Todiste kuolemanjälkeisestä elämästä
Rayman Lodge savuttu kuoltuaan enemän mainetta kuin eläessään, sillä Raymondin isä, sir Oliver Lodge, joka oli Englannin etevämpiä tiedemiehiä, väitti vuonna 1916 julkaistussa menestysteoksessaan olevansa säännöllisesti yhteydessä kuolleeseen poikaansa.
Raymänd oli sir Oliverin nuorin poika. Hän värväytyi Ison-Britanian armeijaan syyskuussa 1914, pian ensimmäisen maailmansodan puhjettua. Runsaan vuoden kuluttua 25-vuotias upseeri kuoli kranaatinsirpaleeseen Belgiassa.
Muutaman päivän kuluttua Raymond, jolla oli ollut läheiset välit perheeseensä ja joka oli kirjoittanut useasti rintamalta vanhemmilleen, otti ilmeisesti yhteyttä vanhempiinsa tällä kertaa meedion välityksellä, jotka väittämän mukaan voivat kommunikoida henkien kanssa.
Tarkkoja viestejä tuonpuoleisesta
Sir Oliver oli kokenut paranormaalien asioiden tutkija ja Englannin parapsykologisen tutkimusseuran entinen puheenjohtaja. Hänelle ei tarvinnut näin olleen vakuuttaa että yhteydenpito henkien kanssa on mahdollista. Hän alkoi yhdessä vaimonsa Maryn kanssa pitää spiritistisiä istuntoja siinä toivossa että saisivat edes jonkun viestin pojaltaan.
He saivat ilmeisesti helposti yhteyden poikaansa ja hän antoi aika merkillisen kuvan henkimaailmasta, kutsuen sitä "kesämaaksi" ja kertoi että se on paikka, jossa vainajat saivat kaikessa rauhassa toipua kuoleman aiheuttamasta järkytyksestä. He saivat myös tavata niitä omaisiaan jotka olivat kuollut ennen heitä. Meedion kertoman mukaan Raymond oli löytänyt veljensä ja sisarensa odottamasta häntä.
Reymond tuntui elävän suurin piirtein samanlaisessa maailmassa kuin maan päällä, sillä hän kertoi asuvansa tiilitalossa, henkimaailmasa oli kuulema myös puita ja kukkia ja tarjolla jopa viskiä ja sikareja, mikäli niitä jonkun mieli tekee.
Sir Oliver suhtautui istuntoihin tiedemiesmäisesti, teki muistiinpanoja ja kävi meedioiden luona nimettömänä, jotta huijarimeediot eivät voisi hankkia hänestä etukäteen tietoja. Hän sai vähitellen kokoon todisteet, jotka hänen mielestään osoittivat selvästi, että hänen poikansa oli edelleen olemassa ja piti häneen yhteyttä.
Reymond(tai paremminkin Reymondin henki) näytti olevan monessa asiassa hyvin perillä Raymondin entisestä maallisesta elämästä. Meediot kertoivat paikkansapitävästi, että veljet olivat käyttäneet Raymondista lempinimeä Pat ja että Raymondilla oli ollut tapana nimittää pelitovereitaan normanneiksi, silloin kun he pelasivat maahockeyta. Henki osasi kuvailla myös tarkkaan Lodgen perheen olohuoneen, jossa meedio ei ollut käynyt kertaakaan. Hän muisti jopa perheen lemmikkinä olleen riikinkukon nimen ja kertoi teltasta, jonka hän oli veljineen pystyttänyt, ja hiekkaveneestä, jonka hän oli veljineen rakentanut silloin kun ol ollut lomailemassa rannikolla.
Sir Oliver paranormaalien asioiden tutkijana suhtautui myös kriittisesti, ja tiesi että voi olla sekin mahdollisuus että elävät ihmiset(tässä tapauksessa hän itse) tietämättään välittää meediolle telepaattisessti Raymondia koskevia tietoja. Yksi todiste kuitenkin kumosi tämän väitteen.
