Luin täältä teidän kirjoituksia ihan sattumalta. Onko uskonasiat todella noin vaikeeta ? Kun näkyy menevän täälläkin enemmän väittelyksi kenen tarjooma tieto on oikeata. Eikö meillä ole kaikilla sama JUMALA ja jokainen voi hiljentyä omalla tavallaan hänen puoleensa, ei mielestäni tarvitse näin vaikeasti häneen suhtautua. Välillä kuulostaa todella pelottavalta lähestyä JUMALAA jos se tapahtuu näin. Minä haluaisin Jumalan hyväksyvän minut ihan tällaisena miten häntä lähestyn. Ei usko voi olla noin piinaavaa !
Ällistynyt
Wallu
34987
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Totta. Parempi kun ei liikaa takerru yksityiskohtiin, vaan rukoilee niinkuin itselleen parhaiten sopii ja sillätavoin, kun tuntuu hyvältä. Jumalaa kun rukoilee, Hän ei siitä muuksi (saatanaksi) muutu. "Tulkaa lasten kaltaisiksi" ei rukouksen tarvitse olla niin halutessaan tuon monimutkaisempi.
Uskomatonta, miten joku toinen voi arvostella toisen rukoustapaa, tai epäillä jopa sitä, mistä nuo rukousvastaukset tulevat?! ...niin no saatanastahan se hyvä aina tulee tietysti.
Liian kirjanoppinutta on tosiaan meininki..
Minä iloitsen jokaikisestä rukousvastauksesta, jos sellaisen yleensä saa!
Täällä näyttäisi viihtyvän kumpaakin äärilaitaa. On ns. kuolleen kirjaimen opettajia, ja sitten taas vastakohtana "äärikarismaatikkoja". He eivät näytä koskaan löytävän yhteisymmärrystä...
Mielestäni kaikista tärkeintä on löytää oma elävä suhde Jeesukseen. Jokainen on erilainen persoona, siispä jokaisella on varmasti yksilöllinen suhde Vapahtajaan. On rasittavaa nähdä kuinka veljet ja sisaret käyvät toistensa kimppuun kynsin ja hampain... Jokaisesta sanasta yritetään vääntää todiste toisen harhaoppineisuudesta.
Jumala meitä armahtakoon.
Veit sanat suustani. Mutta nämä kuolleen kirjaimen opettajat ja pilkunviilaajat ovat niitä pahimpia.
Heidän mielestään kaikki mahdollinen on harhaoppia tai vähintään epäilyttävää.
Heh... vähän kuin raamatussa raamatun aikana. Jeesuskin olisi heistä varmaan harhaoppinen kumma Jumalaa pilkkaava kapinallinen. Muuttihan hän vedenkin viiniksi.
Halleluujaa! ...ovatkohan he iloisia ikinä mistään?
kerran monille hänen nimessään jopa ihmeitä tehneille: Menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät. Te vääryyden tekijät. Minä en tunne teitä!
Siis kaikki rukousvastauksetko olisivat Jumalalta!
Silloin Jeesuskaan ei olisi varoittanut eksytyksistä eikä Paavali saatanasta, joka voi pukeutua valkeuden enkeliksi.
Kyllä jokainen voi rykoilla, mutta tie Jumalan yhteyteen käy kuitenkin aina vain Jeesuksen lihaesiripun ja veren kautta!
iloisia siitä, etteivät "ole niin kuin nuo muut". Voivottelevat: "Voi noita syntisiä, onneksi minä saan olla pelastettu" - kuitenkaan tekemättä mitään noiden syntisten eteen. Kaikista pahinta on, että he luulevat tietävänsä ketkä ovat pelastettuja ja ketkä eivät. Meidän tehtävämme ei ole tuomita ketään, vaan meidän tehtävämme on rakastaa lähimmäistä niin kuin itseä.
Oikein kirjoitit siitä, että jokainen saa lähestyä Jumalaa - Jeesuksen välityksellä - omana itsenään, Jumalan luomana persoonana. Kaikki me olemme syntisiä ja epätäydellisiä, mutta silti Jumala kasvattaa meitä kohti täydellisyyttä (vaikka sen tavoitammekin vasta täydellisyydessä). Tehtävämme on kuitenkin kilpailla ja pyrkiä lähemmäksi Jumalaa. Tahto ja pyrkimys riittää Jumalalle, kaikki muu on Hänen käsissään. Omassa voimassa kun lähdemme hutkimaan, ei siitä seuraa mitään muuta kuin harmia ja loppuun palamista.
Siunausta sinulle.
koska Jumalan yhteyteen, siis oikean Jumalan yhteyteen ei ole muuta välimiestä kuin Jeesus Kristus, Jeesus sanoi itse olevansa tie Isän tykö.
Jeesus sanoi: Menkää ahtaasta portista sisälle Jumalan valtakuntaan, sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen ja monet menevät siistä sisälle mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään ja vain harvat sen löytävät.
Lavealla tiellä on varmasti paljon Walluja, jotka haluav at rukoilla mikä mitäkin Jumalaa ja puhe synnistä, synnintunnosta ja parannuksesta tuntuvat vierailta.
Kun lukee Wallua ymmärtää, ettei Wallulla ole synnintuntoa eikä Jumalan pyhyyden ja vihan pelkoa, joka antaisi hädän tunnustaa, että Wallu on tehnyt syntiä. Kyllä Jumala sinut Wallu hyväksyy, mutta vain uskon kautta Jeesukseen Kristukseen ja sen onkin ahdas portti. Jumala on itsessään kiivas ja ankara, peljättävä ja hirmuinen, mutta armosta Jeesuksessa rakastava ja anteeksiantava!
Wallu on iso, mutta portti hyvin hyvin pieni.
Synnintunnossa Wallukin voi Jumalan ankaruuden edessä parahtaa: Herra minä olen saastainen ja kurja, syntinen ihminen. Anna anteeksi kaikki syntini. Todennäköisesti Wallukin on jo pienenä lapsena kastettu Jeesuksen opetuslapseksi, mutta kun kirkkomme on niin penseä, ettei se enää opeta lakia, että tulisi synnintunto, Wallukaan ei ymmärrä miten vakava asia synti on.
Jeesus sovitti Wallun synnit, tie Isän tykä Jeesuksen kautta on auki, mutta parannus, joka on peljästystä ja hätää tulee tehdä, muuten ei Wallu synny terveenä lapsena Jumalan valtakunnan jäseneksi. Siunausta etsimiseen Wallu, totisesti Jeesuksen nimessä! Amen!
on, että kaikki pitävät tietänsä oikeana, eikä ole kuin yksi tie joka Elämään vie ja sille tielle on käytävä "ahtaan portin"kautta Siellä ihminen riisutaan kaikesta omasta hyvyydestä, pyhyydestä ja siellä saa kohdata Vapahtajansa.
