neuvokaahan hyvät ihmiset. olen keski-ikää lähestyvä ihminen, ja ystävä/tuttavapiirini on surkean pieni. ihmisten parissa ollessani huomaan aina jääväni sivuun. kahvipöydässä solmitaan ystävyyksiä ihan silmieni alla, mutta itse en pääse mukaan kuvioihin. tuntuu kuin ympärilläni olisi muuri, jonka ihmiset kiertävät. naimisissa olen ja nuoruuden ajoilta on semmoiset 3 todella läheistä ystävää, mutta uusiin en tutustu. en ole alkoholisti, kiihkoilija eikä hengitykseni haise. mikään nyhverökään en ole. antakaapas vinkkiä milla lailla aikuinen ihminen luo tuttavuuksia. vai onko tämä joku kohtalo, mikä pitää vaan kestää?
miksen tutustu ihmisiin?
ulalla
1146
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Heipä,
En tiedä, elämä on joskus vaan tämmöistä. Vastausta ei välttämättä löydy. Vika ei ole sinussa vaan maailmassa. Omaa aktiivisuutta ei voi ikinä kuitenkaan maksimoida. Jos joku ajattelee, että olet liian tyrkky, se on hänen ongelmansa. Näin sinun pitäisi ajatella, että et ahdistuisi takapakin tullen entistä enempää.