Helsingin Sanomissa haastatellaan helsinkiläisiä kansanedustajia. Kaikki he valittavat, miten vaikeaa on ajaa pääkaupunkiseudun asioita eduskunnassa, joka on Helsinki-vihamielinen.
Samaa sanovat kaikkien puolueiden helsikiläisedustajat, ja vihamielisyyttä ilmenee kaikissa puolueissa. Kepu on tietysti eniten Helsinki-vihamielinen, ja kun se nyt on päähallituspuolue, helsinkiläiset varovat sitä ärsyttämästä.
Kepunkin kansanedustaja Terhi Peltokorpi sanoo, että Pohjanmaalta tai Savosta tullut kansanedustaja voi puolustaa omaa aluettaan ilman, että hänet leimataan nurkkakuntaiseksi. "Jos helsinkiläinen puolustaa Helsinkiä, sen nähdään keskimääräistä negatiivisempana".
Ei siis ihme, että Helsingin ja pääkaupunkiseudun asiat ovat menneet koko ajan huonompaan suuntaan tämän hallituksen aikana. Tyhmää maalaisilta tappaa heidän paras lypsylehmänsä.
Suomalaisten enemmistö on vielä metsäläisiä, ja heidän tärkein ja ehtymätön luonnonvaransa on kateus. Vielä silloinkin, kun siihen aihetta ei olisi. Missä tahansa sivistysmaassa nähdään pääkaupungin merkitys näyteikkunana ja vetojuhtana koko maalle. Tätä yrittivät kaksi edellistä hallitusta meilläkin, mutta tulivat metsäläisten vihaamiksi, ja nyt sitten he kostavat, kuten heidän tapoihinsa kuuluu.
Samaa sanovat kaikkien puolueiden helsikiläisedustajat, ja vihamielisyyttä ilmenee kaikissa puolueissa. Kepu on tietysti eniten Helsinki-vihamielinen, ja kun se nyt on päähallituspuolue, helsinkiläiset varovat sitä ärsyttämästä.
Kepunkin kansanedustaja Terhi Peltokorpi sanoo, että Pohjanmaalta tai Savosta tullut kansanedustaja voi puolustaa omaa aluettaan ilman, että hänet leimataan nurkkakuntaiseksi. "Jos helsinkiläinen puolustaa Helsinkiä, sen nähdään keskimääräistä negatiivisempana".
Ei siis ihme, että Helsingin ja pääkaupunkiseudun asiat ovat menneet koko ajan huonompaan suuntaan tämän hallituksen aikana. Tyhmää maalaisilta tappaa heidän paras lypsylehmänsä.
Suomalaisten enemmistö on vielä metsäläisiä, ja heidän tärkein ja ehtymätön luonnonvaransa on kateus. Vielä silloinkin, kun siihen aihetta ei olisi. Missä tahansa sivistysmaassa nähdään pääkaupungin merkitys näyteikkunana ja vetojuhtana koko maalle. Tätä yrittivät kaksi edellistä hallitusta meilläkin, mutta tulivat metsäläisten vihaamiksi, ja nyt sitten he kostavat, kuten heidän tapoihinsa kuuluu.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Helsinkiläinen keskustalainen nimimerkki CITY.-Keskusta saa osakseen jatkuvaa vihamielisyyttä - ilmeisesti maalaisia ovat hänen vainoajansa.
Helsinki on Suomen kuppa.
Siinä se metsäläis-kepulaisen äly säihkyy. Hullu on koirakin, joka puree sitä ruokkivaa kättä. Metsäläis-kepulainen on vielä hullumpi. Ei se tajua, että me häntä sinne Peräkälviälle elätetään.
KOKO MUU SUOMI elättää Helsinkiä.
Niin se on. Joka toisin väittää on täysin tietämätön rahavirroista ja Helsingille annetuista julkisen sektorin keskushallinnosta.
Ei kuppaan sairastunut Helsinki tietenkään tiedä tai tunnista tautiaan.