Todiste kuolemanjälkeisestä elämästä
Syyskuun 27. päivänä 1915 eräs meedio kertoi lady Marylle Raymondin puhuneen jostakin ryhmäkuvasta, jossa hän olisi mukana. Mary ei muistanut sellaista valokuvaa ja otaksui meedion erehtyneen. Kaksi kuukautta myöhemmin Mary sai kirjeen erään Ramondin upseeritoverin äidiltä. Nainen kertoi että hänellä on valokuva ja Raymond oli mukana kuvassa, joka oli otettu hänen rykmentissään muutamia kuukausia ennen hänen kuolemaansa, ja kysyi halusiko Mary kopioida kuvan.
Ennen kuvan tuloa sir Oliver esitti meedion istunnossa kuvaan liittyviä kysymyksiä. Raymond kertoi että valokuvassa oli "tumma juovikas tausta". Hän kertoi myös että miesten poseeratessa joku yritti nojata häneen eikä tiennyt näkyiko se kuvassa.
Raymond on valokuvassa yhdessä upseeritovereidensa kanssa jonkin puurakennuksen edessä. Kuvassa näkyy selvästi kattorimat. Tätä Raymond tarkoitti juovikkaalla taustalla. Raymond on kuvassa eturivissä, toinen oikealta. Hämmästyttävintä on se, että hänen takaaan oleva upseeri todella näyttää nojaavan Raymondiin(oikea käsi Raymondin hartialla). Mutta miksi Raymond ei muka tiennyt oliko kuva otettu juuri sillä hetkellä kun takana oleva upseeri nojaa häneen? Syy oli se, koska ryhmästä oli otettu kolme valokuvaa ja vain yhdessä ketään ei nojannut toisiin. Hänen vanhemmillaan oli siis juuri se kuva missä nojaaminen näkyy. Tätä ei meediokaan voinut mitenkään tietää, koska Raymondin vanhemmillekin koko valokuvan olemassao oli yllätys
Yläkuvassa ryhmäkuva josta Raymond kertoi kuolemansa jälkeen äidillensä. Raymond huomautti myös että muistolaatassa oli virhe, sillä hän kuoli tiistaina, eikä keskiviikkona kuten muistolaatassa lukee.
Oliko kyse todellakin Raymondin hengestä? Ainakin se oli hyvin perillä Raymondin elämänvaiheista, mutta joissakin tärkeissä yksityiskohdissa jopa epävarma. Eikö henki kenties halunnut vastata niihin kysymyksiin tarkoituksellakaan sen tarkemmin? Skeptikon arvelivat että valokuvaa koskevat tiedot sattui meedio vain arvaamaan oikein. Tämä kuitenkin olisi jo melkoinen suoritus kun ottaa huomioon meedioiden aikaisemmat tarkat selitykset Raymondin elämästä. Spiritistit pitävät tätä tapausta kiistattomana todisteena että ihmishenki jää elämään kuoleman jälkeen.
Rayman Lodge savuttu kuoltuaan enemän mainetta kuin eläessään, sillä Raymondin isä, sir Oliver Lodge, joka oli Englannin etevämpiä tiedemiehiä, väitti vuonna 1916 julkaistussa menestysteoksessaan olevansa säännöllisesti yhteydessä kuolleeseen poikaansa.
Raymänd oli sir Oliverin nuorin poika. Hän värväytyi Ison-Britanian armeijaan syyskuussa 1914, pian ensimmäisen maailmansodan puhjettua. Runsaan vuoden kuluttua 25-vuotias upseeri kuoli kranaatinsirpaleeseen Belgiassa.
Muutaman päivän kuluttua Raymond, jolla oli ollut läheiset välit perheeseensä ja joka oli kirjoittanut useasti rintamalta vanhemmilleen, otti ilmeisesti yhteyttä vanhempiinsa tällä kertaa meedion välityksellä, jotka väittämän mukaan voivat kommunikoida henkien kanssa.
