KUINKA ON MAHDOLLISTA

KUINKA ON MAHDOLLISTA 4: VALHE, YLIMIELISYYS JA EPÄUSKO

Suomen Tasavallan presidentti Tarja Halonen toimi tunnetusti Suomen komitea DDR:n tunnustamiseksi varapuheenjohtajana. Halonen oli myös hyvin Neuvostoliittomyönteinen. Hän oli muunmuassa vaatimassa Suomen kaupankäynnin sitomista tiukemmin Neuvostoliittoon vapaan eurooppalaisen kaupankäynnin sijaan. Tämän lisäksi tiedämme, Yleisradionkin siitä kerrottua, Halosen läheisten puolue- ja työtovereiden, Kalevi Sorsan ja Erkki Liikasen sotkeutuneen pahemman kerran etujemme vastaiseen toimintaan vuotamalla maamme hallintoon liittyviä tietoja vieraan vallan hyödynnettäväksi. Näistä kahdesta elossa oleva Erkki Liikanen toimii tälläkin hetkellä Suomen Pankissa johtajana presidentti Tarja Halosen nimittämänä.

Kun lisäämme yhtälöön vielä SDP:n savuverhon todennäköisesti kätkemät muut rikokset, sekä sen tosiasian, että Tarja Halonen salaa Suomen kansalta tunnettujen Stasikytkentäisten vaikuttajien nimet (ns. stasi-lista), voimme perustellusti todeta Tarja Halosen olleen ja edelleen olevan voimakkaasti kytköksissä kommunistiseen toimintaan.

Lisätietoja Tarja Halosesta voi lukea esimerkiksi Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tarja_Halonen
http://fi.wikipedia.org/wiki/EEC-vetoomus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiitisen_lista

Kun suomalaisille kertoo Tarja Halosen kommunistikytkennöistä, useimmissa tapauksissa reaktio on lähinnä välinpitämätön: "Se nyt oli sitä aikaa". Toisinaan vastauksena on suoranainen hyökkäys: "Entäs ne amerikkalaiset sitten, kuka selvittäisi kytkennät CIA:han?" Kuinka tällainen välinpitämättömyys on mahdollista? Miksi suomalaiset eivät säikähdä sitä, että heidän johtajaansa epäillään perustellusti kommunismista tai vähintäänkin läheisestä yhteistyöstä kommunistien kanssa?

Näkemykseni mukaan tärkein syy tuohon välinpitämättömyyteen on se, etteivät suomalaiset vielä tänä päivänäkään, oikeasti ymmärrä, mistä kommunismissa oli ja on edelleenkin kysymys. Tämä tietämättömyys johtuu ennenkaikkea siitä, että mediamme ovat Neuvostoliiton nuorassa kasvatettuja propagandakoneita, eivätkä ne siksi ole alkuunkaan riittävästi ja avoimesti käsitelleet sitä puolta todellisuudesta, mikä kommunistien mielestä ei kelvannut näytettäväksi. Sitä mitä ei kerrota, ei ole olemassa. Vuosikemmeniä jatkuneesta valehtelusta ja tiedon pimittämisestä johtuen, meillä ei ole todellista käsitystä keskitysleireistä, murhista, raiskauksista, silpomisista, teurastuksista, kidutuksista, lävistämisistä, teloituksista, pakkosiirroista, kansojen tuhoamisista ja kaikista muista hirveyksistä, mihin kommunistit ovat maailmalla syyllistyneet - ja syyllistyvät yhä.

Me tiedämme natsien hirmuteot, niitä on meille korostettu, mikä sinänsä on aiheellista. Samalla jotakin olennaista on kuitenkin jätetty kertomatta: Kommunistit ovat tehneet saman, mittakaava vain on ollut laajempi. Kommunismin Mustassa Kirjassa (wsoy) esitetyn perustellun arvion mukaan kommunistit ovat surmanneet tähän päivään mennessä ainakin 100 miljoonaa ihmistä mitä hirveimmillä tavoilla. Seuraava kuvateksti on poimittu teoksesta ja se kuvastaa hyvin kommunismiin liittyvää käsittämätöntä pahuutta:

"Maatalouden kollektivoinnissa - suuressa hyökkäyksessä talonpoikaistoa vastaan - Stalin käytti nälkäasetta erityisesti ukrainalaisten nujertamiseksi. Hänen politiikkansa arvioidaan aiheuttaneen tässä yhteydessä 6 miljoonan ihmisen kuoleman. Kaduille kuolleet vainajat olivat Harkovassa 1933 niin tavallinen näky, etteivät ohikulkijat enää piitanneet niistä. Ihmissyöntitapaukset olivat niin yleisiä, että hallitus painatti julisteen, jonka sanoma oli: Oman lapsen syöminen on raakalaisteko!"