Ihminen näkee Jumalan Pyhyyden edessä, minä kurjista kurjin syntinen tomua olen sinun edessäsi Herra, en ole sen arvoinen että lapseksesi minut ottaisit.
Mutta siellä saa kuulla Jeesuksen sanat: sinun syntisi on anteeksi annetut, mene äläkä täst edes enää syntiä tee.
Tällä Elämän kaidalla tiellä on oppaana Jumalan Pyhä Henki joka johtaa kaikkeen totuuteen.
miten ihmeessä sinä tiedät Wallun sisimmät ajatukset? Millä perusteella sinulla on oikeus tuomita hänet? Eikös meidän tehtävä ole rakastaa lähimmäistä niin kuin itseämme? Sinulla ei ole mitään perusteita väittää onko Wallu uskossa vai ei. Sinun tehtäväsi on rukoilla hänen puolestaan ja siunata häntä.
Mielestäni on masentavaa törmätä tällaisiin "täydellisiin" ihmisiin, jotka vaativat muiltakin täydellisyyttä. Tuskin kukaan pääsisi taivaaseen, jos sinne pääsisi vain ulkonaisella täydellisyydellä. JOKAINEN ON SYNTIÄ TEHNTYT, JA JUMALAN KIRKKAUTTA VAILLA.
Silloin astuu kuvaan Jeesuksen ihanaakin ihanampi armo. Se RIITTÄÄ pesemään likaisimmankin syntisen puhtaaksi. Me olemme vaelluksemme aikan sekä täysin syntisiä, että täysin synnittömiä - Jeesuksen veren alla. Mikä sinä olet siis arvioimaan, kuka on "lähempänä" Jumalaa ja kuka ei? Me olemme kaikki kuin maan tomua Jumalan silmissä - ja silti niin valtavan rakkaita Hänelle.
Ainainen toisten arvioiminen ei tuota mitään hedelmää, ainoastaan eripuraa ja riitaisuutta - näkeehän sen jo tällä palstallakin. Meidän pitäisi osoittaa armoa ja rakkautta toisiamme kohtaan. Hyväksyä toinen vajavaisena ihmisenä, joka on vasta matkalla kohti täydellisyyttä. Kun tämän ymmärrämme, osaamme rakkaudessa ja ystävällisyydessä rakentua yhdessä, ei veli veljeä opettaen, vaan yhdessä Taivaallisen Isän käsien alla!
Paavali sanoo osuvasti kirjeessään, joka on muodostunut minulle hyvin rakkaaksi:
Kirje kolossalaisille 3:12-
Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja hänelle rakkaita, pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja kärsivällisyyteen. Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin. Mutta kaiken kruunuksi tulkoon rakkaus, sillä se tekee kaiken täydelliseksi. Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu. Olkaa myös kiitollisia. Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne. Opettakaa ja neuvokaa toisianne kaikella viisaudella ja laulakaa kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja. Mitä teettekin, sanoin tai teoin, tehkää kaikki Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen hänen kauttaan Jumalaa, Isäämme.
Aamen.
Nekin, joita sinä saatat pitää harhaoppisina voivat olla sinun veljiäsi ja sisariasi. Jos pidät omaa uskoasi vahvempana kuin muiden, sinun tehtäväsi on auttaa muita viisaudella, ja ennen kaikke rakkaudella. Ilman rakkautta sinun ojennuksesi on turha, sillä se ei saa aikaan vastakaikua.
Lisäksi:
Tämä on rukouspalsta. Rukoile ja siunaa näitä väsyneitä ja matkallaan uupuneita kulkijoita. Tämä ei ole paikka missä opetetaan ja väitellään, vaan tämä on paikka jossa väsyneet saavat polvistua Jeesuksen jalkojen juureen ja "seurakuntana" saamme kantaa heidän taakkojaan rukoillen ja siunaten. Jos havaitset epäraitista opetusta, sinun tehtäväsi on keskustella aiheesta asian omaisen kanssa kahden kesken, ei palstalla muiden nähden.
Ota tämä vastaan ojennuksena. Tämä ei koske pelkästään sinua. Yritin kirjoittaa rakkaudella ja viisaudella... mutta ei tainnut onnistua kovin hyvin. Armahda minua pientä syntistä. Niin Jumalakin tekee.
Jumalan runsasta siunausta kaikille rukouspalstalaisille.
sivullesi.
Todella ilahduttavaa että olet saanut armon jättää elämäsi Jeesukselle.
Mutta pikkasen huolestuttaa se että käyt kirkon piirissä.
Koska se on tosiasia että kirkko on mukautunut tämän maailman ajan mukaan. Vaara on että se tempaa sinut mukaasi. Olet kovin nuori.
Mutta se joka vahvana pysyy Herrassa, häntä janoo ja hänen tahtoaan tahtoo noudattaa kaikessa saa voiman. Ja Herra on varjeleva pahasta.
Taivaan Isän siunausta.
käsityksenkö galleriasivuni antaa? En kuulu kirkkoon, vaan helluntaiseurakuntaan :)
En kuitenkaan yleensä pidä meteliä seurakuntani nimestä, sillä se on minulle sivuseikka. Tärkeintä minulle on se, että on jokin hengellinen koti, jossa saan hengellistä ravintoa, sekä turvalliset puitteet kasvaa uskossa. Lisäksi on selvää, että helluntaiseurakunnalla on omat huonot puolensa, mutta niin on kaikilla muillakin. Ainoa "täydellinen" seurakunta on kaikista uskovista koostuva universaali Kristuksen ruumis.
"Mutta se joka vahvana pysyy Herrassa, häntä janoo ja hänen tahtoaan tahtoo noudattaa kaikessa saa voiman. Ja Herra on varjeleva pahasta."
Näinhän se menee, ja tätä pyrin noudattamaan. Etsimällä Jumalan kasvoja saan kaiken siinä sivussa. Millään muulla ei ole merkitystä, kuin sillä, että saan toteuttaa Isän tahdon (vaikka usein se kovin heikolta näyttääkin...).
Siunausta sinullekin Muukalainen 4 :)
se on valtava puute ja "pelottavakin" kun eri uskon ryhmittymät ovat omineet itselleen niin vahvasti jonkun ihmisopin. Millä eksytetään ihmisiä,niin että ihminen luopuu Elävästä Jumalasta ja omaksuu ihmisjärjellä tehdyn opin jolloin hän alkaakin turvautumaan ihmiseen, ihmisiin eikä Jeesukseen.
Todellinen Jumalan seurakunta ei ole sidottu ihmisiin vaan Jeesukseen.
