Tärkeintä ei ole se uskooko Jumalaan, Raamattuun, Koraaniin, Tooraan, Buddhaan, tai mihin tahansa, vaan se että kohtelee toisia niin kuin toivoisi itseään kohdeltavan.
Hyvän ihmisen tunnistaa siitä miten hän kohtelee muita. Uskoipa hän sitten vaikka vaaleanpunaiseen elefanttiin.
Hyvän ihmisen tunnistaa siitä miten hän kohtelee muita. Uskoipa hän sitten vaikka vaaleanpunaiseen elefanttiin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sanoit sen tärkeimmän, hyvyydessä elävä ihminen on Jumalassa sillä Jumala on itse hyvyys.
Se tunne ihmisen pään sisällä jostakin jumalaksi nimittämästäsi hämärästä ja epämääräisestä käsitteestä on hyvyys? Ei tunnu loogiselta.
>>hämärästä ja epämääräisestä käsitteestä on hyvyys?
Minä en tupta uskoani kenellekkään, mutta olen valmiina puolustamaan totuutta ja oikaisemaan valheet.
Puolusteletko nyt jotenkin käytöstäsi? Oletko sittenkään välinpitämätön aloitusviestin sisällön kanssa, vai peräti eri mieltä?
Mikä on sitten mielestäsi hyvän ihmisen mitta? Oliko aloitusviestissä jotain valheellista, ja mikä on mainitsemasi totuus?
Aivan, jos vain ihminen itse kokee sen tärkeäksi.
Mutta kyllähän ihmisen täytyy osata hyväksyä myös kristinuskova ihminenkin hyväntekijänä, jos tämä hyviä tekoja tekee. Vaikka tosiasiassa yhtään hyvää ihmistä ei ole olemassakaan, mutta hyviä tekoja on aina ollut ja vielä on jäänyt tekemättäkin, niistä kaikista vain emme voi tietää juuri yhtään mitään.
Ja jos tuon "uskoa" sanan tilalle laitetaan se ihan oikea tarkoituksenmukainen sana, joka on "luottaa", niin asia saakin aivan eri luonteen ja sisällön.
saattaapi oll et nää uskoo vaa tääl pullon henkeen