Pultissa ilmoitetaan 8,8 murtolujuus.tarkoittaa kuulemma 800 MPA. Mutta voiko tätä muuttaa kilogrammoiksi,koska tuo MPA ei sano minulle yhtikäs mitään.Ymmärrän kyllä jos jokin,vaikka tuhannen kilon paino saa pultin katkeamaan.Tieto olisi tärkeä,kiitos jos joku tietää.
Pultin murtolujuus
Asentaja 2
54
86889
Vastaukset
Mielestäni kyseessä on materiaalin lujuus, neliömilli kestää 88kg vetoa normaali teräs 37kg
Jos tiedät pultin halkaisijan niin saat laskettua vetolujuuden. sen vääntöjäykkyyden laskeminen on vaikeampaa, ja en muista kaavoja..- äjykääpiö
Voi olla että muisti pettää, mut muistelisin että 8.8 pultin myötölujuus on 0.8*800 N/mm^2 = 640 N/mm^2.
- äjykääpiö
No se 800 MPa vastaa 800 N/mm^2 ja sen jälkeen tarvit tietää pultin halkaisijan.
Esim. 10 mm pultti minkä murtolujuus on 800 MPa.
A = pii*(10 mm)^2/4 = 78.54 mm^2
Fmax = 78.54 mm^2 * 800 N/mm^2 = 62832 N
N = a*m => m = N/a
a = g = 9.81 m/s^2
m = 62832 N / 9.81 m/s^2 = 6405 kg
Sitten pitää ottaa huomioon että kierteen kohdalla toi pinta-ala on pienempi, eli noin
halkaisija - nousu.- äijä
Ompahan tarinoita,en kerro.
- jottas tiedätte
niin.
- mutteri
pultti ei yleensä murru kierreosasta vaan sen kierteet leikkautuvat jolloin pultti ei kestä lähelläkään tuota mainittua 6400 kilogrammaa.
- asentaja 2
En ole nyt aivan varma päteekö laskelmasi pokkileikkausmurtumiseen. Siis,asennamme erään koneen 16 mm pulttien varaan jossa kaksi metallilaippaa kiristetään vastakkain. Laipat ovat pystyasennossa jolloin pulttiin tulee giljotiinimainen rasite jossa toinen laippa katkaisee pultin kuin giljotiinissa jos pultti ei kestä tätä poikkileikkaus rasitetta.
Kysymyksessä on muutaman tuhannen kilon rasituksesta. - keemikko
asentaja 2 kirjoitti:
En ole nyt aivan varma päteekö laskelmasi pokkileikkausmurtumiseen. Siis,asennamme erään koneen 16 mm pulttien varaan jossa kaksi metallilaippaa kiristetään vastakkain. Laipat ovat pystyasennossa jolloin pulttiin tulee giljotiinimainen rasite jossa toinen laippa katkaisee pultin kuin giljotiinissa jos pultti ei kestä tätä poikkileikkaus rasitetta.
Kysymyksessä on muutaman tuhannen kilon rasituksesta.Kuvauksesi perusteella kone jää "roikkumaan" laipan ja pulttien varassa? Silloinhan kyseessä ei olisi pelkkä giljotiinimainen rasite. Vai oliko koneen molemmissa päissä laippa?
- asentaja 2
keemikko kirjoitti:
Kuvauksesi perusteella kone jää "roikkumaan" laipan ja pulttien varassa? Silloinhan kyseessä ei olisi pelkkä giljotiinimainen rasite. Vai oliko koneen molemmissa päissä laippa?
Kone asetetaan roikkumaan neljästä pisteestä,joten rasitus tulee kohtisuoraan alaspäin jolloin vääntörasitusta ei tule.