Kovin on hajallaan Jumalan lapset, mutta saamme anoa, että Taivaan Isä omansa yhdistää.
Hän sen tekee.
Todella Sana sanoo "etsikää ensin Jumalaa ja hänen vanhurskauttaan niin kaikki muukin teille annetaan" Tähän voi sanoa aaman näin on .
Sen minkä Jumala on luvannut sen hän myös pitää.
Tämä lause Wallulta :Eikö meillä ole kaikilla sama JUMALA ja jokainen voi hiljentyä omalla tavallaan hänen puoleensa,
Osoittaa paljon! Henkilö ei tunne oikeata tietä eli Jeesus tietä, eikä se tieto ole minusta vaan Pyhän hengen kirkastama..
Minä en tunne Wallua, mutta Jumala tuntee ja ilmoittaa tästä Hengessään!...ja lisäksi Henki kirkastaa Raamatusta, että Jeesuksen lihaesiripun kautta voimme päästä oikealle tielle. Ahtaan portin sanoma ei ole rakkaudettomuutta, vaan kutsu armoon.
Kun synnintunnosta ja parannuksesta alkaa puhua, sielunvihollinen tosin käy levottomaksi!
m u t t a
Miksi loukkaantua totuudesta, joka kutsuu!
Ílman parannusta ei voida päästä sisälle ahtaaasta portista ja se on Jumalan ilmoitus.
Miksi hienostelet ja nimittelet jotakuta "täydelliseksi" tuntematta täydellisyyksiä.
Me kaikki olemme täydellisiä..nimittäin täydellisesti syntisiä ja Jeesuksessa täydellisesti pyhiä, puhtaita ja vanhurskaita.
Tämä asia on kuitenkin uskon asia, jonka Pyhä Henki vain voi vaikuttaa lain kautta tulevan synnintunnon ja parannuksen kautta.
Tämä on Raamatun ilmoitus. Sitä paavalikin opetti!
Ei se ole rakkaudettomuutta. Siksi tehkäämme parannus synneistämme!
totta mitä sanot.
Onko niin että, tämä nuorukainen on omaksunut sitä oppia itselleen mitä hän käy kuuntelemassa.
Mutta hänellä on vilpitön halu tehdä Jumalan tahdon mukaan.
Mutta niinkuin hänelle kirjoitin, niin vaarallista on olla porukassa jossa ihmisoppia julistetaan.
Jumala häntä varjelkoon, ja hän sen tekee, jos "ihmislapsi" vaan itse tahtoo taipua Jumalan johdatukseen.
Hänen viestinsä voi ymmärtää kahdella tavalla. Minä ymmärsin sen niin, että meillä kaikilla (kristityillä!) on sama Jumala. Oppirakennelmia on monenlaisia, mutta Jumala on sama. Kaikki vain katsovat asioita hieman eri kanteilta. Yksikään ei ole täydellinen, eikä tarvikaan. Meidän pelastuksemme ei ole täydellisessä opissa vaan Jeesuksessa Kristuksessa.
Sinä varmaankin ymmärsit viestin niin, että kaikilla maailman ihmisillä, uskontoon katsomatta, on sama Jumala. Tämä on tietenkin täysin harhaoppista, mikä on helppo todeta Raamatun ilmoituksen perusteella.
Ehkä kirjoitin liian hätäisesti... Olen kuitenkin seurannut kirjoituksiasi hetken aikaa, ja tullut huomaamaan, että niistä ei kuvastu Kristuksen rakkaus sellaisella tavalla kuin sen pitäisi. Kirjoitat hyvin parannuksesta, josta ei tulla koskaan puhumaan tarpeeksi. Liiaksi julistetaan ympäripyöreitä ilman todellista saarnaamista parannuksesta ja synnistä. Kuitenkin parannuksen saarnaaminenkin vaatii rakkaudellisen ja armollisen mielen.
Tasapuolisuuden vuoksi, palstan "karismaatikot" taas julistavat liiaksi armoa ja rakkautta, ja unohtavat synnintunnon ja parannuksen.
Näin toinen tekee toisesta harhaoppisen - mikä on hyöty tästä kaikesta? Riitaa ja eripuraa siitä vain saa aikaan. Olisi tärkeämpää rakkaudessa ja viisaudessa keskustella näistä asioista, ja yrittää löytää se oikea, Jumalan mielen mukainen tie.
Mitenkähän minä taas jouduin keskelle henkilökohtaisia riitoja... Pitäisi vain pitää suu kiinni. Ehkä joskus opin senkin taidon...
"Onko niin että, tämä nuorukainen on omaksunut sitä oppia itselleen mitä hän käy kuuntelemassa."
Olen helluntaiseurakuntalainen, ja käyn kuuntelemassa Jumalan sanaa omassa paikallisseurakunnassani helluntailaisesta näkökulmasta tulkittuna. Pyrin kuitenkin lukemaan Raamattua joka päivä, jotten jäisi vain tulkintojen varaan, vaan että voisin itse muodostaa Hengen opastamana oman mielipiteeni asioista. Sana on täydellinen, mutta mikään tulkinta ei.
"Mutta niinkuin hänelle kirjoitin, niin vaarallista on olla porukassa jossa ihmisoppia julistetaan."
Haluaisinpa tietää missä julistetaan sanaa, mikä ei olisi ihmisopillisesti värittynyttä. Siksi tulisikin keskittyä sellaisiin Raamatun totuuksiin, jotka eivät ole tulkinnanvaraisia.
Gal. 2:16
"Kun kuitenkin tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä lain vaatimia tekoja vaan uskomalla Jeesukseen Kristukseen, olemme mekin uskoneet Jeesukseen Kristukseen, jotta tulisimme vanhurskaiksi häneen uskomalla emmekä tekemällä lain vaatimia tekoja. Eihän kukaan ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä mitä laki vaatii."
2. Tim. 3:15
"Olet myös jo lapsesta asti tuntenut pyhät kirjoitukset, jotka voivat antaa sinulle viisautta, niin että pelastut uskomalla Kristukseen Jeesukseen."
Uskomalla Jeesuksen sovitustyöhön meillä on pelastus ja iankaikkinen elämä taivaallisen Isämme luona. En pidä siitä, että joiltain ihmisiltä tämä yritetään ottaa pois. Yksin uskomalla Jeesukseen voimme pelastua. Muu siinä ympärillä on toisarvoista. Olemme kaikki vajaita, ja vasta "työn alla". Jumala kasvattaa jokaista yksilöinä, ja ojentaa uskovia kun he poikkeavat väärälle tielle. Mielestäni on väärin parjata tällaisia eksyneitä ihmisiä tuomitsemalla heitä harhaoppisiksi. Mielestäni heitä pitäisi ennemminkin rakastaa ja ojentaa viisaudella.
