Miten tapahtumissa Suomessa vuoden 1918 ympärillä voisi olla veljessodan piirteitä jos esimerkiksi Ahvenanmaalla punaiset liittyivät venäläisiin ja valkoiset saksalaisiin?
Niin ja ne paikalliset Ruotsiin historiansa mukaisesti.
Niin ja ne paikalliset Ruotsiin historiansa mukaisesti.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Huono nimihän se "veljessota" on just tuosta syystä kuin sanot. Sitä on käytetty varmaan sen dramaattisen luonteen vuoksi, veli nousee veljeä vastaan, vähän sellainen raamatullinen onnettomuus kohtaa Suomen kansaa. "Kansalaissota" on vähän väheemän tunteikas, mutta sama heikkous taas: venäläiset ja saksalaiset ei olleet Suomen kansalaisia. "Vapaussota" nimi hautaa alleen sen, että sodassa oli kysymys myös sosiaalisesta epätasa-arvosta johtuneesta protestista, joka huipentui venäläismallisen vallankumouksen yritykseksi. "Vuoden 1918 sota" on kyllä hajuton ja mauton ja väritön, mutta hieman epämääräinen. Auki jää ketkä soti ja missä. Suomen sisällissota kuvaa mielestäni aika lailla sen mistä oli kyse.
"Niin ja ne paikalliset Ruotsiin historiansa mukaisesti."
Tätä en ymmärrä.
... kelpaavat minulle vuoden 1918 tapahtumien nimitykseksi.
Otan esimerkin omista sukulaisistani sisällissodan suhteen. Vaarini (äitini isä) oli torppari, mutta ei osallistunut sotaan kummallakaan puolella, vaikka sekä punaiset että valkoiset yrittivät häntä painostaa. Hän pakoilikin välillä kaartilaisia jossain korvessa.
Äitini mummo taas oli 59-vuotias leski ja hankki itselleen lisäansiota toimimalla punaisten keittäjänä. Hän kuoli Hämeenlinnan vankileirillä elokuussa 1918.
Isäni vaari oli tyypillisin punakaartilainen. Hän oli sekatyömies ja osallistui sotaan osaston päällikkönä. Hän katosi kapinan aikana.
Sehän oli punaisten tavallisin nimitys omille sotatoimilleen kait jo sodan aikana ja sitten erityisesti sodan jälkeen.
Omat sukulaiseni asuivat rauhallisilla seuduilla. En ainakaan tiedä, että ketään omaistani olisi "mennyt kapinassa" niinkuin sanonta kuuluu.
Itse en käyttäisi tuota termiä, se on tunteisiin vetoava ja jättää vastuun liikaa Suomalaisille.
Siis veljessotaako?
Mikä sinusta olisi osuvin nimi?
Puhuisin vapaussodasta, sota alkoi vapaussotana.
Se että siitä tuli myös kapina, ei muuta tätä tosiasiaa.
Suomi oli miehitetty maa, kun sota oli ohi niin myös miehitys oli ohi.
Valkoisten ylipäällikkö Mannerheim ainakin oli vielä helmikuussa 1918 toista mieltä asiasta. Hänen mukaansa sota ei koskettanut venäläisiä vaan oli suomalaisten sisäinen asia. Vapaussota termi vakiintui käyttöön vasta myöhemmin keväällä ja varsinkin sodan jälkeen nimenomaan peittämään/oikeuttamaan loppu- ja jälkiselvittelyjen raakuutta.
Mielenkiintoista on se, että punaisten alueelle jääneet valkoiset eivät käyttäneet nimitystä vapaussota vaan kansalaissota.
Kyllä sota alkoi kapinana, sitä eivät myöhemmät nimeämiset muuta.
Nimittäin, jos punaiset olisivat voittaneet sekä Suomessa että Venäjällä olisi ollut bolsevikkihallinto. Tästä olisi seurannut Venäjän yhteyteen palaaminen tai vähintäänkin jonkinasteinen vasallius. Valkoisten voitto takasi Suomen vapauden ja itsenäisyyden, täten vapaussotakin on ymärrettävä nimi sodalle.
