V A L M I S T U S P Ä I V Ä
[Pääsiäisviikon tapahtumien sijoittuminen viikonpäiville Kirjoitusten
mukaan]
Mt 27:62: "Seuraavana päivänä, joka oli valmistuspäivän jälkeinen, ylipapit
ja fariseukset kokoontuivat Pilatuksen luo."
Mk 15:42: "Ja kun jo oli tullut ilta, ja koska oli valmistuspäivä,
se on sapatin aattopäivä."
Lk 23:54: "Ja silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan."
Jh 19:31: "Koska silloin oli valmistuspäivä niin - etteivät ruumiit jäisi
ristille sapatiksi, sillä se sapatinpäi-
vä oli suuri - juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulittujen
sääriluut rikottaisiin ja ruumiit
otettaisiin alas."
Jh 19:42: "Siihen he nyt panivat Jeesuksen, koska oli juutalaisten valmistuspäivä
ja se hauta oli lähellä."
Kaikki neljä evankelistaa kertovat meille, että päivä, jolloin Herra Jeshua
lävistettiin ja haudattiin, oli valmistuspäivä.
Juutalaisessa kalenterissa ei ole valmistuspäivää.
Selittääkseen, mitä tarkoittivat,
he lisäsivät, että päivä oli "ennen sa-
pattia". Päivä ennen sapattia on perjantai, viikon kuudes päivä. Kutsumme
viikon kuudetta päivää nimellä EREV
SHABAT (=sapatti-ilta).
Koska Herran piti olla maan povessa 3 päivää ja 3 yötä - meidän täytyy
joko kieltää ajatus, että valmistuspäivä on
sama kuin Erev Shabat, tai että Herramme ei tarkoittanut, mitä Hän sanoi.
Herran tuli olla "maan povessa" so. haudassa kolme täyttä päivää ja
kolme täyttä yötä, eli 72 tuntia.
Jos valmistuspäivä ei ollut viikon kuudes päivä, so. seitsemättä edeltävä
päivä, joka juutalaisuudessa tunnetaan nimellä
[ EREV ] SHABAT, miksi evankelistat sanovat, että se oli ennen sapattia?
Kysymys on oikeutettu ja annamme siihen vastauksen:
A. Raamattu antaa luettelon kahdeksasta ajanjaksosta, joilla on nimenä
SHABAT ja ne ovat:
1) Viikon seitsemäs päivä, yleinen viikkosapatti;
2) Happamattoman leivän juhlan ensimmäinen päivä, so. Niisan-kuun 15
päivä, PESAH [eli Pääsiäinen];
3) Happamattoman leivän juhlan viimeinen päivä, Niisan-kuun 21. päivä;
4) Esikoishedelmien päivä, joka tunnetaan myös nimellä viikkojuhla SHAVUOT
eli Helluntai;
5) Muistopäivä, joka tunnetaan myös pasuunansoiton päivänä ROSH HASHANAA
- uusi vuosi;
6) Sovintopäivä - JOM HAKIPPURIM [eli "Suuri sovituspäivä"];
7) Lehtimajanjuhlan ensimmäinen päivä, Tishri-kuun 15. päivä, SHUKOT;
8) Juhlakokous, Lehtimajanjuhlan päätyttyä, Tishri-kuun 22. päivä, SHMINI
HA-AZERET eli SIMHAT
TORAA. (Luettelo löytyy 3 Ms 23).
B. Ne, jotka käänsivät alkuperäiset evankeliumit * ei-juutalaisille
lukijoille, täydensivät tekstiä, tehdäkseen sen hel-
pommin ymmärrettäväksi. Näiden täydennysten vuoksi he aiheuttivat ongelmia
meille, sillä alkuperäiset tekstit ovat hä-
vinneet tai tahallisesti tuhotut apostolien ajan jälkeen juutalaisvihamielisten
teologien toimesta. He tekivät kaikkensa
poistaakseen juutalaisuuden ja erottaakseen kristillisyyden siitä niin
kauaksi kuin mahdollista.