Ojentaminen ilman Jumalan antamaa viisautta ja rakkautta on turhaa. Vain Jumala voi saada pysyvää muutosta. Vain Jumalan sana voi muuttaa ihmistä pysyvästi.
Ja vielä:
Älä huoli. Jumala todellakin tulee varjelemaan minua, kunhan pysyn nöyränä ja Jumalan tahtoon alistuneena. Haluan tehdä Jumalan tahdon. Jumalan tahdon löydän Raamatusta, sekä elämällä elämääni Jumalan Pyhän Hengen johdatuksessa. Kukaan ei voi pelastua toisen kantamana, vain henkilökohtainen usko Jeesukseen pelastaa. Tuolla uskon kalliolla saan seistä varmana siitä, että jonain päivänä saan seisoa kaikkivaltiaan Jumalan, taivaallisen Isäni edessä.
Siunausta edelleen.
sillä näitä on pilvin pimein.
En tiedä sinun seurakuntaasi minkälainen oppi siellä on, mutta sanon on vaarallista sanoa että täydellistä seurakuntaa ei voi ollakkaan.
Se on totta että niitä ei löydy, mutta ei siihen voi nojautua eikä sitä voi hyväksyä.
Sillä tällä vajaalla tarkoitetaan sitä että eivät erilaiset ihmiset voi ymmärtää Raamatun sanaa samalla tavalla.
Ihmisethän ovat erilaisia se on totta mutta Jumalan sana on yksi ja sama.
Jos sinulle opetetaan että Raamattua voidaan tulkata monella tapaa ja kaikki voivat olla oikeita tulkkauksia niin se on väärää opetusta.
Sillä se tarkoittaa sitä että olisi monia teitä Taivaan kotiin.
Raamatussa sanotaan on vain YKSI TIE.
Mitä tämä merkitsee?
On siis vain YKSI TIE, ja kaikki jotka sillä kulkevat ovat käyneet "ahtaasta portista" läpi Elämän kaidalle tielle.
Ne jotka tällä tiellä kulkevat he ovat täydellisiä Jeesuksessa Kristuksessa. ( sillä he ovat kuolleet pois itsestään, niin ettei elä enää minä vaan Jeesus minussa) Ja tällä tiellä on oppaana Jumalan Pyhä Henki joka johdattaa kaikkeen totuuteen.
Tätä asiaa ei voi ymmärtää sellainen jota tämän maailman henki johdattaa.
Tuosta kun sanotaan ihminen ei voi tulla täydelliseksi, niin se on totta ei ihminen voi paremmaksi ei pyhemmäksi tulla ei täydelliseksi.
Mutta ihmisen pitääkin kuolla että Jeesus saa sijan meissä, ja kun en siis elää enä minä vaan Jeesus minussa, niin Jeesus on täydellinen.
Siksi Raamatussa sanotaan; "olkaa täydelliset niinkuin minun Taivaallinen Isäni täydellinen on."
Siis on niin paljon väärää Raamatun sanan opetusta, en pysty sitä tähän kirjoittamaankaan.
Mutta useasti olen toistanut sen että ei ole yhdentekevää minkälaista oppia käyt kuuntelemassa.
On kyllä ihanaa nähdä miten tosissasi, vilpittömästi sinä tahdot etsiä Jumalan tahtoa.
Ja jos pidät kiinni Jeesuksesta, Anot, etsit, kolkutat niin olet saava, olet löytävä, ja sinulle avataan.
Pysy Jumalan sanan äärellä.
Jumala sinua siunatkoon ja varjelkoon.
Ihmisoppeja on tosiaan pilvin pimein. Löytyy hyvin paljon erilaisia Raamatun tulkintoja. Siksi meidän uskomme ei perustukaan Raamatun tulkintaan, vaan itse Raamatun sanomaan. Tuo sanoma on hyvin selvä, eikä sitä voi kukaan kiistää: Meillä on pelastus yksin Jeesuksen sovitustyön ja veren kautta. Tässä olen siis ehdottomasti samaa mieltä kanssasi. Tulkinta on vajaa, Raamatun sanoma on täydellinen. (Taisin kyllä näin kirjoittaakin aikaisemmin.)
Minun seurakunnassani opetetaan kohtalaisen konservatiivista "helluntaioppia" (Jumalan sanaa, helluntainäkökulmasta tulkittuna). Emme siis kuulu ns. äärikarismaatikkoihin. Joskus on liiankin hiljaista. Ei sen puoleen, pidän rauhallisesta menosta. Kuitenkin meillä on kohtalaisen eläväinen seurakunta; armolahjat toimivat (mielestäni) raittiilla tavalla, eikä niitä kuitenkaan korosteta liikaa. Sana on aina hyvin keskeisellä sijalla, ja on seurakunnan toiminnan tukipilari. Täydellistä ei ole, on riitoja yms... mutta toivottavasti niistäkin Jumalan armossa selvitään. Itse en niihin halua millään tavalla sekaantua.
"Jos sinulle opetetaan että Raamattua voidaan tulkata monella tapaa ja kaikki voivat olla oikeita tulkkauksia niin se on väärää opetusta."
Näin minulle ei opeteta. Itse vain olen sen verran "yhteiskristillinen", että hyväksyn sen tosiasian, että jokainen tulkinta on vajaa. Ei kyllä niinkään opeteta, että vain meidän oppimme olisi oikeaa...
"Sillä se tarkoittaa sitä että olisi monia teitä Taivaan kotiin."
Tämä on kyllä mielestäni väärin sanottu. Jos olet tosiaan sitä mieltä, että vain yksi tulkinta on oikea (todennäköisesti juuri sinun tulkintasi), tarkoittaa se sitä, että kaikki muut joutuvat helvettiin. Tätä minä en voi hyväksyä, sillä ei tulkinnat tee Jeesuksen armoa yhtään vähäisemmäksi. Tulkinnallinen vajavaisuus tullaan antamaan anteeksi, mutta Jeesuksen Jumaluuden ja sovitustyön hylkäämistä ei. On tiettyjä perusoppeja, jotka kaikkien kristittyjen tulee hyväksyä. Kaikki siinä sivussa on toisarvoista. Muuten olisi vain yksi kirkkokunta, joka olisi taivaskelpoinen.
