Usein ainakin vapaiden suuntien keskuudessa uskoa markkinoidaan sillä että se tuo elämään tarkoituksen.
Usein annetaan ymmärtää että usko vastaa kysymykseen: "Mikä on elämän tarkoitus?"
Haluaisin nyt jo vihdoin tietää, että MIKÄ elämän tarkoitus on?
Kertokaapas!
Usein annetaan ymmärtää että usko vastaa kysymykseen: "Mikä on elämän tarkoitus?"
Haluaisin nyt jo vihdoin tietää, että MIKÄ elämän tarkoitus on?
Kertokaapas!
Vastaukset 37
Vanhimmat
..on 'elää pyhityskeskeistä elämää veren suojeluksen alla katseesi suunnaten.." plää plää plää.
Oliko tuttuja termiittejä.. =)
nauttia siitä sekä sitten vielä päälle se murheen karkoitus.
Siinä sinullekin tarkoitusta, laiska työtä tekemätön ihminen on turhanaikainen luomus.
elämä on kovaa ja taivaaseenkaan ei pääse, on se niin kurjaa, joten tehdäänpäs muillekin kurja olo, ei niiden muidenkaan tarvitse olla autuaita kun toi katkeruuden jumala niin mukavasti sieluu hivelöö...
ollut palstalla paljonkin,etkä vieläkään ole edes sitä saanut haraviisi?
Sanotaan näin,siitä mitä kysyit.
Jumala on meidät tänne planeetallemme asettanut määrättyä tarkoitusta varten,usko vaan,että olemme täällä tarkoin määrättyä tarkoitusta ja ,määrättyä aikaa varten.
Jokaisella on elämä,yksi ainoa elämä elettävänä,ihmeellinen elämä on jokaisella,ainutkertainen ja laatuinen,joka vääjäämättömästi lyhenee joka hetki,loppuansa kohden,ei ole voimaa,ei valtaa,ei viisautta,ei keksintöä,mahdotonta on pysäyttää aikaa.
Ja kuinka lyhyt se loppujenlopuksi onkaan?
Jokainen on varmaan kuullut tarinan linnusta,joka kuljetti nokassaan yhden hiekkajyväsen joka päivä salpauselän hiekkaharjulta australiaan,mitenkähän kauan siinä menisi,että salpauselkä olisi siirretty vaikka Wiktoria järven rannalle?
Eikä sekään aika olisi kuin silmän räpäys iankaikkisuuteen verrattuna.
Saati sitten elinikämme,miten lyhyt se onkaan,se on vain rahtunen,Jumalan ajassa ei sitäkään.
Ja me sanomme,se ja se on luvattu,että tapahtuu,ja ajatella,2 tuhattavuotta on mennyt,eikä mitään ole tapahtunut,ei ole Jeesus tullut?
Meillä on aika täällä valita ,missä vietämme iäisyytemme,siksi me olemme täällä,olemme osa Jumalan suuresta suunnitelmasta,jonka keskipisteenä on Jeesus Kristus Jumalan Poika.
Hänessä ovat kaikki luodut,Hänessä pysyy kaikki voimassa,tuntuu sitten meistä ihan miltä tahansa.
Jumalan suunnitelma vaan etenee tarkalleen Hänen aikataulunsa mukaisesti,atomisekunnin tarkkuudella.
Aikakin on annettu maitävarten.
Johannes oli Patmoksella,autiolla yksinäisellä saarella,ihan yksin.
Meri eroitti hänet muusta maailasta,meri oli hänelle vapaudenriistäjä,rajoittaja,hänen oli mahdotonta päästä saareltaan yli meren asuttuun sivlisaatioon.
Siksi hän kirjoitti,ei ole enää aikaa,eikä MERTA.
Hän iloitsi tulevasta,ei enää eroa ei kuolemaa,ei itkua eikä parkua,kaikki entinen on mennyt,kaikki on muuttunut uudeksi,eikä entiset ajatuksiin astu.
Hän tiesi,molemmat äärialat.