Minulle ei avautunut "älykääpiön kaavassa tuo arvo 9.81 m/s^2,kuinka tämä saadaan ? vääntäkää rautalangasta :). - äjykääpiö
asentaja 2 kirjoitti:
En ole nyt aivan varma päteekö laskelmasi pokkileikkausmurtumiseen. Siis,asennamme erään koneen 16 mm pulttien varaan jossa kaksi metallilaippaa kiristetään vastakkain. Laipat ovat pystyasennossa jolloin pulttiin tulee giljotiinimainen rasite jossa toinen laippa katkaisee pultin kuin giljotiinissa jos pultti ei kestä tätä poikkileikkaus rasitetta.
Kysymyksessä on muutaman tuhannen kilon rasituksesta.No jos siinä ei ole kuin yksi leikkautuvapinta niin jännityksen saat laskettua τ= F/A.
Useampi leikkautuvapinta τ = F/(m*n*A)
m = leikkautuvien pintojen lukumäärä.
n = liitoksen pulttien lukumäärä.
A = pultinpinta-ala
F = koneenmassa * g = koneenmassa * 9.81 m/s^2
τ = leikkausjännitys < murtolujuus.
Tämä pätee vain, jos reijät ovat suht tarkkoja pultteihin. Eli jos on paljon suuremmat reijät kuin pultit, niin menee niin vaikeeksi etten uskalla alkaa edes pohtimaan moista.
g on maan putoamiskiihtyvyys ja se on sovittu että käytetään 9.81 m/s^2 vaikka se vaihtelee eripuolilla maapalloa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vetovoima
Sitten pitää ottaa huomioon onko se kuorma tasaista vai vaihteleeko se. Vaihtelevalla kuormalla menee taas vähän vaikeeksi. - asentaja 2
äjykääpiö kirjoitti:
No jos siinä ei ole kuin yksi leikkautuvapinta niin jännityksen saat laskettua τ= F/A.
Useampi leikkautuvapinta τ = F/(m*n*A)
m = leikkautuvien pintojen lukumäärä.
n = liitoksen pulttien lukumäärä.
A = pultinpinta-ala
F = koneenmassa * g = koneenmassa * 9.81 m/s^2
τ = leikkausjännitys < murtolujuus.
Tämä pätee vain, jos reijät ovat suht tarkkoja pultteihin. Eli jos on paljon suuremmat reijät kuin pultit, niin menee niin vaikeeksi etten uskalla alkaa edes pohtimaan moista.
g on maan putoamiskiihtyvyys ja se on sovittu että käytetään 9.81 m/s^2 vaikka se vaihtelee eripuolilla maapalloa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vetovoima
Sitten pitää ottaa huomioon onko se kuorma tasaista vai vaihteleeko se. Vaihtelevalla kuormalla menee taas vähän vaikeeksi.Tämä " T=leikkausjännitys < murtolujuus." oliko se koneen aiheuttama pulttiin kohtisuoraan vaikuttava paino? Tiedän että pulttia kohti tulee noin 250 kg kokonaispaino tuolla kaavallahan selviää sitten lopullinen leikkausjännitys,elikkä puhutaan nyt tästä yhdestä pultista.
Mutta kysymys on vielä siitä mikä sitten on tuo paino minkä halkaisijaltaan 16 mm pultti kestää leikkautumatta poikki.Pultin murtolujuus on tuo 800 MPA. - äjykääpiö
asentaja 2 kirjoitti:
Tämä " T=leikkausjännitys < murtolujuus." oliko se koneen aiheuttama pulttiin kohtisuoraan vaikuttava paino? Tiedän että pulttia kohti tulee noin 250 kg kokonaispaino tuolla kaavallahan selviää sitten lopullinen leikkausjännitys,elikkä puhutaan nyt tästä yhdestä pultista.
Mutta kysymys on vielä siitä mikä sitten on tuo paino minkä halkaisijaltaan 16 mm pultti kestää leikkautumatta poikki.Pultin murtolujuus on tuo 800 MPA.250 kg * 9.81 m/s^2 * 4 / (pii*(0.016 mm)^2) = 12197734 N/m^2 = 12.2 N/mm^2 = 12.2 MPa
että luulis kestävän, mutta kannataa varmaan varmistaa joltain asiantuntijalta ettei käy vahinkoa.
