Adventtikirkon asema edelleen epäselvä..

Ihmetyttää tuo adventistipastorien vastaus Ellen Whiten profeetallisuudesta. He sanovat, että ei tarvitse uskoa Ellenissä vaikuttaneen profetian hengen, vaikka olisi adventisti. Tässä on suuri ristiriita. Oppi ellenistä kuuluu 28 opinkohtaan, näin me uskomme. Näyttää siltä, että millään ei ole enää väliä, kunhan jäsenet pysyisivät seurakunnassa kymmenysten maksajina. Ei ole pakko uskoa opinkohtiin, mutta sitä ei saa julkisesti kertoa. Tämä on uskonvapauden rajoittamista. Jo ellen on tuota uskonvapautta vastaan julistsessaan pääkonferenssin valtaa yli ihmisen omantunnon. Ehkä adventistipastorit luulevat olevansa Kristuksen sijaisia, minkä arvonimen ellen heille antoi. Tällöin heidän päätöksiään ei voi arvostella.

Tyhjentävää vastausta adventisteilta ei ole saatu täällä esitettyyn kysymykseen: Ellen väittää lopunaikana adventistien joutuvan seisomaan Jumalan edessä ilman välimiestä, oman pyhyytensä varassa kokonaisen vuoden! USKOVATKO ADVENTISTIT TUON VÄITTÄMÄN? Jos, ette usko niin onko ellen kuitenkin luotettava profeetta?

Sanot: "Ellen White ei koskaan nähnyt näkyä, jonka mukaan kukaan ei voisi pelastua"

Mitä hyötyä on syöttää tuollaista puppua, kun ihmisillä on silmät päässä ja voivat itse lukea, että Ellen näki näkyjä suljetusta ovesta?

Ellen itse kirjoittaa 1846 helmikuussa 1845 tapahtuneesta näystään: "Kun olin Exeterissä, Mainessa, kokouksessa Israel Dammonin, Jamesin ja monen muun kanssa, monet heistä eivät uskoneet suljettuun oveen. Minä kärsin paljon kokouksen alussa. Epäusko näytti olevan joka puolella. Siellä oli sisar, jota kutsuttiin hyvin hengelliseksi. Hän oli matkustanut paljon ja ollut vahva saarnaaja suurimman osan kahdenkymmenen vuoden ajasta. Hän oli todella ollut oikea Israelin äiti. Mutta oli syntynyt erimielisyyttä suljetusta ovesta. Hän oli hyvin myötätuntoinen eikä voinut uskoa, että ovi oli kiinni (Minä en ollut tiennyt heidän erimielisyyksistään). Sisar Durben nousi puhumaan. Minä olin hyvin, hyvin surullinen. Pitkään sieluni näytti olevan suuressa hädässä ja kun hän puhui, minä putosin tuolilta lattialle. Silloin sain näyn, että Jeesus nousi välittäjän valtaistuimeltaan ja meni Pyhimpään Sulhasena ottamaan vastaan valtakuntansa. He olivat syvästi kiinnostuneet näystä. He kaikki sanoivat, että se oli heille täysin uutta. Herra teki töitä mahtavalla voimalla asettaessaan totuuden heidän sydämiinsä. Sisar Durben tiesi, mikä Herran voima oli, sillä hän oli tuntenut sen monet kerrat; ja pian sen jälkeen, kun minä olin pudonnut, hänet kaadettiin ja hän kaatui lattialle ja anoi itkien armoa Jumalalta. Kun tulin näystäni ulos, korviani tervehti sisar Durbenin laulu ja kovaääninen huuto. Useimmat heistä hyväksyivät näyn ja asettuivat kannattamaan suljettua ovea." Samassa kirjoituksessa Ellen kertoo, kuinka hän näkyineen käännytti epäilijöitä suljettuun oveen muuallakin. Exeterin tapahtumat Ellen kirjoitti alun perin kirjeenä 13.7.1847 Joseph Batesille. (Anderson Dirk 1999. WHITE OUT, s. 26-28. Ottanut lainauksen Manuscript Releases vol 5)

uskova_1 kirjoitti:

Sanot: "Ellen White ei koskaan nähnyt näkyä, jonka mukaan kukaan ei voisi pelastua"

Mitä hyötyä on syöttää tuollaista puppua, kun ihmisillä on silmät päässä ja voivat itse lukea, että Ellen näki näkyjä suljetusta ovesta?

Ellen itse kirjoittaa 1846 helmikuussa 1845 tapahtuneesta näystään: "Kun olin Exeterissä, Mainessa, kokouksessa Israel Dammonin, Jamesin ja monen muun kanssa, monet heistä eivät uskoneet suljettuun oveen. Minä kärsin paljon kokouksen alussa. Epäusko näytti olevan joka puolella. Siellä oli sisar, jota kutsuttiin hyvin hengelliseksi. Hän oli matkustanut paljon ja ollut vahva saarnaaja suurimman osan kahdenkymmenen vuoden ajasta. Hän oli todella ollut oikea Israelin äiti. Mutta oli syntynyt erimielisyyttä suljetusta ovesta. Hän oli hyvin myötätuntoinen eikä voinut uskoa, että ovi oli kiinni (Minä en ollut tiennyt heidän erimielisyyksistään). Sisar Durben nousi puhumaan. Minä olin hyvin, hyvin surullinen. Pitkään sieluni näytti olevan suuressa hädässä ja kun hän puhui, minä putosin tuolilta lattialle. Silloin sain näyn, että Jeesus nousi välittäjän valtaistuimeltaan ja meni Pyhimpään Sulhasena ottamaan vastaan valtakuntansa. He olivat syvästi kiinnostuneet näystä. He kaikki sanoivat, että se oli heille täysin uutta. Herra teki töitä mahtavalla voimalla asettaessaan totuuden heidän sydämiinsä. Sisar Durben tiesi, mikä Herran voima oli, sillä hän oli tuntenut sen monet kerrat; ja pian sen jälkeen, kun minä olin pudonnut, hänet kaadettiin ja hän kaatui lattialle ja anoi itkien armoa Jumalalta. Kun tulin näystäni ulos, korviani tervehti sisar Durbenin laulu ja kovaääninen huuto. Useimmat heistä hyväksyivät näyn ja asettuivat kannattamaan suljettua ovea." Samassa kirjoituksessa Ellen kertoo, kuinka hän näkyineen käännytti epäilijöitä suljettuun oveen muuallakin. Exeterin tapahtumat Ellen kirjoitti alun perin kirjeenä 13.7.1847 Joseph Batesille. (Anderson Dirk 1999. WHITE OUT, s. 26-28. Ottanut lainauksen Manuscript Releases vol 5)

Lue lisää

osoittaa sen! Usomatonta valehtelemista!
Olen itse lukenut tuon Uskova 1 lainaaman E.G.W.n tekstin kirjasta.
Miten selität Timo tämän? Odotan vastausta!

Tämä teksti kirjoitti:

osoittaa sen! Usomatonta valehtelemista!
Olen itse lukenut tuon Uskova 1 lainaaman E.G.W.n tekstin kirjasta.
Miten selität Timo tämän? Odotan vastausta!

Alkuperäisen viestin ajatus oli, että suljettu ovi = kukaan ei voi pelastua. Näin ei ole.

Alun perin monet adventistit ajattelivat noin, mutta tuollaista ajatusta Ellen White ei tarkoita suljetulla ovella. Hän tarkoittaa sillä sitä, että ne, jotka tietoisesti käänsivät selkänsä Millerin julistamalla totuudelle Jeesuksen paluusta kuultuaan kolmen enkelin sanoman, eivät voi pelastua, koska he hylkäsivät pelastuksen. Sen sijaan sellainen henkilö, joka ei koskaan ole kuullut eikä ollut mukana tuon ajan tapahtumasarjassa, ei tietenkään ole mitään tietoisesti myöskään hylännyt eikä suljetun oven ajatus siis tarkoita heitä. Ei ole oikein sanoa, että kukaan ei pelastu. Pitäisi sanoa, että tietyt sanomalle täysin selkänsä kääntäneet eivät pelastu.

Sitten tuossa uskova1:n lainauksessa ei suinkaan sanota, että EGW olisi nähnyt näyn, jonka mukaan kukaan ei pelastu, vaan kyse on historiayhteydessään nimen omaan siitä, että tuohon aikana oli niitä, jotka olivat täysin kääntäneet selkänsä Jumalan sanomalle ja suljettu ovi koskee heitä.

Seuraavassa kronologinen tapahtumasarjalista (http://www.whiteestate.org/issues/shutdoor.html):

1. October 22, 1844--After the Great Disappointment the Belief was Widespread That Probation had Closed on October 22, 1844.

2. November 18, 1844--William Miller Believed His Work Was Done and the Door Was Shut.

3. October 22-November, 1844--In Common With Most of the Millerites, Ellen Harmon Also Believed for a Time that the Door of Mercy was Shut on October 22, 1844.

--"For a time after the disappointment in 1844, I did hold, in common with the advent body, that the door of mercy was then forever closed to the world.--Ellen G. White Ms. 4, 1883; Selected Messages, book 1, p. 63."

4. November-December, 1844--Ellen Harmon Gave Up Her View That the Door Was Shut.

--At the time I had the vision of the midnight cry I had given it up in the past and thought it future, as also most of the band had.--Ellen G. White Letter 3, 1847, written July 13, 1847 to Joseph Bates.

5. December, 1844--In Ellen Harmon's First Vision, She Was Shown that the Door of Mercy Was Shut for (a) Those Millerites Who Denied That God Had Led Them in the 1844 "Midnight Cry" Movement, and (b) "All the Wicked World" Which God Had Rejected. She Was Also Shown "The Living Saints, 144,000 in Number," Waiting for Christ's Return.

[näyssä "shut door" maailman kohdalla tarkoitti historia loppua, ei EGW:n omaa aikaa, kuten jokainen voi näyn tekstistä lukea]

6. December, 1844--Ellen Harmon's First Vision Changed Her Mind About the Significance of the "7th Month Experience."

7. December, 1844--Ellen White Declared That Her First Vision Led Her Away From the Position That the Door of Mercy Was Closed for the Whole World.

--For a time after the disappointment in 1844, I did hold, in common with the advent body, that the door of mercy was then forever closed to the world. This position was taken before my first vision was given me. It was the light given me of God that corrected our error, and enabled us to see the true position.--Selected Messages, book 1, p. 63.

8. December 1844, Vision--The Full Explanation and More Correct Interpretation Came Later.

9. December, 1844, Vision--Ellen White in 1883 Explained the Meaning of Her First Vision.

--I am still a believer in the shut-door theory, but not in the sense in which we at first employed the term or in which it is employed by my opponents.

--I was shown in vision, and I still believe, that there was a shut door in 1844. All who saw the light of the first and second angels' messages and rejected that light, were left in darkness. And those who accepted it and received the Holy Spirit which attended the proclamation of the message from heaven, and who afterward renounced their faith and pronounced their experience a delusion, thereby rejected the Spirit of God, and it no longer pleaded with them.

Those who did not see the light, had not the guilt of its rejection. It was only the class who had despised the light from heaven that the Spirit of God could not reach. And this class included, as I have stated, both those who refused to accept the message when it was presented to them, and also those who, having received it, afterward renounced their faith. These might have a form of godliness, and profess to be followers of Christ; but having no living connection with God, they would be taken captive by the delusions of Satan. These two classes are brought to view in the vision--those who declared the light which they had followed a delusion, and the wicked of the world who, having rejected the light, had been rejected of God. No reference is made to those who had not seen the light, and therefore were not guilty of its rejection.--Ms. 4, 1883; Selected Messages, book 1, pp. 63-64.

jne jne

Kuten huomaatte, ei ole oikein sanoa, että EGW olisi nähnyt näyn, jonka kukaan ei voi pelastua. shut door hänen aikanaan koski tiettyä ihmisryhmää, ei kaikkia. Historian viimeisen päivän shur door sitten koskee koko maailmaa.

Timo Flink

uskova_1 kirjoitti:

Sanot: "Ellen White ei koskaan nähnyt näkyä, jonka mukaan kukaan ei voisi pelastua"

Mitä hyötyä on syöttää tuollaista puppua, kun ihmisillä on silmät päässä ja voivat itse lukea, että Ellen näki näkyjä suljetusta ovesta?

Ellen itse kirjoittaa 1846 helmikuussa 1845 tapahtuneesta näystään: "Kun olin Exeterissä, Mainessa, kokouksessa Israel Dammonin, Jamesin ja monen muun kanssa, monet heistä eivät uskoneet suljettuun oveen. Minä kärsin paljon kokouksen alussa. Epäusko näytti olevan joka puolella. Siellä oli sisar, jota kutsuttiin hyvin hengelliseksi. Hän oli matkustanut paljon ja ollut vahva saarnaaja suurimman osan kahdenkymmenen vuoden ajasta. Hän oli todella ollut oikea Israelin äiti. Mutta oli syntynyt erimielisyyttä suljetusta ovesta. Hän oli hyvin myötätuntoinen eikä voinut uskoa, että ovi oli kiinni (Minä en ollut tiennyt heidän erimielisyyksistään). Sisar Durben nousi puhumaan. Minä olin hyvin, hyvin surullinen. Pitkään sieluni näytti olevan suuressa hädässä ja kun hän puhui, minä putosin tuolilta lattialle. Silloin sain näyn, että Jeesus nousi välittäjän valtaistuimeltaan ja meni Pyhimpään Sulhasena ottamaan vastaan valtakuntansa. He olivat syvästi kiinnostuneet näystä. He kaikki sanoivat, että se oli heille täysin uutta. Herra teki töitä mahtavalla voimalla asettaessaan totuuden heidän sydämiinsä. Sisar Durben tiesi, mikä Herran voima oli, sillä hän oli tuntenut sen monet kerrat; ja pian sen jälkeen, kun minä olin pudonnut, hänet kaadettiin ja hän kaatui lattialle ja anoi itkien armoa Jumalalta. Kun tulin näystäni ulos, korviani tervehti sisar Durbenin laulu ja kovaääninen huuto. Useimmat heistä hyväksyivät näyn ja asettuivat kannattamaan suljettua ovea." Samassa kirjoituksessa Ellen kertoo, kuinka hän näkyineen käännytti epäilijöitä suljettuun oveen muuallakin. Exeterin tapahtumat Ellen kirjoitti alun perin kirjeenä 13.7.1847 Joseph Batesille. (Anderson Dirk 1999. WHITE OUT, s. 26-28. Ottanut lainauksen Manuscript Releases vol 5)

Lue lisää

Uskova1 tapansa mukaan vääristelee asioita lainailemalla lauseita irti asiayhteydestään.

kirjoitettu on kirjoitti:

Uskova1 tapansa mukaan vääristelee asioita lainailemalla lauseita irti asiayhteydestään.

