Matti Vanhanen joutuu panemaan parhaat sovittelijan lahjansa ja kaikki maltillisen neuvottelijan taitonsa peliin, kun hän vie läpi EU:n perustuslain ratifioimisen eduskunnassa ilman kansanäänestystä vielä ennen kesää.
Miksikö Vanhanen näin tekee? Minä kerron:
EU:n hyväksytyn ja allekirjoitetun perustuslain ratifiointihan pysähtyi tuumaustauolle siksi, että Ranskassa ja Hollannissa oli heikot hallitukset ja vaalit tulossa, mistä syystä perustuslaki alistettiin kansanäänestyksiin. Ja kun kansa ei äänestänyt perustuslaista, vaan perustuslakia ajavia heikkoja hallituksia vastaan, niin kintuillehan siinä tuli.
Tuumaustauko on nyt kestänyt riittävästi. Nyt on aika jatkaa keskeytynyttä prosessia, sillä ei perustuslakia ole missään hylätty, vaikka sen ratifiointia on vastustettu kahden maan kansanäänestyksissä.
Suomen ja Matti Vanhasen tehtävä tulee olemaan EU:n puitteissa suuri ja merkittävä. Onnistuessaan operaatio saattaa nostaa Matti Vanhasen suurten valtiomiesten sarjaan, kun hän vie ennen Suomen EU-puheenjohtajuutta EU:n perustuslain ratifioinnin läpi Suomen eduskunnassa ilman neuvoa-antavaa kansanäänestystä todennäköisesti jo ennen kesää.
Kova paikka tämä on Matti Vanhaselle, sillä EU:n vastustajat yli puoluerajojen tulevat iskemään Vanhasta kuin vierasta sikaa ja kaikkein kovin sikuryöppy sataa Vanhasen niskaan omista joukoista, kepun EU-nihkeistä viljelijäjoukoista.
Matti Vanhanen on kuitenkin suoraselkäinen ja määrätietoinen poliitikko, joka kokemuksesta tietää, että silloin, kun on pakko viedä vaikeita asioita läpi ennen kuin enemmistöt ymmärtävät, että asia on Suomen edulle välttämätön, niin ei siinä johtaja suosiota saa ennen kuin vasta myöhemmin, kun kansa tajuaa johtajansa rohkeuden ja päätöksen viisauden.
Jos minä olisin Matti Vanhanen, niin uskaltaisin tehdä jopa sen, että antaisin eduskunnan äänestää ratifioinnista ilman puoluekuria, kukin edustaja oman omantuntonsa mukaan, niin kukaan ei pääsisi jälkikäteenkään inttämään, että parlamentarismia olisi muka loukattu, kun ei järjestetty kansanäänestystä. Ratifiointi menisi ilman muuta läpi SDP:n, vasemmistoliiton, rkp:n, vihreiden, kd:n ja keskustankin enemmistöjen voimin, vaikka joka puolueessa olisi myös vastustajia. vain perussuomalaiset äänestäisivät vastaan, mutta sillä ei ole merkitystä, kun kokoomus kannattaisi yhtenä rintamana Matti vanhasen esitystä.
Kun ratifiointi olisi hyvä viedä läpi ennen Suomen EU-puheenjohtajuutta, niin Vanhanen ennätäisi kääntää koko prosessin omaksi ja keskustan eduksu ennen eduskuntavaaleja, ja todennäköisesti niin vahvasti, että keskustan kannatuksen lasku pysähtyisi ja kääntyisi jopa kasvuun.
On turha puhua mistään keskustan ja Vanhasen kriisistä, kun mahdollisuudet tehdä poliittista suurhistoriaa ovat nyt Vanhasen käsissä.