Riemuitsi siitä,että aika kerran loppuu,eikä ole merta,joka eristää ystävistä ja elämästä.
Onhan meillä kaikilla oma "Patmoksemme",mikä kelläkin?
Mutta sitten kun aika täyttyy,Jumalan määräämä luku on sisälle tullut,päättyy joka-ikisen uskovaisen "Patmos",eristys elämästä ja ystävistä,kiusat ja vainot,sairaudet ja puutteet,kaikkinainen raihnaus on silloin poissa,eikä ne sitten enää ajatukseen astu.
Olemme Jumalan suunnitelmassa,eikä Jumala ole meidän sunnitelmassa,niikuin me mielellämme komentelemme Jumalaa,milloin mitenkin.
Jokaienen ihminen on Hänen suunnitelmaansa tekemässä,tahtoi tai ei.
Se,että on saanut syntyä tänne,on päässyt mukaan Jumalan suunnitelmaan.
Jeesus ratkaisee jokaisen kohtalon,missä kukin iäisyytensä viettää.
Suhde Jeesukseen ratkaisee ajan ja kaiken loppuessa mikä on kotimme ?
Onko se Jumalan taivas,tai taivaan vastakohta,mieti itse,mikä on hyvän ja kauniin ja onnellisuuden,hyvinvoinnin,terveyden,iankaikkisen elämän Jumalan luona,ja kaiken tähän verrattavan vastakohta?
Siinä,että olemme ja elämme on elämän tarkoitus,elämä itsessään on Jumalan tarkoitus ihmiseen nähden.
Jumala tarvitsee meitä,ja palkitsee jokaisen ruhtinallisesti,jokaisen joka tahtoo ottaa Jumalan vastaan Jeesuksessa Kristuksessa,siinä rakastetussa Jumala on valmistanut kodin jokaiselle omaan valtakuntaansa,ethän vaan kulkeudu ohitse epäuskosi tähden.
Jumalan suunnitelma viedään päätökseen,Hän sen tekee,uskoimmepa sen tahi emme,ei miedän mielipiteet hidasta,saati estä Jumalaa viemästä suunnitelmaansa päätökseen. Usko pois !
Missä ihmeen pusikossa olet elämäsi viettänyt?
Kiteytettynä: Elämän tarkoitus on päästä yhteyteen Jumalan kanssa ja pysyä siinä yhteydessä. Jumalan yhteyteen pääsee Jeesuksen Kristuksen kautta.
Yhteys elävään Jumalaan aikaansaa hyviä asioita omassa ja lähimmäisten elämässä, jos ihminen haluaa olla Jumalan johdatuksessa ja hoidossa.
Luther opetti, että "elämän tarkoitus on Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen".
Viisaita opetti meille pakanoille, mutta luontainen itsekkyytemme (tuo väsymätön halumme olla oman itsemme ja elämämme herra ja jumala) sokaisee silmämme ja pimentää ajatuksemme tältä totuudelta. Ja kuitenkin - Hän ei ole kaukana yhdestäkään meistä.
Sanon tämän jälleen kerran, että sillä hetkellä kun sinä (kuka tahansa lukija) tahdot totella Herraa Jeesusta, panee Jumala kaukaisimmankin tähden viimeisimmänkin hiekanjyväsen palvelemaan sinua voidaksesi toteuttaa Hänen hyvän tahtonsa.
Elämän tarkoitus on palata Jumalan yhteyteen, sillä yhteyttänsä varten Hän meidät loi, ts. elämään pyhää elämää. Raamatun ilmoitus on läpitunkevasti tämä, että meidät on luotu pyhyyttä varten. "Olkaa pyhät, sillä Minä olen pyhä!" Me ihmiset osaamme saivarrella ja selitellä (saatana sen aloitti jo kauan sitten toteammalla, että "onkos Jumala todella sanonut"), mutta voimme palata alkuperäiseen osaamme ja pysyä asiassa; se on pyhyys.