EGW:n kirjoitukset perustuvat näkyihin.

Näkyjä näkevä profeetta, jonka näyt pantiin kirjoihin.

Uskon oppi perustuu näkyihin ja 30 vuoden tarkkan Raamatun tutkimiseen ja tutkimisen jälkeen saatiin aikaiseksi SPA oppi.

Timo Flink kirjoitti:

Alkuperäisen viestin ajatus oli, että suljettu ovi = kukaan ei voi pelastua. Näin ei ole.

Alun perin monet adventistit ajattelivat noin, mutta tuollaista ajatusta Ellen White ei tarkoita suljetulla ovella. Hän tarkoittaa sillä sitä, että ne, jotka tietoisesti käänsivät selkänsä Millerin julistamalla totuudelle Jeesuksen paluusta kuultuaan kolmen enkelin sanoman, eivät voi pelastua, koska he hylkäsivät pelastuksen. Sen sijaan sellainen henkilö, joka ei koskaan ole kuullut eikä ollut mukana tuon ajan tapahtumasarjassa, ei tietenkään ole mitään tietoisesti myöskään hylännyt eikä suljetun oven ajatus siis tarkoita heitä. Ei ole oikein sanoa, että kukaan ei pelastu. Pitäisi sanoa, että tietyt sanomalle täysin selkänsä kääntäneet eivät pelastu.

Sitten tuossa uskova1:n lainauksessa ei suinkaan sanota, että EGW olisi nähnyt näyn, jonka mukaan kukaan ei pelastu, vaan kyse on historiayhteydessään nimen omaan siitä, että tuohon aikana oli niitä, jotka olivat täysin kääntäneet selkänsä Jumalan sanomalle ja suljettu ovi koskee heitä.

Seuraavassa kronologinen tapahtumasarjalista (http://www.whiteestate.org/issues/shutdoor.html):

1. October 22, 1844--After the Great Disappointment the Belief was Widespread That Probation had Closed on October 22, 1844.

2. November 18, 1844--William Miller Believed His Work Was Done and the Door Was Shut.

3. October 22-November, 1844--In Common With Most of the Millerites, Ellen Harmon Also Believed for a Time that the Door of Mercy was Shut on October 22, 1844.

--"For a time after the disappointment in 1844, I did hold, in common with the advent body, that the door of mercy was then forever closed to the world.--Ellen G. White Ms. 4, 1883; Selected Messages, book 1, p. 63."

4. November-December, 1844--Ellen Harmon Gave Up Her View That the Door Was Shut.

--At the time I had the vision of the midnight cry I had given it up in the past and thought it future, as also most of the band had.--Ellen G. White Letter 3, 1847, written July 13, 1847 to Joseph Bates.

5. December, 1844--In Ellen Harmon's First Vision, She Was Shown that the Door of Mercy Was Shut for (a) Those Millerites Who Denied That God Had Led Them in the 1844 "Midnight Cry" Movement, and (b) "All the Wicked World" Which God Had Rejected. She Was Also Shown "The Living Saints, 144,000 in Number," Waiting for Christ's Return.

[näyssä "shut door" maailman kohdalla tarkoitti historia loppua, ei EGW:n omaa aikaa, kuten jokainen voi näyn tekstistä lukea]

6. December, 1844--Ellen Harmon's First Vision Changed Her Mind About the Significance of the "7th Month Experience."

7. December, 1844--Ellen White Declared That Her First Vision Led Her Away From the Position That the Door of Mercy Was Closed for the Whole World.

--For a time after the disappointment in 1844, I did hold, in common with the advent body, that the door of mercy was then forever closed to the world. This position was taken before my first vision was given me. It was the light given me of God that corrected our error, and enabled us to see the true position.--Selected Messages, book 1, p. 63.

8. December 1844, Vision--The Full Explanation and More Correct Interpretation Came Later.

9. December, 1844, Vision--Ellen White in 1883 Explained the Meaning of Her First Vision.

--I am still a believer in the shut-door theory, but not in the sense in which we at first employed the term or in which it is employed by my opponents.

--I was shown in vision, and I still believe, that there was a shut door in 1844. All who saw the light of the first and second angels' messages and rejected that light, were left in darkness. And those who accepted it and received the Holy Spirit which attended the proclamation of the message from heaven, and who afterward renounced their faith and pronounced their experience a delusion, thereby rejected the Spirit of God, and it no longer pleaded with them.

Those who did not see the light, had not the guilt of its rejection. It was only the class who had despised the light from heaven that the Spirit of God could not reach. And this class included, as I have stated, both those who refused to accept the message when it was presented to them, and also those who, having received it, afterward renounced their faith. These might have a form of godliness, and profess to be followers of Christ; but having no living connection with God, they would be taken captive by the delusions of Satan. These two classes are brought to view in the vision--those who declared the light which they had followed a delusion, and the wicked of the world who, having rejected the light, had been rejected of God. No reference is made to those who had not seen the light, and therefore were not guilty of its rejection.--Ms. 4, 1883; Selected Messages, book 1, pp. 63-64.

jne jne

Kuten huomaatte, ei ole oikein sanoa, että EGW olisi nähnyt näyn, jonka kukaan ei voi pelastua. shut door hänen aikanaan koski tiettyä ihmisryhmää, ei kaikkia. Historian viimeisen päivän shur door sitten koskee koko maailmaa.

Timo Flink

Lue lisää

Haluat sokeasti uskoa selityksiä, joita Ellen Whiten sukulaiset ja perinnön haltijat suvaitsevat kokopäivätyökseen keksiä White Estatessa enemmän kuin profeetan puolustamiseksi. Heidän leipänsähän on siitä kiinni, että Ellen saataisiin näytettyä puhtaana profeettana, jotta ihmiset ostaisivat Ellenin kirjoja ja hänen kirjoituksistaan yhä uudelleen ja uudelleen muokattuja uusia kirjoja. Näin raha ei lakkaa virtaamasta heidän kassaansa. Kaikkien pitää pelätä tuota väärää profeettaa ja olla tietoisia hänen kirjoituksistaan, muutenhan voi tulla tuho, vai mitä?

Kun nyt olet Ellen Whiten ja adventtikirkon edustaja pastorin ominisuudessa täällä, niin sinunhan pitää yrittää ”jyrähdellä” noiden edustamiesi tahojen totuuksia niin vakuuttavasti, että kaikkien suut menisivät tukkoon ja oman laumasi jäsenet pysyisivät rauhoitettuina ja kykenevinä uskottavasti levittämään tuota totuutta.

Toista sataa vuotta adventtikirkko pystyi piilottelemaan jäseniltään, että alkuvuosikymmenenä heidän uranuurtajansa olivat uskoneet, että muilta kuin heiltä ovi taivaaseen oli suljettu. Vielä tiukemmin he piilottivat sen tosiasian, että Ellen White todellakin näki näkyjä suljetusta ovesta ja saarnasi sitä. Mutta sittemmin ovat tulleet esiin vanhat kirjoitukset ja enää vain nettiä käyttämättömät vanhukset ja kehitysmaiden jäsenet voidaan pitää tietämättöminä, mitä todella tapahtui. Koska oikea totuus on netissä levällään ja kirjat kaikkien tilattavissa, niin täytyi masinoida adventistiyliopistot, White säätiö ja kaikki adventistien tutkimusseurat töihin, miten saada totuus selitettyä niinkuin sitä ei olisikaan. Niinkuin kaikki olisi kuten ennenkin. Tuloksena: uranauurtajat kyllä sitä ja Ellen tätä, mutta he tarkoittivat niin ja näin...pahat ihmiset vain ottavat asioita irti asiayhteydestään ja oikeasti ne ovat niinkuin ennenkin......nuo pahat tai ymmärtämättömät ihmiset ottavat vain lauseen sieltä täältä ja kokonaisuus on niinkuin adventistijohtajat ovat aina sanoneet......silloin oli kyllä noin, mutta on tullut lisää valoa ja ymmärretään, että näin....

Katsotaanpas nyt miten tämä sinun tiedotuksesi on tässä asiassa sujunut:

Ensin sanoit: ”Ellen White ei koskaan nähnyt näkyä, jonka mukaan kukaan ei voisi pelastua. Ellen White *uskoi* tähän ajatukseen jonkin aikaa, ei minkään näyn, vaan silloisen yleisen ajatuksen mukaisesti. White itse sanoo, ettei hän nähnyt mitään tuollaista näkyä. Kun sitten hän sai asiaa koskevan näyn, hänen näkemyksensä muuttui, koska näyn sisältö oli toinen kuin mihin adventistit uskoivat”

Se tuli todistettua kirjoituksessani, että kyllä Ellen White näki näyn: ” Ellen itse kirjoittaa 1846 helmikuussa 1845 tapahtuneesta näystään: "Kun olin Exeterissä, Mainessa, kokouksessa Israel Dammonin, Jamesin ja monen muun kanssa, monet heistä eivät uskoneet suljettuun oveen. Minä kärsin paljon kokouksen alussa. Epäusko näytti olevan joka puolella. Siellä oli sisar, jota kutsuttiin hyvin hengelliseksi. Hän oli matkustanut paljon ja ollut vahva saarnaaja suurimman osan kahdenkymmenen vuoden ajasta. Hän oli todella ollut oikea Israelin äiti. Mutta oli syntynyt erimielisyyttä suljetusta ovesta. Hän oli hyvin myötätuntoinen eikä voinut uskoa, että ovi oli kiinni (Minä en ollut tiennyt heidän erimielisyyksistään). Sisar Durben nousi puhumaan. Minä olin hyvin, hyvin surullinen. Pitkään sieluni näytti olevan suuressa hädässä ja kun hän puhui, minä putosin tuolilta lattialle. Silloin sain näyn, että Jeesus nousi välittäjän valtaistuimeltaan ja meni Pyhimpään Sulhasena ottamaan vastaan valtakuntansa. He olivat syvästi kiinnostuneet näystä. He kaikki sanoivat, että se oli heille täysin uutta. Herra teki töitä mahtavalla voimalla asettaessaan totuuden heidän sydämiinsä. Sisar Durben tiesi, mikä Herran voima oli, sillä hän oli tuntenut sen monet kerrat; ja pian sen jälkeen, kun minä olin pudonnut, hänet kaadettiin ja hän kaatui lattialle ja anoi itkien armoa Jumalalta. Kun tulin näystäni ulos, korviani tervehti sisar Durbenin laulu ja kovaääninen huuto. Useimmat heistä hyväksyivät näyn ja asettuivat kannattamaan suljettua ovea." Samassa kirjoituksessa Ellen kertoo, kuinka hän näkyineen käännytti epäilijöitä suljettuun oveen muuallakin. Exeterin tapahtumat Ellen kirjoitti alun perin kirjeenä 13.7.1847 Joseph Batesille. (Anderson Dirk 1999. WHITE OUT, s. 26-28. Ottanut lainauksen Manuscript Releases vol 5)”

Sitten kirjoitit: ” Sitten tuossa uskova1:n lainauksessa ei suinkaan sanota, että EGW olisi nähnyt näyn, jonka mukaan kukaan ei pelastu, vaan kyse on historiayhteydessään nimen omaan siitä, että tuohon aikana oli niitä, jotka olivat täysin kääntäneet selkänsä Jumalan sanomalle ja suljettu ovi koskee heitä.”

Eli nyt jo myönnät, että Ellen White näki näyn suljetusta ovesta, mutta vielä jaksat väittää, että näky ei ollut se mikä se oli, vaan jokin adventistiteologien selitysopin mukainen monimutkainen viisaus, jota tavallinen ihminen ei muka voi ymmärtää.

Kyse suljetun oven opissa oli nimenomaan siitä, että 22.10.1844 lähtien kukaan muu ihminen maailmassa ei voi pelastua kuin milleristien matkassa tuota päivämäärää odottavin joukossa ollut ihminen. Se käännytystyö, mitä Ellen ja muut uranuurtajat tekivät, tehtiin ainoastaan noiden pettymyksessä mukana olleiden keskuudessa. Heitä käännytettiin Ellenin suljetun oven oppiin ja muihin erikoisoppeihin.

Ellenin mies James White kirjoitti: ”When she received her first vision, Dec. 1844, she and all the band in Portland, Maine, (where her parents then resided) had given up the midnight-cry, and shut door, as being in the past. It was then that the Lord shew her in vision, the error into which she and the band in Portland had fallen. She then related her vision to the band, and about sixty confessed their error, and acknowledged their 7th month experience to be the work of God.” Eli käännellen suurin piirtein: Kun hän (= Ellen) sai ensimmäisen näkynsä joulukuussa 1844, hän ja koko Portlandin joukko, Mainessa (jossa hänen vanhempansa asuivat) olivat luopuneet keskiyön huudosta ja suljetusta ovesta, menneinä tapahtumina. Silloin Herra näytti hänelle näyssä, sen virheen, johon hän ja Portlandin joukko olivat langenneet. Hän sitten kertoi näkynsä joukolle ja noin kuusikymmentä tunnusti erehtyneensä ja tunnusti seitsemännen kuun (= pettymyksen päivä oletetun juutalaisen ajanlaskun mukaan) kokemuksensa olleen Jumalan työtä.”

Muut kuin nuo 60 eivät uskoneet ja niinpä Ellen joukkoineen aloitti käännytystyön milleristien riveissä.