Suomalaisten tietämättömyys kommunismin teoista on siis pitkälti seurausta meille propagandan muodossa syötetystä valheesta. Kuitenkin on huomattava, että muutakin tietoa kuin pelkkää propagandaa on olemassa ja siksi olisi väärin etsiä suomalaisten Tarja Halosen kommunistikytkentöihin liittyvän välinpitämättömyyden syitä yksinomaan tietämättömyydestä; Ihminen ei voi sysätä vastuuta tiedonhankinnastaan kenellekään toiselle.

Jotta voisimme ymmärtää paremmin Tarja Halosen ja hänen tovereidensa kommunistikytkentöihin liittyvää välinpitämättömyyttä on meidän propagandan valheiden lisäksi tarkasteltava kahta inhimillistä ominaisuutta: ylimielisyyttä ja siitä usein juontuvaa epäuskoa.

Valhetta, ylimielisyyttä ja epäuskoa on käsitelty oivallisesti Walt Disneyn koiranpentujen juoksukilpailusta kertovassa sadussa "Dalmatialaiset kilpasilla". (The Great Puppy Race).

---

PENTUJEN JUOKSUKILPAILU

Dalmatialaiset kilpasilla on kertomus valheesta, ylimielisyydestä ja epäuskosta. Suomalaisille tämä kertomus on erityisen merkittävä siksi, että siinä kerrotaan, mitä meille tapahtuu, ellemme pidä silmiämme auki ja hyväksy meitä uhkaavan pahuuden olemassa oloa tosiasiaksi.

Tarinan henkilöt voidaan jakaa melko selkeästi hyviin ja pahoihin. Hyvän puolella tarinan päähenkilöitä ovat joukko dalmatiankoiran pentuja. Pentulauma edustaa tyytyväisyydessä ja vastuuttomuudessa elävää, epäitsenäistä ja maailman pahuudesta ymmärtämätöntä kansaa. Hyviä nämä pennut, nämä kansalaiset, ovat ennenkaikkea siinä mielessä, ettei heillä ole pahoja aikeita muita kohtaan. Heitä kuitenkin vaivaa ylimielisyys ja epäusko, mikä on koitua heidän kohtaloksensa. Onneksi yksi pennuista, tarinan varsinainen päähenkilö, Kikero, katsoo maailmaa avoimin silmin ja onnistuu kuin onnistuukiin lopulta pelastamaan koko pentulauman.

Tarinan pääpaha on julma diktaattori ja sydämmetön oman edun tavoittelija, nainen nimeltä Cruella de Vil. Cruella on paitsi paha, myös hullun neuroottinen, mistä kielii hänen dalmatialaisen mustavalkoiseksi värjätyt hiuksensa, voimakkaasti vihreäksi meikatut silmäluomet ja pääkallomainen, irvistävä hymy.

Cruella haluaisi pyydystää dalmatianpennut ja nylkeä heidät turkikseksi. Apunaan pentujen sieppausoperaatiossa Cruella de Vilillä on kaksi kovaa kommunistia, Jesper ja Jasper. Cruella de Vil ei itse ole varsinaisesti kommunisti. Kommunismi on vain yksi hänen mahdollisista keinoistansa omien julmien päämääriensä saavuttamiseksi. Yhtä hyvin hänen keinojansa voisivat olla sosialismi tai uskonnollinen fundamentalismi. Cruella de Vil on siis ennenkaikkea paha, eikä hän siksi kaihda mitään keinoja.

Diktaattoreita:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Diktaattorit

Tarina alkaa, kun dalmatianpennut saavat kuulla kylälle avatun uuden lihakaupan järjestämästä, koiranpennuille tarkoitetusta juoksukilpailusta. Kilpailu kuulostaa pennuista houkuttelevalta, eikä ihme: Voittajalle on luvassa mehevä palkinto, 101 makkaraa! Pennut päättävätkin heti osallistua kilpailuun. Välittömästi pentujen välille syntyy myös kilpailuasetelma: Erityisesti pennut Pipsa ja Kikero ovat aikeissa voittaa koko kilpailun ja niinpä he aloittavat ankaran harjoittelun. Kikerolla on harjoittelussa apunaan myös kaksi ystäväänsä, Rollo ja Laikku.