50 vuotta jaaritteluja ja arveluja talon pihamaalla ei johda kokemusperäiseen tosi tietoon talon sisätiloista, mutta tottelemalla Jumalaa voimme olla muutamassa minuutissa niitä viisaampia, jotka vuosia ovat seisseet talon ulkopuolella pohtimassa sisällä vallitsevaa asiaintilaa. Me emme pääse selville elämän sisimmästä olemuksesta ja sen tarkoituksesta muulla tavoin kuin tottelemalla Jumalaa; Hänelle riittää 5 minuuttia ja paljon vähempi silmänräpäyksen rahtu. "Katsokaa Minuun ja te olette pelastuneet", sanoo Herra. Ystävät, tämä ei ole saivartelua ja sanailua, tämä on uskoa. Katso ja pelastu. Kaikki on valmista.
Hyvää tiistaipäivää kaikille lukijoille ja muistammehan tänään ystäviämme ja läheisiämme erityisesti, kun päivä on nimetty Ystävänpäiväksi. Jos tahdot, voit astua askeleen edemmäs, ja siunata niitä, jotka sinua parjaavat ja kiroavat. Sen sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle julkisesti.
Yhdessäkään viestissä ei vastata muuta kuin siihen, mikä on viestin kirjoittaman henkilön oma valinta hänen oman elämänsä tarkoitukseksi.
Näissä vastauksissa siis vastataan kysymykseen: "Mikä on sinun elämäsi tarkoitus?"
Minä en kysynyt sitä.
Minä kysyin: "Mikä on elämän tarkoitus?"
Siis: miksi elämää on olemassa? Jos uskot että Jumala on luonut ihmisen ja elämän, niin miksi Hän on luonut elämää?
Jos tähän ette osaa uskovaiset vastata, niin eikö ole silloin aikamoista harhaanjohtamista markkinoida omaa uskoa väittämällä että se antaa vastauksen siihen mikä on elämän tarkoitus?
Kun seuraavan kerran mainostatte uskoanne sillä, että se antaa elämälle tarkoituksen, kehottaisin teitä käyttämään ilmaisua "Usko antaa MINUN elämälleni tarkoituksen".
Kuinka mettäläinen ja miten tynnyrissä sinä olet kasvanut? Nosta pääsi ala elämään pakana!
Elämän tarkoitus on,että sinä,minä,jokainen elämme,elämän tarkoitus on itse elämässä,siinä,että olet saanut syntyä tänne,yhtähyvin sinun paikallasi vois olla joku toinen,olet valittu ELÄMÄÄN!
Mitä muuta tarkoitusta voisi olla?
Olet sisällä Jumalan valtavassa suunnitelmassa,siinä on elämän tarkoitusta riittämiin,sinulla on iankaikkinen elämä itsessäsi,tämä ajallinen elämä on vain välivaihe,se jatkuu kuolemankin jälkeen,todellisempana kuin täällä ajassa konsanaan?
Tottakai on tarkoituksellista puhu juuri sinun,joka kysyt,mikä on juuri sinun elämän tarkoitus,siinä samassa olemme jokainen,joka koskee sinua,elämän tarkoitusta arvioidessa,koskee jokaista.
Elämän tarkoitukseen kuuluu myös se,että et kadota mahdollisuutta viettää iankaikkisuus Jumalan ja Hänen ystäviensä seurassa.
Jumalan tahto on,että sinäkin,jokainen ,pelastuisi,saisi ikuisen taivaspaikan,se on Jumalan tahto,kysymys vaan kuuluu,sinulle,jokaiselle,vastaatko, vastaammeko Jumalan kutsuun myöntävästi ?
Usko tai älä,mutta elämäsi suurin kysymys on juuri tuo,mitä vastaat Jeesukselle?
Mieti sitä,siinä on elämäsi tarkoitus,ja jos vastaat myöntävästi,olet Jumalan suunnitelman silmäterä,yksi miljoonista.
Vaikka en kirjoittanutkaan vastaustani varsinaisesti Sinua tarkoittaen niin kyllä kai suomen kieltä ymmärrät.