Ja jos Elleniin on uskominen (ja uskothan sinä) niin ovi on kiinni ellensapattia pitämättömiltä: "Tätä ovea ei avattu ennenkuin Jeesuksen välitys oli lopussa pyhän pyhäkön Pyhässä vuonna 1844. Sitten Jeesus nousi ylös ja sulki Pyhän oven ja avasi oven Kaikkein Pyhimpään ja meni toisen verhon sisäpuolelle, missä Hän nyt seisoo arkin äärellä ja johon Israelin usko nyt kurottautuu. Minä näin, että Jeesus oli sulkenut ´Pyhän´ oven ja ihminen ei sitä voi avata, ja että Hän oli avannut oven Kaikkein Pyhimpään ja ihminen ei voi sitä sulkea (Ilm. 3:7,8) ja että siitä lähtien kun Jeesus on avannut oven Kaikkein Pyhimpään, missä on arkki, käskyt ovat loistaneet Jumalan ihmisille ja heitä on koeteltu sapattikysymyksessä.” (White Ellen. EARLY WRITINGS. http://www.ellenwhite.org osa Experience & Views)

Sapattikysymyksellä ja muilla väärillä profetioilla testaamista piti kestää 7 vuotta, jonka jälkeen Jeesuksen piti tulla 1851 takaisin hakemaan testin läpäisseen adventistilauman.

Adventistipappi Isaac Wellcome kertoo kirjassaan: "Ellen G. Harmon (ei vielä ollut naimisissa Whiten kanssa) ... liikkui oudosti sekä kehollaan että mielessään... kaatuen lattialle.. (muistamme estäneemme kahdesti häntä kaatumasta lattialle).. kokouksissa hän puhui suurella kiihkolla ja nopeudella kunnes kaatui maahan, kun, kuten hän väitti, ihanat näyt taivaasta ja siellä suoritettavista tehtävistä näytettiin hänelle. Hän väitti nähneensä Jeesuksen lähteneen välittäjän ja oletetusta Tuomarin toimestaan, oli sulkenut armon oven ja pyyhki pois nimiä elämänkirjasta... Me näimme hänet Polandissa, Portlandissa, Topshamissa ja Brunswickissa hänen uransa alussa, ja kuulimme usein hänen puhuvan ja useita kertojan näimme hänen kaatuvan ja kuulimme hänen kertovan ihmeistä, joita hän sanoi taivaallisen Isänsä sallivan hänen nähdä. Hänen yliluonnollisia tai epänormaaleja näkemisiään ei mielellään ymmärretty näyiksi, vaan hengellisiksi näkemisiksi näkymättömistä asioista, mitkä olivat aika yleisiä metodistien keskuudessa... Nämä näyt olivat kaikuja vanhemmistoveli Elder (Joseph) Turnerista ja muista saarnaajista ja me pidimme niitä hänen yli-innostuneen mielikuvituksensa tuotteina emmekä tosiasioina." (Anderson Dirk 1999. WHITE OUT, s. 10-11)

John Megquier Mainesta kertoo "Me tunnemme hyvin näkijä Ellen G. Whiten opetukset, hänen ollessaan Mainen valtiossa. Lähes ensimmäiset näyt hän näki minun talossani Polandissa. Hän sanoi, että Jumala oli kertonut hänelle näyssä, että armon ovi oli suljettu eikä maailmalla enää ollut mahdollisuutta ja hän (Ellen) kertoisi, jos jollakulla on tahroja vaatteissaan; ja nuo tahrat olivat tulleet hänen näkyjensä kyseenalaistamisesta, olivatko ne Jumalasta vai eivät. Sitten Jumala näyttäisi hänelle näyn kautta, kuka oli kadotettu ja kuka pelastunut valtion eri osissa, sen mukaisesti miten he ottivat vastaan tai vastustivat hänen näkyjään." (Anderson Dirk 1999. WHITE OUT, s. 29. Ottanut lainauksen The Early Years, Vol 1)

"Rukoillessani perhealttarilla Pyhä Henki tuli päälleni ja näytin nousevan korkeammalle ja korkeammalle, kauas pimeän maailman yläpuolelle. Käännyin katsomaan adventisteja maailmassa, mutta en löytänyt heitä - kun ääni sanoi minulle, ´Katso uudelleen ja katso vähän ylemmäs´. Silloin nostin silmäni ja näin suoran ja kapean polun, heitettynä korkealle maailman yläpuolelle. Tällä polulla adventistit matkasivat Kaupunkiin, joka oli polun loppupäässä. Heillä oli kirkas valo takanaan polun alkupäässä valaisemassa, enkeli kertoi valon olevan Keskiyön Huuto. Tämä valo valaisi koko polun ja antoi valoaan heidän jaloilleen niin, etteivät he kompastuisi. Ja jos he pitivät silmänsä Jeesuksessa, joka oli juuri heidän edellään, johtaen heitä Kaupunkiin, he olivat turvassa. Mutta pian jotkut väsyivät ja sanoivat, että Kaupunki on hyvin kaukana ja he olivat odottaneet pääsevänsä sinne aikaisemmin. Silloin Jeesus rohkaisi heitä nostaen loistavan oikean käsivartensa ja hänen käsivarrestaan tuli loistava valo, joka aaltoili adventistijoukon yllä ja he huusivat hallelujaa! Toiset harkitsemattomasti kielsivät valon takanaan ja sanoivat, että se ei ollut Jumala, joka oli johtanut heidät niin pitkälle. Valo heidän takanaan jätti heidän jalkansa täydelliseen pimeyteen ja he kompastuivat ja heidän silmänsä erkanivat maalista ja menettivät Jeesuksen näköpiiristään, ja he putosivat polulta alas pimeään ja pahaan maailmaan. Oli aivan yhtä mahdotonta heille päästä takaisin polulle ja mennä Kaupunkiin kuin koko pahalle maailmalle, jonka Jumala oli hylännyt." (A Word to the ”Little Flock”, 14)

Keskiyön huutohan on Ellenin mukaan 22.10.1844. Siis tässä Ellen selvästi näki ja opetti muille, että maailman muilla ihmisillä ei ollut mitään toivoa pelastumisesta ja ne milleristitkin, jotka hylkäsivät Ellenin näyt ja opit putosivat polulta. Vain Ellen joukkoineen oli matkalla taivaaseen, ei kukaan muu.

No nyt täytyy rientää, mutta jos vielä väität, että Ellen ei nähnyt näkyä suljetusta ovesta tai että ovi Ellenin mielestä olisi ollut auki muillekin kuin häntä seuraaville milleristeille, niin ei se mitään, minulla materiaalia riittää väitteittesi kumoamiseksi.

---------------
Vielä erillinen kysymys. Kirjoitit aikaisemmin:

"teologeista
Kirjoittanut: Timo Flink 22.1.2006 klo 11.33
Todellisuudessa suurin osa teologeistamme uskoo tutkivaan tuomioon ja Ellen Whiten profeetalliseen rooliin. Lähes kaikki johtavat teologimme ovat ATS:n jäseniä (http://www.atsjats.org/) ja sen jäseneksi ei pääse, ellei allekirjoita edellämainittuja asioita. Sanoistasi kuulsi katkeroituneisuus. Mihin olet loukkaantunut ja voinko auttaa?

Timo Flink
ATS:n jäsen"

Miksi kirjoitustasi ei enää löydy http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000013&posting=22000000013481349

Oletko itse poistattanut sen?

kirjoitettu on kirjoitti:

Uskova1 tapansa mukaan vääristelee asioita lainailemalla lauseita irti asiayhteydestään.

Olet tyypillinen harhaopin eksytyksen tulos. Laput tiiviisti silmillä ja kaikki mikä uhkaa herättää kysymyksiä ja epäilyksiä oman opin suhteen on ilmanmuuta pahasta.

Parhaiten pääset eroon Ellen Whiten eksytyksistä lukemalla Ellenin omia juttuja kokonaisuudessaan. Niitähän kirjoituksessani lainailin ja siitä pahastuit. Siispä se joka ottaa Ellenin kirjoituksia palasina sieltä täältä oletkin sinä, enkä minä. Minä näen tuon naisen eksyttävän kokonaisuuden, sinä näet putkinäöllä vain ne Ellenin kirjoitusten kohdat, mitkä sinulle on adventtikirkossa syötetty. Ne mitkä on piiloteltu, niitä ei ole olemassakaan tai jos on, niin niille on olemassa "taivaallinen" selitys.

uskova_1 kirjoitti:

Haluat sokeasti uskoa selityksiä, joita Ellen Whiten sukulaiset ja perinnön haltijat suvaitsevat kokopäivätyökseen keksiä White Estatessa enemmän kuin profeetan puolustamiseksi. Heidän leipänsähän on siitä kiinni, että Ellen saataisiin näytettyä puhtaana profeettana, jotta ihmiset ostaisivat Ellenin kirjoja ja hänen kirjoituksistaan yhä uudelleen ja uudelleen muokattuja uusia kirjoja. Näin raha ei lakkaa virtaamasta heidän kassaansa. Kaikkien pitää pelätä tuota väärää profeettaa ja olla tietoisia hänen kirjoituksistaan, muutenhan voi tulla tuho, vai mitä?

Kun nyt olet Ellen Whiten ja adventtikirkon edustaja pastorin ominisuudessa täällä, niin sinunhan pitää yrittää ”jyrähdellä” noiden edustamiesi tahojen totuuksia niin vakuuttavasti, että kaikkien suut menisivät tukkoon ja oman laumasi jäsenet pysyisivät rauhoitettuina ja kykenevinä uskottavasti levittämään tuota totuutta.

Toista sataa vuotta adventtikirkko pystyi piilottelemaan jäseniltään, että alkuvuosikymmenenä heidän uranuurtajansa olivat uskoneet, että muilta kuin heiltä ovi taivaaseen oli suljettu. Vielä tiukemmin he piilottivat sen tosiasian, että Ellen White todellakin näki näkyjä suljetusta ovesta ja saarnasi sitä. Mutta sittemmin ovat tulleet esiin vanhat kirjoitukset ja enää vain nettiä käyttämättömät vanhukset ja kehitysmaiden jäsenet voidaan pitää tietämättöminä, mitä todella tapahtui. Koska oikea totuus on netissä levällään ja kirjat kaikkien tilattavissa, niin täytyi masinoida adventistiyliopistot, White säätiö ja kaikki adventistien tutkimusseurat töihin, miten saada totuus selitettyä niinkuin sitä ei olisikaan. Niinkuin kaikki olisi kuten ennenkin. Tuloksena: uranauurtajat kyllä sitä ja Ellen tätä, mutta he tarkoittivat niin ja näin...pahat ihmiset vain ottavat asioita irti asiayhteydestään ja oikeasti ne ovat niinkuin ennenkin......nuo pahat tai ymmärtämättömät ihmiset ottavat vain lauseen sieltä täältä ja kokonaisuus on niinkuin adventistijohtajat ovat aina sanoneet......silloin oli kyllä noin, mutta on tullut lisää valoa ja ymmärretään, että näin....

Katsotaanpas nyt miten tämä sinun tiedotuksesi on tässä asiassa sujunut:

Ensin sanoit: ”Ellen White ei koskaan nähnyt näkyä, jonka mukaan kukaan ei voisi pelastua. Ellen White *uskoi* tähän ajatukseen jonkin aikaa, ei minkään näyn, vaan silloisen yleisen ajatuksen mukaisesti. White itse sanoo, ettei hän nähnyt mitään tuollaista näkyä. Kun sitten hän sai asiaa koskevan näyn, hänen näkemyksensä muuttui, koska näyn sisältö oli toinen kuin mihin adventistit uskoivat”

Se tuli todistettua kirjoituksessani, että kyllä Ellen White näki näyn: ” Ellen itse kirjoittaa 1846 helmikuussa 1845 tapahtuneesta näystään: "Kun olin Exeterissä, Mainessa, kokouksessa Israel Dammonin, Jamesin ja monen muun kanssa, monet heistä eivät uskoneet suljettuun oveen. Minä kärsin paljon kokouksen alussa. Epäusko näytti olevan joka puolella. Siellä oli sisar, jota kutsuttiin hyvin hengelliseksi. Hän oli matkustanut paljon ja ollut vahva saarnaaja suurimman osan kahdenkymmenen vuoden ajasta. Hän oli todella ollut oikea Israelin äiti. Mutta oli syntynyt erimielisyyttä suljetusta ovesta. Hän oli hyvin myötätuntoinen eikä voinut uskoa, että ovi oli kiinni (Minä en ollut tiennyt heidän erimielisyyksistään). Sisar Durben nousi puhumaan. Minä olin hyvin, hyvin surullinen. Pitkään sieluni näytti olevan suuressa hädässä ja kun hän puhui, minä putosin tuolilta lattialle. Silloin sain näyn, että Jeesus nousi välittäjän valtaistuimeltaan ja meni Pyhimpään Sulhasena ottamaan vastaan valtakuntansa. He olivat syvästi kiinnostuneet näystä. He kaikki sanoivat, että se oli heille täysin uutta. Herra teki töitä mahtavalla voimalla asettaessaan totuuden heidän sydämiinsä. Sisar Durben tiesi, mikä Herran voima oli, sillä hän oli tuntenut sen monet kerrat; ja pian sen jälkeen, kun minä olin pudonnut, hänet kaadettiin ja hän kaatui lattialle ja anoi itkien armoa Jumalalta. Kun tulin näystäni ulos, korviani tervehti sisar Durbenin laulu ja kovaääninen huuto. Useimmat heistä hyväksyivät näyn ja asettuivat kannattamaan suljettua ovea." Samassa kirjoituksessa Ellen kertoo, kuinka hän näkyineen käännytti epäilijöitä suljettuun oveen muuallakin. Exeterin tapahtumat Ellen kirjoitti alun perin kirjeenä 13.7.1847 Joseph Batesille. (Anderson Dirk 1999. WHITE OUT, s. 26-28. Ottanut lainauksen Manuscript Releases vol 5)”

Sitten kirjoitit: ” Sitten tuossa uskova1:n lainauksessa ei suinkaan sanota, että EGW olisi nähnyt näyn, jonka mukaan kukaan ei pelastu, vaan kyse on historiayhteydessään nimen omaan siitä, että tuohon aikana oli niitä, jotka olivat täysin kääntäneet selkänsä Jumalan sanomalle ja suljettu ovi koskee heitä.”