Tunnelman kohottamiseksi Kikero, Rollo ja Laikku päättävät käydä ihailemassa läheiseen puuhun kiinnitettyä kilpailujulistetta. Julisteessa komeilee kuva herkullisista makkaroista. Kukaan pennuista ei tässä vaiheessa vielä ymmärrä, että juliste on pelkkää PROPAGANDAA ja makkarat pelkkä syötti, VALHE, jolla on tarkoitus houkutella pennut suoraan Cruella de Vilin ansaan.

Makkaroita:
SDP:n sivuilla makkarana tarjoillaan mm. vapautta ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Historia kuitenkin osoittaa SDP:n toimineen savuverhona monenlaiselle maanpetokselliselle ja oikeudenmukaisuuden vastaiselle toiminnalle, kuten esim. Kuusisen, Liikasen ja Sorsan tapaukset kiistatta todistavat. Myös Tarja Halosen toimet Neuvostoliiton ja DDR:n tukijana ovat täydellisessä ristiriidassa vapauden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden kanssa.
http://www.sdp.fi/index.php?mid=770

O.W.Kuusisen julistuksessa luvataan puna-armeijan tuomaa vapautusta. Todellisuudessa Stalin oli julma teurastaja.
http://www.histdoc.net/historia/kuusinen.html

Starttiraha on makkara, jolla houkutellaan ihmisiä yrittäjäksi.
http://www.mol.fi/mol/fi/01_tyovoimapalvelut/10_tuet_ja_avustukset/05_starttiraha/index.jsp
Totuus yrittäjyydestä paljastuu usein pian sen jälkeen, kun makkara on syöty. Pienyrittäjän elämä on Suomessa usein yhtä helvettiä ja palkinnon työstä korjaa joku muu kuin itse työn tekijä.
http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=86329&hakusanat=yritt%E4j%E4

Kilpailupäivää edeltävänä iltana pennut päättävät mennä kotiin lepäilemään. He ovat harjoitelleet ahkerasti ja tarvitsevat hangähdystauon ennen varsinaista koitosta. Luonnostaan maailmasta kiinnostunut ja utelias Kikero päättää kuitenkin käydä vielä vilkaisemassa lihakaupan ikkunassa komeilevia makkaroita. Kaupalle päästyään hän vilkaisee näyteikkunasta ja näkee herkkumakkarat. Lisäksi hän näkee jotakin, mikä saa hänen silmänsä leviämään kauhusta! Kaupan sisällä Kikero näkee kaksi epäilyttävän näköistä hahmoa. Lihakauppias ja hänen vaimonsa ovatkin Jesper ja Jasper, kaksi kauppiaaksi - markkinatalouden valepukuun - sonnustautunutta kovaa kommunistia!

Jesper ja Jasper huomaavat ikkunasta vakoilevan Kikeron ja ajavat tämän karjuen matkoihinsa. He eivät kuitenkaan usko, että pentu voisi kertoa näkemästään muille. Aliarvioidessaan tämän koiranpennun, tämän kansalaisen, he tekevät kuitenkin virheen: Kikero on jo matkalla kertomaan näkemästään toisille pennuille.

Kun Kikero saapuu kotiin, toiset pennut ovat, yllätys yllätys, nukkumassa. He ovat umpiunessa! Kikero herättää Pipsan ja kertoo tälle näkemästään. Pipsa ei kuitenkaan usko Kikeroa vaan sanoo tälle: "Jos et uskalla kilpailla minua vastaan, ymmärrän kyllä. Älä kuitenkaan viitsi keksiä hölmöjä tarinoita siitä, että Cruella aikoo napata meidät". Sama epäusko vaivaa myös laiskanpulleaa Rolloa, joka kehottaa Kikeroa käymään nukkumaan.

Seuraavana päivänä on juoksukilpailun aika. Kikero yrittää vielä epätoivoisesti kertoa asian todellista laitaa toisille, siinä kuitenkaan onnistumatta. Makkaroiden sokaisema Pipsa ei suostu edes siihen, että kävisi vilkaisemassa makkaravatia asettelevia kauppiaita lähempää. Pipsaa vaivaa YLIMIELISYYS. Siksi Kikeron on toimittava yksin ja hän päättääkin seurata Jesperin ja Jasperin touhuja. Kikero näkee, kuinka Jesper ja Jasper virittävät maalinauhan kalliojyrkänteen reunalle. Jyrkänteen alla pentuja odottaa kuorma-auton lava. Voittajalle, kuten muillekin pennuille onkin palkinnon sijaan luvassa nylkeminen!