Siitä viellä että jos reikä on suurempi kuin putti, niin kosketus on pistemäinen. Sen takia leikkautuva
pinta-ala on pieni ja τ kasvaa todella isoksi. Eli pultti leikkaantuu aluksi ja leikkantuminen loppuu kun τ < murtolujuus. asentaja 2 kirjoitti:
Tämä " T=leikkausjännitys < murtolujuus." oliko se koneen aiheuttama pulttiin kohtisuoraan vaikuttava paino? Tiedän että pulttia kohti tulee noin 250 kg kokonaispaino tuolla kaavallahan selviää sitten lopullinen leikkausjännitys,elikkä puhutaan nyt tästä yhdestä pultista.
Mutta kysymys on vielä siitä mikä sitten on tuo paino minkä halkaisijaltaan 16 mm pultti kestää leikkautumatta poikki.Pultin murtolujuus on tuo 800 MPA.Laippojen välinen kitkakin pitää varmaan ottaa huomioon.
- Teräsrakentelija
asentaja 2 kirjoitti:
En ole nyt aivan varma päteekö laskelmasi pokkileikkausmurtumiseen. Siis,asennamme erään koneen 16 mm pulttien varaan jossa kaksi metallilaippaa kiristetään vastakkain. Laipat ovat pystyasennossa jolloin pulttiin tulee giljotiinimainen rasite jossa toinen laippa katkaisee pultin kuin giljotiinissa jos pultti ei kestä tätä poikkileikkaus rasitetta.
Kysymyksessä on muutaman tuhannen kilon rasituksesta.Yksi M16 8.8 pultti kestää leikkausta 77.2 kN (7720 kg), jos leikkauspinta on kierteettömällä alueella, kierteellinen leikkauskestävyys 60.3 kN (6030 kg). Veto kestävyys on 90.4 kN (9040 kg).
Laitetaan niin monta pulttia kuin on tarpeen. Yleensä kuitenkin vähintään 2 kpl.
Esikiristys ei vaikuta pultin murtokestävyyteen, mutta parantaa väsymiskestävyyttä. - Rakennesuunnittelija
Teräsrakentelija kirjoitti:
Yksi M16 8.8 pultti kestää leikkausta 77.2 kN (7720 kg), jos leikkauspinta on kierteettömällä alueella, kierteellinen leikkauskestävyys 60.3 kN (6030 kg). Veto kestävyys on 90.4 kN (9040 kg).
Laitetaan niin monta pulttia kuin on tarpeen. Yleensä kuitenkin vähintään 2 kpl.
Esikiristys ei vaikuta pultin murtokestävyyteen, mutta parantaa väsymiskestävyyttä.Murtolujuus ja myötölujuus ovat eri asioita. Murtolujuutta ei pidä käyttää kapasiteettilaskelmissa, koska myötölujuus (jolloin tapahtuu plastisia muodonmuutoksia) on sitä reilusti alhaisempi.
materiaalille 8.8 murtolujuus on 800 N/mm2 ja myötölujuus 640 N/mm2. Leikkauskestävyyttä laskettessa myötölujuus pitä jakaa √3, koska leikkauslujuus on pienempi kuin vetolujuus.
Lisäksi murtorajatilamitoituksessa käytetään varmuuskertoimia (koska teräksenkin k
estävyydellä on hajontaa), joka pulteille on 1,25.
Eli leikkauskapasiteetti yhdelle M16 8.8 pultille on PII*8^2*640/(1,25*√3) = 59,4 kN.
Ei pitäisi neuvoa jos ei tiedä! Tulee vielä toisella kone alas... - Immeinen...
Rakennesuunnittelija kirjoitti:
Murtolujuus ja myötölujuus ovat eri asioita. Murtolujuutta ei pidä käyttää kapasiteettilaskelmissa, koska myötölujuus (jolloin tapahtuu plastisia muodonmuutoksia) on sitä reilusti alhaisempi.
materiaalille 8.8 murtolujuus on 800 N/mm2 ja myötölujuus 640 N/mm2. Leikkauskestävyyttä laskettessa myötölujuus pitä jakaa √3, koska leikkauslujuus on pienempi kuin vetolujuus.
