Olen 17v lukiolainen ja ohjelmoijan ammatti muodossa tai toisessa kiinnostaisi kovasti.
Ongelmana on se että olen värisokea enkä pysty tekemään mitään sellaista ohjelmointityötä missä vaaditaan edes minimaalista graafista käyttöliittymää/osaamista.
Onko olemassa sellaisia (realistisia) ohjelmointitöitä missä itse ohjelmointi voidaan "eristää" 100% kaikesta graafisesta käyttöliittymästä ja miten vaikeaa tulee olemaan tiimityöskentely? Suhtautuuko työnantaja minuun jo ennakkoon kielteisesti työhönottohaastattelussa?
Matematiikka kiinnostaa myös, olisin kiitollinen jos joku voisi ystävällisesti neuvoa/antaa vinkkejä ohjelmointitöistä e.m rajoituksin.
Tällä tavalla saisin pidettyä motivaationi edelleen korkealla.
terv Joni
Ongelmana on se että olen värisokea enkä pysty tekemään mitään sellaista ohjelmointityötä missä vaaditaan edes minimaalista graafista käyttöliittymää/osaamista.
Onko olemassa sellaisia (realistisia) ohjelmointitöitä missä itse ohjelmointi voidaan "eristää" 100% kaikesta graafisesta käyttöliittymästä ja miten vaikeaa tulee olemaan tiimityöskentely? Suhtautuuko työnantaja minuun jo ennakkoon kielteisesti työhönottohaastattelussa?
Matematiikka kiinnostaa myös, olisin kiitollinen jos joku voisi ystävällisesti neuvoa/antaa vinkkejä ohjelmointitöistä e.m rajoituksin.
Tällä tavalla saisin pidettyä motivaationi edelleen korkealla.
terv Joni
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ohjelmoinnissa on erittäin paljon osa-alueita missä grafiikalla tai käyttöliittymällä ei ole mitään tekemistä. Esimerkkinä vaikka tietokannat ja käyttöjärjestelmän varsinainen toimiva osuus lukuunottamatta työpöytää.
>Matematiikka kiinnostaa myös...
Siitä on hyvä lähteä insinööritieteitä opiskelemaan. Siellä kenttä on rajaton ja jopa niinkin graafisissa ohjelmissa kuin CAD on paljon koodia joka toimii taustalla ja joka ei näy käyttäjälle mitenkään muuten kuin saavutettuina tuloksina, CAM:stä puhumattakaan.
Itseasiassa monissa sovelluksissa kyseisen aihealueen tietämys on kovaa valuuttaa kun pelkän koodaajan koulutuksen saaneilla ei ole hajuakaan varsinaisesta ongelmasta.
Ei kiinnostavaa kirjaakaan pysty kuka tahansa tekemään vaikka hallitsisi kieliopin kuinka hyvin tahansa.
mustavalkoisilla päätteillä.
Sanoisin että >95% ohjelmoinnista ei ole mitään tekemistä värien kanssa, ellet varta vasten hakeudut tekemään jotain graafista sovellusta (esim. kuvankäsittelyohjelmaa, www-sivuja, pelejä jne) sanoisin että värisokeudesta ei ole minkäänlaista haittaa.
Ehkä jopa hyötyäkin. Kun katselee esim. nörttien mässäily mauttomilla väreillä kotisivuilla voisi kuvitella että ne ovat värisokeita. Harvemmin asiallinen graaffinen suunittelutaito ja omjelmointiosaaminen yhdistyvät samassa henkilössä (ja työnantajat ovat tavallisesti tietoisia tästä tosiasiasta, joten en usko että värisokeus sanottavasti vaikutta tulevaan työnhakuusi kunhan muu osaaminen on kohdalla.
Pelkää ohjelmointia ei kannata opiskella, matematiikka, fysiikka, elektroniikka, tietotekniikka laajemmin ovat esim. aloista missä ohjelmointitaito on hyvä lisäominaisuus.
Perustelut: Vaikka osaisit sujuvasti 13 eri kieltä mutta sinulla ei ole mitään järkevää sanottavana olet aika hyödytön liike-elämässä. Jos sen sijaan sinulla on jonkinlainen osaaminen(tekninen, taloudellinen, ym.) ja lisäksi puhut 13 eri kieltä, olet hyvinkin arvokas resurssi!
Jep, olen samaa mieltä. Usein unohdetaan juuri se, että "ohjelmoijaksi" voi päästä opiskelemalla vallan muuta kuin, sitä ns. perinteistä ohjelmistotekniikkaa. Jos haluaa päästä ohjelmoimaan esim. mikropiirejä (kieliä: VHDL, Verilog, SystemC), sulautettuja -järjestelmiä (kieliä: C, C ) tai automaatiojärjestelmiä (kieliä: IEC 61131-3), olisi silloin syytä valita opiskelualakseen esim. elektroniikan, automaatiotekniikan, tms. Ammattinimikkeet toki eroavat, mutta ohjelmointia, mitä ohjelmointia.