Päivä ennen ensimmäisen (Niisan) kuun 15. päivää oli VALMISTUSPÄIVÄ.
Se oli Niisan-kuun 14 päivä, jolloin
pääsiäislammas uhrattiin temppelissä, kuten oli määrätty 2 Ms 12:6 ja
4 Ms 9:2,3. Neljästoista päivä ei ole sapatti,
mutta 15 päivä on. Tämän vuoksi meille kerrotaan, että valmistuspäivä oli
ennen sapattia. Se siitä.
Ongelma on siinä, mille viikonpäivälle valmistuspäivä sattui sinä vuonna.
- Oliko se viikon kuudes - perjantai?
Niisan-kuun 14. päivä sattuu joskus perjantaiksi. Talmudissa sanotaan, että
Hänet lävistettiin 14. päivänä Niisan-kuuta,
joka oli perjantai. Mutta kuten edellä on mainittu, perjantaina tapahtunut
lävistäminen täytyy kieltää.
Evankeliumien huolellinen tarkastelu ilmaisee meille kaksi sapattia: sapatin
Niisan-kuun 15. päivä = happamattoman leivän juhlan ensimmäisen päivän, ["suuren
sapatin" (Jh 19:31)], ja viikkosapatin [Lk 23:56].
Lukekaamme huolelli-
sesti seuraava: Markus mainitsee, että kun Joosef saapui Pilatuksen
luo pyytämään Mestarin ruumista, oli jo ilta (Mk 15:42). Ilta
Jerusalemissa 14. pv Niisankuuta alkaa n. klo 17, jolloin juhlakynttilät
sytytettiin, kaikki työnteko lakkasi ja kaupat suljettiin.
Jh 19:42 käy selväksi, että koska juhla tuli pyhittää (sytyttämällä kynttilät)
ei ollut aikaa mennä yleiselle hautausmaal-
le Öljyvuorelle ja kaivaa hautaa sinne.
Ruumis toimitettiin kiireesti Joosefin
hakattuun perhehautaan, joka oli läheisessä puutarhassa. Hautaukseen osallistujat
palasivat koteihinsa ja asuinpaikkoihinsa, koska ei ollut mitään enempää
tehtävissä.
Lk 23:56 ilmoittaa, että ristiltä oton ja hautauksen todistajina olleet
naiset palasivat koteihinsa tai asuntoihinsa ja valmis-tivat hyvänhajuisia
yrttejä ja voiteita balsamoidessaan Mestarin ruumiin ja "lepäsivät sapatin
päivän lain käskyn mu-
kaan".
Tämä sapatti oli viikkosapatti, viikon seitsemäs päivä, mikä
käy selväksi seuraavan luvun ensimmäisestä
jakeesta (Lk 24:1). Hyvänhajuiset yrtit ja voiteet eivät olleet valmiina
saatavilla, vaan Mk 16:1 sanoo, että ne ostettiin
ja milloin ne ostettiin: kun sapatti oli päättynyt. Tämän täytyy olla
juhlasapatti, ensimmäinen happamattoman leivän
juhlan sapatti [eli "suuri sapatti", Jh 19:31].
Hyvien naistemme palatessa kotiin Golgatalta ja haudalta juhlan pyhitys
oli mennyt ohi, kaupat kiinni, eikä enää voitu mitään ostaa. He pysyivät
kotona ja lepäsivät kuten oli käsketty 3 Ms 23:7.
Tämän sapatin jälkeen
he menivät basaa-
riin, ostivat yrtit ja voiteet, palasivat kotiin, valmistivat ne ja silloin
jo viikkosapatti oli alkamassa, se joka mainitaan
Lk 23:56.