Miksikö Vanhanen näin tekee? Minä kerron:
EU:n hyväksytyn ja allekirjoitetun perustuslain ratifiointihan pysähtyi tuumaustauolle siksi, että Ranskassa ja Hollannissa oli heikot hallitukset ja vaalit tulossa, mistä syystä perustuslaki alistettiin kansanäänestyksiin. Ja kun kansa ei äänestänyt perustuslaista, vaan perustuslakia ajavia heikkoja hallituksia vastaan, niin kintuillehan siinä tuli.
Tuumaustauko on nyt kestänyt riittävästi. Nyt on aika jatkaa keskeytynyttä prosessia, sillä ei perustuslakia ole missään hylätty, vaikka sen ratifiointia on vastustettu kahden maan kansanäänestyksissä.
Suomen ja Matti Vanhasen tehtävä tulee olemaan EU:n puitteissa suuri ja merkittävä. Onnistuessaan operaatio saattaa nostaa Matti Vanhasen suurten valtiomiesten sarjaan, kun hän vie ennen Suomen EU-puheenjohtajuutta EU:n perustuslain ratifioinnin läpi Suomen eduskunnassa ilman neuvoa-antavaa kansanäänestystä todennäköisesti jo ennen kesää.
Kova paikka tämä on Matti Vanhaselle, sillä EU:n vastustajat yli puoluerajojen tulevat iskemään Vanhasta kuin vierasta sikaa ja kaikkein kovin sikuryöppy sataa Vanhasen niskaan omista joukoista, kepun EU-nihkeistä viljelijäjoukoista.
Matti Vanhanen on kuitenkin suoraselkäinen ja määrätietoinen poliitikko, joka kokemuksesta tietää, että silloin, kun on pakko viedä vaikeita asioita läpi ennen kuin enemmistöt ymmärtävät, että asia on Suomen edulle välttämätön, niin ei siinä johtaja suosiota saa ennen kuin vasta myöhemmin, kun kansa tajuaa johtajansa rohkeuden ja päätöksen viisauden.
Jos minä olisin Matti Vanhanen, niin uskaltaisin tehdä jopa sen, että antaisin eduskunnan äänestää ratifioinnista ilman puoluekuria, kukin edustaja oman omantuntonsa mukaan, niin kukaan ei pääsisi jälkikäteenkään inttämään, että parlamentarismia olisi muka loukattu, kun ei järjestetty kansanäänestystä. Ratifiointi menisi ilman muuta läpi SDP:n, vasemmistoliiton, rkp:n, vihreiden, kd:n ja keskustankin enemmistöjen voimin, vaikka joka puolueessa olisi myös vastustajia. vain perussuomalaiset äänestäisivät vastaan, mutta sillä ei ole merkitystä, kun kokoomus kannattaisi yhtenä rintamana Matti vanhasen esitystä.
Kun ratifiointi olisi hyvä viedä läpi ennen Suomen EU-puheenjohtajuutta, niin Vanhanen ennätäisi kääntää koko prosessin omaksi ja keskustan eduksu ennen eduskuntavaaleja, ja todennäköisesti niin vahvasti, että keskustan kannatuksen lasku pysähtyisi ja kääntyisi jopa kasvuun.
On turha puhua mistään keskustan ja Vanhasen kriisistä, kun mahdollisuudet tehdä poliittista suurhistoriaa ovat nyt Vanhasen käsissä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Eivätköhän keskusta ja Vanhanen pärjää ilman sinun isällisiä neuvojakin. Toisaalta tätä palstaa lukee aktiivisesti tuskin yksikään päättävässä asemassa oleva keskustalainen joten paasaamisesi lienee silkkaa ajanhukkaa.
Ei minun tarkoitukseni ole neuvoa keskustaa eikä vaikuttaa keskustan johtoon, sillä jos niin haluaisin tehdä, tiedän siihen paljon paremmat keinot, kuin keskustelun avaus tällä palstalla.
Miksi siis moitit minua etkä osallistu mielipiteen vaihtoon itse aiheesta?
Mielelläni lukisin, mitä mieltä olet siitä, mitä kirjoitin.