Elämän tarkoitus on pyhyys. Pyhyys on elämän tarkoitus. Pyhyyttä varten olemme olemassa. Miten ihmeessä suomen kielen sanat eivät mene perille...siksi, että pitää ottaa se keromani yksi askel sanahelinän ja jahkaamisen joutavasta maailmasta todellisuuteen. Tee se ja saat elää etkä kysy elämän tarkoituksesta koska olet tuon askeleen otettuasi elämän tarkoitus, se on; pyhä.
Lähden nyt asioille. Päivän jatkoja!
suomen jukka.finlantia on paljastanu terävät leijonankyntensä ja murisee
jos uskot sellaiseen.
Meille on opetettu maailman luomisesta mutta ei siinä elämän tarkoitusta opetettu.
Jumala teki mitä teki ja kysymällä häneltä voit päästä perille elämän tarkoituksesta.
Kun ihminen makoilee kuolinvuoteellaan ja katselee elettyä elämää huomaa hän viimeistään siinä vaiheessa kuinka turhaa kaikki on ollut.
Jumala ei makoile koskaan kuolinvuoteellaan ja ei siten voi katsoa elämäänsä taaksepäin.
Jumalan tarkoituksista ei kukaan selväjärkinen saa tolkkua.
Parasta on vain miettiä oman elämän tarkoitusta ihan huvin vuoksi. Aivot saavat työtä ja jaksavat ponnistella aina sinne kuolinvuoteelle asti.
Synnytään lisäännytään kuollaan.
Mikä ertyisasema ihmisellä muka on.
palaan joskus aiheeseen, kun alan ymmärtämään asiaa..
vain pääsykoe elämään.
Taitaa olla niin ettei tää meidän tietoisuuden taso anna mahdollisuuksia ymmärtää saati antaa vastauksia kysymykseen tässä ymmärryksessä. Konkreettinen vertailukohta elämään todistettavasti muualla maailmakaikkeudessa helpottais maapallon ihmisen ja elämän pohtimista. Toistaiseksi polla ei riitä, kuin antamaan vastauksen: itse elämällä ei ole varsinaista tarkoitusta. Kuitenkin jokainen voi pohtia asiaa kohdalleen, jolloin vastaaminen on helpompaa:
Elämän tarkoitus on elää. Tyytyväinen elämä.
Kuka tarvitsee siihen Jumalan tai Jeesusta, kuka paljon tietoa, kuka joukon ystäviä ympärilleen jne.. Kaikki varmasti pitävät myös rakkaudesta, suuntaan tai toiseen.
käsin määriteltynä elämän tarkoitus on rakastaa Jeesusta. Jeesukseen kohdistuva rakkaus on vääjämättä pois ihmisiin kohdistetusta rakkaudesta ja empatiasta. Koska Jeesus objektina on vieläpä kaiken lisäksi epätodellinen, voidaan monien hihhulien kohdalla puhua täydellisestä rakkaudettomuudesta. Jeesuksen palvonta ylimpänä elämälle merkitystä antavana tekijänä tulee esille monien kirjoittajien kommenteista. Esimerkkeinä mainitsen Ritarin, frihetin ja hansutuulian, jotka tuomitsevilla ja osin halventavillakin kommenteillaan eivät vakuuta siitä, että Jeesuksen palvelemisen valinta elämän tarkoitukseksi tekisi ihmisestä suvaitsevaisen ja ystävällisen.
voisin kirjoittaa sen version elämän tarkoituksesta, mikä opetetaan helluntaiseurakunnissa.
Alussa oli vain Jumala ja kaikki oli hyvin.
Enkeliruhtinas Lusifer lankesi, ja mukaan tuli myös paha.
Jumala päätti luoda ihmisen omaksi kuvakseen, eli olioksi, jolla on oma vapaa tahto.
Nyt ihmisellä oli mahdollisuus valita hyvän ja pahan välillä.
Jumala halusi, että hantä palvovat ihmiset vapaasta tahdostaan, ja ihmisellä on myös mahdollisuus valita väärin, eli olla palvelematta Jumalaa.