Lisäksi murtorajatilamitoituksessa käytetään varmuuskertoimia (koska teräksenkin k
estävyydellä on hajontaa), joka pulteille on 1,25.
Eli leikkauskapasiteetti yhdelle M16 8.8 pultille on PII*8^2*640/(1,25*√3) = 59,4 kN.
Ei pitäisi neuvoa jos ei tiedä! Tulee vielä toisella kone alas..."Eli leikkauskapasiteetti yhdelle M16 8.8 pultille on PII*8^2*640/(1,25*√3) = 59,4 kN.
Niin ja syytä lienee huomioida sekin, että laskennsassa käytetään pultin sydänhalkaisijaa, joka on jonkun verran pienempi, kuin itse pultin halkaisija.
Sekin vaikuttaa yllättävän paljon lopputulokseen! - fdsss
mutteri kirjoitti:
pultti ei yleensä murru kierreosasta vaan sen kierteet leikkautuvat jolloin pultti ei kestä lähelläkään tuota mainittua 6400 kilogrammaa.
Ei kyllä pidä paikkaansa! Nyrkkisääntö on, että jos kierrettä on sisällä 1,5 kertaa halkaisija, niin pultti katkeaa kierteen korkkaamisen sijaan!
- asdadsa
asentaja 2 kirjoitti:
Kone asetetaan roikkumaan neljästä pisteestä,joten rasitus tulee kohtisuoraan alaspäin jolloin vääntörasitusta ei tule.
Minulle ei avautunut "älykääpiön kaavassa tuo arvo 9.81 m/s^2,kuinka tämä saadaan ? vääntäkää rautalangasta :).9.81m/s on putoamiskiihtyvyys maassa. Eli jos lasketaan voimaa jolla maa vetää kiveä kohti, kerrotaan kiven massa putoamiskiihtyvyydellä. Sama voima on toki millä kivi vetää maata, ja maan pinta tukee kiveä nje.
- Seniori1
Taulukoista löytyy kierteen sisähalkaisija sekä pultin sallittu staattinen eli lepäävä kuorma. Lisäksi löytyy materiaalikohtainen kiristysmomentti, jota käytettäessä pultti ei ylikuormitu. Pultteja ei pitäisi omin voimin laskea, jos tietopohjaa ei ole riittävästi. Tapauksissa, jossa voi olla onnettomuuden vaara pitää pulttiliitos ehdottomasti laskettaa asiantuntijalla. Asian tekee vielä vaikeammaksi, jos kyseessä on väsyttävä kuormitus. Sekin täytyy tietää, koska kuorma luokitellaan staattiseksi tai koska se on väsyttävä. Silloin liitoksen mitoitus lähtee aivan eri pohjalta kuin staattisen eli kuorman tapauksessa. Tunnen kyllä asian, mutta en sitä tässä voi ruveta selittämään. Pulttiliitos on yleensä vaikea mitoittaa, koska siinä pitää tuntea laitteen käyttö ja myös se kuinka kyseisessä liitoksessa olettamukset pitävä paikkansa.
Esittämässäsi 10 mm vakiokierteisessä pultissa kierteen jännityspinta-ala =
58 mm^2. Kierteen nousu = 1.5 mm. Sisähalkaisijaa et edes tarvitse. - mutteriaivo
mutteri kirjoitti:
pultti ei yleensä murru kierreosasta vaan sen kierteet leikkautuvat jolloin pultti ei kestä lähelläkään tuota mainittua 6400 kilogrammaa.
Niin ja mutterissa ja ruuvissa on kanta ja aluslevy, eli jos kierre leikkautuu niin eikös se aluslevy/ruuvin kanta vielä ota kiinni?
- Kalju_Pitkätukka
asdadsa kirjoitti:
9.81m/s on putoamiskiihtyvyys maassa. Eli jos lasketaan voimaa jolla maa vetää kiveä kohti, kerrotaan kiven massa putoamiskiihtyvyydellä. Sama voima on toki millä kivi vetää maata, ja maan pinta tukee kiveä nje.
