EU:sta eroaminen on nousemassa keskusteluun
Tasavallan presidentti Tarja Halonen puuttui 6.12. ruotsinkieliselle radiolle antamassaan haastattelussa asiaan, josta maamme vallanpitäjät ovat tähän asti täysin vaienneet. Hänen mielestään EU:ssa olisi laadittava selvät säännökset siitä, miten EU:n jäsenmaa pääsee halutessaan irtaantumaan syvenevästä eli entistä selvemmin liittovaltioksi kehittyvästä Unionista.
Presidentin huoli on ymmärrettävä. Onhan hän joutunut huomaamaan, miten EU on menettänyt useissa jäsenmaissaan ja näihin kuuluen myös Suomessa kansalaisten kannatuksen. Itävallassa kootaan adressia, jossa vaaditaan kansanäänestystä EU:sta irtaantumiseksi. Britanniassa, Ruotsissa ja Tanskassa kansalaisten selvä enemmistö vastustaa niiden liittymistä EU:n euroalueeseen ja Britanniassa lähivuosina uudelleen valtaan palaavat konservatiivit ovat asettuneet selkeästi maansa itsenäisyyden kannalle EU-liittovaltiota vastaan.
Tätä taustaa vasten on yllättävää, että Keskustaa tukeva Keskisuomalainen leimasi pääkirjoituksessaan 8.12. presidentti Halosen esiin ottaman asian "tämän päivän oloissa enemmän teoreettiseksi kuin käytännön tarpeista nousevaksi".
Eikä tässä kyllin, vaan Keskisuomalainen osoitti samalla äärimmäistä EU-fanatismia pelottelemalla, että EU:sta irtaantuminen - jonka se myönsi kansalaisten sitä vaatiessa mahdolliseksi - aiheuttaisi "yhteiskuntaan kaaoksen, jollaisesta yksittäisen EU-maan olisi hyvin vaikea selviytyä".
Kestämättömän vaikealla kaaoksella uhattiin v. 1994 itävaltalaisia, norjalaisia, ruotsalaisia ja suomalaisia, mikäli ne eivät suostuisi liittymään EU:hun. Kaaoksella ja valuuttakriisillä uhattiin äskettäin myös tanskalaisia, mikäli he äänestäisivät EU:n valuutan, euron hyväksymistä vastaan. Mutta miten kävi? Norjalainen yhteiskunta on EU:n ulkopuolelle jäämisen seurauksena paremmassa jamassa kuin milloinkaan aikaisemmin. Ja Tanskan valuutta vahvistui eikä suinkaan romahtanut kansan torjuttua euron ja jätettyä pelottelun omaan arvottomuuteensa.
EU:sta irtaantuminen sekä paluu Norjan ja Islannin rinnalle EU:n kanssa solmittuun ETA-sopimukseen merkitsee taloudellisen yhteistyön jatkumista EU-maiden kanssa, mutta tekee mahdolliseksi laajojen kansalaispiirien elinehtojen turvaamisen kannalta välttämättömän itsenäisen päätöksenteon ja samalla paluun omaan itsenäiseen raha-, maatalous-, alue-, kauppa- ja ulkopolitiikkaan.
Keskisuomalaisen pääkirjoituksen laatija on samalla tasolla kuin ne poliitikot ja kirjoittajat, jotka Venäjällä maaliskuussa 1917 tapahtuneen vallankumouksen jälkeen vaativat Suomea pysymään autonomisena valtiona uuden porvarillisen Venäjän yhteydessä väittäen, että itsenäisyys ja Venäjästä irtautuminen johtaisi voittamattomiin vaikeuksiin. Maalaisliiton silloinen aatteellinen johtaja oli asiasta ehdottomasti toista mieltä, mutta hän ei toiminutkaan maan rajojen ulkopuolelta tulevien ohjeiden mukaan, niin kuin Keskustan nykyinen johto ja sitä myötäilevien lehtien päätoimittajat tekevät.