Eli nyt jo myönnät, että Ellen White näki näyn suljetusta ovesta, mutta vielä jaksat väittää, että näky ei ollut se mikä se oli, vaan jokin adventistiteologien selitysopin mukainen monimutkainen viisaus, jota tavallinen ihminen ei muka voi ymmärtää.

Kyse suljetun oven opissa oli nimenomaan siitä, että 22.10.1844 lähtien kukaan muu ihminen maailmassa ei voi pelastua kuin milleristien matkassa tuota päivämäärää odottavin joukossa ollut ihminen. Se käännytystyö, mitä Ellen ja muut uranuurtajat tekivät, tehtiin ainoastaan noiden pettymyksessä mukana olleiden keskuudessa. Heitä käännytettiin Ellenin suljetun oven oppiin ja muihin erikoisoppeihin.

Ellenin mies James White kirjoitti: ”When she received her first vision, Dec. 1844, she and all the band in Portland, Maine, (where her parents then resided) had given up the midnight-cry, and shut door, as being in the past. It was then that the Lord shew her in vision, the error into which she and the band in Portland had fallen. She then related her vision to the band, and about sixty confessed their error, and acknowledged their 7th month experience to be the work of God.” Eli käännellen suurin piirtein: Kun hän (= Ellen) sai ensimmäisen näkynsä joulukuussa 1844, hän ja koko Portlandin joukko, Mainessa (jossa hänen vanhempansa asuivat) olivat luopuneet keskiyön huudosta ja suljetusta ovesta, menneinä tapahtumina. Silloin Herra näytti hänelle näyssä, sen virheen, johon hän ja Portlandin joukko olivat langenneet. Hän sitten kertoi näkynsä joukolle ja noin kuusikymmentä tunnusti erehtyneensä ja tunnusti seitsemännen kuun (= pettymyksen päivä oletetun juutalaisen ajanlaskun mukaan) kokemuksensa olleen Jumalan työtä.”

Muut kuin nuo 60 eivät uskoneet ja niinpä Ellen joukkoineen aloitti käännytystyön milleristien riveissä.

Ja jos Elleniin on uskominen (ja uskothan sinä) niin ovi on kiinni ellensapattia pitämättömiltä: "Tätä ovea ei avattu ennenkuin Jeesuksen välitys oli lopussa pyhän pyhäkön Pyhässä vuonna 1844. Sitten Jeesus nousi ylös ja sulki Pyhän oven ja avasi oven Kaikkein Pyhimpään ja meni toisen verhon sisäpuolelle, missä Hän nyt seisoo arkin äärellä ja johon Israelin usko nyt kurottautuu. Minä näin, että Jeesus oli sulkenut ´Pyhän´ oven ja ihminen ei sitä voi avata, ja että Hän oli avannut oven Kaikkein Pyhimpään ja ihminen ei voi sitä sulkea (Ilm. 3:7,8) ja että siitä lähtien kun Jeesus on avannut oven Kaikkein Pyhimpään, missä on arkki, käskyt ovat loistaneet Jumalan ihmisille ja heitä on koeteltu sapattikysymyksessä.” (White Ellen. EARLY WRITINGS. http://www.ellenwhite.org osa Experience & Views)

Sapattikysymyksellä ja muilla väärillä profetioilla testaamista piti kestää 7 vuotta, jonka jälkeen Jeesuksen piti tulla 1851 takaisin hakemaan testin läpäisseen adventistilauman.

Adventistipappi Isaac Wellcome kertoo kirjassaan: "Ellen G. Harmon (ei vielä ollut naimisissa Whiten kanssa) ... liikkui oudosti sekä kehollaan että mielessään... kaatuen lattialle.. (muistamme estäneemme kahdesti häntä kaatumasta lattialle).. kokouksissa hän puhui suurella kiihkolla ja nopeudella kunnes kaatui maahan, kun, kuten hän väitti, ihanat näyt taivaasta ja siellä suoritettavista tehtävistä näytettiin hänelle. Hän väitti nähneensä Jeesuksen lähteneen välittäjän ja oletetusta Tuomarin toimestaan, oli sulkenut armon oven ja pyyhki pois nimiä elämänkirjasta... Me näimme hänet Polandissa, Portlandissa, Topshamissa ja Brunswickissa hänen uransa alussa, ja kuulimme usein hänen puhuvan ja useita kertojan näimme hänen kaatuvan ja kuulimme hänen kertovan ihmeistä, joita hän sanoi taivaallisen Isänsä sallivan hänen nähdä. Hänen yliluonnollisia tai epänormaaleja näkemisiään ei mielellään ymmärretty näyiksi, vaan hengellisiksi näkemisiksi näkymättömistä asioista, mitkä olivat aika yleisiä metodistien keskuudessa... Nämä näyt olivat kaikuja vanhemmistoveli Elder (Joseph) Turnerista ja muista saarnaajista ja me pidimme niitä hänen yli-innostuneen mielikuvituksensa tuotteina emmekä tosiasioina." (Anderson Dirk 1999. WHITE OUT, s. 10-11)

John Megquier Mainesta kertoo "Me tunnemme hyvin näkijä Ellen G. Whiten opetukset, hänen ollessaan Mainen valtiossa. Lähes ensimmäiset näyt hän näki minun talossani Polandissa. Hän sanoi, että Jumala oli kertonut hänelle näyssä, että armon ovi oli suljettu eikä maailmalla enää ollut mahdollisuutta ja hän (Ellen) kertoisi, jos jollakulla on tahroja vaatteissaan; ja nuo tahrat olivat tulleet hänen näkyjensä kyseenalaistamisesta, olivatko ne Jumalasta vai eivät. Sitten Jumala näyttäisi hänelle näyn kautta, kuka oli kadotettu ja kuka pelastunut valtion eri osissa, sen mukaisesti miten he ottivat vastaan tai vastustivat hänen näkyjään." (Anderson Dirk 1999. WHITE OUT, s. 29. Ottanut lainauksen The Early Years, Vol 1)

"Rukoillessani perhealttarilla Pyhä Henki tuli päälleni ja näytin nousevan korkeammalle ja korkeammalle, kauas pimeän maailman yläpuolelle. Käännyin katsomaan adventisteja maailmassa, mutta en löytänyt heitä - kun ääni sanoi minulle, ´Katso uudelleen ja katso vähän ylemmäs´. Silloin nostin silmäni ja näin suoran ja kapean polun, heitettynä korkealle maailman yläpuolelle. Tällä polulla adventistit matkasivat Kaupunkiin, joka oli polun loppupäässä. Heillä oli kirkas valo takanaan polun alkupäässä valaisemassa, enkeli kertoi valon olevan Keskiyön Huuto. Tämä valo valaisi koko polun ja antoi valoaan heidän jaloilleen niin, etteivät he kompastuisi. Ja jos he pitivät silmänsä Jeesuksessa, joka oli juuri heidän edellään, johtaen heitä Kaupunkiin, he olivat turvassa. Mutta pian jotkut väsyivät ja sanoivat, että Kaupunki on hyvin kaukana ja he olivat odottaneet pääsevänsä sinne aikaisemmin. Silloin Jeesus rohkaisi heitä nostaen loistavan oikean käsivartensa ja hänen käsivarrestaan tuli loistava valo, joka aaltoili adventistijoukon yllä ja he huusivat hallelujaa! Toiset harkitsemattomasti kielsivät valon takanaan ja sanoivat, että se ei ollut Jumala, joka oli johtanut heidät niin pitkälle. Valo heidän takanaan jätti heidän jalkansa täydelliseen pimeyteen ja he kompastuivat ja heidän silmänsä erkanivat maalista ja menettivät Jeesuksen näköpiiristään, ja he putosivat polulta alas pimeään ja pahaan maailmaan. Oli aivan yhtä mahdotonta heille päästä takaisin polulle ja mennä Kaupunkiin kuin koko pahalle maailmalle, jonka Jumala oli hylännyt." (A Word to the ”Little Flock”, 14)

Keskiyön huutohan on Ellenin mukaan 22.10.1844. Siis tässä Ellen selvästi näki ja opetti muille, että maailman muilla ihmisillä ei ollut mitään toivoa pelastumisesta ja ne milleristitkin, jotka hylkäsivät Ellenin näyt ja opit putosivat polulta. Vain Ellen joukkoineen oli matkalla taivaaseen, ei kukaan muu.

No nyt täytyy rientää, mutta jos vielä väität, että Ellen ei nähnyt näkyä suljetusta ovesta tai että ovi Ellenin mielestä olisi ollut auki muillekin kuin häntä seuraaville milleristeille, niin ei se mitään, minulla materiaalia riittää väitteittesi kumoamiseksi.

---------------
Vielä erillinen kysymys. Kirjoitit aikaisemmin:

"teologeista
Kirjoittanut: Timo Flink 22.1.2006 klo 11.33
Todellisuudessa suurin osa teologeistamme uskoo tutkivaan tuomioon ja Ellen Whiten profeetalliseen rooliin. Lähes kaikki johtavat teologimme ovat ATS:n jäseniä (http://www.atsjats.org/) ja sen jäseneksi ei pääse, ellei allekirjoita edellämainittuja asioita. Sanoistasi kuulsi katkeroituneisuus. Mihin olet loukkaantunut ja voinko auttaa?

Timo Flink
ATS:n jäsen"

Miksi kirjoitustasi ei enää löydy http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000013&posting=22000000013481349

Oletko itse poistattanut sen?

Lue lisää

Minulle riittää se, mitä EGW itse kirjoitti tarkoittavansa termillä "shut door". En tarvitse enkä usko kriitikoiden väännöksiin ja/tai suu vaahdossa höpöttämisiin. Henkilökohtainen näkemykseni on, että kirjoitat puppua, joskin sen jo tiedätkin.

Timo Flink

P.S. Mitä tarkoitat poistolla? En ole poistanut mitään ja minulla linkki ainakin aukesi.

uskova_1 kirjoitti:

Haluat sokeasti uskoa selityksiä, joita Ellen Whiten sukulaiset ja perinnön haltijat suvaitsevat kokopäivätyökseen keksiä White Estatessa enemmän kuin profeetan puolustamiseksi. Heidän leipänsähän on siitä kiinni, että Ellen saataisiin näytettyä puhtaana profeettana, jotta ihmiset ostaisivat Ellenin kirjoja ja hänen kirjoituksistaan yhä uudelleen ja uudelleen muokattuja uusia kirjoja. Näin raha ei lakkaa virtaamasta heidän kassaansa. Kaikkien pitää pelätä tuota väärää profeettaa ja olla tietoisia hänen kirjoituksistaan, muutenhan voi tulla tuho, vai mitä?

Kun nyt olet Ellen Whiten ja adventtikirkon edustaja pastorin ominisuudessa täällä, niin sinunhan pitää yrittää ”jyrähdellä” noiden edustamiesi tahojen totuuksia niin vakuuttavasti, että kaikkien suut menisivät tukkoon ja oman laumasi jäsenet pysyisivät rauhoitettuina ja kykenevinä uskottavasti levittämään tuota totuutta.

Toista sataa vuotta adventtikirkko pystyi piilottelemaan jäseniltään, että alkuvuosikymmenenä heidän uranuurtajansa olivat uskoneet, että muilta kuin heiltä ovi taivaaseen oli suljettu. Vielä tiukemmin he piilottivat sen tosiasian, että Ellen White todellakin näki näkyjä suljetusta ovesta ja saarnasi sitä. Mutta sittemmin ovat tulleet esiin vanhat kirjoitukset ja enää vain nettiä käyttämättömät vanhukset ja kehitysmaiden jäsenet voidaan pitää tietämättöminä, mitä todella tapahtui. Koska oikea totuus on netissä levällään ja kirjat kaikkien tilattavissa, niin täytyi masinoida adventistiyliopistot, White säätiö ja kaikki adventistien tutkimusseurat töihin, miten saada totuus selitettyä niinkuin sitä ei olisikaan. Niinkuin kaikki olisi kuten ennenkin. Tuloksena: uranauurtajat kyllä sitä ja Ellen tätä, mutta he tarkoittivat niin ja näin...pahat ihmiset vain ottavat asioita irti asiayhteydestään ja oikeasti ne ovat niinkuin ennenkin......nuo pahat tai ymmärtämättömät ihmiset ottavat vain lauseen sieltä täältä ja kokonaisuus on niinkuin adventistijohtajat ovat aina sanoneet......silloin oli kyllä noin, mutta on tullut lisää valoa ja ymmärretään, että näin....

