Mitä hyvää on taksinkuljettajan työssä? Palkat ja työajat ovat surkeita siksi että niihin JOUDUTAAN suostumaan. Moni ei muita töitä saa eikä pystyisi edes tekemään; on ongelmia alkoholin kanssa ja muuten vaan, elämässä ollaan sivuraiteella eikä muuta keksitä. On siis paljon luuseriporukkaa, minäkin kai. Ei silloin jakseta eikä uskalleta puolustaa omia etuja. Ja isännät ovat aina tienneet tämän. Taksi ON tuottava, mutta palkkoja ei makseta, kun ei kukaan vaadi. Olkoon siis niin, ompahan edes joku duuni.... Mutta kertokaa nyt ihmeessä jotain hyviä puolia taksihommasta, siis teidän mielestä hyviä.
Miksi olet kuljettaja?
Utelias
103319
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Meillähän on liian matalat taksat.
Turha puhua isäntien onnesta kun sekin on varsin rajoitettua. Auto ilman kuljettajaa maksaa asiakkaalle monesti enemmän, kuin auto kuljettajan kera (eli taksi). Kun heitetään pikkukyytiä muutamalla eurolla, ei kassaa kerry kovinkaan paljon päivän aikana, mikä taas vaikuttaa alan yleiseen arvostukseen, työn vaatimuksiin ja palkkaukseen. Asiakkaan olisi varsin helppo maksaa kukkarostaan meille asianmukainen palkka, mutta liikenneministeriö on katsonut, että vapautumisuhan alla taistelevaa monopolia voidaan kiristää.
Jos taksien taksat saataisiin kuntoon,
meistä tulisi aika arvostettuja herroja. Työpaikat menisivät vauhdilla ja se alkoholisoitunut tai muuten kykenemätön haaskatyövoima jäisi pirssin ulkopuolelle nuolemaan näppejään.
mutta minä nautin ajamisesta ja ihmisten kanssa keskustelusta.
En oikein ymmärrä sitä ajatusta, että joku ajaa taksia kun ei muuhun pysty. Asiat ovat aina vähän laajempia.
Joillain varmasti on näin mutta on muitakin töitä, joihin käytetään tätä kyvyttömyys- lausetta.
Olen tehnyt useita töitä ja minulla on muutamat tutkinnot sekä ammatit takanani. Voisin tehdä kirjanpitoa ja montaa muutakin työtä. Jokaisessa työssä oli ihmisiä, jotka sanoivat, ettei tätä työtä tekisi ellei olisi pakko. Lähinnä eivät uskalla vaihtaa alaa tai työpaikkaa.
En ole myöskään alkoholisti. En koskaan juo ennen työpäivää. Ei ole tarvetta.
En pidä toimistotyöstä, vaan kidun sisätilassa paikallaan ollessa. Väsyin myös siihen valtavaan tulospaineeseen. Pörssissä kun oltiin niin tulosten kaunistelemiseksi oli välillä järjettömät ostokiellot. Kalustoa ei saanut huoltaa ja kyniäkään ei saanut ostaa jne. Menojen pienentäminen työntekijöiden vähentämisellä toi työpaineita liikaa. Sitä ja tätä piti tehdä tietyn ajan sisällä. Se paskantärkeys alkoi myös tökkiä aika pahasti. Ihmiset arvottaa toisiaan noissa toimisto- ympyröissä aika hanakasti ja ihan turhaan. Jos joku nauttikin laskuttamisesta hiljaa itsekseen niin kyllä hänet palautettiin maan pinnalle.
Nyt ajan sen mitä kerkeän mutta en ota paineita siitä, että jonain päivänä on yllättäen aivan pirusti kyytitarvetta ja asiakkaat valittavat jouduttuaan odottamaan.
Keskustelu on aina auttanut kyytiläisiäni ymmärtämään, että jonain päivänä on yllättäen kovasti kyytitarvetta ja parin tunnin päästä istutaan kopilla tyhjänpanttina tuntitolkulla.