Mistä rahavirroista puhunet, pöljäke. Kyllä se metsäläis-kepulaisellakin mielikuvitus lentää silloin, kun aiheetonkin kateus ja kauna sitä siivittävät. Julkista tietoa ovat ne valtionosuuksien tasaukset, joilla pääkaupunkiseudun ihmisten tienaamia veroeuroja siirretään vuosittain metsäläis-kepulais-Suomeen enemmän kuin 50 Peräkälviän koko budjetin verran.
On se kumma, että pitää olla noin kauheen kateellinen ja kaunaava Helsingille, joka metsäläis-kepulaisen mielestä on paska-paikka.
Kun Helsinkiä tarkastellaan panos-tuotos menetelmällä, niin investoinnit, keskushallinto ja yritysten pääkonttorit sekä työpaikat ovat muun maan investointien tuottoja.
Helsinki on valtavan kallis ylläpidettävä koko Suomelle.
Helsinki suorastaan kuppaa Suomen kansantaloutta.
Jätät ilmeisen tarkoituksellisesti kertomatta, mitä ne panokset ovat. Sieltä nimittäin voisi paljastua ajattelusi onttous. Nyky-Suomen panokset eivät ole enää samalla tavoin luonnonvaroissa kuin aiemmin. Yhä suuremmassa määrin tärkeimmäksi investointivaraksi tulevaisuutta ajatellen on kohonnut ihmisaivot. Teknoligiateollisuutemme nousu on tästä erinomainen esimerkki.
Jokaisella maalla, ei vain Suomella, on omat metropolinsa, joiden ympäristöön moderni talouselämä on pakkautunut. Tällainen keskittyminen tuo huomattavia logistisia etuja, jotka ovat osa sitä taloudellisen lisäarvon tuottamista. Yritysten pääkonttorit eivät ole vain sitä varten, ettei oikein tiedetä, mihin yrityksen toiminnalla saatuja rahoja pantaisiin.
Helsingissä suoritettavat toiminnot jouduttaisiin suorittamaan jossain muualla, jos Helsinkiä ei olisi. Ei Helsinki ole vain sitä varten, että täällä puuhastellaan mitä sattuu kertyneillä tuotoilla. Samat tehtävät pitäisi kuitenkin suorittaa. Vertailukohteeksi pitää ottaa silloin se, että ne suoritettaisiin hajaututetusti pitkin maata. Yksikään yritys ei ole lähtenyt tällaiselle hajauttamisen tielle, vaikkei sille ole mitään esteitä. Päinvastoin kaikki yritykset ovat pyrkineet keskittämään toimintojaan ja Suomessa vetovoimaisin paikka tällaiselle keskittämiselle on ollut pääkaupunkiseutu.
Helsinkiä ei edes kertomallasi tavalla ole koskaan ylläpidetty muualta käsin. Jos ajatellaan esim. metsäteollisuutta, alan yritykset ovat aina keskittäneet toimintojaan sinne, missä on otolliset kulkuyhteydet. Sen vuoksi paperitehtaita ei ole järkevä perustaa korpikyliin, vaan mieluummin meren äärelle, mistä tuotteet voi laivata vientiä varten. Vain täysin maatalousvaltaisessa maassa, joka toimii kaiken lisäksi omavaraistaloudessa, voidaan ajatella, että keskittäminen ei kannata tai että se tulisi jonkun muun kustannettavaksi. Nykyisessä modernissa taloudessa asia on täysin päinvastoin.
Ilmeisesti aivotkin ovat niukkuustekijä Helsingissä, koska niitä ei sinullekaan ole riittänyt.
Todellisuudessa helsinkiläinen aivotyö on tuontitavaraa muualta Suomesta.
Helsinkiläinen ahdasmielisyys muuta Suomea kohtaan on niin yleistä, että helsinkiläinen ei sitä näe.
Metsärahat, sisarosuudet, opintolainat, asuntolainat, yritysten investoinnit, mistä se pääoma on? MUUALTA SUOMESTA KUPATTUA.
Pahinta, mitä sinäkään mielipiderunkki et halua nähdä, on julkishallinon toiminnot jotka ovat tulonsiirtoja muualta Suomesta ja aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia muun Suomen kansalaisille - se jolla itse luulette olevanne niin erinomaisia. pyh.
liikenteen lyijypäästöt ovat vammauttaneet hesalaisen aivot.