Katsotaanpas nyt miten tämä sinun tiedotuksesi on tässä asiassa sujunut:

Ensin sanoit: ”Ellen White ei koskaan nähnyt näkyä, jonka mukaan kukaan ei voisi pelastua. Ellen White *uskoi* tähän ajatukseen jonkin aikaa, ei minkään näyn, vaan silloisen yleisen ajatuksen mukaisesti. White itse sanoo, ettei hän nähnyt mitään tuollaista näkyä. Kun sitten hän sai asiaa koskevan näyn, hänen näkemyksensä muuttui, koska näyn sisältö oli toinen kuin mihin adventistit uskoivat”

Se tuli todistettua kirjoituksessani, että kyllä Ellen White näki näyn: ” Ellen itse kirjoittaa 1846 helmikuussa 1845 tapahtuneesta näystään: "Kun olin Exeterissä, Mainessa, kokouksessa Israel Dammonin, Jamesin ja monen muun kanssa, monet heistä eivät uskoneet suljettuun oveen. Minä kärsin paljon kokouksen alussa. Epäusko näytti olevan joka puolella. Siellä oli sisar, jota kutsuttiin hyvin hengelliseksi. Hän oli matkustanut paljon ja ollut vahva saarnaaja suurimman osan kahdenkymmenen vuoden ajasta. Hän oli todella ollut oikea Israelin äiti. Mutta oli syntynyt erimielisyyttä suljetusta ovesta. Hän oli hyvin myötätuntoinen eikä voinut uskoa, että ovi oli kiinni (Minä en ollut tiennyt heidän erimielisyyksistään). Sisar Durben nousi puhumaan. Minä olin hyvin, hyvin surullinen. Pitkään sieluni näytti olevan suuressa hädässä ja kun hän puhui, minä putosin tuolilta lattialle. Silloin sain näyn, että Jeesus nousi välittäjän valtaistuimeltaan ja meni Pyhimpään Sulhasena ottamaan vastaan valtakuntansa. He olivat syvästi kiinnostuneet näystä. He kaikki sanoivat, että se oli heille täysin uutta. Herra teki töitä mahtavalla voimalla asettaessaan totuuden heidän sydämiinsä. Sisar Durben tiesi, mikä Herran voima oli, sillä hän oli tuntenut sen monet kerrat; ja pian sen jälkeen, kun minä olin pudonnut, hänet kaadettiin ja hän kaatui lattialle ja anoi itkien armoa Jumalalta. Kun tulin näystäni ulos, korviani tervehti sisar Durbenin laulu ja kovaääninen huuto. Useimmat heistä hyväksyivät näyn ja asettuivat kannattamaan suljettua ovea." Samassa kirjoituksessa Ellen kertoo, kuinka hän näkyineen käännytti epäilijöitä suljettuun oveen muuallakin. Exeterin tapahtumat Ellen kirjoitti alun perin kirjeenä 13.7.1847 Joseph Batesille. (Anderson Dirk 1999. WHITE OUT, s. 26-28. Ottanut lainauksen Manuscript Releases vol 5)”

Sitten kirjoitit: ” Sitten tuossa uskova1:n lainauksessa ei suinkaan sanota, että EGW olisi nähnyt näyn, jonka mukaan kukaan ei pelastu, vaan kyse on historiayhteydessään nimen omaan siitä, että tuohon aikana oli niitä, jotka olivat täysin kääntäneet selkänsä Jumalan sanomalle ja suljettu ovi koskee heitä.”

Eli nyt jo myönnät, että Ellen White näki näyn suljetusta ovesta, mutta vielä jaksat väittää, että näky ei ollut se mikä se oli, vaan jokin adventistiteologien selitysopin mukainen monimutkainen viisaus, jota tavallinen ihminen ei muka voi ymmärtää.

Kyse suljetun oven opissa oli nimenomaan siitä, että 22.10.1844 lähtien kukaan muu ihminen maailmassa ei voi pelastua kuin milleristien matkassa tuota päivämäärää odottavin joukossa ollut ihminen. Se käännytystyö, mitä Ellen ja muut uranuurtajat tekivät, tehtiin ainoastaan noiden pettymyksessä mukana olleiden keskuudessa. Heitä käännytettiin Ellenin suljetun oven oppiin ja muihin erikoisoppeihin.

Ellenin mies James White kirjoitti: ”When she received her first vision, Dec. 1844, she and all the band in Portland, Maine, (where her parents then resided) had given up the midnight-cry, and shut door, as being in the past. It was then that the Lord shew her in vision, the error into which she and the band in Portland had fallen. She then related her vision to the band, and about sixty confessed their error, and acknowledged their 7th month experience to be the work of God.” Eli käännellen suurin piirtein: Kun hän (= Ellen) sai ensimmäisen näkynsä joulukuussa 1844, hän ja koko Portlandin joukko, Mainessa (jossa hänen vanhempansa asuivat) olivat luopuneet keskiyön huudosta ja suljetusta ovesta, menneinä tapahtumina. Silloin Herra näytti hänelle näyssä, sen virheen, johon hän ja Portlandin joukko olivat langenneet. Hän sitten kertoi näkynsä joukolle ja noin kuusikymmentä tunnusti erehtyneensä ja tunnusti seitsemännen kuun (= pettymyksen päivä oletetun juutalaisen ajanlaskun mukaan) kokemuksensa olleen Jumalan työtä.”

Muut kuin nuo 60 eivät uskoneet ja niinpä Ellen joukkoineen aloitti käännytystyön milleristien riveissä.

Ja jos Elleniin on uskominen (ja uskothan sinä) niin ovi on kiinni ellensapattia pitämättömiltä: "Tätä ovea ei avattu ennenkuin Jeesuksen välitys oli lopussa pyhän pyhäkön Pyhässä vuonna 1844. Sitten Jeesus nousi ylös ja sulki Pyhän oven ja avasi oven Kaikkein Pyhimpään ja meni toisen verhon sisäpuolelle, missä Hän nyt seisoo arkin äärellä ja johon Israelin usko nyt kurottautuu. Minä näin, että Jeesus oli sulkenut ´Pyhän´ oven ja ihminen ei sitä voi avata, ja että Hän oli avannut oven Kaikkein Pyhimpään ja ihminen ei voi sitä sulkea (Ilm. 3:7,8) ja että siitä lähtien kun Jeesus on avannut oven Kaikkein Pyhimpään, missä on arkki, käskyt ovat loistaneet Jumalan ihmisille ja heitä on koeteltu sapattikysymyksessä.” (White Ellen. EARLY WRITINGS. http://www.ellenwhite.org osa Experience & Views)

Sapattikysymyksellä ja muilla väärillä profetioilla testaamista piti kestää 7 vuotta, jonka jälkeen Jeesuksen piti tulla 1851 takaisin hakemaan testin läpäisseen adventistilauman.

Adventistipappi Isaac Wellcome kertoo kirjassaan: "Ellen G. Harmon (ei vielä ollut naimisissa Whiten kanssa) ... liikkui oudosti sekä kehollaan että mielessään... kaatuen lattialle.. (muistamme estäneemme kahdesti häntä kaatumasta lattialle).. kokouksissa hän puhui suurella kiihkolla ja nopeudella kunnes kaatui maahan, kun, kuten hän väitti, ihanat näyt taivaasta ja siellä suoritettavista tehtävistä näytettiin hänelle. Hän väitti nähneensä Jeesuksen lähteneen välittäjän ja oletetusta Tuomarin toimestaan, oli sulkenut armon oven ja pyyhki pois nimiä elämänkirjasta... Me näimme hänet Polandissa, Portlandissa, Topshamissa ja Brunswickissa hänen uransa alussa, ja kuulimme usein hänen puhuvan ja useita kertojan näimme hänen kaatuvan ja kuulimme hänen kertovan ihmeistä, joita hän sanoi taivaallisen Isänsä sallivan hänen nähdä. Hänen yliluonnollisia tai epänormaaleja näkemisiään ei mielellään ymmärretty näyiksi, vaan hengellisiksi näkemisiksi näkymättömistä asioista, mitkä olivat aika yleisiä metodistien keskuudessa... Nämä näyt olivat kaikuja vanhemmistoveli Elder (Joseph) Turnerista ja muista saarnaajista ja me pidimme niitä hänen yli-innostuneen mielikuvituksensa tuotteina emmekä tosiasioina." (Anderson Dirk 1999. WHITE OUT, s. 10-11)

John Megquier Mainesta kertoo "Me tunnemme hyvin näkijä Ellen G. Whiten opetukset, hänen ollessaan Mainen valtiossa. Lähes ensimmäiset näyt hän näki minun talossani Polandissa. Hän sanoi, että Jumala oli kertonut hänelle näyssä, että armon ovi oli suljettu eikä maailmalla enää ollut mahdollisuutta ja hän (Ellen) kertoisi, jos jollakulla on tahroja vaatteissaan; ja nuo tahrat olivat tulleet hänen näkyjensä kyseenalaistamisesta, olivatko ne Jumalasta vai eivät. Sitten Jumala näyttäisi hänelle näyn kautta, kuka oli kadotettu ja kuka pelastunut valtion eri osissa, sen mukaisesti miten he ottivat vastaan tai vastustivat hänen näkyjään." (Anderson Dirk 1999. WHITE OUT, s. 29. Ottanut lainauksen The Early Years, Vol 1)

"Rukoillessani perhealttarilla Pyhä Henki tuli päälleni ja näytin nousevan korkeammalle ja korkeammalle, kauas pimeän maailman yläpuolelle. Käännyin katsomaan adventisteja maailmassa, mutta en löytänyt heitä - kun ääni sanoi minulle, ´Katso uudelleen ja katso vähän ylemmäs´. Silloin nostin silmäni ja näin suoran ja kapean polun, heitettynä korkealle maailman yläpuolelle. Tällä polulla adventistit matkasivat Kaupunkiin, joka oli polun loppupäässä. Heillä oli kirkas valo takanaan polun alkupäässä valaisemassa, enkeli kertoi valon olevan Keskiyön Huuto. Tämä valo valaisi koko polun ja antoi valoaan heidän jaloilleen niin, etteivät he kompastuisi. Ja jos he pitivät silmänsä Jeesuksessa, joka oli juuri heidän edellään, johtaen heitä Kaupunkiin, he olivat turvassa. Mutta pian jotkut väsyivät ja sanoivat, että Kaupunki on hyvin kaukana ja he olivat odottaneet pääsevänsä sinne aikaisemmin. Silloin Jeesus rohkaisi heitä nostaen loistavan oikean käsivartensa ja hänen käsivarrestaan tuli loistava valo, joka aaltoili adventistijoukon yllä ja he huusivat hallelujaa! Toiset harkitsemattomasti kielsivät valon takanaan ja sanoivat, että se ei ollut Jumala, joka oli johtanut heidät niin pitkälle. Valo heidän takanaan jätti heidän jalkansa täydelliseen pimeyteen ja he kompastuivat ja heidän silmänsä erkanivat maalista ja menettivät Jeesuksen näköpiiristään, ja he putosivat polulta alas pimeään ja pahaan maailmaan. Oli aivan yhtä mahdotonta heille päästä takaisin polulle ja mennä Kaupunkiin kuin koko pahalle maailmalle, jonka Jumala oli hylännyt." (A Word to the ”Little Flock”, 14)

Keskiyön huutohan on Ellenin mukaan 22.10.1844. Siis tässä Ellen selvästi näki ja opetti muille, että maailman muilla ihmisillä ei ollut mitään toivoa pelastumisesta ja ne milleristitkin, jotka hylkäsivät Ellenin näyt ja opit putosivat polulta. Vain Ellen joukkoineen oli matkalla taivaaseen, ei kukaan muu.

No nyt täytyy rientää, mutta jos vielä väität, että Ellen ei nähnyt näkyä suljetusta ovesta tai että ovi Ellenin mielestä olisi ollut auki muillekin kuin häntä seuraaville milleristeille, niin ei se mitään, minulla materiaalia riittää väitteittesi kumoamiseksi.

---------------
Vielä erillinen kysymys. Kirjoitit aikaisemmin:

"teologeista
Kirjoittanut: Timo Flink 22.1.2006 klo 11.33
Todellisuudessa suurin osa teologeistamme uskoo tutkivaan tuomioon ja Ellen Whiten profeetalliseen rooliin. Lähes kaikki johtavat teologimme ovat ATS:n jäseniä (http://www.atsjats.org/) ja sen jäseneksi ei pääse, ellei allekirjoita edellämainittuja asioita. Sanoistasi kuulsi katkeroituneisuus. Mihin olet loukkaantunut ja voinko auttaa?

Timo Flink
ATS:n jäsen"

Miksi kirjoitustasi ei enää löydy http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000013&posting=22000000013481349

Oletko itse poistattanut sen?

Lue lisää

1846 Ellenin näkemys "shut doorista" oli jo erilainen kuin 1844.

Timo Flink

uskova_1 kirjoitti:

Olet tyypillinen harhaopin eksytyksen tulos. Laput tiiviisti silmillä ja kaikki mikä uhkaa herättää kysymyksiä ja epäilyksiä oman opin suhteen on ilmanmuuta pahasta.

Parhaiten pääset eroon Ellen Whiten eksytyksistä lukemalla Ellenin omia juttuja kokonaisuudessaan. Niitähän kirjoituksessani lainailin ja siitä pahastuit. Siispä se joka ottaa Ellenin kirjoituksia palasina sieltä täältä oletkin sinä, enkä minä. Minä näen tuon naisen eksyttävän kokonaisuuden, sinä näet putkinäöllä vain ne Ellenin kirjoitusten kohdat, mitkä sinulle on adventtikirkossa syötetty. Ne mitkä on piiloteltu, niitä ei ole olemassakaan tai jos on, niin niille on olemassa "taivaallinen" selitys.

Lue lisää

Taistelet vain Pyhää Henkeä ja Jumalaa vastaan, sillä sisar Whiten kutsui Jumala siihen profeetalliseen työhön jota hän koko elämänsä teki. Hänen voimansa ja terveytensä eivät luvanneet pitkää ikää, mutta Jumala antoi hänelle päivittäin tarvittavan voiman aivan normaaliin inhimilliseen elämään. Hän jos kuka on elänyt Jumalan armon varassa. Jos sinun näkökykyäsi kommentoin, niin sinulla se vasta kapea-alainen näkö on, koska näet vain epäolennaiset asiat ja näennäiset ristiriidat, mutta et haluakaan nähdä kokonaisuutta. Tulee mieleen Raamatun kriitikot tai ateistit, jotka lukevat Raamattua sillä tavoin että löytävät sieltä ristiriitaisuuksia epäolennaisista asioista ja siten yrittävät kumota koko kirjan. Sinun kohteesi on Ellen Whiten kirjoitukset. Todellisuudessa Raamattu sisältää virheitä ja vääriä käänöksiä, mutta ei se uskovalle ihmiselle aiheuta suurtakaan päänvaivaa, sillä joku selvempi kohta aina selittää sen vaikeamman tai hämärämmän tekstin. Samoin on Ellen Whiten kirjoitukset. Hänen työnsä kesti vuosikymmeniä ja sinä aikana moni asia selveni ja väärinkäsitys oikeni. Jumala ei ole mikään automaatti joka antaa kaiken kerralla, usein menee vuosiakin ennenkuin kuin joku asia selvenee aiav meidän monen tavan ihmisenkin uskonvaelluksessa.

uskova_1 kirjoitti:

Haluat sokeasti uskoa selityksiä, joita Ellen Whiten sukulaiset ja perinnön haltijat suvaitsevat kokopäivätyökseen keksiä White Estatessa enemmän kuin profeetan puolustamiseksi. Heidän leipänsähän on siitä kiinni, että Ellen saataisiin näytettyä puhtaana profeettana, jotta ihmiset ostaisivat Ellenin kirjoja ja hänen kirjoituksistaan yhä uudelleen ja uudelleen muokattuja uusia kirjoja. Näin raha ei lakkaa virtaamasta heidän kassaansa. Kaikkien pitää pelätä tuota väärää profeettaa ja olla tietoisia hänen kirjoituksistaan, muutenhan voi tulla tuho, vai mitä?