He pysyivät kotona ja lepäsivät. Tämän sapatin jälkeinen päivä
oli viikon ensimmäinen päivä. Tämän päi-
vän aamuna anivarhain he tulivat haudalle aikoen balsamoida Mestarin ruumiin,
mutta hauta oli tyhjä.
Mestarin ruumis ei ollut siellä, sillä Jeshua Mestari oli noussut ylös,
murtanut haudan ja HÄN ELI !
Taaksepäin laskien saamme selville minä viikonpäivänä Mestari ristiinnaulittiin
ja haudattiin:
1) Viikkosapatti, Lk 23:56 - lauantai päivä YKSI
2) Päivä, jolloin hyvänhajuiset yrtit ja voiteet asetettiin
ja valmistettiin - perjantai päivä KAKSI
3) Markuksen sapatti [16:1], joka oli ennen perjantaita, ensimm.
pääsiäispäivä, nimittäin - torstai päivä KOLME
Raamatulliset päivät lasketaan illasta iltaan, auringonlaskusta auringonlaskuun.
Juhlasapatin vuoksi, joka oli pyhitet-
tävä, Mestarin ruumis haudattiin n. puoli tuntia ennen torstain alkamista
so. keskiviikkona. Ruumis lepäsi haudas-
sa tästä ajankohdasta (n. klo 17.00) laskien viikkosapatin iltaan -
joka on lauantai - tasan 72 tuntia eli "kolme
päivää ja kolme yötä", mikä oli profeetta Joonan esikuvassa esitetty totuudellisen
Mestarin sanojen mukaan, ja joka
tarkoitti mitä sanoi ja sanoi mitä tarkoitti.
Mestari nousi kuolleista sapatin lopussa, eikä viikon ensimmäisen päivän
aamuna. Hänen ylösnousemuksensa tosiasia
ja totuus tuli tunnetuksi viikon ensimmäisen päivän aamun sarastaessa,
kun uskolliset naiset tulivat balsamoimaan ja
näkivät tyhjän haudan ja ELÄVÄN HERRAN !
Moshe Ben Meir
Jerusalem I/75
[Pääsiäisviikon tapahtumien sijoittuminen viikonpäiville Kirjoitusten
mukaan]
Mt 27:62: "Seuraavana päivänä, joka oli valmistuspäivän jälkeinen, ylipapit
ja fariseukset kokoontuivat Pilatuksen luo."
Mk 15:42: "Ja kun jo oli tullut ilta, ja koska oli valmistuspäivä,
se on sapatin aattopäivä."
Lk 23:54: "Ja silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan."
Jh 19:31: "Koska silloin oli valmistuspäivä niin - etteivät ruumiit jäisi
ristille sapatiksi, sillä se sapatinpäi-
vä oli suuri - juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulittujen
sääriluut rikottaisiin ja ruumiit
otettaisiin alas."
Jh 19:42: "Siihen he nyt panivat Jeesuksen, koska oli juutalaisten valmistuspäivä
ja se hauta oli lähellä."
Kaikki neljä evankelistaa kertovat meille, että päivä, jolloin Herra Jeshua
lävistettiin ja haudattiin, oli valmistuspäivä.
Juutalaisessa kalenterissa ei ole valmistuspäivää.
Selittääkseen, mitä tarkoittivat,
he lisäsivät, että päivä oli "ennen sa-
pattia". Päivä ennen sapattia on perjantai, viikon kuudes päivä. Kutsumme
viikon kuudetta päivää nimellä EREV
SHABAT (=sapatti-ilta).
Koska Herran piti olla maan povessa 3 päivää ja 3 yötä - meidän täytyy
joko kieltää ajatus, että valmistuspäivä on
sama kuin Erev Shabat, tai että Herramme ei tarkoittanut, mitä Hän sanoi.
Herran tuli olla "maan povessa" so. haudassa kolme täyttä päivää ja
kolme täyttä yötä, eli 72 tuntia.