Neutraalein olisi varmaankin vuoden 1918 sota.
Hyvin todennäköisesti olisi käynyt niinkuin sanot.
Halusin korostaa sitä, että vapaussota-nimen käytöllä oli muita tärkeitä perusteita ja sitä että nimi häivyttää osan sodan luonteesta.
Vuoden 1918 sota on ok, mutta hieman keinotekoinen sikäli, että se on itsenäisen Suomen ainoa sisällissota, jota ei tarvitse erotella muista esim. vuosiluvun mukaan.
Kohtalaisen hyviä nimiä:
Vapaussota: Rauha solmittiin lopulta Tartossa ja mikä seuraus olisi ollut, jos punaiset olisivat voittaneet?
Kansalaissota: Oman maan kansalaiset vastakkain.
Sisällissota: Sodittiin Suomen sisäisistä asioista.
Vähän huonompia nimiä:
Veljessota: ...oli veljeä vastassa veli...
Punaisten ja valkoisten sota: Vastakkain olivat punaiset ja valkoiset.
Vuoden 1918 sota: Sota käytiin vuonna 1918.
Itsenäisyyssota: Itsenäisyys varmistui.
Liian leimaavia nimiä:
Punakapina:Punaiset nousivat kapinaan laillista hallitusta vastaan.
Vuoden 1918 työväen vallankumous: Työväki kaappasi vallan Helsingissä.
Luokkasota: Omistava luokka ja riistetty työväenluokka vastakkain.
Kyse oli sisällissodasta johon sekaantui ulkovaltoja. Veljessota on vanhahtava synonyymi sisällissodalle kuten kansalaissotakin.
Vapaussota taas kuvaa enemmän jääkärien haavetta tulla sodalla vapauttamaan isänmaansa Venäjän vallasta. Historia oli heille julma. Tuon haaveiden kunniakkaan sodan sijaan he joutuivat taistelemaan omaa kansaansa vastaan ylipäällikkönään Venäjän armeijasta Saksan vastaiselta rintamalta saapunut kenraali.
Maa oli sodan alkaessa kansainvälisesti jo tunnustettu itsenäiseksi, myös Venäjä oli sen tehnyt. Varsinaisesta vapaussodasta puhuminen ei silloin siis tietenkään vastaa todellisuutta, mutta on ymmärrettävää. Nuori kansakunta ei halunnut ajatella käyneensä sisällissotaa, jossa kaiken lisäksi molemmat puolet ajautuivat ulkovaltojen pelinappuloiksi. Vapaussota tuntui niin paljon paremmalta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000014128002
Vaikka Venäjä oli tunnustanut Suomen ja siten sen hallituksen -> valkoiset, se kuitenkin tuki sodan aikana punaisia, jotka kapinoivat Suomen tunnustettua hallitusta vastaan -> de facto sota. Tarton rauhansopimuksessakin puhutaan Suomen ja Venäjän välisestä sodasta: http://www.hot.ee/eikko/Rauha.htm
Ei Lenin hyvää hyvyyttään Suomen itsenäisyyttä tunnustanut, vaan hän toivoi, että kun punaiset olisivat voittaneet, sosialistinen Suomi liittyisi takaisin Neuvosto-Venäjään. Täten punaisten vastustaminen oli todellakin vapauden puolesta sotimista, vapaussota on siis täysin hyväksyttävä nimitys. Sotimistavaltaan se oli toki lähinnä sisällissota.
Kuten sanoin, ulkovallat sekaantuivat Suomen sisällissotaan. Näin käy useimmiten sisällissodissa, ei tuo asia muuta sotaa silti muuksi. Sekaantuessaan sotaan ulkovallat tavallisesti tukevat jompaa kumpaa osapuolista, näin tässäkin sodassa, Saksa valkoisia ja Venäjä punaisia.