Jesper ja Jasper huomaavat jälleen Kikeron vakoilut. Jesper huolestuu asiasta, mutta Jasper vain ärähtää tälle: " Olet pöljä! Miten koiranpentu voisi kertoa toisille meidän suunnitelmistamme? Sehän on vain tyhmä koira!" Jälleen kerran he aliarvioivat tämän pennun mahdollisuudet.

Kilpailu alkaa. Pennut säntäävät juoksuun. He ovat täynnä intoa ja nuoruuden sokeaa tarmokkuutta. Pennut eivät ymmärrä olevansa vain hyväuskoisia hölmöjä, harhaan johdettuja, hyväksi käytettyjä hyödyllisiä idiootteja.

Tuhon estämiseksi, Kikero yrittää siirtää maalinauhan uuteen paikkaan, mutta liian myöhään: Pennut juoksevat laumana suoraan alas jyrkänteeltä kuorma-auton lavalle, Jesperin ja Jasperin iloitessa häijysti vieressä. Ainoastaan Rollo, laiskanpulskea ja hidas juoksija ei ehdi maaliin ajoissa ja pelastuu siksi joutumasta lavalle. Kaiken lisäksi Rollo on käynyt ryöstämässä makkarat, joita nyt kuljettaa suussansa pitkänä ketjuna!

Vaikka toiset pennut ovat jo päätyneet ansaan, Kikero ei anna periksi. Hän tönäisee nurin tikapuut, joita pitkin Jesper ja Jasper ovat juuri laskeutumassa alas jyrkänteeltä. Roistot putoavat tikapuilta suoraan kivikkoon. Roistojen menetettyä toimintakykynsä, Kikero avaa nopeasti kuorma-auton lavan takalaudan ja päästää toiset pennut vapaiksi. Juuri silloin paikalle saapuu kuitenkin itse pääpaha, Cruella de Vil. Cruella sulkee takalaudan keskeyttäen pentujen pakoaikeet. Cruella nauraa ilkeästi ja on juuri nousemassa kuorma-auton ohjaamoon kun Kikero saa idean: Hän käskee ylhäällä jyrkänteenreunalla tilannetta seuraavaa Rolloa heittämään tämän kuljettamat makkarat alas. Ja niin Rollo tekeekin: Hän työntää valtavan makkarakasan - Cruellan ja hänen kätyreidensä levittämät valheet - suoraan Cruellan silmille. Cruella de Vil kaatuu maahan ja Kikero kietoo makkaraketjun hänen ympärillensä. Tämän jälkeen hän vapauttaa auton lavalle jääneet pennut ja kutsuu paikalle poliisin. Maanpetturit, viatonta kansaa vastaan vehkeilleet roistot, pidätetään ja pennut pääsevät viettämään omaa makkarajuhlaansa.

---

Tällainen oli siis tarina dalmatialaisten juoksukilpailusta.

Mitä siitä opimme? Tuskin mitään, uskoisin. Ihminen kun ei usko ennen kuin on itse kokenut.

Mutta onko meillä varaa siihen?

---

Ensimmäisessä kirjoituksessani KUINKA ON MAHDOLLISTA 1: SAVUVERHO tarkastelin SDP:n kätkemiä, lähinnä maanpetoksellisiksi luokiteltavia toimia ja kysyin myös, kuinka on mahdollista, että niinkin synkän poliittisen historian omaava henkilö, kuin Tarja Halonen voi toimia tasavaltamme presidenttinä. Linkki osaan 1:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000014106551

Toisessa tekstissä KUINKA ON MAHDOLLISTA 2: PROPAGANDA selvitettiin yleisesti mitä on propaganda. Tekstissä tarkasteltiin myös Venäjän ulkovalloille kohdistamaa propagandaa. Kirjoituksessa vastattiin myös ensimmäisessä osassa esitettyyn kysymykseen Tarja Halosen presidenttiydestä. Linkki osaan 2:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000014106751

Kolmannessa tekstissä KUINKA ON MAHDOLLISTA 3: TSUNAMI tarkasteltiin propagandan levittämiseen valjastettujen medioiden kyvyttömyyttä välittää tietoa katastrofitilanteessa. Linkki osaan 3:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000014106949