Tarkkoja viestejä tuonpuoleisesta
Sir Oliver oli kokenut paranormaalien asioiden tutkija ja Englannin parapsykologisen tutkimusseuran entinen puheenjohtaja. Hänelle ei tarvinnut näin olleen vakuuttaa että yhteydenpito henkien kanssa on mahdollista. Hän alkoi yhdessä vaimonsa Maryn kanssa pitää spiritistisiä istuntoja siinä toivossa että saisivat edes jonkun viestin pojaltaan.
He saivat ilmeisesti helposti yhteyden poikaansa ja hän antoi aika merkillisen kuvan henkimaailmasta, kutsuen sitä "kesämaaksi" ja kertoi että se on paikka, jossa vainajat saivat kaikessa rauhassa toipua kuoleman aiheuttamasta järkytyksestä. He saivat myös tavata niitä omaisiaan jotka olivat kuollut ennen heitä. Meedion kertoman mukaan Raymond oli löytänyt veljensä ja sisarensa odottamasta häntä.
Reymond tuntui elävän suurin piirtein samanlaisessa maailmassa kuin maan päällä, sillä hän kertoi asuvansa tiilitalossa, henkimaailmasa oli kuulema myös puita ja kukkia ja tarjolla jopa viskiä ja sikareja, mikäli niitä jonkun mieli tekee.
Sir Oliver suhtautui istuntoihin tiedemiesmäisesti, teki muistiinpanoja ja kävi meedioiden luona nimettömänä, jotta huijarimeediot eivät voisi hankkia hänestä etukäteen tietoja. Hän sai vähitellen kokoon todisteet, jotka hänen mielestään osoittivat selvästi, että hänen poikansa oli edelleen olemassa ja piti häneen yhteyttä.
Reymond(tai paremminkin Reymondin henki) näytti olevan monessa asiassa hyvin perillä Raymondin entisestä maallisesta elämästä. Meediot kertoivat paikkansapitävästi, että veljet olivat käyttäneet Raymondista lempinimeä Pat ja että Raymondilla oli ollut tapana nimittää pelitovereitaan normanneiksi, silloin kun he pelasivat maahockeyta. Henki osasi kuvailla myös tarkkaan Lodgen perheen olohuoneen, jossa meedio ei ollut käynyt kertaakaan. Hän muisti jopa perheen lemmikkinä olleen riikinkukon nimen ja kertoi teltasta, jonka hän oli veljineen pystyttänyt, ja hiekkaveneestä, jonka hän oli veljineen rakentanut silloin kun ol ollut lomailemassa rannikolla.
Sir Oliver paranormaalien asioiden tutkijana suhtautui myös kriittisesti, ja tiesi että voi olla sekin mahdollisuus että elävät ihmiset(tässä tapauksessa hän itse) tietämättään välittää meediolle telepaattisessti Raymondia koskevia tietoja. Yksi todiste kuitenkin kumosi tämän väitteen.
Todiste kuolemanjälkeisestä elämästä
Syyskuun 27. päivänä 1915 eräs meedio kertoi lady Marylle Raymondin puhuneen jostakin ryhmäkuvasta, jossa hän olisi mukana. Mary ei muistanut sellaista valokuvaa ja otaksui meedion erehtyneen. Kaksi kuukautta myöhemmin Mary sai kirjeen erään Ramondin upseeritoverin äidiltä. Nainen kertoi että hänellä on valokuva ja Raymond oli mukana kuvassa, joka oli otettu hänen rykmentissään muutamia kuukausia ennen hänen kuolemaansa, ja kysyi halusiko Mary kopioida kuvan.
Ennen kuvan tuloa sir Oliver esitti meedion istunnossa kuvaan liittyviä kysymyksiä. Raymond kertoi että valokuvassa oli "tumma juovikas tausta". Hän kertoi myös että miesten poseeratessa joku yritti nojata häneen eikä tiennyt näkyiko se kuvassa.