Sitten aiheeseen YKSI TIE. On todellakin vain yksi tie taivaaseen, ja tuo tie on Jeesus. Jeesus sanoi olevansa tie, totuus ja elämä. Jeesuksen kautta meillä on vanhurskaus ja pelastus. Hänen kauttaan olemme taivaskelpoisia ja pyhiä. Siispä jokainen Jeesuksen verellä pesty (so. joka uskoo Jeesuksen sovitustyöhön) tulee pelastumaan. Tämäkö mielestäsi tekee tulkinnalliset eroavaisuudet mahdottomiksi? Ei minun mielestäni. Jokaisella kristillisellä kirkkokunnalla on oikea tie, kunhan he vain korottavat Jeesusta, ja uskovat Jeesuksen täydelliseen sovitustyöhön. Kaikki muu on harhaoppista.
Tarkennan vielä sen verran, että tie on itse Jeesus, ei tulkinta siitä miten tuota tietä tulee kulkea. Jeesus kyllä itse opettaa seuraajilleen miten tietä tulee kulkea yksilötasolla. Erilaiset ihmiset kulkevat sitä eri tavoin - erilaiset ihmiset julistavat evankeliumia eri tavoin, jotta myös pystytään tavoittamaan hyvinkin erilaisia ihmisiä. Jumala on tarkoittanut pelastuksen kaikille, jotka sen vain haluavat ottaa vastaan. Olisi hullua jos pelastus olisi kiinni tulkinnasta tai mielipide-eroista.
Loppukappaleessa kirjoitit hyvin meidän pyhyyden ja syntisyyden paradoksista. Siitä olen täysin samaa mieltä.
Siunausta sinullekin edelleen, ja jatketaan matkaa muukalaisina, kunnes tavoitamme Kotimme ja pääsemme Isämme luokse.
Olet kelvoton Jumalalle. Olet täydellisesti kelvoton. Olet saastainen. Sinun sydämessäsi on sellaista, mikä on Jumalan tahtoa vastaan. Elät
Jumalan käskyjen valossa itsekeskeisesti, itsekkäästi. Sinulla on haluja, jotka ovat epäpyhiä Jumalan silmissä jne...
Onko tämä totuus? No onko se rakkaudettomuutta jos sen lain saarnaaja paljastaa Jumalan Hengessä?
Ilman tällaista saarnaa et voi koskaan tulla synnintuntoon, ethän?
"Olet kelvoton Jumalalle. Olet täydellisesti kelvoton. Olet saastainen. Sinun sydämessäsi on sellaista, mikä on Jumalan tahtoa vastaan. Elät
Jumalan käskyjen valossa itsekeskeisesti, itsekkäästi. Sinulla on haluja, jotka ovat epäpyhiä Jumalan silmissä jne..."
Kyllä, osa noista on totta. Olen syntisyydestäni hyvin tietoinen, ja minulla on paljon "pöydällä" tällä hetkellä. Jumala on ottanut minut käsittelyynsä NÖYRTYMISENI JOHDOSTA. Odotan, että Jumala hiljalleen vastaa rukouksiini, ja alkaa vaikuttaa minussa niin, että vapaudun yksitellen omista vioistani. En ole täydellinen.
"Ilman tällaista saarnaa et voi koskaan tulla synnintuntoon, ethän?"
Voin hyvinkin, ja olen tullut jo aikoja sitten. Olin ennen hyvin penseä 3. polven hellari, joka viis veisasi seurakunnasta ja hengellisestä elämästä. Kuten galleriasivullani olevassa todistuksessa kerron, jossain vaiheessa aloin kuitenkin etsimään Jumalaa ja Hänen läheisyyttään (tämän sai aikaan Jumala, eikä mikään "parannussaarnaaja"). Sitten täytyin Pyhällä Hengellä, mikä oli uskonelämäni tärkein käännekohta. En ollut koskaan todella "tullut uskoon", vaan kasvanut siihen penseänä ja asioista tietämättömänä. Nyt kuitenkin viimein tajusin, että Jeesus todellakin kuoli puolestani ristillä.
Tuona iltana halusin jättää elämäni Jeesukselle, jotta Hän alkaisi puhdistamaan minua synnistä ja saastasta, että voisin palvella Häntä pyhänä ja Jumalalle otollisena. Tuo puhdistaminen (pyhitys) vaikuttaa edelleen. Pala palalta saan huomata, että voin jättää asioita Jumalan käsiin samalla kun Jumala tekee minussa puhdistavaa työtään. Ei mikään tapahdu hetkessä.
Olen siis hyvin tietoinen syntisyydestäni ja vajavaisuudestani. Olen kuitenkin jo nöyrtynyt, ja yritän etsiä Jumalaa ja päästä lähemmäksi Häntä. Tiedän, että on paljon ihmisiä samassa tilanteessa kuin minä. Mielestäni heitä ei tarvitse jatkuvasti lyödä sen tähden, että he ovat vajavaisia je epätäydellisiä. Tekopyhät ja "ulkokultaiset" ovat asia erikseen. He tarvitsevat synnintuntoa, jotta voisivat nöyrtyä Jumalan edessä, ja jättää kaikki omavanhurskaus ja syntisyys Jumalan käsiin. Samoin uskosta osattomat. Parannuksen saarnaaminen on tärkeä osa julistusta, sitä en todellakaan kiellä.
"Onko tämä rakkaudettomuutta Larentiuksen mielestä"
Mielestäni on. Minusta ei mitenkään ole rakkaudellista muistuttaa virheistä ja vielä lyödä Raamatulla päähän niiden vuoksi. Paljon rakkaudellisempaa olisi, jos hyväksyisit minut tällaisena kuin olen, vajavaisena Jumalan työpöydällä. Olisi paljon rakkaudellisempaa jos vain rukoilisit puolestani, tukisit ja siunaisit minua. Lyötyä lyömällä et pääse mihinkään. Se aiheuttaa vain murhetta ja eripuraa.
Puhut jatkuvasti synnintunnosta, vaikka olen jo uskovainen. Synnintunto kuulu uskoontuloon, sekä jos luopumuksessa elävä uskova palaa takaisin. Uskovainen on Karitsan verellä vihmottu puhtaaksi synnistä, eikä siis tarvitse synnintuntoa. Tämän sijaan minun täytyy olla NÖYRÄ, JUMALAN TAHTOON ALISTUNUT. Minun täytyy "kilvoitella", pyrkiä täydellisyyteen ja "olla täydellinen, niin kuin Isä on täydellinen". Jeesuksessa olen täydellinen, ihmisenä ja uskovana vajavainen, ja vasta matkalla täydellisyyteen.
On jo sen verran paljon tekstiä, että alan itsekin mennä sekaisin. Jos kerta Jumalan Henki ilmoittaa sinulle, että olen kirjoittamasi kaltainen, eikö se myös ilmoita, että olen jo nöyrtynyt, ja "työn alla"? Älä kiirehdi tuomitsemaan ketään, vaan ota asioista selvää ennen kuin alat hutkimaan Raamatulla.