Ja fysiikka-kammoisille voi tuon esittää nyrkkisääntönä "newtonit kun jaetaan kymmenellä, saadaan kilot".
Tuohan on toki ihan potaskaa fysiikan kannalta, mutta tavallinen kadunmies käsittää kilogramman voimaksi, ei ainemääräksi, tai ei näe massan ja painon käsitteillä mitään eroa.
Onhan painemittareissakin usein yksikkönä kg/cm2... - Anonyymi
Kalju_Pitkätukka kirjoitti:
Ja fysiikka-kammoisille voi tuon esittää nyrkkisääntönä "newtonit kun jaetaan kymmenellä, saadaan kilot".
Tuohan on toki ihan potaskaa fysiikan kannalta, mutta tavallinen kadunmies käsittää kilogramman voimaksi, ei ainemääräksi, tai ei näe massan ja painon käsitteillä mitään eroa.
Onhan painemittareissakin usein yksikkönä kg/cm2...Hyvä heitto! Ainakin esim.mulle
- ´LAAKLALALLALAAAJASd
pultti kestää triljoona kiloa.
- REAL RAKsuunnittelja
??!?
Haaskaatteko todellakin aikaa moisten laskemiseen???
Jos tiedä koneesi painon ni marssit rautakauppaan ja sanot myyjälle millasen painon ripustat ni hän osaa katsoa taulukosta montako tarviit ja mitä mallia.
Ei niitä kukaan mihinkään pieniin kohteisiin juurikaan mitoita. (ei ole järkevää, kun suunnittelu ei ole ilmaista) Pultteja vaan laitetaan TARPEEKSI!- No huh huh
Ainoa fiksu vastaus vähään aikaan. Mutta valtaosa vastaajista haluaa leikkiä isoa poikaa ja kehua äidilleen miten HÄNEN laskuillaan autettiin isojen poikien töitä ja laskeskelee joillan ihmekaavoilla lukuja, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
- Anonyymi
No huh huh kirjoitti:
Ainoa fiksu vastaus vähään aikaan. Mutta valtaosa vastaajista haluaa leikkiä isoa poikaa ja kehua äidilleen miten HÄNEN laskuillaan autettiin isojen poikien töitä ja laskeskelee joillan ihmekaavoilla lukuja, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
No näinkin, mutta haluaisin nähdä sen rautakauppiaan joka jostain taulukosta edes katsoisi mitä ruuveja tarvitset...
- Varmuuskerroin
Jos on 12mm pyöreä tanko (sokka) jonka pitää leikkautua 2 kohtaa, niin silloinhan leikkautuvaksi pinta-alaksi otetaan kaksi kertaa se ympyrän pinta-ala eli n. 226mm^2. Jos materiaalina on normaali S355 rakenneteräs, niin eikö silloin murtolujuus 355MPa ja leikkauslujuudeksi tulee 355/3^(1/2) eli noin 204MPa. Näin ollen leikkausjännitys 1500kg noin 15000N voimalla t=Q/A noin 66300000Pa eli 66,6MPa
Varmuuskertoimeksi tullee 204MPa/66,6MPa = 3,1
Sanokaa kestääkö 12mm sokka 1500kg kappaleen, ja millä varmuudella. - Periaatteista
Käytetään yhdistettyä jännitystä tapauksen mukaan, mikäli käytetään leikkausta mitoittavana tekijänä, niin ruuvi katkeaa ilman minkäänlaista varoitusta.
- Pulttien lujuusmerk.
Kokonaan mutteriin kierretty pultti ei koskaan petä kierteestä vaan katkeaa.
Pultin keston kilogrammoina saa kertomalla pultin poikkipinta-alan kyseisellä jännityksellä. Riippuen mitä lasketaan, niin käytä joko 640 N/mm2 taikka 800 N/mm2 ja kerrot sen poikkipinta-alalla ja muunnat N -> kg.