Ajattelussasi hämärtyy asian kaikkein olennaisin puoli. Katsot asiaa ikään kuin sen mukaan, kuka ketäkin kuppaa Suomessa. Todellisuutta tällainen kuvaus ei vastaa. Suomen sisäinen koheesio muuttoliikkeineen on määräytynyt yritystoiminnan kehittymisen myötä. Suomen teollistuminen johti Suomen kaupungistumiseen kuten muuallakin kehittyneissä maissa.
Kysymys ei siis ole vain Helsingistä, vaan siitä, onko modernissa taloudessa järkevämpää keskittää kuin hajauttaa. Kaikkialla maailmassa moderni talous on teollistumisen alkuaojoilta lähtien johtanut keskittymiseen. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta asiasta, että keskittymät on taloudellisesta kannalta toimivimpia kuin hajautettu järjestelmä. Asia ei muutu siitä miksikään, vaikka innostuisit kuinka nimittelemään muita keskustelukumppaneita. Se kertoo ainoastaan kyvyttömyydestäsi argumentoida asiaperusteilla.
Suomen kannalta on ihan sama, onko tuo keskittymä Helsingin kohdalla vai jossain muualla. Se ei ole asiassa olennaisinta. Olennaisinta on se, että tuoon keskittymään on hyvät liikenne- ja muut logistiset yhteydet. Olennaisinta on myös se, että moderni talous toimii sisäisestikin optimaalisella teholla, kun talouden yksiköt, koulutusjärjestelmät, markkinat jne. toimivat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Ne eivät toimi niin hyvin jossain Kainuun peräkylissä kuin esim. Turun talousalueella. Jos maailma muuttuu takaisin esim. maatalousvaltaiseksi, on hyvä syy taas kannattaa haja-asutuksen lisäämistä ja ponnistella yhteisinkin varoin siihen suuntaan. Nyt ei sellaista tilannetta ole kuitenkaan näköpiirissä.
... muulle maalle. Täällä on kaikki kallista, jonka koko kansa maksaa. Olisi paljon viisaampaa sijoittaa toimintoja eri puolille maata, jossa on paljon halvempaa toimia. Nyt maksamme erikoisesti Lipposen ja Niinistön hallitusten vimmaisesta keskittämisestä Helsingin seudulle.
Sinussa Vantaa ja pääkaupunkiseutu ei hyvää menettäisi. "Itselleen sika kiusaa tekee, jos kaukalonsa kaataa", sanottiin ennen Sortavalan puolessa ja varmaan Oivan lapsuusmaisemissa Ilomantsissakin, mutta Oiva ei sitä viisautta oppinut ja omaksunut, vaan yrittää pistää kapuloita kotikuntansa Vantaan kehityksen rattaisiin sen kun pystyy. Onneksi ei paljon pysty.
Mikähän täällä Helsingissä mahtaa olla niin kallista, että siitä aiheutuu kustannuksia koko kansalle. Liikenteelisesti osa sisäisistä yhteyksistä on kävelymatkan päässä, osa suhteellisen lyhyen ajomatkan päässä. Kuitenkin aina liikkuminen yhtä yksikköä kohden laskettuna on kymmeniä kertoja halvempaa kuin jos toiminnot olisivat hajasijoitettuina pitkin maata. Asfalttia, putkea, piuhaa ja muuta johtoa tarvitaan paljon vähemmän kuin suurten etäisyyksien haja-asutus-Suomessa.
Valtionhallinnossa ei aiheudu ratkaisevasti suurempia kustannuksia kiinteistöjen osalta verrattuna muuhun Suomeen. Valtion toimintoja harjoitetaan paljolti Valtion itsensä (Senaattikiinteistöt) omistamissa kiinteistöissä. Kun virkamiehet joutuvat lähtemään esim. virkamatkoille viikottain Brysseliin, se on paljon halvempaa tehdä Helsingistä käsin suoraan kuin lentää esim. ensin Ilomantsista Helsinkiin ja sitten Brysseliin ja sama takaisin tullessa.
Toiminnan tehokkuuden kannalta on suuri etu, että viranomaisyhteistyön osapuolista valtaosa toimii samalla paikkakunnalla. Tämä etu on havaittu kaikkialla maailmassa, ei vain Suomessa.