Tämä maanpäällinen "koeaika" on tässä tapauksessa annettu sitä tarkoitusta varten, että ihminen sen aikana tekee valinnan.
Valinnan tekeminen on tällöin elämän tarkoitus.
(Jumalan näkökulmasta katsottuna).
Jos ei oteta Jumalaa lukuun ja katsotaan asiaa ateistin silmin, muuttuu elämän tarkoituksen löytäminen vaikeaksi, ja hajanaiseksi... tai sitä ei löydy ollenkaan.
"Jos ei oteta Jumalaa lukuun ja katsotaan asiaa ateistin silmin, muuttuu elämän tarkoituksen löytäminen vaikeaksi, ja hajanaiseksi... tai sitä ei löydy ollenkaan."
Hmmm... ootko sä joskus katsonut asiaa ateistin silmin? Vai ootko katsonut asiaa vain omin silmin? 8-)
Ootko ollut joskus ateisti?
Mä en.
Joten tuskin voin sanoa ateistin puolesta että "...ateistin silmin muuttuu elämän tarkoituksen löytäminen vaikeaksi, ja hajanaiseksi... tai sitä ei löydy ollenkaan."
...
Tää on jännä piirre teissä uskovaisissa, tämä ATEISTIasia.
Mä muistan sen, kuinka ateismi jo pelkkänä sanana oli melkein kirosana. Ateisti oli melkein pahempi kuin saatananpalvoja!
Mikä ateisteissa on niin erityitä, että joka kerta kun uskosta puhutaan, uskovainen vertaa itseään ateistiin? Useimmiten nimenomaan verraten omaa elämänkatsomustaan ateistin näkemyksiin pyrkien osoittamaan kuinka paljon PAREMPIA ne omat näkemykset ovat ateismiin verrattuna.
Se, että sinun mielestäsi ateistin kohdalla elämän tarkoituksen löytäminen muuttuu "vaikeaksi ja hajanaiseksi" on sinun subjektiivinen näkemyksesi, ja vieläpä asiasta, johon sinulla ei pitäisi olla sanottavaa.
Oikeasti sitä pitäisi kysyä ateistilta itseltään, kokeeko ateisti elämänsä tarkoituksen löytämisen vaikeaksi tai hajanaiseksi, eikö?
on minulle käsitteenä uskovaisen vastakohta, kun taas sinulla on kait sitten joku välivaihtoehto olemassa? Vai?
Toki tuo kirjoitukseni loppuosa oli lepsua ajattelua, koska tässä vaiheessa en ole ehtinyt vielä työstämään tuota alustusta tarpeeksi, ja siksi kommenttini alkuosa oli perinteinen selitysmalli kysymyksellesi, ja se varsinainen kommenttini tässä vaiheessa.
tiedän kyllä, että sinä et ole ollut tai ole ateisti, koska olet kristitty.
Ihanko tarkoituksellisesti piikittelet?
Minä en ole sen enempää ateisti kuin kristittykään.
...
Ateismin ja kristinuskon/minkä tahansa uskonnon välimaastoon mahtuu kyllä aikasmoinen liuta muunkinlaisia elämänkatsomuksia. Kaikkia katsomuksia ei ole edes lokeroitu miksikään -ismiksi tai uskonnolliseksi elämänkatsomukseksi.
Mutta jos nyt laitetaan ääripäihin yksioikoisesti vain uskonto ja ateismi, niin niiden välimaastoon voisi katsoa kuuluvaksi sellaisen -ismin kuin agnostisismi.
vähän näitä termejä, kun oon tällainen maallikko näissä sivistysjutuissa.
Ateisti on sellainen joka ei usko mihinkään jumalaan.?
Uskovainen on se joka uskoo johonkin jumalaan?
Kristitty on sellainen uskovainen, joka on määritellyt uskonsa kohteen raamatun Jumalaksi.?
Mihin väliin nyt sijoitetaan agnostikko?
en ihan vakavalla sydämellä piikitellyt, mutta oli niin "pirullinen" hetki, etten voinut itselleni mitään.