Pulttien lujuusmerkinnöissä (esim 8.8) ensimmäinen numero on vetomurtolujuus per 100, elikkä tässä tapauksessa 8 x 100 = 800 N/mm2.
Toinen numero antaa kertoimen, jolla em. vetomurtolujuus on kerrottava, että saadaan myötölujuus taikka 0,2% venymäraja (tämä on yleensä suurin sallittu kuormitus, koska murtolujuuteen asti ei voida mennä). Tässä tapauksessa se on 0.8 x 800 = 640 N/mm2.
Otetaan vielä toinen esimerkki:
Pultin merkintä on 10.9
vetomurtolujuus = 10 x 100 = 1000 N/mm2
myötöraja = 0.9 x 1000 = 900 N/mm2
Merkinnän avulla saadaan siis sekä myötöraja ja vetomurolujuus, eli suurin sallittu kuormitus- ja murtumisjännitys. - venemaahinen
Entäs sitten kun lasketaan esim. potkuriakselin sokkaa kun teho tiedetään ja max pyörimisnopeus sekä akselin halkaisija ???
- Sokkakeiju
Tietysti lasketaan sokan murtuminen akselin vääntömomentin T vaikutuksesta. Vääntömomentti voidaan määrittää tehon P ja akselin kulmanopeuden ω (= 2⋅π⋅n, n on akselin pyörimisnopeus) avulla
T = P/ω = P/(2⋅π⋅n).
Toisaalta tämä momentti välittyy akselista potkuriin sokan kahden leikkaantuvan pinnan kautta, josta momenttiepäyhtälöksi saadaan
τ⋅D⋅π⋅d²/4 > T,
missä τ sokkamateriaalin leikkausmurtojännitys, D akselin ja d sokan halkaisija. Epäyhtälöstä voidaan sokan halkaisija d ratkaista
d> √[2⋅P/(D⋅n⋅τ)]/π.
- otan pulttia
Leikkauspinnassa leikkausjännitys ei jakaudu tasaisesti, mikä lienee jäänyt ketjuun kirjoittavilta huomaamatta.
Esim suorakulmiopoikkileikkauksella max leikkausjännitys on 1.5 * keskimääräinen leikkausjännitys.
Ontolla ohutseinäisellä ympyräputkella kerroin on väännössä taas suunnilleen 1.
Menee teikäläisten kaavoilla pultiti poikki. - siiittiö
mitää v*ttua ei noista ota poliisikaa selvää -.-'
- Pulttimies
16 millisen pultin tehollinen ala on 157 neliömilliä. leikkauskestävyys lasketaan fubista eli 8.8 pultilla:
Fv,Rd = 0,6*800*157/1,25 = 60,29 kN eli 6146 kg voi pultille sallia leikkausta. - opetteleva
Mahtava ketju. Tietäjiä ja ei tietäjiä. Mukava nähdä että, muutkin osaa.
- momenttiavain
Kuinka kovaan momenttiin M16 8.8 pultin voi vetää ennen kuin se venyy(myötöraja?) tai katkeaa(murtoraja?)?
Voiko tuota laskea?- Tietäjä
Voi, mutta tällöin tarvirsee tietää kierteen nousu. Mitä tiheämpi kierre sen suurempi voima pulttiin aiheutuu
- Jotainpuuttuuvielä
Tietäjä kirjoitti:
Voi, mutta tällöin tarvirsee tietää kierteen nousu. Mitä tiheämpi kierre sen suurempi voima pulttiin aiheutuu
Mikäs asia jolla on yllättävän suuri vaikutus asiaan vielä unohtuikaan?
- kfok
Tietäjä kirjoitti:
Voi, mutta tällöin tarvirsee tietää kierteen nousu. Mitä tiheämpi kierre sen suurempi voima pulttiin aiheutuu
Ihan perus 2 mm nousulla mennään, kun kysyjän pultissa ei ole erikseen ilmoitettu nousua.