Ei todellakaan ole mitään järkeä sijoittaa toimintoja eri puolille maata. Sellainen tulee paljon kalliimmaksi kuin keskitetty systeemi. Hajasijoituksen kohteeksi ovat joutuneet ensimmäisinä erilaiset hallinnointipalvelutoiminnot. Tosiasiallisesti julkinen sektori ei hajasijoita niitä, vaan keskittää hajasijoittamisen nimissä. Tämä tarkoittaa sitä, että virastokohtaisia toimintoja keskitetään esim. Vaasaan tai Kuopioon. Tämä on toiminnan rationalisointia, missä samalla vähennetään huomattava määrä työpaikkoja eri puolilta Suomea Helsinki mukaanlukien.
Tällaisen hajasijoituksen kohteeksi käyvät lähinnä vain sellaiset tukitoiminnot, jotka ovat luonteeltaan teknisiä niin, että ne voidaankin hoitaa atk-yhteyksien avulla keskitetysti muualta käsin. Samantapaista hajasijoittamista näkyy myös globaalisti harrastettavan. Esim. elokuvalippujen varaaminen New Yorkissa voi tapahtua intialaisen nettivälityspalvelun kautta. Kyse on kustannussäästöstä työvoimakustannusten osalta. Tämä sama ajatus on suomalaisessakin julkisen hallinnon hajasijoittamisessa.
Lipposen-Niinistön hallitusta voi lähinnä moittia siitä, ettei se investoinut riittävästi pääkaupunkiseudulle. Kun investointeja suhteutetaan kunkin alueen asukaslukuun, pääkaupunkiseutu on aina häviäjän asemassa. Kepulainen siltarumpupolitiikka on tullut maalle hävyttömän kalliiksi.
Mielipiderunkki: "...pääkaupunkiseutu on aina häviäjän asemassa. Kepulainen siltarumpupolitiikka on tullut maalle hävyttömän kalliiksi".
Sinä et edelleenkään tunnusta sitä, että Helsingin taloudesta noin 90% perustuu muun Suomen tuottamaan toimintaan.
ay-liike, keskusjärjestöt, julkisen sektorin keskushallinto, yritysten pääkonttorit, korkeakoululaitos, t&k-rahat jne.
Mielipiderunkin ongelmana on helsinkiläinen ahdasmielisyys ja yksisilmäisyys mikä sekin johtuu silmän sijainnista osoittaessaan istuinta päin. Siinä helsinkiläisen otsalohkojen kohdalla.
tuolla ylempänä snadin kundi itse, ja nyt haluaa sen vielä vahvistaa.
Mutta siitäkin edestä on siunaantunut turpavärkkiä, josta voi päästellä sitä ainoaa, mitä osaa. Eli tyhjää pullistelevaa törkyä sekä herjoja ja hävyttömyyksiä sivistyneesti käyttäytyviä keskustelijoita kohtaan.
Ronski totuus voittaa kaunopuheilla naamioidun paskan.
Mielipiderunkki on palstalla vain haukkumassa kepua, joten saa sitä pistää takaisin.
1. Mielipidepankki ei hauku kepua, mutta kertoo siitä kriittistä totuutta. Sen saa ja pitääkin kertoa, koska sille on aihetta yllin kyllin, ja kepulaiset kehuvat sitä enemmän kuin tarpeeksi.
2. Mielipidepankki on sivistynyt ihminen, eikä nimittele sinuakaan runkiksi tai skunkiksi, vaikkä varmaan hänen kuten minunkin on helppo havaita, millainen olet.
Enkä minäkään nimittele, mutta totean: Hyvin menee, kun kaltaisesi ovat äänitorvina kepussa!
Mielipiderunkki ei ole asiallinen.
Se on todettu monta kertaa.
Nimimerkin takaa löytynee entinen tuomari joka joi virkansa ja kavalsi kuolinpesiä ja piti linnakundien rinkiä oikeusavustuksien vuoksi sekä ryöväsi konkurssipesien viimeiset rahat.