Kuinka moni ihminen haluaisi tai olisi valmis istumaan kotona odottamassa sitä hetkeä kun tarvitaan extra-kuskeja? Istuisi kotonaan 250 päivää vuodessa ja lähtisi sitten pyynnöstä vaikkapa ennen puolta päivää ja ajelisi sitten kaksi tuntia ja sen jälkeen kotiin odottamaan seuraavaa asiakaspiikkiä. Tai ajaisi aina vain viikonloppuisin puolelta yöltä siihen aamuneljään tai viiteen?
Useina päivinähän meitä kuskeja on liikaa ainakin tässä kylässä. Tänä vuonna on ollut vain kaksi tai kolme sellaista päivää, ettei ole tarvinnut kopissa istuskella ihmetellen hiljaisuutta. Muina päivinä on ollut sellaisia puolen tunnin taukoja per tunti ja vain muutamana tuntina on ollut ajoa koko ajan. Siksi tuo tuntipalkka jää helposti 6-9euroon.
Minulle on aivan sama, että mitä mieltä joku on työni "arvokkuudesta". Aikanaan lääkärin työ oli tosi hienoa ja arvostettua. Nykyään puhutaan lekureista ja puoskareista, jotka eivät tiedä mistään mitään ja pilaavat ihmisten terveyden hoitovirheillään, siis noin yleispuheessa. Nämä samat ihmiset harvoin ottavat vastuuta omasta terveydestään.
Joka työssä on hyvät ja huonot puolensa ja on ihmisiä, joiden mielestä juuri heidän työnsä on ainoaa ja oikeaa työtä. Kaikki muu on tyhmien ja luusereiden puuhastelua. So what.
Jos koko ajan vain odottaa ulkopuolisten arvostelua suu auki niin pitkään saa odottaa.
Itse olen opetellut sietämään erilaisia ihmisiä, sillä tässä työssä tapaa hyvin monenlaista pöllöä oli koulutus tai ammatti mikä hyvänsä. Yritän kohdata kaikki asiakkaat kohteliaasti alistumatta ja alistamatta.
Mieluummin ajan taksia kuin pesen vanhusten pyllyjä ja kuuntelen heidän herjojaan tai siedän heidän väkivaltaisuuttaan. Silti se vanhusten hoito on tärkeää ja jonain päivänä olen itse se vanhus ja avun tarpeessa. Toki niitä rauhallisia ja ystävällisiäkin vanhuksia on.
Moni heistä on myös riippuvainen taksikyydistä. Ilman sitä he jäisivät kotiin neljän seinän sisään ja ummehtuisivat täysin. Joskus oikein pahaa tekee kun joku itkee kipujaan kyydissä. Pakko on vaan siellä lääkärissä käydä.
Onneksi perheemme tulot eivät ole minusta kiinni. Muutoin olisin ihan varmasti ahdistunut ja stressaantunut ja tekisin jotain muuta työtä. Joskus melkein säälittää kun joku kuski roikkuu viimeiseen minuuttiin kopilla, jotta saisi edes sen kuuden euron tuntipalkan siltä tunnilta.
Koskaan ennen en missään muussa työssä ole saanut näin paljon hyvää palautetta. Ihmiset kättelee lähtiessään ja kiittelee, ei toki kaikki, mutta päivittäin muutamat.
Minä en ole "kaikki" taksikuskit, vaan oma itseni. Ajan omalla tyylilläni suht koht sääntöjä noudattaen. En ota vastuuta muiden tekemisistä. Vastaan omista tekemisistä ja asiakkaan turvallisuudesta kyydissäni. Toki oma ja muiden autoilijoiden turvallisuus on myös tärkeää.
Taisi mennä laveaksi mutta asiat harvoin ovat niin yksinkertaisia kuin päältä päin näyttää.
Palkka on kyllä sairas jos ei aja runsaasti yövuoroja. Tsemppiä vaan kaikille kuskeille. Kyllä meitä tarvitaan kaikesta huolimatta.
