Hyvää tarkoittavat kehityshankkeet voivat tuottaa ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Etiopiassa maaseudun kyliin asennetut vesijohdot helpottivat veden saantia ja paransivat juomaveden laatua, mutta samalla perheiden lapsiluku kasvoi.
Bristolin yliopiston tutkijat seurasivat neljän vuoden ajan 2000 perheen elämää ja terveydentilaa Etiopian maaseutukylissä vesijohdon rakentamisen jälkeen. Kylässä oleva vesihana vapautti naiset vedenhakumatkasta 30 kilometrin päähän. Vedenhankintaan kului aikaa vain 15 minuuttia aiemman kolmen tunnin sijasta. Lisäksi vedenlaatu parani.
Seurauksena oli yllättäen lasten ravitsemustilan heikkeneminen, ilmeisesti siksi että perheiden lapsiluku kasvoi. Naisten terveydentila tai ravitsemustila ei muuttunut, mistä tutkijat päättelevät aiemmin vedenhakuun kuluneen energian siirtyneen lisääntymiseen. Koska ruokaa ja muita resursseja oli edelleen yhtä niukasti tarjolla, useamman suun ruokkimiseen ei ollut yhtään enempää ruokaa kuin ennen. Vesijohdon mukana ei kyläläisille tarjottu ehkäisyvalistusta ja ehkäisyvälineitä.
Tutkimusta johtanut tohtori Gibson toteaa, että vain yhteen asiaan keskittyvät kehityshankkeet voivat johtaa odottamattomiin seurauksiin. Siksi elinoloja parannettaessa pitäisi mukaan ottaa aina ehkäisymenetelmien saannin tehostaminen.
(Lähde:Radion tiedeuutiset, Public Library of Science: Medicine)
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=4600
Bristolin yliopiston tutkijat seurasivat neljän vuoden ajan 2000 perheen elämää ja terveydentilaa Etiopian maaseutukylissä vesijohdon rakentamisen jälkeen. Kylässä oleva vesihana vapautti naiset vedenhakumatkasta 30 kilometrin päähän. Vedenhankintaan kului aikaa vain 15 minuuttia aiemman kolmen tunnin sijasta. Lisäksi vedenlaatu parani.
Seurauksena oli yllättäen lasten ravitsemustilan heikkeneminen, ilmeisesti siksi että perheiden lapsiluku kasvoi. Naisten terveydentila tai ravitsemustila ei muuttunut, mistä tutkijat päättelevät aiemmin vedenhakuun kuluneen energian siirtyneen lisääntymiseen. Koska ruokaa ja muita resursseja oli edelleen yhtä niukasti tarjolla, useamman suun ruokkimiseen ei ollut yhtään enempää ruokaa kuin ennen. Vesijohdon mukana ei kyläläisille tarjottu ehkäisyvalistusta ja ehkäisyvälineitä.
Tutkimusta johtanut tohtori Gibson toteaa, että vain yhteen asiaan keskittyvät kehityshankkeet voivat johtaa odottamattomiin seurauksiin. Siksi elinoloja parannettaessa pitäisi mukaan ottaa aina ehkäisymenetelmien saannin tehostaminen.
(Lähde:Radion tiedeuutiset, Public Library of Science: Medicine)
http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=4600
Vastaukset 6
Vanhimmat
on sitten merkillistä. Se osoittaa, kuinka vähän me tiedämme heidän paikallisessta kulttuuristaan. Heille yhdynnän tarkoituksena on nimenomaan tuottaa jälkeläisiä. Ei heillä ole sellaista samanlaista seksiperinnettä, kuin meillä täällä länsimaisessa kulttuurissa, että naidaan siksi, kun se on kivaa. Miksi Etiopialainen tai somali naiskentelisi, jos siitä seurauksena ei olisi jälkikasvua. Siksi tuollainen ehkäisyvälineiden tyrkyttäminen on ihan greisiä. On tutkittu juttu.
Kuinka moni suomalainen viitsisi istua mökin kuistilla kesäiltana saunan jälkeen tyhjä kaljapullo kädessään. Tarkoituksella nimittäin.
Se ehkäisy on ensimmäinen asia mitä tarvitaan maailman tärkeimmän katastrofin hallinnassa: väestönräjähdyksen.
Voitaisko ehkäisyä hoitaa lentolevityksenä?
Tähän täytyy sanoa vastaan. Toki seksiä harrastetaan jälkikasvun takia, mutta ei se missään nimessä ole ainoa tarkoitus. Ei edes Afrikassa.
Neekeröt leviää kuin torakat siinä on kai se syy kaunistelemattomana.
Sama lisäsikiäminen tapahtui myös Mosambikissa, johon suomalaisten verorahoja pumpataan mm. juuri kaivojen rakentamiseen. Milloin viedään tehokasta ehkäisyä laidasta laitaan kaikin keinoin, ja sen lisäksi tehokasta ASENNEMUOKKAUSTA?