Jos valmistuspäivä ei ollut viikon kuudes päivä, so. seitsemättä edeltävä
päivä, joka juutalaisuudessa tunnetaan nimellä
[ EREV ] SHABAT, miksi evankelistat sanovat, että se oli ennen sapattia?
Kysymys on oikeutettu ja annamme siihen vastauksen:
A. Raamattu antaa luettelon kahdeksasta ajanjaksosta, joilla on nimenä
SHABAT ja ne ovat:
1) Viikon seitsemäs päivä, yleinen viikkosapatti;
2) Happamattoman leivän juhlan ensimmäinen päivä, so. Niisan-kuun 15
päivä, PESAH [eli Pääsiäinen];
3) Happamattoman leivän juhlan viimeinen päivä, Niisan-kuun 21. päivä;
4) Esikoishedelmien päivä, joka tunnetaan myös nimellä viikkojuhla SHAVUOT
eli Helluntai;
5) Muistopäivä, joka tunnetaan myös pasuunansoiton päivänä ROSH HASHANAA
- uusi vuosi;
6) Sovintopäivä - JOM HAKIPPURIM [eli "Suuri sovituspäivä"];
7) Lehtimajanjuhlan ensimmäinen päivä, Tishri-kuun 15. päivä, SHUKOT;
8) Juhlakokous, Lehtimajanjuhlan päätyttyä, Tishri-kuun 22. päivä, SHMINI
HA-AZERET eli SIMHAT
TORAA. (Luettelo löytyy 3 Ms 23).
B. Ne, jotka käänsivät alkuperäiset evankeliumit * ei-juutalaisille
lukijoille, täydensivät tekstiä, tehdäkseen sen hel-
pommin ymmärrettäväksi. Näiden täydennysten vuoksi he aiheuttivat ongelmia
meille, sillä alkuperäiset tekstit ovat hä-
vinneet tai tahallisesti tuhotut apostolien ajan jälkeen juutalaisvihamielisten
teologien toimesta. He tekivät kaikkensa
poistaakseen juutalaisuuden ja erottaakseen kristillisyyden siitä niin
kauaksi kuin mahdollista.
Päivä ennen ensimmäisen (Niisan) kuun 15. päivää oli VALMISTUSPÄIVÄ.
Se oli Niisan-kuun 14 päivä, jolloin
pääsiäislammas uhrattiin temppelissä, kuten oli määrätty 2 Ms 12:6 ja
4 Ms 9:2,3. Neljästoista päivä ei ole sapatti,
mutta 15 päivä on. Tämän vuoksi meille kerrotaan, että valmistuspäivä oli
ennen sapattia. Se siitä.
Ongelma on siinä, mille viikonpäivälle valmistuspäivä sattui sinä vuonna.
- Oliko se viikon kuudes - perjantai?
Niisan-kuun 14. päivä sattuu joskus perjantaiksi. Talmudissa sanotaan, että
Hänet lävistettiin 14. päivänä Niisan-kuuta,
joka oli perjantai. Mutta kuten edellä on mainittu, perjantaina tapahtunut
lävistäminen täytyy kieltää.
Evankeliumien huolellinen tarkastelu ilmaisee meille kaksi sapattia: sapatin
Niisan-kuun 15. päivä = happamattoman leivän juhlan ensimmäisen päivän, ["suuren
sapatin" (Jh 19:31)], ja viikkosapatin [Lk 23:56].
Lukekaamme huolelli-
sesti seuraava: Markus mainitsee, että kun Joosef saapui Pilatuksen
luo pyytämään Mestarin ruumista, oli jo ilta (Mk 15:42). Ilta
Jerusalemissa 14. pv Niisankuuta alkaa n. klo 17, jolloin juhlakynttilät
sytytettiin, kaikki työnteko lakkasi ja kaupat suljettiin.
Jh 19:42 käy selväksi, että koska juhla tuli pyhittää (sytyttämällä kynttilät)
ei ollut aikaa mennä yleiselle hautausmaal-
le Öljyvuorelle ja kaivaa hautaa sinne.