Eikä niin pientä pilaa, etteikö puolet totta.
Muistaakseni jaakobin kirjeessä on sellainen sana, että näytä sinä uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskoni.
Siis: Sinun asennoitumisesi elämään ja elämän arvosi, jotka näkyy kirjoituksistasi, ovat kristillisen arvon mukaisia.
Välität lapsista, suojelet todellisia heikkoja, lyöt sauvalla raatelevia susia..jne
* Siis uskovainen on henkilö joka uskoo jonkun jumalan olemassaoloon ja myös harjoittaa uskoaan jollakin tavalla.
Sit on olemassa ihmisiä jotka eivät sano itseään uskovaisiksi, mutta edustavat puolestaan jonkinlaista toista ns. "yliluonnolliseen" perustuvaa maailmankäsitystä, ja myös elävät uskomuksiensa mukaan. Tällaisia ovat esim. vaikkapa nyt jotkut astrologiaan uskovat yms. yms. Itse liittäisin näihin ihmisiin myös moet pakanauskonnot joihin liittyy käsityksiä esi- isien hengistä yms.
Nuo kaikki vois karkeasti laittaa yhteen nippuun edustamaan ihmisiä jotka ovat ikkäänsäkuin vakuuttuneita jonkun yliluonnollisen olemassaolosta ja vaikutuksesta.
* Ateisti taas on henkilö joka KIELTÄÄ Jumalan, tai minkään muunkaan yliluonnollisen olemassolon. Ateisti ei siis usko että mitään ns. "yliluonnollista", kuten jumalaa/-lia, henkimaailmaa on olemassa.
* Agnostikko taas on ikäänkuin näiden tienhaara. Agnostikko ei sen enempää kiellä kuin myönnäkään jumalan/henkimaailman tai muun yliluonnollisen olemassaoloa. Agnostikko vain tytyy ajatukseen ettei voi asiaa tietää.
No sanakirjan mukaan:
Ateismi: käsitys joka kieltää Jumalan tai jumalien olemassaolon ja heidän persoonallisen vaikutuksensa maailmaan.
Agnostisismi: katsomus, jonka mukaan ei tiedetä, eikä voida tietää mitään Jumalasta, sielusta, kuolemanjälkeisestä elämästä, todellisuuden olemuksesta.
Tuohon liittyy yleensä myös skeptisismi joka on filosofiassa tiedon epävarmuuden korostaminen tai varman tiedon mahdollisuuden kieltäminen.
...tuli muuten mieleen vielä ateismista että nykyään tuntuu todell huvittavalta kuinka lapsuuden ympäristössä kuva atistista oli, että ateistit ovat aina jotenkin hirveän vihaisia ihmisiä jotka eivät muuta teekään kuin päivästä toiseen vain vihaavat uskovaisia ja Jumalaa. =D
Ateisti oli sama kuin kova ja kylmä ihminen joka eli syvällä pimeydessä, ja johon suhtauduttiin hyvin hyvin epäluuloisesti. Tosiasiassa taitaa olla niinpäin, että uskovaiset itse vihasivat ateisteja paljon enemmän kuin ateistit yleisesti ottaen uskovaisia.
Tietyti ateistienkin - kuten uskovaisten - joukkoon mahtuu monenlaista hemmoa. Mutta useimmissa tapauksissa ateismi on vain käsitys maailmasta, ei mitään sen enempää.
...
Muistan jonkun laulunkin jossa joku uskovainen lauloi palavasti jotenkin niin että
"Vanja Vanja, sankari Siperiasta, Vanja Vanja Kristuksen sankari oooooon......"
ja sit tässä laulussa oli kohta jossa lauletaan että...
"... kun ei ihmeet sovi ateistin järkeeeeeeeeen!!!"
...sillä äänensävyllä että tämä asia ottaa uskovaista todella pahasti pattiin, kun ne ihmeet ei todella sovi ateistin järkeen. =D
Tuolla jaottelulla myönnän tuon välimaaston mahdollisuuden. Tosin Suomen oloissa tilastojen mukaan se ryhmä on melko pieni.