Eurofanaatikkojen vastustuksesta huolimatta EU:sta eroaminen on useissa Unionin jäsenmaissa nousemassa ajankohtaiseksi keskusteluaiheeksi
Tasavallan presidentti Tarja Halonen puuttui 6.12. ruotsinkieliselle radiolle antamassaan haastattelussa asiaan, josta maamme vallanpitäjät ovat tähän asti täysin vaienneet. Hänen mielestään EU:ssa olisi laadittava selvät säännökset siitä, miten EU:n jäsenmaa pääsee halutessaan irtaantumaan syvenevästä eli entistä selvemmin liittovaltioksi kehittyvästä Unionista.
Presidentin huoli on ymmärrettävä. Onhan hän joutunut huomaamaan, miten EU on menettänyt useissa jäsenmaissaan ja näihin kuuluen myös Suomessa kansalaisten kannatuksen. Itävallassa kootaan adressia, jossa vaaditaan kansanäänestystä EU:sta irtaantumiseksi. Britanniassa, Ruotsissa ja Tanskassa kansalaisten selvä enemmistö vastustaa niiden liittymistä EU:n euroalueeseen ja Britanniassa lähivuosina uudelleen valtaan palaavat konservatiivit ovat asettuneet selkeästi maansa itsenäisyyden kannalle EU-liittovaltiota vastaan.
Tätä taustaa vasten on yllättävää, että Keskustaa tukeva Keskisuomalainen leimasi pääkirjoituksessaan 8.12. presidentti Halosen esiin ottaman asian "tämän päivän oloissa enemmän teoreettiseksi kuin käytännön tarpeista nousevaksi".
Eikä tässä kyllin, vaan Keskisuomalainen osoitti samalla äärimmäistä EU-fanatismia pelottelemalla, että EU:sta irtaantuminen - jonka se myönsi kansalaisten sitä vaatiessa mahdolliseksi - aiheuttaisi "yhteiskuntaan kaaoksen, jollaisesta yksittäisen EU-maan olisi hyvin vaikea selviytyä".
Kestämättömän vaikealla kaaoksella uhattiin v. 1994 itävaltalaisia, norjalaisia, ruotsalaisia ja suomalaisia, mikäli ne eivät suostuisi liittymään EU:hun. Kaaoksella ja valuuttakriisillä uhattiin äskettäin myös tanskalaisia, mikäli he äänestäisivät EU:n valuutan, euron hyväksymistä vastaan. Mutta miten kävi? Norjalainen yhteiskunta on EU:n ulkopuolelle jäämisen seurauksena paremmassa jamassa kuin milloinkaan aikaisemmin. Ja Tanskan valuutta vahvistui eikä suinkaan romahtanut kansan torjuttua euron ja jätettyä pelottelun omaan arvottomuuteensa.
EU:sta irtaantuminen sekä paluu Norjan ja Islannin rinnalle EU:n kanssa solmittuun ETA-sopimukseen merkitsee taloudellisen yhteistyön jatkumista EU-maiden kanssa, mutta tekee mahdolliseksi laajojen kansalaispiirien elinehtojen turvaamisen kannalta välttämättömän itsenäisen päätöksenteon ja samalla paluun omaan itsenäiseen raha-, maatalous-, alue-, kauppa- ja ulkopolitiikkaan.
Keskisuomalaisen pääkirjoituksen laatija on samalla tasolla kuin ne poliitikot ja kirjoittajat, jotka Venäjällä maaliskuussa 1917 tapahtuneen vallankumouksen jälkeen vaativat Suomea pysymään autonomisena valtiona uuden porvarillisen Venäjän yhteydessä väittäen, että itsenäisyys ja Venäjästä irtautuminen johtaisi voittamattomiin vaikeuksiin. Maalaisliiton silloinen aatteellinen johtaja oli asiasta ehdottomasti toista mieltä, mutta hän ei toiminutkaan maan rajojen ulkopuolelta tulevien ohjeiden mukaan, niin kuin Keskustan nykyinen johto ja sitä myötäilevien lehtien päätoimittajat tekevät.
Eurofanaatikkojen vastustuksesta huolimatta EU:sta eroaminen on useissa Unionin jäsenmaissa nousemassa ajankohtaiseksi keskusteluaiheeksi
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kävele sinä vaan jalat tukevasti ilmassa...