Työn arvokkuudesta sen verran, että ilman
taksiliikennettä ihmiset saisivat ajella junilla ja vuokra-autoilla. Taksien aliarvostus ei ole suomi-lähtöinen ilmiö, vaan liittyy enemmän sellaisiin kulttuureihin, joissa taksien asiat ovat vielä paljon huonommin, eikä työttömyyskorvauksia tarjota. Täällä pohjolassa taksia sentään ainakin osittain pidetään vielä luksuksena ja loanheitosta huolimatta työtämme yksityiskuljetuksessa yhä arvostetaan. Toisinaan kuitenkin huomaa takapenkiltä sen maailmanlaajuisen asenteen, ettei ole minkään arvoinen, kun täysin tarpeettomista asioista aletaan kitistä. Onneksi on kuitenkin sen verran järkeä päässä, että ymmärtää alan välttämättömyyden ja ne hyvät puolet, joita ei ikävillä työpaikoilla ole.
Kiitän laajasta vastineestasi, oli ilo lukea vaihteeksi teksti, johon on tosissaan panostettu! Useimmat viestit palstalle ovat kuitenkin nopeasti kirjoitettuja ja varsin lyhyitä, joten hyvin perusteltu ja omakohtainen kuvauksesi oli erittäin kiinnostava poikkeus!
"Ihmiset kättelee lähtiessään ja kiittelee, ei toki kaikki, mutta päivittäin muutamat."
"Tsemppiä vaan kaikille kuskeille. Kyllä meitä tarvitaan kaikesta huolimatta."
Nämä kohdat olivat mukavia, koska niistä huomaa että arvostat itseäsi ja työtäsi. Osaat myös ilmeisesti löytää päivittäin positiivisia kokemuksia jokaisesta ajamastasi vuorosta! Olisi hyvä, jos kaikki osaisivat suhtautua samalla tavalla elämään ja työn tekoon, olivat sitten millä alalla tahansa. Hyvää kevään jatkoa ja kärsivällisyyttä niihinkin hetkiin, kun kiitosta ei vaihteeksi asiakkailta kuule!
jää kieltämättä vaatimattomaksi, mutta ahkera viikonloppuja ajava yökuljettaja tienaa jo mukavasti. Työn hyviä puolia ovat vaihtelevat työpäivät ja työntekemisen vapaus. Voi pitää ruokiksen silloin kun haluaa ja maisemat vaihtuu, ei tarvitse konttorin seiniä tuijotella.
Kun tyuövoimatoimisto alkoi selvitteleen mun työhistoriaa ja tietotaitoja, ei sillä ollutkaan sitten enää mitään merkitystä että olen aikoinani hankkinut ammattiajoliitteen opiskelujeni aikana (kun silloin stuidut saivat ajaa opiskelujen ohella pimeitäkin vuoroja, jotka ei kirjoille pantu!) ja hankkinut ammatin ihan eri alalta! Se, että firma pisti työväkensä vaihtoon (Viroon meni työpaikat) ja meikäläinen joutui kortistoon, aiheutti pirssiliitteen käyttöönoton. Ja nyt en meinaa päästä irti enää millään.
Taksikuskin työ on ilmeisesti kirosanan kaltainen monelle yritykselle sillä hakiessani oman alani töitä ja kuultuaan mitä teen nyt, ei minua edes kutsuta jatkohaastatteluihin.
Tiedän yhden täysin varman tapauksen, jossa paikka täytettiin "sopivalla" vaikka minun työkokemukseni ja koulutukseni olivat paremmat.
Minulla ei ole pokkaa aiheuttaa itse sitä tilannetta, että viranomaistaho joutuisi mitätöimään liitteeni. En aio mennä kännissä töihin. En ryhdy asiakkaita huijaamaan enkä ole väkivaltainen. En aio myöskään vaarantaa tieliikennettä.