Mutta varsinainen aihe olikin elämän tarkoituksen löytäminen.
Pohdinnoista huolimatta en nyt ole löytänyt mitään suurta ahaaelämystä, jolla saisin itseni vakuuttuneeksi, että elämällä on joku tarkoitus.
Mutta jos eläydyn ateistin rooliin, niin vaikeaa sitä on löytää siitäkään suunnasta.
Lopputulos: Pitää tyytyä elämän tarkoituksettomuuteen.
( Uskovainen tässäkin kohdassa lohduttautuisi ajatuksella; että kerran perillä sekin selviää.)
Kyllähän mä sen tiesin mitä tuolla tarkoitit. ;-) Kunhan piikittelin sua takas.
Ku nyt olet julkisesti julistanut minut kristityksi koska olen niin kertakaikkisen hyvä ihminen, kun välitän lasten asiasta ja sauvallakin lyön raatelevia susia ;-D, niin sitä en edelleenkään ole ymmärtänyt miksi yhdistät nuo asiat juuri kristittyihin.
Eivätkö mielestäsi ketkään muut ihmiset kuin kristityt välitä lapsista, ja pyri suojelemaan heikkoja, yms.(kuka nyt sitten heikoksi määritelläänkään... :-/ "Heikkous" on myös yleensä katsojan silmässä samoin kuin kauneuskin -> jonkun heikoksi määritteleminen kertoo usein määrittelijästä itsestään paljon enemmän kuin siitä joka on määritelty "heikoksi"... ja siitähän voi taas alkaa uuden maratonkeskustelun...)?
Välittäminen, ja niiden asioiden puolesta puhuminen joita pitää tärkeinä, sekä mielipiteensä ilmaiseminen kun joku on mielestään pielessä, ei ole mitenkään uskontoon sidottu asia.
Onhan tälläkin palstalla nähty että monet ateistit, homot jne. ovat kiinnittäneet samoihin asioihin huomiota kuin minäkin.
Eri asioista välittäviä ihmisiä löytyy jokapaikasta, ateisteista, kristityistä, muslimeista, hinduista, buddhalaisista.... joka paikasta. Asioihin huomion kiinnittäminen ja niistä välittäminen ei ole mitenkään kiinni uskonnollisista näkemyksistä.
ikävän karkoitus?
elämän syvin merkitys kenties on että suurempaa merkitystä ei kenties olekkaan.
ken voi varmuudella sanoa olevansa?
elämä, voiko kukaan ylipäätään selittää mikä on elämä?
elämä on vain olotila jota kutsutaan elämäksi.
elämä on DNA-ketjuja ja orgaanista biomassaa.
jos sanan elämä lanseerannut henkilö olisi pohtinut asioita toisin, kenties elämää ei kutsuttaisi elämäksi vaan joksikin ihan muuksi jolloin me pohtisimme sen muuksi nimitettävän olotilan järkevyyttä.
yksinkertaisimmillaan elämä on viisi kirjainta tietyssä järjestyksessä.
pahimmillaan se on helvetti.
parhaimmillaan se kestää sadasosasekunnin (aina kun laukean).
hyvinkin ottaa elämän määritelmäksi ;)
...
yksinkertaisimmillaan elämä on viisi kirjainta tietyssä järjestyksessä.
pahimmillaan se on helvetti.
parhaimmillaan se kestää sadasosasekunnin (aina kun laukean)
...
Raamatusta ei seviä elämän tarkoitus.Ei ole tyhjentävää vastausta siihen miksi maailma on luotu? tai miksi ihminen luotiin? Jos maailmaa ei olisi luotu, niin olisi avaruudessa tyhjää tilaa maa planeetan verran.Raamatusta kyllä selviää ihmiselle pelastustie,mutta ei mitään tietoa elämän tarkoituksesta.Tästä on sitten uskovaisten, uskomattomien ja ateistien kesken erilaisia mielipiteitä, siis elämän tarkoituksesta.Raamattu ei kerro myöskään kovin yksityis kohtaisesti maailman luomisesta.Se oikeastaa selitetty muutamalla sanalla.Tälläkin on varmaan joku tarkoitus, että asia on näin.Me emme ymmärrä kaikkea, eikä meidän tarvitsekkaan.Meillä "uskovaisilla" on vain sellainen käsitys monilla itsestämme, että me tiedämme kaikesta kaiken.