Tietääkseni EU:iin liittyminen on paljon ajankohtaisempi ongelma kuin siitä eroaminen. Mieleeni nousee ainakin keskisen Euroopan maista Tsekki, Unkari ja Puola sekä Baltian maat. Kaikki ovat jättäneet jäsenhakemuksen ja toivovat jäsenyyden toteutuvan mahdollisimman pian. Itse asiassa ne kilpailevat jopa siitä missä järjestyksessä pääsevät neuvottelemaan liittymisestä. Muutkin entisen itäblokin maista haikailevat jäsenyyttä. Tätä taustaa ajatellen Suomen eroaminen unionista ei taida olla kovin realistinen ajatus (vaikka se onkin joillekin pakkomielle)...
Eipä taida sullakaan olla paljon järkee.
Tietysti kaikki köyhät entisen itäblokin maat haluavat liittyä euroopan uniooniin koska ne saavat sieltä järjettömästi (satoja miljardeja euroja) rahaa noin vuosikymmenen ajan liittymisen jälkeen. Ja kuka sen maksaa? No tietysti Suomi ym. nöyrät hyvinvointimaat. Suomalaiset on tyhmiä.
No, parinkymmenen vuoden päästä on oleva itku ja hammasten kiristys tämän eurososialismin seurauksena. Tulee köyhät ajat...
Elät selvästi menneisyydessä. On se kumma juttu kuinka monia EU:n vastustajia näyttää pelottavan se että entiset sosialistimaat ovat pääsemässä jaloilleen. Järkevästi ajatellen meidän pitäisi iloita niiden demokraatia-ja talouskehityksestä.
Monet entisen itäblokin maat ovat kovaa vauhtia vaurastumassa. Kyse ei todellakaan ole mistään kehitysmaista. Tsekki ja Unkari alkavat olla vertailukelpoisia muun Euroopan kanssa samoin kuin Viro ja Latvia. Muut tulevat hieman perässä. Tottakai kaikki maat ovat tervetulleita EU:iin.
Suomalaiset joutuvat hyväksymään sen että maamme on nettomaksaja. Yleensä jäsenmaksut kuuluvat kaikenlaisten yhteisöjen normaaliin toimintaan. Ei EU ole mikään poikkeus. Kumma juttu että siitä nostetaan jatkuvasti haloota. Tosin tällä palstalla huomaa kuinka ex-kommunistit ja uusnatsit sekä kaikenkarvaiset hihhuliuskovat vastustavat EU:a mitä kummallisimmilla perusteilla.
Omat perustelusi jos niitä olet edes esittänyt ovat varsin kummia. Hyvinvointivaltiostamme ei ole enää jäljellä juuri mitään maassa on suurtyöttömyys ja itsenäisyytemme on mennyt kiitos EU:n, joka käyttää ylitä valtaa maassamme. Pitäsikö meidän vielä luovuttaa kansallis omaisuutemme Itä-Euroopalle? Väität myös että Tsekki, Unkari, Latvia, ja Viro ovat vertailukelpoisia EU maiden kanssa vierailu Virossa saattaisi arvartaa mailman kuvaasi. Myönnän tosin että on vain ajan kysymys milloin suomalaisten köyhien asema on yhtä huono.
Ei monia isoja asioita mitata rahassa! Punnitset koko EU touhua valuutalla, joka on ymmarettava mutta kuitenkin hyvin suppea lahestymistapa. On raha tietenkin se mika tavallista kansalaista lahes eniten kiinnostaa. Kaikki mitataan nykyisin rahassa, nyt ja heti. Ei olla kiinnostuneita katsomaan korkeammalta ja kauemmaksi!
Niin, olisi mukavaa jos selvittaisit syvallisesti ja ajan kanssa mista lahtokohdista Euroopan yhdentyminen aikoinaan alkoi. Ja etta onko moisia syita ehka tana paivanakin seka monia uusia. Oli silloin 50 luvulla kaksi maailman sotaa takana ja kymmenia ja taas miljoonia kuolleita. Herasi vahva halu "ETTEI ENAA KOSKAAN"! Laitettiin tarkeat hiilivarat ylikansallisen organisaation alle, silla juuri niistahan oltiin tapeltu jo lukuisat kerrat. jne. jne.
