Mä vihaan vihanaan vihaan vihaan

Mä vihaan elämää sen kaikkine vittumaisine piirteineen ja kaikkea mikä siihen liittyy ja mä haluan että se kaikki tuhoutuu ja mä olen ajatellut, että jos joskus ajattelen tehdä lapsia niin teen nekin vain siksi piruuttani, että halau niiden kärsivän tästä paskaelämästä mitä minäkin elän...on täysin oikeudenmukaista, että sairastuisivat vaikka syöpään kärsisivät kipuineen päivineen koko loppuelämänsä. Ei minultakaan kysytty että haluanko elää vai en, joten miksi minun pitäisi ajatella omia lapsiani...saatana että vituttaa joten ihanaa kärsimystä jokaiselle..

Elämän ja HIV:n välinen ero on siinä, että HIV:n tartuttamisesta tuomitaan vankeuteen kun taas elämän tartuttamisesta 'synnyttämisestä' kiitellään ja onnitellaan vaikka molemmat sairaudet, elämä ja HIV johtavat kuolemaan.

Mikäli minä olisin vallassa, tuomittaisiin synnyttämisestä elinkautiseen, niin väärin se on saatanana...vittu mä halaun kuolla...wefcdgdfzdfg

daaaaaaaaa kskjszf vit kirjoitti:

Mä vihaan elämää sen kaikkine vittumaisine piirteineen ja kaikkea mikä siihen liittyy ja mä haluan että se kaikki tuhoutuu ja mä olen ajatellut, että jos joskus ajattelen tehdä lapsia niin teen nekin vain siksi piruuttani, että halau niiden kärsivän tästä paskaelämästä mitä minäkin elän...on täysin oikeudenmukaista, että sairastuisivat vaikka syöpään kärsisivät kipuineen päivineen koko loppuelämänsä. Ei minultakaan kysytty että haluanko elää vai en, joten miksi minun pitäisi ajatella omia lapsiani...saatana että vituttaa joten ihanaa kärsimystä jokaiselle..

Elämän ja HIV:n välinen ero on siinä, että HIV:n tartuttamisesta tuomitaan vankeuteen kun taas elämän tartuttamisesta 'synnyttämisestä' kiitellään ja onnitellaan vaikka molemmat sairaudet, elämä ja HIV johtavat kuolemaan.

Mikäli minä olisin vallassa, tuomittaisiin synnyttämisestä elinkautiseen, niin väärin se on saatanana...vittu mä halaun kuolla...wefcdgdfzdfg

Onko tapahtunut jotain, joka on sinulle ollut niin katastrofaalinen pettymys mielestäsi?

noihin ajatuksiin? kirjoitti:

Onko tapahtunut jotain, joka on sinulle ollut niin katastrofaalinen pettymys mielestäsi?

Ensiksi pyydän anteeksi kaikkea mitä edellä olen sanonut, olin ajattelematon ja kiihdyksissä ja osan puheistani vedän takaisin.

Sitten vastaan kysymykseesi:

Minut sai noihin ajatuksiin henkevä keskustelu isäni kanssa erään TV ohjelman pohjalta, jossa kerrottiin lapsesta, jonka oli monikehitysvammainen.

Keskusteltiin siitä, että miksi tarvii ylipäätään lapsia tehdä? Tästä syntyi tietysti kiivas väittely ja lopuksi riita ja suunnaton viha.

Eihän lapsia kukaan 'oikeasti' tarvitse sen paremmin kuin kukaan tarvitsee esimerkiksi lemmikkieläintä. Kaikki tietää, että ihmiset kuolee ja kärsii ja sairastuu lopulta. Miksi siis tarvitsee hankkia läpsia tänne kärsimään. Hullua. Itse asiassa minua v***uaa pelkkä ajatuskin jo siitä, että tiedän olevani hetki hetkeltä lähempänä jotain vakavaa vastoinkäymistä, syöpää, lintuinfulenssaa, sotaa, kuolemaa ja muuta v***n shittiä mitä mä en halua elämässäni läpikokea, mutta tiedän että on pakko.

Lisäksi kun uskon Jumalaan, niin pelkään kuollakseni seuraavaa elämää. Mä olen kyllästynyt olemaan ainainen altavastaaja ja jonkun alamainen. Mä en halua joutua helvettin enkä mä halua joutua taivaaseen. Mä vain haluan, että kaikki palaa ennallee siten kuin oli ennen syntymää - pimeyttä, kuten pitää ollakin.

Tämän kaiken edelläkertomani tähden haluaisin, että ihmiskunta kuolisi sukupuuttoon, jotta kukaan ei joutuisi puntaroimaan ja painimaan mielessään vastaavien asioiden kanssa, kärsimään ja vihaamaan omaa 'turhapäiväistä ja tarkoituksetonta' elämäänsä.

Turhautuneisuus, tietämättömyys ja orjamaisuus sekä tietysti tieto siitä että väistämättä kuolee, oli mitä tahansa elämässä ollutkin ja omistanut mersut, kartanot, suuryritykset tai mitä tahansa, niin kaikesta huolimatta kuolee ja kaikki vaivalla opittu ja tuskalla, hiellä ja vaivalla ansaittu menettää merkityksensä. Ei ole siis järkeä elää tai tehdä lapsia. Siinä on mielestäni riittävästi syytä vihata maailmaa, onnellisia ja itsekkäitä äitejä ja isejä, jotka eivät 'tosissaan' ole ajatelleet lapsensa parasta kun ovat tämän tehneet kaiken pahuuden ja turhamaisuuden keskelle, mistä ei ole yhtään mitään hyötyä kenellekään. Siksi siis elämä itsessään on kuin syöpä tai HIV, joka pikkuhiljaa raastaa ihmisen kuoliaaksi. Ihminen ei ole mikään kone, jolla olisi jokin tietty tehtävä tai tarkoitus, eikä ihminen kestä loputtomiin. Ihminen on hauras ja särkyvä, joka kaiken paskan lisäksi tuntee tuskansa ja kipunsa, jota koneet eivät tee - ne vain hajoava, that's it, mutta ihminen kokee sen henkilökohtaisesti.

No nyt olen jo rauhoittunut enkä ihan yhtä paljon vihaa maailmaa ja ihmisiä, kun purin kaiken vihani lenkkikenkiin vaikka ajatusmaailmallisesti mä en vain voi ymmärtää enkä sietää sitä että minä olen 'tahtomattani' olemassa. Tämä ei minun demokratiseen ajatusmaailmani sovi. Ja ihminen on muka vapaa valitsemaan asioista, pyh, paskanmarjat, ihminen on pelkkä orja mikä vetää elämän läpi pakosta. Onneksi minä voin valita, haluanko lapsia vai en. Itse en halua kenellekään tuottaa samanlaista vitutusta jolle ei itse voi muuta tehdä kun tappaa itsensä, mutta sitä en pysty tekemään. Pakko lusia tämäkin rangaistus loppuun, sillä vanki olen maan.