Hyvää päivänjatkoa.
näiden tekstiesi kohdalla:
"Tuona iltana halusin jättää elämäni Jeesukselle"
Tällaisen kauniin lauseen takana voi olla valkoinen saatana, sielullisuuden synti, tekopyhyys, jonka varassa omavanhurkauteen perustuva usko seisoo, mutta se ei ole armoa.
Josa lisäät Jumalan armoon, joka Kristuksessa on tarjolla uskon kautta, pienenkään oman tekosi tai halusi, olet tekopyhyydesä mutta et armosta osallinen ja elävä!
"Uskovainen on Karitsan verellä vihmottu puhtaaksi synnistä, eikä siis tarvitse synnintuntoa."
Tämä oppi ei ole UT:n oppi. Jos tuo olisi totta, emme päivttäin kukaan lankeaisikaan, eihän synnintuntoa pyhät tarvitse.
Kyllä Laurentiuskin tarvitsee synnintunnon ja mikä tärkeintä myös hengellisten syntien synnintunnon- Luepas Korinton "pyhien" siis kristuksen elävän ruumiinjäsenten elämäntavoista.
Kylläpä uskovaiset tarevitsivat synnintuntoa, Paavali olikin jo "vitsakäsi"-mielellä. Syntiä oli monenlaista, oli lahkoutumista, oli haureutta jne. Paavali korostikin Korinton pyhille, että Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen.
Laurentius, Jumala sanoo sinulle: Olet tekojen tiellä, katso armoon, Jeesuksen haavoista vuodatettu veri puhdistakoon sinut kaikesta synnistä, myös hengellisistä synneistä, lumivalkeaksi, villanvalkeaksi...ota uskossa se vastaan! Kyllä tarvitse synnintuntoa! Huomennakin!
Älä edes halaja sellaisten joukkoon, jotka heittävät armojärjestyksen roskikseen ja eivät kestä kuulla synnintunnosta ja parannuksesta vaan haluavat vain hiljaisuudessa lähestyä Jumalaa!
Jos tämä on rakkaudettomuutta, silloin syyhy on kuulijoiden korvissa! Seurakunta kilvoittelee jatkuvasti syntiä vastaan ja ilman lain ja evankeliumin oikeaa miekkaa se on mahdotonta!
On todella Raamatullista antaa elämänsä Jumalalle eläväksi uhriksi. Roomalaiskirje kiteyttää sen erinomaisesti:
Room. 12:1
Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla.
Mitä muuta me voimme tehdä, kuin alistua palvelemaan Pelastajaamme? Ei kukaan sillä mitään ansiota saa, armosta me kaikki pelastumme. Kuitenkin ainakin minä haluan palvella Jumalaa ja olla johdattamassa muita syntisiä samalle tielle!
Yhdessä vaiheessa uskoni alkutaivalta minä todellakin ajauduin suorittamisen tielle. Väsyin, poltin itseni loppuun. Onneksi Jumala kuitenkin otti olkapäästä kiinni, ja rakkaudellaan osoitti minun olevan Hänelle otollinen tällaisenaan, virheineni ja vajavuuksineni. Meillä on rauha ja lepo Jumalassa. Hänessä olemme synnittömiä ja täydellisen pyhiä. Kiitos siitä Jumalalle.
Teoillani en tee itsestäni yhtään pyhempää, mutta teoillani minä osoitan uskoni Jumalaan. Jaakob kirjoittaa aiheesta ja eilen sattui tämä paikka silmiin, kun Raamattua lueskelin:
Jaakobin kirje, 2:
14 Veljet, mitä hyötyä siitä on, jos joku sanoo uskovansa mutta häneltä puuttuvat teot? Ei kai usko silloin voi pelastaa häntä?
24 Näette siis, että ihminen osoittautuu vanhurskaaksi tekojen, ei yksistään uskon perusteella.
26 Niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja.
(En viitsi lainata koko lukua tilan säästämiseksi. Löydäthän saman omasta Raamatustasi :)
Nämä Raamatun paikat ovat vaarallisia suorittajatyypeille. Vaikka todistammekin uskomme teoilla, ei se tarkoita kuitenkaan, että teot ovat osa pelastusta. Teoilla kuitenkin todistamme uskomme, ja usko Jeesukseen on tie pelastukseen. Olet kai samaa mieltä?
Ymmärsit jälleen väärin sanomani... Sinä olet jo muodostanut kuvan minusta, ja nyt etsimällä etsit, jotta voit vahvistaa luulojasi. Synnintunto on termi, jota käytetään kun ihminen tulee uskoon tai palaa luopumuksesta. En tarkoittanut sitä, että minulla ei ole "synnintuntoa", sanoinhan sen selvällä suomenkielellä:
"Olen syntisyydestäni hyvin tietoinen, ja minulla on paljon "pöydällä" tällä hetkellä."
Tämä ei ole kuitenkaan samaa synnintuntoa, johon ihminen joutuu ennen uskoontuloa (ainakaan minun mielestäni, voihan tästäkin olla hyvin montaa mieltä). Ns. synnintunto on syvää tuskaa siitä, että on tietoinen joutuvansa helvettiin syntisyyden vuoksi. Minä en ole menossa helvettiin syntieni vuoksi, sillä olen vapaa synnin kahleista. Jeesus mursi nuo kahleet Golgatan keskimmäisellä ristillä. Minun "synnintuntoni" on oman pienuuden ja saastaisuuden tajuamista, tietoisuutta siitä, että olen täysin Jumalan armon varassa. Kuitenkin jatkuvasti on rauha Jumalan kanssa, koska olen Hänen haavojensa kautta pelastettu. Tiedän, että Hän rakkaudessaan on kärsivällinen, ja omassa aikataulussaan kasvattaa ja pyhittää minua. Voisitko siis lukea sen, minkä minä kirjoitan, ei sitä, mitä haluat lukea?
"Laurentius, Jumala sanoo sinulle: Olet tekojen tiellä"
Olen käynyt jo kamppailun suorittamisesta. Tällä hetkellä minun kamppailuni on aivan muualla. Sielläkin Jumala tekee työtään. On raskasta lukea, kun sinä et usko sitä mitä minä kirjoitan...
"Älä edes halaja sellaisten joukkoon, jotka heittävät armojärjestyksen roskikseen ja eivät kestä kuulla synnintunnosta ja parannuksesta vaan haluavat vain hiljaisuudessa lähestyä Jumalaa!"