Siinähän tuli harvinaisen rehellinen vastaus! =)
Mutta uskovaisten pitäisi kyllä nyt jo tajuta olla markkinoimatta sitten uskoaan "elämän tarkoituksena" ikäänkuin se olisi automaattisesti selvää että jokaisen ihmisen elämän tarkoituksen pitäisi olla sama!
-tarkoitusta.ei ole koskaan ollut eikä ole nytkään.mistä sen tietää onko elämällä tarkoitus?
-aamulla kun avaan silmäni-odotan että saan illalla ne ummistaa-ja saanhan lisäksi päivälläkin ummistaa-ja niin teenkin-usein-
-usein-melkein joka päivä pyydän että pääsisin täältä pois-kiduttajieni luolasta-ex-avoni kiduttaa minua raakasti estäen minua tapaamasta poikaani-yhteistä poikaamme-
-ja koska ex-ni on niin heikko ja avuton-hän on ottanut siskonsa ym.sukuaan "apureikseen",koska on uhka olemassa että äiti vielä joskus saisi tavata pojan-mutta olen liian kauhea uhka heille.
-joten kysynkin-onko jumala olemassa oikeesti ja milloin hän auttaa vai olenko niin paha ettei jumalakaan enää edes halua autttaa?
jätän tämän pohdittavaksi.vaikk atuskin pakana tällaista pohtii mutta jos vaikka joku muu lukija:))
t.uuvutettu
Toivottomuuden tunteet ja kuoleman ajatukset ovat depression oireita. Et pysty itse näkemään valoisampia puolia elämästäsi, koska sairaus estää. Haluan kuitenkin sanoa, että ottaisit sen huomioon. Depressiosta voi parantua ja oikealla hoidolla elämä ainakin muuttuu paremmaksi. Kerran jossain telkkariohjelmassa ohjaaja Neil Hardwick kertoi omasta masennuksestaan ja toipumisestaan. Jäi mieleeni hänen sanansa: "Tyhmät kusipäät eivät sairastu masennukseen." Olen samaa mieltä... ;)
Kiitos:))
No-sitten mullakin on toivoa..koska en ole tyhmä k....ää:))
siinä se onkin juuri-ongelmani ydin.koska tajuan liikaa.ymmärrän liikaa.ja taas se kun ymmärtää liikaa ja tajuaa missä mennään-niin kappas-sitä ei hyväksytä-ja näin ollen halutaan sellainen yksilö pois päiväjärjestyksestä-hinnalla millä hyvänsä-
ja se tietoisuus siitä aiheuttaa masennusta ja toivottomuutta.tietoisuus siitä että ajattelee toisin kuin toiset-ja silloin tulee pohjavaiheet kun on taas antanut höynäyttää itseään vain siksi että olisi kuin muutkin-koska ei aina voi olla eri mieltä,on joskus vaan mielisteltävä.
ja juuri se tekee ainakin minuun masennuksen kauhun laaksot:((
Lyhyesti.Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen PARATIISIIN.Saatana petti ihmistä ja ihminen teki syntiä. Jumala rankaisi ihmistä ja ajoi ihmisen elämään maanpäällisen elämän. Saatana kuitenkin on tämän maailman ruhtinas ja on onnistunut valheissaan niin hyvin, että nykyajan ihminen on kääntynyt pois Jumalasta. Mutta Jumala kuitenkin antaa aina mahdollisuuden elää maallinen vaellus Herran valona ja päästä iankaikkiseen iloon.Elämällä ei ole muuta tarkoitusta ja kaikki muu on Saatanan valhetta!
Nykyaika on vain yksi todiste siitä, kuinka hyvin Saatana on onnistunut pettämään ihmisiä..