- 14+8
Pultit yleensä vedetään sellaiseen momenttiin joka jännittää 70% myötörajasta. Oikea momentti riippuu kierteen ja alustan kitkoista. Voidellulla pultilla on pienempi kiristysmomentti kuin kuivalla. Esim 8.8 m16 ruuvin suositeltu kiristysmomentti on noin 190Nm paikkeilla. Tällä saadaan siis 450N/mm2 jännitys pulttiin.
- 14+8
14+8 kirjoitti:
Pultit yleensä vedetään sellaiseen momenttiin joka jännittää 70% myötörajasta. Oikea momentti riippuu kierteen ja alustan kitkoista. Voidellulla pultilla on pienempi kiristysmomentti kuin kuivalla. Esim 8.8 m16 ruuvin suositeltu kiristysmomentti on noin 190Nm paikkeilla. Tällä saadaan siis 450N/mm2 jännitys pulttiin.
edellinen esimerkki kuivalla kierteellä
- Liukastelija
14+8 kirjoitti:
Pultit yleensä vedetään sellaiseen momenttiin joka jännittää 70% myötörajasta. Oikea momentti riippuu kierteen ja alustan kitkoista. Voidellulla pultilla on pienempi kiristysmomentti kuin kuivalla. Esim 8.8 m16 ruuvin suositeltu kiristysmomentti on noin 190Nm paikkeilla. Tällä saadaan siis 450N/mm2 jännitys pulttiin.
Tässä pitäisi korostaa että voitelun vaikutus on erittäin suuri, jo erilaisilla kierteen voiteluaineilla saadaan merkittäviä eroja saati sitten onko edes minkäänlaista voitelua.
- arkitehti
Mitäpä siinä tapauksessa lasketaan jos 45 asteiseen pintaan pultattu laippa neljällä 12 mm 8.8 pultilla ja laipassa on kohtisuorassa ylöspäin metrin pituinen palkki, jonkä päästä roikkuu 5000 kg punnus. Pultit on kierretty 40 Nm momenttiin ilman öljyä. Kuinka suuri jännitystila on yläpulteilla ja kuinka suuri alapulteilla?
- arkitehti
Siis 45 asteen kulmassa ylöspäin on palkki sojottamassa ja pultit ovat horisontaalisesti linjattu neliömäisesti 200 mm jaolla.
- kfok
1 MPa = 1 N/mm2. Näin ollen 8.8 laatuisen pultin raaka-aineen murtolujuus on 800 N/mm2 eli 800 MPa. Myötöraja on 80 % 800 MPa:sta eli 640 MPa.
- miekko-ojainen
Eikös mitoitus tarvis tehsä sallittuja jännityksiä käyttäen ao varmuuskertoimet huomioiden
- kolmas_asentaja
Kun asentajalla on riittävästi voimaa niin kyllä tuollaiset "pikku" pultit katkeaa pelkällä lihasvoimalla kiinto- tai lenkkiavaimella vääntäen. Moniin kohteisiin tarvitaan lujuusluokaltaan lujempia pultteja ja muttereita. Usein täytyy käyttää "irroitusöljyä" tai lämmitystä avaus apuna. Ja jos ei muuten aukene niin sitten poltetaan pois hitsipillillä mutterin tai pultin kanta tai käytetään poraa tai "rälläkkää".
Tämä vuoksi tarkoissa asennuksissa käytetään momenttivainta koska ei ole tarkoitus murtaa pultteja eikä muttereita.
Monia pultteja ja muttereita on rikottu työvuosien aikana. - neljäs_asentaja
Ei ole tullut vastaan pulttia eikä mutteria jota ei olisi saanut avattua tai asennettua paikalleen.
Työvuosia yli 30 vuotta. Oppipojat ja muut tunarit voivat kyllä itkeä puuttuvia työtaitojaan.- Upea_suoritus
Sinulla asentuivat sujuvasti nekin pultit, joille oli unohdettu porata reiät?
- lue_piirustus_oikein
Upea_suoritus kirjoitti:
Sinulla asentuivat sujuvasti nekin pultit, joille oli unohdettu porata reiät?