Kun sitten Mielipiderunkki teki "bisneksiään" Helsoingin ulkopuolella kepulainen konstaapeli ja syyttäjä pistivöt mielipiderunkin ojennukseen ja linnaan. Siitä ikuinen viha kepulle.
Käy tutustumassa Mielipiderunkin aiempiin kirjoituksiin. Niinsä ensin paljon löyhäpäistä filosofoinita ja sitten aina lopuksi vittuilu kepulle tai jollekin maalaiselle.
City-Keskusta eli "toimittaja" Hietanen sentään yrittää näytellä tietorikkaampaa ja sivistynyneempää, kuin mitä on. Hän käyttää mielellään sivistyssanoja, tosin aina väärin ymmärrettynä ja väärin kirjoitettuna, mutta kuitenkin.
Mutta sinä et yritäkään olla muuta, kuin oma törkeä, tollo itsesi. Et edes yritä salata kateuttasi ja katkeruuttasi meitä täällä ihmisten ilmoilla sivistyneitä ja sosiaalistuneita kohtaan. Typeryyttäsi et tietenkään pystyisikään salaamaan.
Taloudellisesta näkökulmasta Helsinki-viha on jokseenkin käsittämätön ilmiö. Tästä on ollut selvästi huolissaan myös talouselämme vaikuttajat. Nokia pääjohtaja Jorma Ollila on useaan otteeseen korostanut sitä kuinka tärkeää olisi kehittää Suomeen kansainväliset mitat täyttävä vetovoimainen metropoli. Pääministeri Vanhanenkin on juhlapuheissa ollut samaa mieltä kuin Ollila.
Talous ei kuitenkaan ohjaa yksin päätöksentekoa Suomessa, vaikka markkinavoimat ovatkin pitäneet pääkaupunkiseudun puolta. Aluepolitiikan nimissä meillä ohjataan edelleen suuret määrät resursseja joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Taloudelliselta kannalta tämä on epäviisasta, siitä tuskin on paljon suurta erimielisyyttä, kun Kepun yksi pääkannattaja eli sanomalehti Keskisuomalainenkin kiinnitti jokin aika sitten huomiota asiaan.
Kysymys on poliittisista valinnoista. Meillä pidetään kiinni tiukasti sellaisesta oikeudenmukaisuuskäsityksestä, että ihmisillä on tasavertainen oikeus kaikkeen mahdolliseen riippumatta siitä, missä hän asuu. Jos siis itse päättäisi muuttaa jonnekin Perähikiälle, mistä lähimpään naapuriin on 10 km hajurako, saisin oikeuden samoihin yhteiskunnan palveluihin kuin tähänkin asti, vaikka se tulisi yhteiskunnalle maksamaan kohdaltani vaikkapa 10 kertaa enemmän kuin nyt. Jos kaikkia suomalaisia kehotettaisiin tällä tavoin hajasijoittumaan, julkiset menot alkaisivat nousta jyrkässä kulmassa ylöspäin. Meillä siis suositaan epätaloudellisia ratkaisuja suhteessa oikeuteen valita asuinpaikkansa mistä vaan.
Tilannetta voi verrata siihen, että jokin suuryritys, vaikkapa metsäteollisuusyritys perustaisi joka kuntaan oman pikku paperitehtaansa nykyisen keskitetymmän järjestelmän sijasta. Jokainen voi vain arvailla, kuinka monta vuotta (vuosikymmentä) sitten meiltä olisi loppunut kannattava metsäteollisuus tällä reseptillä.
Minäkin kannatan sitä, että saan vapaasti valita asuinpaikkani Suomessa. Mutta en ihan yhtä täysillä enää kannata sitä, että joidenkin muiden pitää taloudellisesti tukea sitä, että minä käytän aktiivisesti tätä valinnanvapauttani. Oikeus valita asuinsijansa ja taloudelliset realiteetit eivät nimittäin ole toisistaan riippumattomia asioita.
Keskustalle kysymys on ollut myös siitä, että sen kiomalla kurjistusmisteorialla pysytetään puolueen kannatus. Sosialismihan edellytti kansan kurjistumista. Sitä samaa edellyttää myös kepulismi. Pitää levittää ja ylläpitää Helsinki-vihaa ja korostaa sitä, kuinka syrjäkylien kurjuus johtuu Helsingin suosimisesta. Tämä sanoma menee kuin häkä pönttöön kepumaisemissa.