Suomesta on löytynyt useita menestyksekkäitä sovittelijoita ja raja-aitojen purkajia.
Maltillisella Vanhasella on hyvät mahdollisuudet jatkaa tätä perinnettä.
Keskustalaisten pitäisi nyt löytää itsestään malttia jatkaa johdonmukaisesti Matti Vanhasen johdolla tehtävää politiikkaa. Kevään ja syksyn mittaan tulee eteen hyvin runsaasti sellaisia asiakysymysiä, joissa keskusta pääsee luontevalla tavalla esiin ja profiloitumaan eduskuntavaaleja varten.
Minun mielestäni median uutisoimat jutu siitä, että profiilieroa muihin puolueisiin pitäisi hakea puoluejohto vaihtamalla, osoittavat vain, että ne, jotka tuota vaativat, ovat hyvin pinnallisesti ajattelevia ihnisiä, joilta puuttuu pitkäjänteinen johdonmukaisuus politiikassa.
Aho oli samanlaisessa tilanteessa kesällä -94, kun hän Jyväskylän puoluekokouksessa puhui väkensä EU- jäsenyyden kannalle.
Jos puoluekokouspäätäs olisi tuolloin ollut jäsenyydelle toisenlainen, olisi kansanäänestystuloskin saattanut olla kielteinen.
Perustuslain ratifioinnissa taitaa olla aika lailla sama tilanne, moni keskustalainen on kiusallisessa tilanteessa, kun mitään hyötyä ei EU:sta nähdä, mutta vastustakaan ei oikein avoimesti haluta. Uskon, että Matti Vanhanen on tehtävänsä tasalla ja saa keskustan mukaansa, jos tarve tulee
"kriisin" syvenemiseen ovat tuossa menettelytavassa suuret. Joten epäilen että Vanhanen ja hänen Keskustalaiset "takapirut" eivät uskalla sitä yrittää, ainakaan vapaidenkäsien taktiikalla. Vaikka siinä on kieltämättä myös kuvaamasi laisia näkymiä -ainakin Vanhasen kannalta.
Riskit keskustan sisäiseen eripuraan ja jopa liekkeihin leimahtavaan riitelyyn ovat olemassa.
Tässä on nyt kuitenkin paikka, jossa Vanhanen voi todella konkreettisella tavalla todistaa olevansa valtiomiesluokan johtaja, jos hän ottaa riskin ja ajaa asian läpi keskustassa.
Oman kannattajajoukon eheyttäminen EU:n suhteen olisi minusta paljon suurempaa poliittista johtajuutta, myös kannatuksen kasvun kannalta, kuin se, että keskusta lähtisi vain vaalien takia räksyttämällä rakentamaan keinotekoisesti SDP:stä erottuvaa profiilia - ja sitäkin vain tilapäisesti.
Ei yhtään oikein.
Ranskalaiset ja hollantilaiset eivät äänestäneet vain hallituksiaan vastaan, vaan nimenomaan EU:n perustuslain sisältöä vastaan. Näiden maiden kansalaiset tiesivät mistä on kyse. Asiaa on tutkittu, ja yhteiskuntatieteilijöiden raportteja on esitetty Suomessakin mm. TV-2:m Ajankohtaisessa kakkosessa.
EU:n puitteissa ei valitettavasti ole sellaista johtajaa joka voisi ajaa EU:n perustuslain EU:n kansalaisilta läpi. Suurten maiden viisaammat johtajat eivät sitä edes yritä. Hammurabin laki astuu voimaan ennemmin kuin esitetyn sisältöinen EU:n perustuslaki. Tämä on tosiasia. Sinä ehdotat että Matti Vanhanen yrittäisi... hmm... ja tarkoituksesi oli siis mikä?