Ei, kyllä ammattimies osaa lukea piirustuksia. Oppipojat ja muut tunarit voivat kyllä unohtaa lukea piirustuksista reijätkin.
Reikiä ei edes porata hitsattaviin liitoksiin. Eihän kaikki liitokset ole tätä "reikä-pultti-mutteri" liitosta.
Jotkut liitokset ovat jopa pelkkiä kutistusliitoksia jossa kiinnitys perustuu pelkkään puristuslujuuteen (kitkaliitos).
Jatkahan niitä koululäksyjen lukemista.
- NäinOnAsiat
Vain muutama edellä kommentoineista tietää, että kaikki vähänkään vaativat ruuviliitokset ovat ns. kitkaliitoksia. Tavanomaisessa kitkaliitoksessa ruuvi kiristetään niin suurella momentilla, että siihen syntyvä (veto)jännitys on max 90% ruuvin myötölujuudesta. Vaativimmissa kohteissa saatetaan käyttää myötökiristystä, eli ruuvi kiristetään sen myötölujuutta vastaavaan (veto)jännitykseen.
Tämän ansiosta asianmukaisesti suunniteltu liitos pysyy liikkumattomana ruuviensa puristuksen liitospintoihin synnyttämän kitkan avulla.
Giljotiinityyppistä leikkautumista voisi tapahtua vain ruuvien löystymisen jälkeen.
Jos sellaista tapahtuu, on syytä erottaa liitoksen suunnittelija ammattitaidon puutteen vuoksi.
Jos taas ruuveja ei ole kiristetty riittävästi, ovat ruuvit löysällä kiristyksen tehneellä.- vain-yksi-osa-ongelmaa
Pulttien leikkausjännitykset on tosiaan harvinaisia , kitkahan se on kun pitäisi toimia.
Tässä kuitenkin kai haettiin pulttien vetojännitystä, joka kuitenkin on aika suurelta osin ratkaiseva lähes kaikissa kansien ja laippojen ym. kiinnityksessä. - konemiesX
vain-yksi-osa-ongelmaa kirjoitti:
Pulttien leikkausjännitykset on tosiaan harvinaisia , kitkahan se on kun pitäisi toimia.
Tässä kuitenkin kai haettiin pulttien vetojännitystä, joka kuitenkin on aika suurelta osin ratkaiseva lähes kaikissa kansien ja laippojen ym. kiinnityksessä.Vetojännitys kitkan (kiristysmomentti) lisäksi tulee korroosio. Pultit, ruuvit ja mutterit voivat ruostua kiinni. Joskus näihin auttaa irroitusöljy ja joskus on käytettävä voimatoimia (mm. mutterin murskausta, sahaamista, hiontaa, porausta, polttamista, kuumentamista jotta ruoste "palaisi", lyömistä tuurnalla tms.)
Irroitustoimissa yritetään välttää kiinnittyvien kappaleiden vaurioita. - Pinnanleikkauskuvio
vain-yksi-osa-ongelmaa kirjoitti:
Pulttien leikkausjännitykset on tosiaan harvinaisia , kitkahan se on kun pitäisi toimia.
Tässä kuitenkin kai haettiin pulttien vetojännitystä, joka kuitenkin on aika suurelta osin ratkaiseva lähes kaikissa kansien ja laippojen ym. kiinnityksessä.Pulttien leikkauksesta aiheutuvat rikot ovat harvinaisia, koska on ylimitoitusta, esijännitystä sekä aina monta yhden sijaan, jolloin katkeaminen tapahtuu leikkauksen ja taivutuksen yhteisvaikutuksesta väännön mukaan pahimmassa kulmassa. Tilannetta helpottaa se, että taivutus ja leikkausmax. on lähes aina eri kohdassa.
http://docplayer.fi/docs-images/40/3715710/images/page_3.jpg
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1458580Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde472449Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja272251- 371995
- 951768
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1811737Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai221390Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1091147Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik61033- 531015