Tarton rauhansopimuksessa sovittiin maamme ja Venäjän rajoista Suomen itsenäistyttyä ja käytyämme sisällissodan, johon Venäjäkin oli sekaantunut sekä Suomesta tehtyjen sotaretkien Itä-Karjalaan jälkeen. Sodasta puhuttaessa sopimuksessa Suomi myös myönsi olleensa vastuussa sotaretkista Aunukseen ja Vienan Karjalaan.
Olen samaa mieltä. Varmasti Leninillä oli toiveita punaisten voitosta. Leninillä lienee tuossa vaiheessa ollut kuvitelmia sosialististen vallankumousten leviämisestä ympäri Eurooppaa. Tähän kuviteltuun maailmaan ilmeisesti liittyivät itsenäiset sosialistiset valtiot. Totuus olisi varmasti ollut kuitenkin entisen itäblokin tapainen näennäinen itsenäisyys.
Kuitenkaan sotaa käytäessä oli kaikille osapuolille selvää, että maa oli itsenäinen ja sellaisena säilyisikin. Myöhemmät historian tapahtumat (Saksan häviö ensimmäisessä maailmansodassa ja Neuvosto-Venäjän selvittyä Brest-Litovskin rauhansopimuksesta tällöin kuin koira veräjästä) ohjasivat maailman sellaiseksi, että punaisten voitto olisi mahdollisesti Venäjän saatua oman sisällissotansa ja Stalinín vakiinnutettua valtansa johtanut itsenäisyyden menettämiseen 1920-luvun kuluessa. Tällaisilla olettamuksilla ei sotaa lähdetty kutsumaan Vapaussodassa.
Vapaussota pätee myössillä perusteella, että punaisten voittaessa Suomella ei olisi ollut todellista vapautta, vaan olisi jouduttu Neuvosto-Venäjän osaksi tai vasalliksi.
Vuoden 1918 sota on myös hyvä, neutraali nimitys.
Punakapina on oikea nimitys... eikös ne punaiset aloittanut sotatoimet ja yrittivät tehdä nuoresta suomen valtiosta kommunistisen? eli kommunistit rupesivat elämöimään
jostain jäänyt, että sotatoimet alkoivat samana päivänä Pohjanmaalla valkoisten aloitteesta ja Etelä-Suomessa punaisten toiminnalla. Olikohan päivä 28.1.1918?
Sotaa kutsuivat punaiset alusta alkaen kapinaksi so ymmärsivät ryhtyneensä rikokseen. Samaa nimitystä käyttivät myös sodan jälkeen. Eiköhän siitä jo selviä, mikä oli kyseessä, ei ainakaan mikään sorrettujen spontaani nousu.
Kapina on epäonnistunut vallankumous.Vallankumous on onnistunut kapina.
epäonnistui, jäi vain pelkkä kapina.
Ihan täsmällisesti ottaen kysymys oli vallankaappauksen yrityksestä. Vallankumouksella nimittäin on enemmistö takanaan, vallankaappaus tapahtuu vähemmistön toimesta.
Merkityksellistä tai ei...
Hyvä huomio, joka ansaitsee hieman pohdintaa.
Toisaalta on niinkin, että on hyvinkin vaikea määritellä milloin todellisuudessa ENEMMISTÖ kaappaisi tai siis kumoaisi vallan. Venäjän vallankumouksista voisi ajatella, että ensimmäinen oli -kumous, mutta lokakuinen bolseviikkien tekemä olisi sitten varmaan -kaappaus. Puhumme kuitenkin sutjakkaasti lokakuun vallankumouksesta. Jos Suomen punaisten kapina olisi onnistunut puhuisimme varmaankin vuoden 18 vallankumouksesta. Onnistuneen kaappauksen jälkeen monet asettuvat voittajien puolelle vaikka olisivat aiemmin empineetkin.
että yhteiskunnan valtarakenteet muuttuvat. ( Valkoisten Venäjästä punaisten Neuvostoliitto)
Vallaankaappauksessa valtion rakenne pysyy, vain vallanpitäjät vaihtuvat väkivalloin.