Suoraselkäisyydeksi sanotaan sitä että seisoo sanojensa takana eikä luimistele karkuun kun joutuu sanoistaan vastaamaan. Suoraselkäisyyttä ei ole se että poliitikko toimii vastoin kansalaisten suuren enemmistön mielipidettä. Sitä kutsutaan häikäilemättömyydeksi. Lipposen kohdalla omiakin kohtaan suuntautunutta valtapolitikointia kutsutaan öykkäröimiseksi. Kansalaisten ohi ajaminen on vain typeryyttä, pelkkää typeryyttä. Sinä ihailet sitä johtajatyyppiä joka pokkuroi herrojen seurassa ja kohtelee alaisiaan kaltoin. Sen nimi on Lammio, ja se on heikko johtaja. Vahva johtaja on tyyppiä Koskela, sellainen joka ei tärkeissä asioissa petä kansalaisten luottamusta.
Ja mitä tekemistä parlamentarismilla on puoluekurin kanssa? Minä vaan kysyn.
Sinun muuten kannattaisi joskus opetella ajattelemaan. Suollat näköjään kilometrin päivässä pelkkää kokoomuslaista soopaa. Onko jo liian myöhäistä pysähtyä ja opetella tietoteorian ja sosiologian alkeita?
Kirjoitat sen verran asiattomasti, etten viitsi kommentoida.
aha
Matti Vanhasella on mahdollisuus kääntää oma ja keskustan kannatus rajuun kasvuun, jos hän tarttuu EU:n perustuslakiin määrätietoisen johtajan ottein ja vie sen eduskuntaan rauhallisesti perustellen ja vastustajiensa odotettavissa olevat väitteet kumoten.
Toivottavasti Vanhanen huomaa mahdollisuutensa ja tarttuu siihen tarmokkuutensa osoittaen.
Vanhasella on myös mahdollisuus vahvistaa Suomen painoarvoa EU:ssa. Puhenjohtajuus helpottuu ja Suomen kanta painaa joka asiassa enemmän sen jälkeen, kun olemme perustuslain selkeän ratifioinnin kautta antaneet koko EU:lle signaalin, että Suomi on aktiivisesti ja positiivisesti sovitun perustuslain takana.
Erityisen suuri painoarvo asialle tulee myös siitä syystä, että se toteutetaan eduskuntavaalien alla ja vaaleista välittämättä.
Tällaista rohkeutta eivät Ranska ja Hollanti uskaltaneet osoittaa, mutta jos Vanhanen uskaltaa, niin hänen arvostuksensa nousee erittäin suureksi koko EU:n piirissä.
Toivottavasti Vahanen älyää käyttää mahdollisuuden hyväkseen.
Aivan turha tuollaiseen asiaan, johon ei voida edes millään lailla vaikuttaa, siis perustuslain voimaantuloon tai lopulliseen kaatumiseen, on paukkuja tuhlata.
EU:n perustuslain ratifioinnin läpivienti ennen eduskunnan kesälomaa ja Suomen EU-puheenjohtajuutta ei tietenkään ole keskustan taistelu, mutta pääministeri Matti Vanhaselle se antaisi mahdollisuuden näyttää, että hän pystyy johtajana viemään läpi mitä tahansa.
Suomea ja Vanhasta kiitettäisi ja ylistettäisi kaikin mahdollisin tavoin sen jälkeen, ja Suomen esimerkkiä perustuslain ratifioimiseksi vaadittaisi noudatettavaksi läpi koko EU:n, myös Ranskassa ja Hollannissa.
Ei suurin osa Keskustan potentiaalisesta äänestäjäkunnasta kovin innoissaan tuollaisesta yltiöpäisestä federalismista olisi, joten siinä Keskusta täysin tyhjän takia (asiaan ei todellakaan voida vaikuttaa millään lailla) menetettäisi ääniä.
Juuri se, että keskustan oletetaan olevan EU:ta vastaan tekee tästä haastesta Matti Vanhaselle erityisen palkitsevan, jos hän ottaa riskin ja onnistuu