Kun nyt olet Ellen Whiten ja adventtikirkon edustaja pastorin ominisuudessa täällä, niin sinunhan pitää yrittää ”jyrähdellä” noiden edustamiesi tahojen totuuksia niin vakuuttavasti, että kaikkien suut menisivät tukkoon ja oman laumasi jäsenet pysyisivät rauhoitettuina ja kykenevinä uskottavasti levittämään tuota totuutta.

Toista sataa vuotta adventtikirkko pystyi piilottelemaan jäseniltään, että alkuvuosikymmenenä heidän uranuurtajansa olivat uskoneet, että muilta kuin heiltä ovi taivaaseen oli suljettu. Vielä tiukemmin he piilottivat sen tosiasian, että Ellen White todellakin näki näkyjä suljetusta ovesta ja saarnasi sitä. Mutta sittemmin ovat tulleet esiin vanhat kirjoitukset ja enää vain nettiä käyttämättömät vanhukset ja kehitysmaiden jäsenet voidaan pitää tietämättöminä, mitä todella tapahtui. Koska oikea totuus on netissä levällään ja kirjat kaikkien tilattavissa, niin täytyi masinoida adventistiyliopistot, White säätiö ja kaikki adventistien tutkimusseurat töihin, miten saada totuus selitettyä niinkuin sitä ei olisikaan. Niinkuin kaikki olisi kuten ennenkin. Tuloksena: uranauurtajat kyllä sitä ja Ellen tätä, mutta he tarkoittivat niin ja näin...pahat ihmiset vain ottavat asioita irti asiayhteydestään ja oikeasti ne ovat niinkuin ennenkin......nuo pahat tai ymmärtämättömät ihmiset ottavat vain lauseen sieltä täältä ja kokonaisuus on niinkuin adventistijohtajat ovat aina sanoneet......silloin oli kyllä noin, mutta on tullut lisää valoa ja ymmärretään, että näin....

Katsotaanpas nyt miten tämä sinun tiedotuksesi on tässä asiassa sujunut:

Ensin sanoit: ”Ellen White ei koskaan nähnyt näkyä, jonka mukaan kukaan ei voisi pelastua. Ellen White *uskoi* tähän ajatukseen jonkin aikaa, ei minkään näyn, vaan silloisen yleisen ajatuksen mukaisesti. White itse sanoo, ettei hän nähnyt mitään tuollaista näkyä. Kun sitten hän sai asiaa koskevan näyn, hänen näkemyksensä muuttui, koska näyn sisältö oli toinen kuin mihin adventistit uskoivat”

Se tuli todistettua kirjoituksessani, että kyllä Ellen White näki näyn: ” Ellen itse kirjoittaa 1846 helmikuussa 1845 tapahtuneesta näystään: "Kun olin Exeterissä, Mainessa, kokouksessa Israel Dammonin, Jamesin ja monen muun kanssa, monet heistä eivät uskoneet suljettuun oveen. Minä kärsin paljon kokouksen alussa. Epäusko näytti olevan joka puolella. Siellä oli sisar, jota kutsuttiin hyvin hengelliseksi. Hän oli matkustanut paljon ja ollut vahva saarnaaja suurimman osan kahdenkymmenen vuoden ajasta. Hän oli todella ollut oikea Israelin äiti. Mutta oli syntynyt erimielisyyttä suljetusta ovesta. Hän oli hyvin myötätuntoinen eikä voinut uskoa, että ovi oli kiinni (Minä en ollut tiennyt heidän erimielisyyksistään). Sisar Durben nousi puhumaan. Minä olin hyvin, hyvin surullinen. Pitkään sieluni näytti olevan suuressa hädässä ja kun hän puhui, minä putosin tuolilta lattialle. Silloin sain näyn, että Jeesus nousi välittäjän valtaistuimeltaan ja meni Pyhimpään Sulhasena ottamaan vastaan valtakuntansa. He olivat syvästi kiinnostuneet näystä. He kaikki sanoivat, että se oli heille täysin uutta. Herra teki töitä mahtavalla voimalla asettaessaan totuuden heidän sydämiinsä. Sisar Durben tiesi, mikä Herran voima oli, sillä hän oli tuntenut sen monet kerrat; ja pian sen jälkeen, kun minä olin pudonnut, hänet kaadettiin ja hän kaatui lattialle ja anoi itkien armoa Jumalalta. Kun tulin näystäni ulos, korviani tervehti sisar Durbenin laulu ja kovaääninen huuto. Useimmat heistä hyväksyivät näyn ja asettuivat kannattamaan suljettua ovea." Samassa kirjoituksessa Ellen kertoo, kuinka hän näkyineen käännytti epäilijöitä suljettuun oveen muuallakin. Exeterin tapahtumat Ellen kirjoitti alun perin kirjeenä 13.7.1847 Joseph Batesille. (Anderson Dirk 1999. WHITE OUT, s. 26-28. Ottanut lainauksen Manuscript Releases vol 5)”

Sitten kirjoitit: ” Sitten tuossa uskova1:n lainauksessa ei suinkaan sanota, että EGW olisi nähnyt näyn, jonka mukaan kukaan ei pelastu, vaan kyse on historiayhteydessään nimen omaan siitä, että tuohon aikana oli niitä, jotka olivat täysin kääntäneet selkänsä Jumalan sanomalle ja suljettu ovi koskee heitä.”

Eli nyt jo myönnät, että Ellen White näki näyn suljetusta ovesta, mutta vielä jaksat väittää, että näky ei ollut se mikä se oli, vaan jokin adventistiteologien selitysopin mukainen monimutkainen viisaus, jota tavallinen ihminen ei muka voi ymmärtää.

Kyse suljetun oven opissa oli nimenomaan siitä, että 22.10.1844 lähtien kukaan muu ihminen maailmassa ei voi pelastua kuin milleristien matkassa tuota päivämäärää odottavin joukossa ollut ihminen. Se käännytystyö, mitä Ellen ja muut uranuurtajat tekivät, tehtiin ainoastaan noiden pettymyksessä mukana olleiden keskuudessa. Heitä käännytettiin Ellenin suljetun oven oppiin ja muihin erikoisoppeihin.

Ellenin mies James White kirjoitti: ”When she received her first vision, Dec. 1844, she and all the band in Portland, Maine, (where her parents then resided) had given up the midnight-cry, and shut door, as being in the past. It was then that the Lord shew her in vision, the error into which she and the band in Portland had fallen. She then related her vision to the band, and about sixty confessed their error, and acknowledged their 7th month experience to be the work of God.” Eli käännellen suurin piirtein: Kun hän (= Ellen) sai ensimmäisen näkynsä joulukuussa 1844, hän ja koko Portlandin joukko, Mainessa (jossa hänen vanhempansa asuivat) olivat luopuneet keskiyön huudosta ja suljetusta ovesta, menneinä tapahtumina. Silloin Herra näytti hänelle näyssä, sen virheen, johon hän ja Portlandin joukko olivat langenneet. Hän sitten kertoi näkynsä joukolle ja noin kuusikymmentä tunnusti erehtyneensä ja tunnusti seitsemännen kuun (= pettymyksen päivä oletetun juutalaisen ajanlaskun mukaan) kokemuksensa olleen Jumalan työtä.”

Muut kuin nuo 60 eivät uskoneet ja niinpä Ellen joukkoineen aloitti käännytystyön milleristien riveissä.

Ja jos Elleniin on uskominen (ja uskothan sinä) niin ovi on kiinni ellensapattia pitämättömiltä: "Tätä ovea ei avattu ennenkuin Jeesuksen välitys oli lopussa pyhän pyhäkön Pyhässä vuonna 1844. Sitten Jeesus nousi ylös ja sulki Pyhän oven ja avasi oven Kaikkein Pyhimpään ja meni toisen verhon sisäpuolelle, missä Hän nyt seisoo arkin äärellä ja johon Israelin usko nyt kurottautuu. Minä näin, että Jeesus oli sulkenut ´Pyhän´ oven ja ihminen ei sitä voi avata, ja että Hän oli avannut oven Kaikkein Pyhimpään ja ihminen ei voi sitä sulkea (Ilm. 3:7,8) ja että siitä lähtien kun Jeesus on avannut oven Kaikkein Pyhimpään, missä on arkki, käskyt ovat loistaneet Jumalan ihmisille ja heitä on koeteltu sapattikysymyksessä.” (White Ellen. EARLY WRITINGS. http://www.ellenwhite.org osa Experience & Views)

Sapattikysymyksellä ja muilla väärillä profetioilla testaamista piti kestää 7 vuotta, jonka jälkeen Jeesuksen piti tulla 1851 takaisin hakemaan testin läpäisseen adventistilauman.

Adventistipappi Isaac Wellcome kertoo kirjassaan: "Ellen G. Harmon (ei vielä ollut naimisissa Whiten kanssa) ... liikkui oudosti sekä kehollaan että mielessään... kaatuen lattialle.. (muistamme estäneemme kahdesti häntä kaatumasta lattialle).. kokouksissa hän puhui suurella kiihkolla ja nopeudella kunnes kaatui maahan, kun, kuten hän väitti, ihanat näyt taivaasta ja siellä suoritettavista tehtävistä näytettiin hänelle. Hän väitti nähneensä Jeesuksen lähteneen välittäjän ja oletetusta Tuomarin toimestaan, oli sulkenut armon oven ja pyyhki pois nimiä elämänkirjasta... Me näimme hänet Polandissa, Portlandissa, Topshamissa ja Brunswickissa hänen uransa alussa, ja kuulimme usein hänen puhuvan ja useita kertojan näimme hänen kaatuvan ja kuulimme hänen kertovan ihmeistä, joita hän sanoi taivaallisen Isänsä sallivan hänen nähdä. Hänen yliluonnollisia tai epänormaaleja näkemisiään ei mielellään ymmärretty näyiksi, vaan hengellisiksi näkemisiksi näkymättömistä asioista, mitkä olivat aika yleisiä metodistien keskuudessa... Nämä näyt olivat kaikuja vanhemmistoveli Elder (Joseph) Turnerista ja muista saarnaajista ja me pidimme niitä hänen yli-innostuneen mielikuvituksensa tuotteina emmekä tosiasioina." (Anderson Dirk 1999. WHITE OUT, s. 10-11)

John Megquier Mainesta kertoo "Me tunnemme hyvin näkijä Ellen G. Whiten opetukset, hänen ollessaan Mainen valtiossa. Lähes ensimmäiset näyt hän näki minun talossani Polandissa. Hän sanoi, että Jumala oli kertonut hänelle näyssä, että armon ovi oli suljettu eikä maailmalla enää ollut mahdollisuutta ja hän (Ellen) kertoisi, jos jollakulla on tahroja vaatteissaan; ja nuo tahrat olivat tulleet hänen näkyjensä kyseenalaistamisesta, olivatko ne Jumalasta vai eivät. Sitten Jumala näyttäisi hänelle näyn kautta, kuka oli kadotettu ja kuka pelastunut valtion eri osissa, sen mukaisesti miten he ottivat vastaan tai vastustivat hänen näkyjään." (Anderson Dirk 1999. WHITE OUT, s. 29. Ottanut lainauksen The Early Years, Vol 1)

"Rukoillessani perhealttarilla Pyhä Henki tuli päälleni ja näytin nousevan korkeammalle ja korkeammalle, kauas pimeän maailman yläpuolelle. Käännyin katsomaan adventisteja maailmassa, mutta en löytänyt heitä - kun ääni sanoi minulle, ´Katso uudelleen ja katso vähän ylemmäs´. Silloin nostin silmäni ja näin suoran ja kapean polun, heitettynä korkealle maailman yläpuolelle. Tällä polulla adventistit matkasivat Kaupunkiin, joka oli polun loppupäässä. Heillä oli kirkas valo takanaan polun alkupäässä valaisemassa, enkeli kertoi valon olevan Keskiyön Huuto. Tämä valo valaisi koko polun ja antoi valoaan heidän jaloilleen niin, etteivät he kompastuisi. Ja jos he pitivät silmänsä Jeesuksessa, joka oli juuri heidän edellään, johtaen heitä Kaupunkiin, he olivat turvassa. Mutta pian jotkut väsyivät ja sanoivat, että Kaupunki on hyvin kaukana ja he olivat odottaneet pääsevänsä sinne aikaisemmin. Silloin Jeesus rohkaisi heitä nostaen loistavan oikean käsivartensa ja hänen käsivarrestaan tuli loistava valo, joka aaltoili adventistijoukon yllä ja he huusivat hallelujaa! Toiset harkitsemattomasti kielsivät valon takanaan ja sanoivat, että se ei ollut Jumala, joka oli johtanut heidät niin pitkälle. Valo heidän takanaan jätti heidän jalkansa täydelliseen pimeyteen ja he kompastuivat ja heidän silmänsä erkanivat maalista ja menettivät Jeesuksen näköpiiristään, ja he putosivat polulta alas pimeään ja pahaan maailmaan. Oli aivan yhtä mahdotonta heille päästä takaisin polulle ja mennä Kaupunkiin kuin koko pahalle maailmalle, jonka Jumala oli hylännyt." (A Word to the ”Little Flock”, 14)

Keskiyön huutohan on Ellenin mukaan 22.10.1844. Siis tässä Ellen selvästi näki ja opetti muille, että maailman muilla ihmisillä ei ollut mitään toivoa pelastumisesta ja ne milleristitkin, jotka hylkäsivät Ellenin näyt ja opit putosivat polulta. Vain Ellen joukkoineen oli matkalla taivaaseen, ei kukaan muu.

No nyt täytyy rientää, mutta jos vielä väität, että Ellen ei nähnyt näkyä suljetusta ovesta tai että ovi Ellenin mielestä olisi ollut auki muillekin kuin häntä seuraaville milleristeille, niin ei se mitään, minulla materiaalia riittää väitteittesi kumoamiseksi.