En halajakkaan. Minun hengellinen elämäni ei pyöri seurakunnan tai minkään yhteisön ympärillä. Minä halajan yksin ja ainoastaan Jumalan kasvojen eteen. Halajan taivaan kotiin rakkaan Vapahtajani luokse. Maanpäällinen seurakunta on tärkeä osa uskovan elämää, mutta sekin koostuu vain ihmisistä. Yksin Jumala on kaiken luottamuksen arvoinen.
Ehkä minä tosiaan ymmärsin sinut väärin. Kyllä sinulla näyttää olevan hyvä tahto, et vain usko sitä, etten tarvitse sitä mitä olet minulle tuputtamassa. Annatko siis anteeksi väärinymmärrykseni?
minun täytyy sanoa, että sinulla on tuota väärän opin hapatetta joka koko taikinan hapattaa.
Tätä pelkäsinkin että tulet omaksumaan ihmisoppia, joka ei siis ole meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen oppia.
Sinulla on tuossa kirjoituksessasi siis paljon nähtävänä sellaista sanomaa joka ei suinkaan ole Raamatun Sanan mukaista.
Vaan ne ovat näitä ihmismielen, ihmisen lihalle mieleiseksi tehtyjä väännöksiä niinkuin Jumalan sanasta
Mutta en voi muuta kuin pyytää että Jeesus itse sinulle kirkastaa nämä harhat.
Voisitko ottaa yhteyttä sähköpostiini, ja kertoa mistä olet kanssani eri mieltä, ja mikä on sitä hapatusta. Keskustelisin mielelläni tästä aiheesta lisää, ja olen sen verran herkkä tällaisille asioille, että haluan selvittää asiat perin pohjin. Jos minua syytetään harhaoppiseksi, ei minulle riitä pelkkä huomautus siitä.
Haluan rakentua Jumalan lapsena. Siihen minä tarvitsen Raamatun sanomaa, ja toivon, että sinä voit minulle selvittää asiat, joissa olen mielestäsi väärässä. Raamatun ilmoituksen perusteella luonnollisesti...
Tässä on minun toissijainen sähköpostiosoitteeni:
[email protected]
Annan oikean osoitteeni tuon osoitteen välityksellä.
Odotan yhteydenottoasi. Kiitos jo etukäteen.
tästä ihmiselle tärkeimmästä asiasta keskustelen.
Mutta en tiedä nyt milloin saan sellaista aikaa että voisin kirjoitella. Perhe on kokonaisuudessaan kotona näin viikon lopulla joten sitä kirjoittelu aikaa ei välttämättä jää.
Kirjoitan kun tilaisuus tulee.
Mutta ennenkaikkea pyydä että Taivaan Isä sinulle kirkastaa mikä hänen tahtonsa on.
Kun anot, etsit, kolkutat niinkuin Jeesus on neuvonut tekemään sinä olet saava, löytävä ja sinulle avataan.
"Haluaako Herra polttouhreja ja teurasuhreja yhtä hyvin kuin kuuliaisuutta Herran äänelle?
Katso kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin oinasten rasva"
Se että olemme kuuliaiset Herralle ja häntä tottelemme, hän meitä kuulee.
Taivaan Isän siunausta sinulle.
Jään siis odottamaan.
Siunausta koko perheelle.
onko viestini tullut perille.
Oliko liian kovaa tekstiä?
Toivon että Jumala antaa ymmärryksen sinulle.
Sillä ei ole yhdentekevää miten Raamattuun Jumalan sanaan suhtautuu.
Sillä jos ei ota vastaan Jumalan sanaa vaan sen hylkää tällöin ihminen paaduttaa sydäntään.
Sillä Jumalan sana joko paaduttaa tai parantaa.
Ei ole niin että Jumalan sanalle voisi olla välinpitämätön tai "neutraali".
Joko ihminen siis ottaa vastaan tai hylkää.
Se mikä näistä seuraa jos hylkäät kuolema, jos otat vastaan saat elämän.
Minulla jäi kesken kirjoitus viimekerralla, mutta
en sitä jatka jos et tahdo.
Näyttäisi siltä, että koko viesti ei ole tullut perille :(
Yritin selata roskapostikansionkin läpi, muttei mitään...
Toivottavasti sinulla on se viesti vielä tallennettuna jossain.
Annan uuden osoitteen:
[email protected]
Gmailin pitäisi olla luotettavampi kuin Hotmailin... Huomasin samalla, että Suomi24:sen vastaukset olivat yhtäkkiä alkaneet siirtymään roskapostikansioon.
Siispä uusi yritys.
Jään odottamaan.
P.S. Kirjoita vain niin kuin koet parhaaksi. En ole kovin herkkä siinä mielessä. Lisäksi olen pyrkinyt olemaan avoin kritiikille, koska vain se on tie kasvuun. Kiitos etukäteen vaivannäöstä Muukalainen 4.
Luin teidän todistuksia tänään ja taas minulle tuli olo että kylläpä on vaikeata. Minä itse olen sellainen etsiskelijä ja puhun Jumalalleni yksikseni ja siksi minusta tuntuu niin kovin vaikeelta ymmärtää kaikkea mitä kirjoitatte. Kaikki tuntuu enemmänkin niin tuomitsevalta. Tiedän ainaskin sen että olen todella syntinen niinkuin meistä jokainen. Mutta uskon että Jumala kuulee minunkin huokaukset. Kait olen niin vajavainen että minulle pitäisi puhua Herrastamme lapsen kielellä. Anteeksi kuitenkin jos tämä kysymykseni tuotti taas näin paljon teidän keskenänne mielipiteen eroavaisuuksia. Eikö jokaisen pelastus kuiteskin ole sen ihmisen ja Jumalan välinen asia, sitä ei voi meistä kukaan toiselle luovuttaa josko tuomitakkaan. Tämä minun vajavaisuudestani. Rauhaa kaikille tällä palstalla oleville. Mielelläni otan esirukous asian vastaan puolestani kun on välistä todella raskasta tätä elämän polkua tallustella ja päästä vaikeuksissa eteenpäin joita on ollut yhdelle ihmiselle repun verran. Kiitos ja siunausta !
perusasioita:
-hyvä, että tiedät olevasi syntinen
-mutta, tiedätkö, että synti voi kadottaa
-et voi tietää elätkö vielä tunninkaan kuluttua
-kaikella rakkaudella: tee parannus ja pian, koska parannuksen kautta voimme saada Jumalan armon osallisuuden eli Pyhä Henki kirkastaa, että
Wallun synnit on Jeesus sovittanut ja ne voi saada
anteeksi
-vihollinen sanoo: ei tänään...siirrä parannus tuonnemmaksi, olethan vielä nuori ja elämä edessä
Paavali-veli muistutti: Jumala oli kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa. Jumalan puolesta olemme lähettiläinä ja pyydämme: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.