Norja on minusta aika ontuva esimerkki. He ovat taloudellisesti erittain riippumattomia, sikali kun oljyn hinta pysyy korkealla.
Jutustasi paatellen iso osa Eurooppaa funtsii yha enemman Euroopasta irtautumista. Mutta ne gallupit mita mina olen viimeeksi nahnyt osoittavat etta useimmissa maissa enemmiston ihmisista olevan melkoisen myonteisia EU:lle. Kritiikin lisaantyminen aika ajoin on tietenkin luonnollista, seka se ettei kaikkia voi koskaan miellyttaa.
Totta sekin etta taidat olla yha selvempi seterotyyppi monesta muustakin Eurooppalaisesta. Vain se ratkaisee paljonko MINA hyodyn EU:sta elamisen laadun kohoamisena tai vaikka vain, rahallisesti ratkaisee. Muusta viis. Jos tama trendi kasvaa kansan keskuudessa voidaan todellakin sanoa joskus hyvasti koko EU:lle ja tapella jalleen keskenamme koko manner maan tasalle. Onhan selvaa etta mita itsekkaampia olemme sen vahemman haluamme ajatella solidaarisuutta laajemmin ja ajatella asioita syvellisemmista motiiveista kasin.
Tama on oma rajallinen mielipiteeni asiasta. Omasta puolestani en toivo jotain Euroopan Yhdysvaltoja, koska en usko sen toimivan taalla. Mutta uskon syvaan yhteistyohon, jota kautta kaikki lopulta hyotyvat myos elintason kohoamisena kestavalla tavalla.
Ole johdonmukainen ja vaadi saman tien paluuta kaupunkivaltioiden aikakauteen, milloin Euroopassa niitä taisi olla parisentuhatta. Saman tien oli lukuisia paikallisia aikoja, rahoja, tulleja, virkamiehiä, sotia jne.
Ei, kehitys kulkee vääjäämättömästi kohtia Globaalia taloutta ja maailmavaltiota. EU on vain väliaskel kehityksessä maailmankansalaisuutta kohti.
Talouden , teknologian, tieteen ja kulttuurin vaatimukset ajavat tähän.
Joskus EU:n USA:n Japanin, Kiinan, Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Austraalian mantereen suuret taloudelliset glusterit sulautuvat yhteen.
Tämä netti on yksi tekijä,joka vahvistaa yhtymistä.
Liittyessä luvattiin suomelle paljon rahaa ja muuta hyvää. Toisin kävi. Suomi on kuulunut koko ajan niihin "antajiin". Lukekaa Turun Sanomien juttu aiheesta, ehkä se muuttaa kantanne.
Onhan EU:ssa muitakin aspekteja kuin vain rahan liikkuminen. On helpomi liikkua maasta toiseen jne.
Kuka sitten mitakin arvostaa on jo toinen juttu. Omasta puolestani olen erittain tyytyvainen ettei tarvii pelleille 10:n eri maan kolikkojen kanssa kun lahtee reissuun. (Euroopassa on paljon nahtavaa, eika EU:n kulttuurien kirjoa poista. Valtioiden roolin lieva heikentyminen itse asiassa tarjoaa vain alueellisille intresseille mahdollisuuden nousta esiin.)
Jos vain suppeasti rahasta puhutaan niin Suomi on mielestani jo nyt saanut paljon EU:lta. Jos vauraus nousee jatkossa kotomaassa nopeammin kuin muualla Euroopassa niin luonnollisesti yhteistyon merkeissa olemme suurempia antajia kuin ottajia jos rahasta puhutaan. Sitten kun meilla on ahdinko saamme vastaavasti tukea naapureilta. Eiko tama ole hyva juttu? Solidaarisuutta jossain mielessa? Tietenkin se oma jarki sanoo etta kun menee huonosti on muiden autettava. Mutta kun itsella menee lujaa ja muilla huonosti ajatellaan etta ottakoon nuo laiskat tilanteesta opiksi ja tehkoon kovemmin toita.
Asiassa on monia ulottuvuuksia.