---------------
Vielä erillinen kysymys. Kirjoitit aikaisemmin:

"teologeista
Kirjoittanut: Timo Flink 22.1.2006 klo 11.33
Todellisuudessa suurin osa teologeistamme uskoo tutkivaan tuomioon ja Ellen Whiten profeetalliseen rooliin. Lähes kaikki johtavat teologimme ovat ATS:n jäseniä (http://www.atsjats.org/) ja sen jäseneksi ei pääse, ellei allekirjoita edellämainittuja asioita. Sanoistasi kuulsi katkeroituneisuus. Mihin olet loukkaantunut ja voinko auttaa?

Timo Flink
ATS:n jäsen"

Miksi kirjoitustasi ei enää löydy http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000013&posting=22000000013481349

Oletko itse poistattanut sen?

Lue lisää

Uskova 1 luulee tietävänsä jotain Raamatusta! Tosiasia joka on hyvin merkille pantavaa on se,
että hähnen pyrkimyksensä on saada Luopumus liike aikaan Jumalan Jäännös seurakunnassa.

Hän ite Nimimerkki: Ei ole ollut koskaan uskossa muuhun kuin Sielun viholliseen. Hän on alkanut käymään sotaa Jumaln jäännöskansaa vastaa Aurinko Jumaluuden opinkappaleilla. Koska hän kuuluu Jeesuksen vastustajiin, Siksi hän ei ole koskaan hyväksynyt Jeesusta pelastajakseen.

Hän on alusta alkaen luottanut Paavin erehtymättömyyteen, sentähden Aurinkosinetti. on juurtunut häneen. Uskova 1 Aurinko Jumalattaren Ylipapitar Mahta nainen Harhaanjohtotaidossa

Kadehtii Ellenin Kirjoitus taitoa. Tätä hän käyttää tarkoitustensa hämääjänä. Hänen tarkoituksensa on johdattaa voittamansa Helvetin
esikartanoihin

Timo Flink kirjoitti:

Minulle riittää se, mitä EGW itse kirjoitti tarkoittavansa termillä "shut door". En tarvitse enkä usko kriitikoiden väännöksiin ja/tai suu vaahdossa höpöttämisiin. Henkilökohtainen näkemykseni on, että kirjoitat puppua, joskin sen jo tiedätkin.

Timo Flink

P.S. Mitä tarkoitat poistolla? En ole poistanut mitään ja minulla linkki ainakin aukesi.

Lue lisää

No hyvä, jos riittää. Lainataanpa sitten Elleniä itseään niin näet, mitä Ellen tarkoitti ja pääset luuloistasi:

”Minä näin, että mystiset merkit ja ihmeet ja väärät parannukset lisääntyisivät ja leviäisivät. Parannukset, jotka minulle näytettiin eivät olleet parannuksia virheestä totuuteen, vaan pahasta huonompaan, sillä ne, jotka todistavat muutosta sydämessään olivat vain kietoutuneet uskonnolliseen asuun, joka peitti syntisen sydämen pahuuden. Jotkut näyttivät todella kääntyneiltä, pettääkseen Jumalan kansaa; mutta jos heidän sydämensä nähtäisiin, ne olisivat yhtä mustat kuin aina. Saattava enkelini pyysi minua etsimään hengen tuskaa syntisten puolesta, kuten oli ennen. Minä katsoin, mutta en pystynyt näkemään sitä, sillä heidän pelastuksensa aika on ohi." (Martin Mark J. SEVENTH-DAY ADVENTISM AND THE WRITINGS OF ELLEN G. WHITE. http://www.sdaoutreach.org/sda_egw.html, luku 5; ottanut lainauksen Present Truth, s. 21-22, elokuu 1849)

Siis Ellen itse sanoi, että muut vain näyttivät kääntyneiltä, mutta eivät olleet, koska heidän pelastuksensa aika oli ohi!


Puppuletkautuksesi on ponneton, koska sinulla ei ole faktaa sanojesi takana.

PS. Päivällä yrittäessäni linkkiisi siellä oli vain kyltti: ”viesti on poistettu”. Ilmeisesi sitten vain jokin ylläpitäjän virhetila, koska linkkiin nyt pääsee.

Timo Flink kirjoitti:

1846 Ellenin näkemys "shut doorista" oli jo erilainen kuin 1844.

Timo Flink

Väitteesi: ”1846 Ellenin näkemys "shut doorista" oli jo erilainen kuin 1844.”

Ellen piti vielä vuonna 1850 kiinni shut doorista. Hän kirjoitti: ”Tämän päivän innostus ja väärät uudistukset eivät liikuta meitä, sillä me tiedämme, että talon Mestari nousi ylös 1844 ja sulki taivaallisen tabernaakkelin ensimmäisen asunnon oven; ja nyt me tietysti odotamme, että he menevät joukkoineen etsimään Herraa; mutta he eivät löydä häntä, hän on vetäytynyt heistä. Herra on näyttänyt minulle, että se voima, joka on heidän kanssaan, on pelkkää ihmisten vaikutusta eikä Jumalan voimaa." (Canright D.M. 1919. LIFE OF MRS. E.G. WHITE - HER CLAIMS REFUTED. NETILTÄ, luku 7 – Ellenin kirjoitus Present Truth- lehdessä maaliskuun 1850 numerossa)

Ja vielä Ellen näki Camdenissa, New Yorkissa, 29.6.1851 näyn: "Sitten minä näin, että Jeesus rukoili vihollistensa puolesta; mutta se ei saa olla meille aiheena rukoukseen pahan maailman puolesta, jonka Jumala on hylännyt. Kun hän rukoili vihollistensa puolesta, heillä oli toivoa ja he voivat hyötyä hänen rukouksistaan ja myös pelastua hänen ollessaan välittäjänä koko maailmalle ulommassa asunnossa; mutta nyt hänen henkensä ja sympatiansa ovat vetäytyneet maailmasta; ja meidän sympatiamme täytyy olla Jeesuksen kanssa ja vetäytyneenä jumalattomista... Minä näin, että pahat eivät voi nyt hyötyä meidän rukouksistamme”(Canright D.M. 1919. LIFE OF MRS. E.G. WHITE - HER CLAIMS REFUTED. NETILTÄ, luku 7)

"Valtaistuimen edessä näin Adventtikansan, kirkon ja maailman. Näin kaksi seuruetta, yhden kumartuneena valtaistuimen edessä, syvästi kiinnostuneena, kun taas toinen seisoi kiinnostumatta, ja välinpitämättömänä... Sitten Jeesus nousi ylös valtaistuimelta ja suurin osa kumartuneista nousi hänen kanssaan. En nähnyt yhtäkään valon sädettä lähtevän Jeesuksesta välinpitämättömiin joukkoihin sen jälkeen, kun hän nousi ja he jäivät täydelliseen pimeyteen... Sitten käännyin katsomaan joukkoa, joka yhä oli kumartuneena valtaistuimen edessä ja he eivät tienneet, että Jeesus oli lähtenyt siltä. Saatana ilmestyi valtaistuimelle yrittäen jatkaa Jumalan työtä. Minä näin heidän katsovan ylös valtaistuimeen ja rukoilevan, ´Isä, anna meille Henkesi´, silloin Saatana puhalsi heidän päälleen epäpyhän vaikutuksen; siinä oli valoa ja paljon voimaa, mutta ei suloista rakkautta, iloa eikä rauhaa. Saatanan tavoite oli pitää heidät petettyinä ja houkutella takaisin ja pettää Jumalan lapset” (White Ellen. EARLY WRITINGS. http://www.ellenwhite.org osa Experience & Views)

Tämän mukaanhan Ellen itse oli rukoillut Saatanaa yli kuukauden pettymyksen ja ensimmäisen näkynsä välillä. (White Ellen. EARLY WRITINGS. http://www.ellenwhite.org, osa Spiritual Gifts)

”..heillä ei ole tietoa tiestä kaikkein pyhimpään ja he eivät voi hyötyä Jeesuksen esirukouksista siellä. Samoin kuin juutalaiset, jotka uhrasivat hyödyttömiä uhreja, he uhraavat hyödyttömiä rukouksiaan huoneeseen, josta Jeesus on lähtenyt ja Saatana, tyytyväisenä harhauttamisesta, teeskentelee uskonnollista hahmoa ja johtaa näiden tunnustavien kristittyjen mielet itseensä, toimien voimallaan, merkeillään ja valheellisilla ihmeillään, sulkeakseen heidät ansaan” (White Ellen. EARLY WRITINGS. http://www.ellenwhite.org, osa Spiritual Gifts)

Ja mitäs kivaa Ellenillä on kerrottavaa vielä: ” ”Sitten minä näin Laodikealaiset (ensimmäisen päivän adventistit)… Uskaltavatko he myöntää, että ovi on suljettu? On synti Pyhää Henkeä vastaan katsoa Saatanan ansioksi se mikä kuuluu Jumalalle tai minkä Pyhä Henki on tehnyt. He sanoivat suljetun oven olevan paholaisesta ja tunnustavat näin omaa elämäänsä vastaan. He tulevat kuolemalla kuolemaan” (Shut Door Chronology, www.ellenwhite.org; ottaneet lainauksen Ms 11, 1850, pp. 3,4)

Ellen ja joukkionsahan yritti hävittää kaikki suljetun oven kirjoituksensa, kun vuosi 1851 tuli ja meni eikä Jeesus tullutkaan ja eikä suljetun oven oppi näin ollutkaan oikea. Ellen ja miehensä myös muuttivat toiselle paikkakunnalle saarnaamaan sapattia ja vaikenivat suljetusta ovesta. Mutta ainahan niitä vanhoja kirjoituksia jonkun hyllyistä löytyi ja suljettu ovi paljastui, jolloin piilottelun ja selittelyn kierre kiihtyi ja tuota kierrettähän sinäkin olet jatkamassa. Ensin "Ellen ei sanonut", sitten "no sanoi, mutta ei tarkoittanut" jne. jne.

kirjoitettu on kirjoitti:

Taistelet vain Pyhää Henkeä ja Jumalaa vastaan, sillä sisar Whiten kutsui Jumala siihen profeetalliseen työhön jota hän koko elämänsä teki. Hänen voimansa ja terveytensä eivät luvanneet pitkää ikää, mutta Jumala antoi hänelle päivittäin tarvittavan voiman aivan normaaliin inhimilliseen elämään. Hän jos kuka on elänyt Jumalan armon varassa. Jos sinun näkökykyäsi kommentoin, niin sinulla se vasta kapea-alainen näkö on, koska näet vain epäolennaiset asiat ja näennäiset ristiriidat, mutta et haluakaan nähdä kokonaisuutta. Tulee mieleen Raamatun kriitikot tai ateistit, jotka lukevat Raamattua sillä tavoin että löytävät sieltä ristiriitaisuuksia epäolennaisista asioista ja siten yrittävät kumota koko kirjan. Sinun kohteesi on Ellen Whiten kirjoitukset. Todellisuudessa Raamattu sisältää virheitä ja vääriä käänöksiä, mutta ei se uskovalle ihmiselle aiheuta suurtakaan päänvaivaa, sillä joku selvempi kohta aina selittää sen vaikeamman tai hämärämmän tekstin. Samoin on Ellen Whiten kirjoitukset. Hänen työnsä kesti vuosikymmeniä ja sinä aikana moni asia selveni ja väärinkäsitys oikeni. Jumala ei ole mikään automaatti joka antaa kaiken kerralla, usein menee vuosiakin ennenkuin kuin joku asia selvenee aiav meidän monen tavan ihmisenkin uskonvaelluksessa.

Lue lisää

Miksi sekoitat Pyhän Hengen löpinöihisi. Sinun ja muiden adventistien kirjoitukset ovat yltä päältä Raamatun kritisoimista ja vääräksi vääntämistä. Ja tyrmäävää on se, että yritätte puolustella Ellen Whiteä sillä, että muka Raamatussa on virheitä! Hyi häpeä!

uskova_1 kirjoitti:

Haluat sokeasti uskoa selityksiä, joita Ellen Whiten sukulaiset ja perinnön haltijat suvaitsevat kokopäivätyökseen keksiä White Estatessa enemmän kuin profeetan puolustamiseksi. Heidän leipänsähän on siitä kiinni, että Ellen saataisiin näytettyä puhtaana profeettana, jotta ihmiset ostaisivat Ellenin kirjoja ja hänen kirjoituksistaan yhä uudelleen ja uudelleen muokattuja uusia kirjoja. Näin raha ei lakkaa virtaamasta heidän kassaansa. Kaikkien pitää pelätä tuota väärää profeettaa ja olla tietoisia hänen kirjoituksistaan, muutenhan voi tulla tuho, vai mitä?

Kun nyt olet Ellen Whiten ja adventtikirkon edustaja pastorin ominisuudessa täällä, niin sinunhan pitää yrittää ”jyrähdellä” noiden edustamiesi tahojen totuuksia niin vakuuttavasti, että kaikkien suut menisivät tukkoon ja oman laumasi jäsenet pysyisivät rauhoitettuina ja kykenevinä uskottavasti levittämään tuota totuutta.

Toista sataa vuotta adventtikirkko pystyi piilottelemaan jäseniltään, että alkuvuosikymmenenä heidän uranuurtajansa olivat uskoneet, että muilta kuin heiltä ovi taivaaseen oli suljettu. Vielä tiukemmin he piilottivat sen tosiasian, että Ellen White todellakin näki näkyjä suljetusta ovesta ja saarnasi sitä. Mutta sittemmin ovat tulleet esiin vanhat kirjoitukset ja enää vain nettiä käyttämättömät vanhukset ja kehitysmaiden jäsenet voidaan pitää tietämättöminä, mitä todella tapahtui. Koska oikea totuus on netissä levällään ja kirjat kaikkien tilattavissa, niin täytyi masinoida adventistiyliopistot, White säätiö ja kaikki adventistien tutkimusseurat töihin, miten saada totuus selitettyä niinkuin sitä ei olisikaan. Niinkuin kaikki olisi kuten ennenkin. Tuloksena: uranauurtajat kyllä sitä ja Ellen tätä, mutta he tarkoittivat niin ja näin...pahat ihmiset vain ottavat asioita irti asiayhteydestään ja oikeasti ne ovat niinkuin ennenkin......nuo pahat tai ymmärtämättömät ihmiset ottavat vain lauseen sieltä täältä ja kokonaisuus on niinkuin adventistijohtajat ovat aina sanoneet......silloin oli kyllä noin, mutta on tullut lisää valoa ja ymmärretään, että näin....