Helsinki on tuppukylä, sellainen Snadi.
on silakka.
onhan noikin.
City-Keskusta on kepun torjunnassa tärkein luonnonvaramme.
Helsinki ja pääkaupunkiseutu porskuttaa kuitenkin muita paremmin, vaikka sitä eniten kupataan. Mikä sen selittää?
Sama, mikä selittää Amerikankin menestystä. Tänne on jo sukupolvien ajan tullut rohkein, kyvykkäin, yritteliäin ja kaikin tavoin paras väestönosa. Osa tuosta parhaasta meni kyllä menneinä aikoina Amerikkaankin, ja myöhemmin osa Ruotsiin, jonne kyllä sen imussa onneksemme meni paljon myös huonompaa väkeä, ihan rupusakkiakin.
Toiseksi paras väestönosa maaseudulta on mennyt lähikaupunkeihin, etenkin alueellisiin keskuksiin, jotka myös menestyvät varsin hyvin. Niitä nyt ei ihan samalla lailla kupatakaan, kuin pääkaupunkiseutua.
Huonoin väestönosa on jäänyt kotikonnuilleen, ja ovat siellä edelleen, eivätkä siellä omin avuin pärjää, vaan me rohkeampien, yritteliäämpien jne.. jälkeläiset heitä sinne paljolti elätämme.
Ei heidän asemansa kehuttava silti ole. Mutta he itse haluavat sen sellaisena pysyvän. Siksi he äänestävät kepua. Ja tuntevat kateutta ja kaunaa meitä muita kohtaan ja hullun koiran lailla pyrkivät puremaan heitä ruokkivaa kättä.
Tyhmyrit ja laiskat ovat aina joutuneet pakenemaan maaseudulta, missä pärjääminen vaatii ihmiseltä huippuluokan henkistä ja fyysistä kyvykkyyttä.
Kaupunkeihin paenneen roskaväen joukostakin pulpahtaa joskus kyvykkäitä henkilöitä. Tämä ei ole heidän ansiotaan vaan johtuu geenien sattumanvaraisesta hypähteleväisyydestä sukupolvien ylitse. Yleensä nämä henkilöt muuttavat takaisin maalle.
Vaikka typerys lienetkin, et kai ihan niin tollo voine olla, ettet tietäisi asian olevan tasan päinvastoin. Turhaan siellä peräkammarin poikana oottelet, että se sinua karkuun kaupunkiin lähtynyt tyttö sinulle emännäksi palaisi. Se on jo löytänyt täältä miehen eikä enää muista sinne kotipuoleen jättämäänsä vätystä.
kaupunkilaisen roskaväen älyllisestä tasosta. Kyllä teidän rinnallanne apinakin on Nobelin palkinnon arvoinen nero.
Vuosikausien ajan Helsinkiin on satsattu muun maan kustannuksella. Nyt kun se alkaa pikkuhiljaa kannattaa helsinkiläiset luulevat, että ovat saaneet muka itse sen aikaan. Se kannattavuus tulee todellakin siittä, että MUUALTA on muuttanut väkeä Helsinkiin. Kiitos Helsinkiläisen Lipposen, joka valtaplitikkallaan aloitti väestön pakkosiirrot Helsinkiin työn perään.
Lipponen saattoi saada aikaan pääkaupunkiseudulle sellaista menestystä, joka paitsi edisti ulkomaiden mielenkiintoa Suomeen veti tänne myös väkeä maasta sieltä, jossa heille ei kunnon elinoloja kyetty tarjoamaan. Siis sieltä kepu-Suomesta.
Kekkonen sen sijaan patisti hirveän paljon enemmän suomalaisia Ruotsiin, noin 300 000 henkeä. Eikö Lipposen konsti ollut sittenkin parempi meille kaikille!
Kekkosen aikaan tuli hätätilahallitus, kun Suomessa oli 60 000 työtöntä. Nyt työttömiä onkin vain noin about 400 000.
Otsikoissa toteamus.
Siitä se johtuu.