Ohjelmoijan ammatti vaatii paitsi sitä kielioppia myös kokonaisuuksien hallintaa. Erittäin hyvä olisi hallita matematiikkaa ja mielellään myös fysiikkaa. Englannin kieli on äärimmäisen tärkeää, jos et osaa englantia et voi koodata.
Graafinen puoli on enemmän niiden alaa, jotka toimivat graafisen suunnittelun puolella. Kooderi koodaa ja on tekemisissä tekstin kanssa. Tästä on tietenkin poikkeuksia, mutta useimmiten ohjelmoija ratkaisee ongelmia.
Toinen puoli ohjelmoijan työstä vai pitäisikö sanoa suurin osa ohjelmoijan työstä on tehdä dokumentaatiota, suunnittelua ja mallinnosta. Tässäkään ei värejä tarvita. Dokumentaatiot ja mallinnokset ovat sitä arkipäiväistä puurtamista tekstin kimpussa. Tehdään kirjoittamalla kuvaten se, mitä sitten toteutetaan tai toteutettiin ohjelmointikielellä. Hyvä dokumentaatio ja hyvä mallinnos ovat avain hyvään ohjelmointitapaan.
Ohjelmoijan ammatti on loputtomasti uuden opiskelua. Nykyaikana vaaditaan yhä enemmän ohjelmoijalta. Ehdottomasti henkilölle, joka haluaa ohjelmoijaksi, olisi saatava juntattua päähän jokin olio-ohjelmointikieli (C ,Java,J2EE,mikseipä Visual C tms.). Näiden muiden ohjelmointikielien käyttö sujuu melkein heittämällä sen jälkeen.
Etenkin Linuxohjelmissa on monasti erotettu erikseen varsinainen toiminta ja käyttöliittymä. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa Windowsin puolellakin toimiva FreePascal / Lazarus -projekti on tästä hyvä esimerkki. FreePascal sisältää kaiken muun paitsi ei käyttöliittymää. Käyttöliittymä on Lazarus-projektin tehtävänä ja FreePascal toimii Lazaruksen taustalla lähes huomaamattomasti. FreePascalilla on oma kehittäjäjoukko ja Lazaruksella oma (vaikka ne vähän päällekkäinkin toimivat).
Tutustumisen arvoiset linkit:
http://www.freepascal.org/
http://www.lazarus.freepascal.org/
Kiitos kaikille rohkaisevista kommenteista, minun pitää tarkasti miettiä mihin haen lukion jälkeen opiskelemaan. Kommenttien perusteella huoleni näyttää olevan aika turhaa.
terv Joni
Jos todistukset, rahkeet ym riittää, Teknillinen korkeakoulu on hyvä valinta. Kynnys ei ole niin korkea kuin voisi kuvitella (varsinkin tänä päivänä).
"Takaovi" on se että hyvissä ajoissa (tämä neuvo koskee kaikkia pääsykokeita) on että riittävän ajoissa ottaa selvää pääsyvaatimuksista (fysiikkaa, matematiikka, kemiaa ym) ja sen jälkeen syventää omaa tietämystä ko. aineesta.
Kannattaa esim. lukea pääsykokeisiin vaadittavaa fysikankirjaa (Simmons) kannesta kanteen, ylätyt miten paljon paremmin ymmärrät asioita jotka menivät yli hilseen koulussa. Ja tavallaan se on aika hauskaa puhaa (jos sattumalta tuollaisesta tykkää!)
Kaikkea hyvää sinulle ja "Jöydi työlliis! (viroa?, tarkoittaa "työn iloa". Oikea vastaus on "Jöydi tarvis", ei tarvitse kääntää?
Tietokanta puolella tarvitaan aika lailla matemaattista käsityskykyä (ja siinä on vähän grafiikkaa).
Eli hyvin suoritettu pitkä matikka on vain eduksi näissä puuhissa!
Äidinkieli on syytä olla hallussa, kukaan ei jaksa lukea kompuroivaa tekstiä. Pilkkujen viilaamisen voi unohtaa, mutta tärkeintä on kyky ilmaista asiansa ja ajatuksensa ymmärrettävästi.
Peruskoodarin homma on pääasiassa dokumentoimista ja sitten koodin vääntöä. Päivästä toiseen ratkot samat ongelmat ja teet paljon copy-pastea, ei mitään järin rakentavaa hommaa. Opiskelu kannattaa aina, paras tehdä yliopistosta tutkinto tietojenkäsittelystä ja lisäksi jonkin muun alan peruskoulutus. Hyväpalkkaisia töitä riittää aina, jos ymmärrät ohjelmistokehityksen päälle ja osaat vielä soveltaa osaamistasi mielenkiintoisen sovellusalueen parissa.
Eikä kannata unohtaa opiskelun ulkopuolista elämää, sosiaalisesti lahjakkaalla on aina paremmat edellytykset menestymiseen.