muista olla

      VAROVAINEN! m
      Ikävä
      15
      1485
    9. Olisitpa se hellä

      Ja herkkä minkä kuvan sain sinusta irl. Haluaisin että elämässäni olisi sellainen joka arvostaa minua juuri sellaisena k
      Ikävä
      23
      1474
    10. Onneksi on edes yksi kuva

      Susta mitä voin välillä ihastella ja kaipailla sua😔
      Ikävä
      28
      1468
    Aihe