Katsotaanpas nyt miten tämä sinun tiedotuksesi on tässä asiassa sujunut:

Ensin sanoit: ”Ellen White ei koskaan nähnyt näkyä, jonka mukaan kukaan ei voisi pelastua. Ellen White *uskoi* tähän ajatukseen jonkin aikaa, ei minkään näyn, vaan silloisen yleisen ajatuksen mukaisesti. White itse sanoo, ettei hän nähnyt mitään tuollaista näkyä. Kun sitten hän sai asiaa koskevan näyn, hänen näkemyksensä muuttui, koska näyn sisältö oli toinen kuin mihin adventistit uskoivat”

Se tuli todistettua kirjoituksessani, että kyllä Ellen White näki näyn: ” Ellen itse kirjoittaa 1846 helmikuussa 1845 tapahtuneesta näystään: "Kun olin Exeterissä, Mainessa, kokouksessa Israel Dammonin, Jamesin ja monen muun kanssa, monet heistä eivät uskoneet suljettuun oveen. Minä kärsin paljon kokouksen alussa. Epäusko näytti olevan joka puolella. Siellä oli sisar, jota kutsuttiin hyvin hengelliseksi. Hän oli matkustanut paljon ja ollut vahva saarnaaja suurimman osan kahdenkymmenen vuoden ajasta. Hän oli todella ollut oikea Israelin äiti. Mutta oli syntynyt erimielisyyttä suljetusta ovesta. Hän oli hyvin myötätuntoinen eikä voinut uskoa, että ovi oli kiinni (Minä en ollut tiennyt heidän erimielisyyksistään). Sisar Durben nousi puhumaan. Minä olin hyvin, hyvin surullinen. Pitkään sieluni näytti olevan suuressa hädässä ja kun hän puhui, minä putosin tuolilta lattialle. Silloin sain näyn, että Jeesus nousi välittäjän valtaistuimeltaan ja meni Pyhimpään Sulhasena ottamaan vastaan valtakuntansa. He olivat syvästi kiinnostuneet näystä. He kaikki sanoivat, että se oli heille täysin uutta. Herra teki töitä mahtavalla voimalla asettaessaan totuuden heidän sydämiinsä. Sisar Durben tiesi, mikä Herran voima oli, sillä hän oli tuntenut sen monet kerrat; ja pian sen jälkeen, kun minä olin pudonnut, hänet kaadettiin ja hän kaatui lattialle ja anoi itkien armoa Jumalalta. Kun tulin näystäni ulos, korviani tervehti sisar Durbenin laulu ja kovaääninen huuto. Useimmat heistä hyväksyivät näyn ja asettuivat kannattamaan suljettua ovea." Samassa kirjoituksessa Ellen kertoo, kuinka hän näkyineen käännytti epäilijöitä suljettuun oveen muuallakin. Exeterin tapahtumat Ellen kirjoitti alun perin kirjeenä 13.7.1847 Joseph Batesille. (Anderson Dirk 1999. WHITE OUT, s. 26-28. Ottanut lainauksen Manuscript Releases vol 5)”

Sitten kirjoitit: ” Sitten tuossa uskova1:n lainauksessa ei suinkaan sanota, että EGW olisi nähnyt näyn, jonka mukaan kukaan ei pelastu, vaan kyse on historiayhteydessään nimen omaan siitä, että tuohon aikana oli niitä, jotka olivat täysin kääntäneet selkänsä Jumalan sanomalle ja suljettu ovi koskee heitä.”

Eli nyt jo myönnät, että Ellen White näki näyn suljetusta ovesta, mutta vielä jaksat väittää, että näky ei ollut se mikä se oli, vaan jokin adventistiteologien selitysopin mukainen monimutkainen viisaus, jota tavallinen ihminen ei muka voi ymmärtää.

Kyse suljetun oven opissa oli nimenomaan siitä, että 22.10.1844 lähtien kukaan muu ihminen maailmassa ei voi pelastua kuin milleristien matkassa tuota päivämäärää odottavin joukossa ollut ihminen. Se käännytystyö, mitä Ellen ja muut uranuurtajat tekivät, tehtiin ainoastaan noiden pettymyksessä mukana olleiden keskuudessa. Heitä käännytettiin Ellenin suljetun oven oppiin ja muihin erikoisoppeihin.

Ellenin mies James White kirjoitti: ”When she received her first vision, Dec. 1844, she and all the band in Portland, Maine, (where her parents then resided) had given up the midnight-cry, and shut door, as being in the past. It was then that the Lord shew her in vision, the error into which she and the band in Portland had fallen. She then related her vision to the band, and about sixty confessed their error, and acknowledged their 7th month experience to be the work of God.” Eli käännellen suurin piirtein: Kun hän (= Ellen) sai ensimmäisen näkynsä joulukuussa 1844, hän ja koko Portlandin joukko, Mainessa (jossa hänen vanhempansa asuivat) olivat luopuneet keskiyön huudosta ja suljetusta ovesta, menneinä tapahtumina. Silloin Herra näytti hänelle näyssä, sen virheen, johon hän ja Portlandin joukko olivat langenneet. Hän sitten kertoi näkynsä joukolle ja noin kuusikymmentä tunnusti erehtyneensä ja tunnusti seitsemännen kuun (= pettymyksen päivä oletetun juutalaisen ajanlaskun mukaan) kokemuksensa olleen Jumalan työtä.”

Muut kuin nuo 60 eivät uskoneet ja niinpä Ellen joukkoineen aloitti käännytystyön milleristien riveissä.

Ja jos Elleniin on uskominen (ja uskothan sinä) niin ovi on kiinni ellensapattia pitämättömiltä: "Tätä ovea ei avattu ennenkuin Jeesuksen välitys oli lopussa pyhän pyhäkön Pyhässä vuonna 1844. Sitten Jeesus nousi ylös ja sulki Pyhän oven ja avasi oven Kaikkein Pyhimpään ja meni toisen verhon sisäpuolelle, missä Hän nyt seisoo arkin äärellä ja johon Israelin usko nyt kurottautuu. Minä näin, että Jeesus oli sulkenut ´Pyhän´ oven ja ihminen ei sitä voi avata, ja että Hän oli avannut oven Kaikkein Pyhimpään ja ihminen ei voi sitä sulkea (Ilm. 3:7,8) ja että siitä lähtien kun Jeesus on avannut oven Kaikkein Pyhimpään, missä on arkki, käskyt ovat loistaneet Jumalan ihmisille ja heitä on koeteltu sapattikysymyksessä.” (White Ellen. EARLY WRITINGS. http://www.ellenwhite.org osa Experience & Views)

Sapattikysymyksellä ja muilla väärillä profetioilla testaamista piti kestää 7 vuotta, jonka jälkeen Jeesuksen piti tulla 1851 takaisin hakemaan testin läpäisseen adventistilauman.

Adventistipappi Isaac Wellcome kertoo kirjassaan: "Ellen G. Harmon (ei vielä ollut naimisissa Whiten kanssa) ... liikkui oudosti sekä kehollaan että mielessään... kaatuen lattialle.. (muistamme estäneemme kahdesti häntä kaatumasta lattialle).. kokouksissa hän puhui suurella kiihkolla ja nopeudella kunnes kaatui maahan, kun, kuten hän väitti, ihanat näyt taivaasta ja siellä suoritettavista tehtävistä näytettiin hänelle. Hän väitti nähneensä Jeesuksen lähteneen välittäjän ja oletetusta Tuomarin toimestaan, oli sulkenut armon oven ja pyyhki pois nimiä elämänkirjasta... Me näimme hänet Polandissa, Portlandissa, Topshamissa ja Brunswickissa hänen uransa alussa, ja kuulimme usein hänen puhuvan ja useita kertojan näimme hänen kaatuvan ja kuulimme hänen kertovan ihmeistä, joita hän sanoi taivaallisen Isänsä sallivan hänen nähdä. Hänen yliluonnollisia tai epänormaaleja näkemisiään ei mielellään ymmärretty näyiksi, vaan hengellisiksi näkemisiksi näkymättömistä asioista, mitkä olivat aika yleisiä metodistien keskuudessa... Nämä näyt olivat kaikuja vanhemmistoveli Elder (Joseph) Turnerista ja muista saarnaajista ja me pidimme niitä hänen yli-innostuneen mielikuvituksensa tuotteina emmekä tosiasioina." (Anderson Dirk 1999. WHITE OUT, s. 10-11)

John Megquier Mainesta kertoo "Me tunnemme hyvin näkijä Ellen G. Whiten opetukset, hänen ollessaan Mainen valtiossa. Lähes ensimmäiset näyt hän näki minun talossani Polandissa. Hän sanoi, että Jumala oli kertonut hänelle näyssä, että armon ovi oli suljettu eikä maailmalla enää ollut mahdollisuutta ja hän (Ellen) kertoisi, jos jollakulla on tahroja vaatteissaan; ja nuo tahrat olivat tulleet hänen näkyjensä kyseenalaistamisesta, olivatko ne Jumalasta vai eivät. Sitten Jumala näyttäisi hänelle näyn kautta, kuka oli kadotettu ja kuka pelastunut valtion eri osissa, sen mukaisesti miten he ottivat vastaan tai vastustivat hänen näkyjään." (Anderson Dirk 1999. WHITE OUT, s. 29. Ottanut lainauksen The Early Years, Vol 1)

"Rukoillessani perhealttarilla Pyhä Henki tuli päälleni ja näytin nousevan korkeammalle ja korkeammalle, kauas pimeän maailman yläpuolelle. Käännyin katsomaan adventisteja maailmassa, mutta en löytänyt heitä - kun ääni sanoi minulle, ´Katso uudelleen ja katso vähän ylemmäs´. Silloin nostin silmäni ja näin suoran ja kapean polun, heitettynä korkealle maailman yläpuolelle. Tällä polulla adventistit matkasivat Kaupunkiin, joka oli polun loppupäässä. Heillä oli kirkas valo takanaan polun alkupäässä valaisemassa, enkeli kertoi valon olevan Keskiyön Huuto. Tämä valo valaisi koko polun ja antoi valoaan heidän jaloilleen niin, etteivät he kompastuisi. Ja jos he pitivät silmänsä Jeesuksessa, joka oli juuri heidän edellään, johtaen heitä Kaupunkiin, he olivat turvassa. Mutta pian jotkut väsyivät ja sanoivat, että Kaupunki on hyvin kaukana ja he olivat odottaneet pääsevänsä sinne aikaisemmin. Silloin Jeesus rohkaisi heitä nostaen loistavan oikean käsivartensa ja hänen käsivarrestaan tuli loistava valo, joka aaltoili adventistijoukon yllä ja he huusivat hallelujaa! Toiset harkitsemattomasti kielsivät valon takanaan ja sanoivat, että se ei ollut Jumala, joka oli johtanut heidät niin pitkälle. Valo heidän takanaan jätti heidän jalkansa täydelliseen pimeyteen ja he kompastuivat ja heidän silmänsä erkanivat maalista ja menettivät Jeesuksen näköpiiristään, ja he putosivat polulta alas pimeään ja pahaan maailmaan. Oli aivan yhtä mahdotonta heille päästä takaisin polulle ja mennä Kaupunkiin kuin koko pahalle maailmalle, jonka Jumala oli hylännyt." (A Word to the ”Little Flock”, 14)

Keskiyön huutohan on Ellenin mukaan 22.10.1844. Siis tässä Ellen selvästi näki ja opetti muille, että maailman muilla ihmisillä ei ollut mitään toivoa pelastumisesta ja ne milleristitkin, jotka hylkäsivät Ellenin näyt ja opit putosivat polulta. Vain Ellen joukkoineen oli matkalla taivaaseen, ei kukaan muu.

No nyt täytyy rientää, mutta jos vielä väität, että Ellen ei nähnyt näkyä suljetusta ovesta tai että ovi Ellenin mielestä olisi ollut auki muillekin kuin häntä seuraaville milleristeille, niin ei se mitään, minulla materiaalia riittää väitteittesi kumoamiseksi.

---------------
Vielä erillinen kysymys. Kirjoitit aikaisemmin:

"teologeista
Kirjoittanut: Timo Flink 22.1.2006 klo 11.33
Todellisuudessa suurin osa teologeistamme uskoo tutkivaan tuomioon ja Ellen Whiten profeetalliseen rooliin. Lähes kaikki johtavat teologimme ovat ATS:n jäseniä (http://www.atsjats.org/) ja sen jäseneksi ei pääse, ellei allekirjoita edellämainittuja asioita. Sanoistasi kuulsi katkeroituneisuus. Mihin olet loukkaantunut ja voinko auttaa?

Timo Flink
ATS:n jäsen"

Miksi kirjoitustasi ei enää löydy http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000013&posting=22000000013481349

Oletko itse poistattanut sen?

Lue lisää

On hyvä, että jaksat valaista eksyneitä. Monelle enganninkieltä taitamattomalle, suomennoksesi on tärkeitä. Työsi ei mene hukkaan, sen voin kertoa.

Olin pettynyt tuohon Timon vastaukseen. Ensin väitetään jyrkästi, Ellen ei koskaan nähnyt ja kohta hän näkikin. Politikot puhuvat samalla lailla.

Kiitos kirjoituksistasi! kirjoitti:

On hyvä, että jaksat valaista eksyneitä. Monelle enganninkieltä taitamattomalle, suomennoksesi on tärkeitä. Työsi ei mene hukkaan, sen voin kertoa.

Olin pettynyt tuohon Timon vastaukseen. Ensin väitetään jyrkästi, Ellen ei koskaan nähnyt ja kohta hän näkikin. Politikot puhuvat samalla lailla.

Lue lisää

Kiitos viestistäsi, hyvä kuulla, että on jollekin avuksi.