Ylioppilaiden kirjoitustaito on romahtanut
Uusien ylioppilaiden kirjoitustaidon taso on seitsemässä vuodessa romahtanut. Kun äidinkielen pakollisia kursseja vähennettiin 1995 neljänneksellä, yhä useampi ylioppilaskokelas alkoi tehdä sellaisia kirjoitusvirheitä kuin "kaupunkejen", "ruiksen" tai "matka puhelin".
Yli kolmannes ylioppilaaksi kirjoittavista saa huonomman arvosanan äidinkielestä kuin vuonna 1994 ja sitä aiemmin kirjoittaneet.
Kaikki eivät erota kirjakieltä puhekielestä. Moni oppilas kutsuu esimerkiksi presidentti Halosta "Tarjaksi", koska ei erota tyylilajeja toisistaan.
Sanoja käytellään huolimattomasti ja epätäsmällisesti. Tulevat ylioppilaat ovat kirjoittaneet mm. lauseita "Aina on parannettavan varaa" ja "Ennen poliitikot koostuivat ainoastaan miehistä".
Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen vaatii nopeasti lisää äidinkielen opetusta, jotta lukutaidon kärkimaassa osattaisiin vastaisuudessa myös kirjoittaa kelvollisesti.
- Iltasanomat
Ihminen on sitä miten hän itseään ilmaisee. Ymmärrettävä ulosanti auttaa ihmistä tajuamaan omaa itseäänkin ja ilmaisemaan tunteitaan niin että sekä hän että muut tajuavat mistä on kysymys. Tällöin ei tarvitse turhautua, ja turhilta aggressioilta vältytään.
Nykyään alkaakin jo tuntua siltä että asumme kielellisessä sikalassa. Mölistään mitä sylki suuhun tuo!
Uusien ylioppilaiden kirjoitustaidon taso on seitsemässä vuodessa romahtanut. Kun äidinkielen pakollisia kursseja vähennettiin 1995 neljänneksellä, yhä useampi ylioppilaskokelas alkoi tehdä sellaisia kirjoitusvirheitä kuin "kaupunkejen", "ruiksen" tai "matka puhelin".
Yli kolmannes ylioppilaaksi kirjoittavista saa huonomman arvosanan äidinkielestä kuin vuonna 1994 ja sitä aiemmin kirjoittaneet.
Kaikki eivät erota kirjakieltä puhekielestä. Moni oppilas kutsuu esimerkiksi presidentti Halosta "Tarjaksi", koska ei erota tyylilajeja toisistaan.
Sanoja käytellään huolimattomasti ja epätäsmällisesti. Tulevat ylioppilaat ovat kirjoittaneet mm. lauseita "Aina on parannettavan varaa" ja "Ennen poliitikot koostuivat ainoastaan miehistä".
Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen vaatii nopeasti lisää äidinkielen opetusta, jotta lukutaidon kärkimaassa osattaisiin vastaisuudessa myös kirjoittaa kelvollisesti.
- Iltasanomat
Ihminen on sitä miten hän itseään ilmaisee. Ymmärrettävä ulosanti auttaa ihmistä tajuamaan omaa itseäänkin ja ilmaisemaan tunteitaan niin että sekä hän että muut tajuavat mistä on kysymys. Tällöin ei tarvitse turhautua, ja turhilta aggressioilta vältytään.
Nykyään alkaakin jo tuntua siltä että asumme kielellisessä sikalassa. Mölistään mitä sylki suuhun tuo!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ettei kyse ole yksistään kirjoitustaidosta. Aiheesta on hauska kirja "Hyvinvointivaltion tabut", jossa ongelmaa on tutkittu...
http://www.tsv.fi/ttapaht/986/martio.htm
...puhumme ja kirjoitamme kuin siat pellossa.
Myönnän, itsekin sekoilen sanoissa ja ihmettelen että miksi?
Onko kenelläkään (kellään) mitään ideaa / teoriaa / mielipidettä että mistä tämä "baabelin " kielten hajaannus johtuu? Uteliaisuuttani kysyisin.
Sanotaan että syy on tekstiviestien / television (tv:n) / musiikin /mainonnan / englannin kielen lainauksien (finengelskan) / tietokoneiden... Ja varmasti näissä syytä onkin.
Mutta miksi juuri MINÄ en osaa kirjoittaa kuten kieliopillisesti pitäisi?
Onko kukaan muu ajatellut (aatellut) asiaa? Helkkari, tätäkin viestiä kirjoittaessani täytyy pysähtyä oikein miettimään että miten oikeastaan pitäisi kirjoittaa. Miten käy (käynee?) lehdistön ja kirjallisuuden 10-30 vuoden kuluttua?