-Jeesus sanoo: Tänä päivänä, kun te kuulette Jumalan äänen, älkää paaduttako sydämiänne! Katso otollisella ajalla olen sinua Wallu kutsunut, pelastuksen päivänä. Nyt otollinen aika. katso Wallu, nyt on pelastuksen päivä.
Tee parannus, tee tänään ja jos ei siihen ole vielä selvää kirkkautta, sano nyt:
Herra Jeesus pelasta ja johdata totuuteen! Amen!
Kirjoitit, että vaikeuksia on ollut elämässäsi.Samoin minulla, jo lapsesta saakka.
Halusin vaan kertoa sinulle, että älä anna näitten kirjoitusten masentaa itseäsi.Jotkut kirjoitukset on hyvin tuomitsevia, armo ja rakkaus puuttuu kokonaan.En usko, että Jumala tahtoisi tällaista.Hänhän nimenomaan on Rakkaus.
Kirjoitit, että puhut Jumalalle yksiksesi.Minusta se on hienoa, niinhän meidän pitääkin puhua Hänelle kuin lapsi isälle.Puhu vaan kaikesta Hänelle, Hän ymmärtää täydellisesti ja tuntee meistä jokaisen niin kuin vain Luoja luotunsa voi tuntea.
Sanoit, että olet syntinen niin kuin me kaikki.Sama täällä.Ja sentähden että näin on, Jeesus sovitti meidät ristillä, niin että nyt voimme pelkäämättä olla Hänen lapsiaan.Kun tiedämme, että syntisiä olemme, Hän antaa syntimme anteeksi, ja kulkee kanssamme eteenpäin.
Toivotan sinulle siunausta, Jeesuksen rakkauden lisääntyvää kokemista elämässäsi vaikeuksien keskellä.Luotetaan Jeesukseen, Hän ei meitä hylkää eikä jätä.
hedelmästä laittamatta sitä suuhusi?
Riittääkö sinulle pelkkä pään tieto, että pöydällä on omena!
Lue kaiketi Apt:n alkuluvut ja huomioin, että seurakunta syntyi Pietarin puheen "pistosta".
Laki haavoitti juutalaisia, jotka olivat tappaneet Jeesuksen...ja se sai heidät kyselemään pelastuksen perään!!
Olet oikeassa siinä, että Jumala on rakkaus, mutta oletko unohtanut, että Jumala on myös pyhä rakkaus. Jumala vihaa syntiä niin että kerran ikuinen tuli kohdistuu kaikkeen siihen, mitä ei ole tässä ajassa saatettu Jeesuksen veren puhdistukseen.
Parannus ei ole "tuosta vaan"-automaatio, vaan synnintunnon kautta saatu ahtaan portin kokemus!
Se, että joku julistaa lakia synnintuntoon ja parannukseen tulemiseksi ei suinkaan ole rakkaudettomuutta, mutta sen sijaan se, että joku julistaa vaikkapa parantumista Jeesuksen nimessä ilman lakia, synnintuntoa, Jeesuksen haavoja, on vääryyttä ja laittomuutta ja vääryys on varmasti rakkautta!
Sekin on totta, että Jeesus sovitti syntimme,,,Niinhän Raamattun opettaa; Jumalan Karitsa, Jeesus otti pois synnit...koko maailman synnit....ja sekin on totta, että sen saa uskoa...mutta älä jätä väliin tärkeintä asiaa, eli sitä, että vasta Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen..ja parannuksen voi tehdä vainb synninhädässä oleva ihminen...ja Pyhä henki näyttää todeksi synnin lain kautta...kaikki muu taivaslupauksien antaminen on laittomuutta!
Missä ei ole syntiä paljastavaa lakia, siellä ei ole todellista armoakaan...Jumalan Sanan miekka on terävin kaikista kaksiteräisistä miekoista...se tunkee lävitse...erottaa sielullisen ja hengellisen...tunkeutuu luihin ja ytimiin..paljastaa..pistää,,haavoittaa ensin ja sitten vasta armahtaa ja parantaa
Siunausta etsimiseen Wallu ja kohtalotoveinsa! Parannus on totinen mielenmuutos, jossa ihminen katuu syntejään ja katuvalle syntiselle voidaan sanoa: Saat uskoa syntisi anteeksi Jeesuksen veressä!
Minä olen ollut uskossa kohta 20 vuotta.Ja uskoontulo on ollut synnintunnon kautta.Myös nimimerkki Wallu kertoo olevansa tietoinen syntisyydestään, mitä ihmettä sinä vielä vaadit?
Sinun porttisi on niin ahdas, ettei siitä kukaan pääse sisälle?
Ja toistan, koska et minun sen enempää kuin Wallunkaan jumalasuhdetta tunne, älä tule meitä
tuomitsemaan.
Sinä siis olet tämä synnintunnnosta myös uskoville jatkuvasti ja koko ajan saarnaava luterilainen "lapsikasteeseen armoon palannut" ja sen tähden käyt vapaitten suuntien uskovien
kimppuun.
Sinä et ole nähnyt sitä työtä, mitä Jumala on muissa uskovissa tehnyt ja tekee edelleen.
älä sinäkään tuomitse minua tuomitsemisesta.
Synnintunto ei ole ainoastaan uskoontuloon liittyvä. Lueppas Korinttolaiskirjeet. Siellä korinton seurakuntalaisille, joita Paavali kutsui pyhiksi, puhuttiin voimallisesti, jopa saatanan haltuun hylkäämisestä ja kaikki lahkoutumisen, haureuden ym. syntien vuoksi...Paavali korosti, että Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen...paavali tiesi, että pahoitti korinttolaisten mielet...teki murheelliseksi,,,mutta niin syntiasia tekeekin kipeää...se on juuri parannusta ja synnintuntoa, joita ilman ei voi olla oikeata syntienanteeksisaamistakaan... Muuten armo jää vain pään tiedoksi!
Tämä on Jumalan rakkauden osoitus, että tällaiset asiat kirkastuvat...ei väärää tuomitsemista ...ja sekin on tuomio, että Jeesus antaa armonsa...mutta ei Herra anna anteeksi syntejä, ellei kukaan kadu...ilman tunnustamista ei syntien anteeksisaminen vapauta ketään!
Kiitän teitä kaikkia jotka olette omalla tavallanne yrittäneet minua auttaa. Eniten kiitän Luojaani joka varmaan näkee minun yksinkertaisen ajatus maailmani ja varmaan kelpaan näillä eväillä hänelle (ainaskin uskoisin) ja varmaan hän armahtaa rakkaudessaan minua. Kiitos kohtalotoveri sinulle myös, sanasi olivat minulle kaunista luettavaa. Rauhaa kaikille !