Siksi olen yhä taksikuski duunissa kun en irti ole päässyt toivomallani tavalla - fiksusti parempaan työhön palkattuna.
kauan sitten. Siihen aikaan taksiluvat olivat kiven alla ja kun vihdoin pääsin oman auton rattiin niin kyllä se oli hieno tunne.
Nyt on muutama taksi ja muutama kuljettaja, itse pidän sapattivuotta ja poika ajaa yhtä autoa.
En pidä työtä huonona vaihtoehtona.
Palkkaa maksan rengeille ihan hyvin eikä kukaan ole valittanut.
Kun nämä uudet tilataksit tulivat markkinoille tuli meillekin uusi vaihto-ehto ja se oli nämä pidemmät reissut eri työporukoille.
Ne ovat edelleen suosittuja ja ajamme niitä jatkuvasti.
En ymmärrä kantaasi siitä kuinka kammottavaa työtä taksikuskin työ on.
Minulle se antoi ainakin paljon.
Se ei sovi ihmisille jotka eivät pidä muista ihmisistä.
Taksikuski saa olla välillä myös psygologi, avioliittoneuvoja ja kuuntelija.
Hyviä puolia pyysit, ainakin se ihmisten kanssa työskentely ja tutustuminen kaikenlaisiin kulkijoihin. Joskus pitää osata olla myös hiljaa, kaikki eivät pidä kuljettajasta joka höpisee kaiken matkaa, kokemus osoittaa kyllä kuka haluaa puhua ja kuka olla rauhassa. Mutta kauniina kesäyönä ajaminen maalaismaisemassa tai autiossa Helsingissä on hieno tunne.
Miinuspuolina tietenkin juopuneet rähisijät, öiset tolpalla seisomiset ja suomen talven sääolosuhteet.
miksi yleensä kaikki ajattelee että taksia ajavat ne ketkä ei muuta työtä saa?? tai kaikki taksinkuljettajat ovat jotain luusereita?? alkoholisti juoppoja??
Itse PIDÄN työstäni vaikka päivät ovat pitkiä ja palkkakaan ei aina päätä huimaa. tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä ja tykkään värkkäillä autojen parissa muutenkin kuin vain ajamalla autoa. Itse olen perheellinen,äiti-ihminen, ja lapset ovat pieniä mutta so what? On vuorotyöläisten lapsille tarkoitettuja tarhoja ja mies kantaa vastuunsa osaltaan.
Me ketkä tehdään tämä kaikista "likaisin" työ eli esim.taksarit jotka kuskaavat viikonloppuna humalaiset känniääliöt turvallisesti himaan ja kuunnellaan kaiken maailman valitukset ja esimerkikiksi siivoojat jotka siivoavat toisten sotkuja niin meitä arvostetaan kaikista vähiten!
Siksi minä ajan taksia koska yleensä ottaen pidän työstäni! tottakai siinäkin on ne huonot puolet mutta missä työssä ei olisi??
Eikä minun tapauksessani ole kysymys siitä että joo nuorena lapset tehnyt ja koulut on käymättä.. Olen suorittanut lukion ja valkolakin saanut ja matkailualan koulun käynyt.
Ja mulla on sitä paitsi niin hyvä säkä käynyt vielä työnantajan suhteen että saan itse päättää mitä vuoroja ajan ja kuinka paljon kuukaudessa ja jos vapaata tarvii niin saan kyllä heti.
Juuri näin! Asiapuhetta pirssipimulta! Olen myös perheellinen nainen, koulutettu, töitäkin olisi muualla tarjolla, mutta... Minä viihdyn ammatissani, eli taksin puikoissa! Tiedän useita kuljettajia/autoilijoita joilla olisi mahdollisuus lähteä muihin hommiin, mutta toiset vain pitävät tästä hommasta. Näin se vain on. Ja tämä ei todellakaan ole luusereiden työkenttä, päinvastoin. Homma vaatii ns. munaa ja paljon muutakin. Positiivista löytyy myös paljon, enemmän kuin monesta muusta hommasta. Uskokaa huviksenne.
Että sulla on tää taksiharrastus.