Enkö minä jaksa tai viitsi? Enkö minä tiedä miten?! Mikä minua vaivaa?
Ahdistaa (ahistaa). Argh!
Olen tässä joutunut tutustumaan Turkuun. Joulun alla kaupungin kotisivulla komeili logo, jossa seisoi että Joulu kaupunki. Kaupunginteatteri esitti näytelmää, jota mainostettiin rakennuksen julkisivussa komealla plakaatilla. Näytelmän nimi oli ANKKURI LYHTY.
Liekö uudet ylioppilaat olleet asialla, vai olisiko uusi sivistys taas lähdössä tästä kaupungista. No, esimerkkejä löytyy kyllä varmasti muualtakin.
Minua surettaa myös kielen yleinen köyhtyminen. Ilmaisut yksioikoistuvat, synonyymien käyttö vähenee, nyansseja ei käytetä eikä ymmärretä.. Kannattaisiko lohduttautua sillä, että nykyinen juppipolvi tulee englannillaan toimeen ulkomailla vanhempiaan paremmin?
Välillä aina joku innostuu (=äidinkielen opettaja) että pitäisi saada lisää opetusta,
tuskin siinä mitään muutosta on, kuinka sitä puhutaan, vuosien mittaan, siis tason puolesta, vaan turhahan tuo on koko Suomen oma kieli.
Käyttöön voisi ottaa sellaisen jota puhutaan muuallakin.
Nyt alkavat olla ne viimeiset ajat tehdä asialle jotakin! Äidinkieli on KAIKEN osaamisen A ja O. Jos ei osaa ilmaista itseään omalla kielellään, ei sitten yo-kirjoituksissa suju reaalikaan. Puhumattakaan siitä, että kirjalliselta ilmaisultaan heikkoa ihmistä ei oteta vakavasti. Vaikka mielessä myllertäisi miljoona asiaa, ei niitä saa julki lehtien mielipidesivuilla tms. Netissäkään ei onnistu vakuuttamaan muita, ellei ole hyvä asiatyyli hallinnassa.
Ehkäpä tänä päivänä arvostetaan vain ATK-taitoja ja matematiikkaa, koska näidenhän uskotaan vievän automaattisesti suurten tulojen piiriin. Viis sivistyksestä, kunhan tulee täppiä. Ihmisistä on tullut entistä materialistisempia. Se taitaa näkyä myös äidinkielen arvostuksessa - tai sen puutteessa.
Lukisivat ihmiset enemmän, lukemalla nimittäin oppii myös kirjoittamaan. Ja tietysti kirjoittamaan oppii myös kirjoittamalla. Kirjeet ja päiväkirjat kunniaan!
Nyt huudetaan sitä paljon parjattua ja haukuttua yhtenäistävää (tasapäistävää) peruskouluamme apuun. Valitettava tosiasia on, että nykykoulu on opetuksessaan menossa "moniarvoisempaan" suuntaan myös huonossa mielessä.
Jotkut oppivat käyttämään äidenkieltään paremmin kuin toiset. Ja puhekieli eriytyy yhä enemmän kirjoitetusta kielestä. Tulevaisuudessa meilläkin tulee luokkayhteiskunta näkymään tai oikeastaan "kuulumaan" selvemmin. Ihmisen puhetapa paljastaa hänen yhteiskunnallisen asemansa ja taustansa. Näin on käynyt mm. Britanniassa. Siellähän alempien sosiaaliryhmien puhetta on mahdotonta ymmärtää oppimamme kouluenglannin pohjalta.
Puhekielten eriytyminen on toki kielen rikkautta esimerkiksi murteiden muodossa. Ne eivät kuitenkaan kuvasta puhujansa sosiaalista asemaa niinkään kuin synnyinaluetta ja kulttuuritaustaa.
Kato kneppaa lärvi boseen, kato. Vittu etsä tsennaa ketä me bamlataan vittu. Dena, stebulla kaaliin.
Tuosta ymmärsin sen verran, että tällä itsensäilmaisijalla on keskimääräistä kovempi kaipuu takaisin sinne, mistä hän on tähän maailmaan tullut.
Lärvi boseen, dorka. etkän sä edes tsennaa mitä jengi bamlaa.
Sä oot jumalauta kova ymmärtämään. Siispä painukin vittuun nimimerkkisi (hmm) kanssa. Voit yrittää ymmärtää sitä vehjettä. Taitaa kyllä olla liian konstikas sulle, vaikka oletkin Vittulan Suuri Poika.