Ruumis toimitettiin kiireesti Joosefin
hakattuun perhehautaan, joka oli läheisessä puutarhassa. Hautaukseen osallistujat
palasivat koteihinsa ja asuinpaikkoihinsa, koska ei ollut mitään enempää
tehtävissä.
Lk 23:56 ilmoittaa, että ristiltä oton ja hautauksen todistajina olleet
naiset palasivat koteihinsa tai asuntoihinsa ja valmis-tivat hyvänhajuisia
yrttejä ja voiteita balsamoidessaan Mestarin ruumiin ja "lepäsivät sapatin
päivän lain käskyn mu-
kaan".
Tämä sapatti oli viikkosapatti, viikon seitsemäs päivä, mikä
käy selväksi seuraavan luvun ensimmäisestä
jakeesta (Lk 24:1). Hyvänhajuiset yrtit ja voiteet eivät olleet valmiina
saatavilla, vaan Mk 16:1 sanoo, että ne ostettiin
ja milloin ne ostettiin: kun sapatti oli päättynyt. Tämän täytyy olla
juhlasapatti, ensimmäinen happamattoman leivän
juhlan sapatti [eli "suuri sapatti", Jh 19:31].
Hyvien naistemme palatessa kotiin Golgatalta ja haudalta juhlan pyhitys
oli mennyt ohi, kaupat kiinni, eikä enää voitu mitään ostaa. He pysyivät
kotona ja lepäsivät kuten oli käsketty 3 Ms 23:7.
Tämän sapatin jälkeen
he menivät basaa-
riin, ostivat yrtit ja voiteet, palasivat kotiin, valmistivat ne ja silloin
jo viikkosapatti oli alkamassa, se joka mainitaan
Lk 23:56.
He pysyivät kotona ja lepäsivät. Tämän sapatin jälkeinen päivä
oli viikon ensimmäinen päivä. Tämän päi-
vän aamuna anivarhain he tulivat haudalle aikoen balsamoida Mestarin ruumiin,
mutta hauta oli tyhjä.
Mestarin ruumis ei ollut siellä, sillä Jeshua Mestari oli noussut ylös,
murtanut haudan ja HÄN ELI !
Taaksepäin laskien saamme selville minä viikonpäivänä Mestari ristiinnaulittiin
ja haudattiin:
1) Viikkosapatti, Lk 23:56 - lauantai päivä YKSI
2) Päivä, jolloin hyvänhajuiset yrtit ja voiteet asetettiin
ja valmistettiin - perjantai päivä KAKSI
3) Markuksen sapatti [16:1], joka oli ennen perjantaita, ensimm.
pääsiäispäivä, nimittäin - torstai päivä KOLME
Raamatulliset päivät lasketaan illasta iltaan, auringonlaskusta auringonlaskuun.
Juhlasapatin vuoksi, joka oli pyhitet-
tävä, Mestarin ruumis haudattiin n. puoli tuntia ennen torstain alkamista
so. keskiviikkona. Ruumis lepäsi haudas-
sa tästä ajankohdasta (n. klo 17.00) laskien viikkosapatin iltaan -
joka on lauantai - tasan 72 tuntia eli "kolme
päivää ja kolme yötä", mikä oli profeetta Joonan esikuvassa esitetty totuudellisen
Mestarin sanojen mukaan, ja joka
tarkoitti mitä sanoi ja sanoi mitä tarkoitti.
Mestari nousi kuolleista sapatin lopussa, eikä viikon ensimmäisen päivän
aamuna. Hänen ylösnousemuksensa tosiasia
ja totuus tuli tunnetuksi viikon ensimmäisen päivän aamun sarastaessa,
kun uskolliset naiset tulivat balsamoimaan ja
näkivät tyhjän haudan ja ELÄVÄN HERRAN !
Moshe Ben Meir
Jerusalem I/75
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.