Raymond on valokuvassa yhdessä upseeritovereidensa kanssa jonkin puurakennuksen edessä. Kuvassa näkyy selvästi kattorimat. Tätä Raymond tarkoitti juovikkaalla taustalla. Raymond on kuvassa eturivissä, toinen oikealta. Hämmästyttävintä on se, että hänen takaaan oleva upseeri todella näyttää nojaavan Raymondiin(oikea käsi Raymondin hartialla). Mutta miksi Raymond ei muka tiennyt oliko kuva otettu juuri sillä hetkellä kun takana oleva upseeri nojaa häneen? Syy oli se, koska ryhmästä oli otettu kolme valokuvaa ja vain yhdessä ketään ei nojannut toisiin. Hänen vanhemmillaan oli siis juuri se kuva missä nojaaminen näkyy. Tätä ei meediokaan voinut mitenkään tietää, koska Raymondin vanhemmillekin koko valokuvan olemassao oli yllätys
Yläkuvassa ryhmäkuva josta Raymond kertoi kuolemansa jälkeen äidillensä. Raymond huomautti myös että muistolaatassa oli virhe, sillä hän kuoli tiistaina, eikä keskiviikkona kuten muistolaatassa lukee.
Oliko kyse todellakin Raymondin hengestä? Ainakin se oli hyvin perillä Raymondin elämänvaiheista, mutta joissakin tärkeissä yksityiskohdissa jopa epävarma. Eikö henki kenties halunnut vastata niihin kysymyksiin tarkoituksellakaan sen tarkemmin? Skeptikon arvelivat että valokuvaa koskevat tiedot sattui meedio vain arvaamaan oikein. Tämä kuitenkin olisi jo melkoinen suoritus kun ottaa huomioon meedioiden aikaisemmat tarkat selitykset Raymondin elämästä. Spiritistit pitävät tätä tapausta kiistattomana todisteena että ihmishenki jää elämään kuoleman jälkeen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tietoa Spiritualistisesta elämänkatsomuksesta,luennoista, meediotilaisuuksista ym löytyy osoitteesta http://www.henkinenkehitys.fi
Mielestäni upeampaa ja korkeatasoisempaa elämänkatsomusta saa hakea.
Todistusvoimaista aineistoa kuolemanjälkeisestä elämästä löytyy lukemattomasti.Tuossa ei ole kuin yksi kuvaus. Jo pelkästään alan kirjallisuutta lukemalla voi ymmärtää elämän jatkumisen sekä näkymättömän maailman lainalaisuudet.
Puhuivat meediolle koska he tiesivät mitä ihminen on elämässään tehnyt! Ne koettavat saada ihmiset pois Totuudesta eli Helluntalaisuudesta ja siinä he onnistuvat. He saavat aikaan ihmisissä ylpeyden etteivät he voi myöntää että Helluntalaisuus on AINA oikeassa!!! Ihmisten tulee jokaisen kääntyä Helluntalaisuuteen ja alkaa totella sitä mitä Helluntalaiset pastorit määräävät saarnastuoleistaan!!
1. Kuvatunlaiset kertomukset joita on useitakin, eivät sinänsä ole minkäänlainen todiste kuolemanjälkeisestä elämästä. Tai no, ehkä jonkinlainen. Sitten on kyllä kysyttävä mitä on tämä "kuolemanjälkeinen elämä" josta ne todistavat.
2. Tällöin joudutaan kysymään: mikä on se joka todistaa? Kuka puhuu? Kenen kautta? Millaisia keinoja käyttäen? Mistä motiiveista?
3. Tässä tulee mukaan tulkitsijan henkilökohtainen, usein hyvin tunteellisesti värittynyt maailmankatsomus. Todellisuus kun ei siirry yksilön mieleen suoraan ajatuksina jotka olisivat identtisiä sen kanssa mitä on: todellisuus-itsessään = todellisuus-minulle.
Todellisuuden ja sen ymmärtämisen välillä on tulkinta, ja minä joka tulkitsen olen ajattelultani ja maailmankatsomukseltani muotoutunut tällaiseksi kuin olen erilaisten tapahtumien ja kokemusten kautta, alkaen lapsuudesta ja kasvuympäristöstäni.
Siksi jokainen tarkastelee ja tulkitsee todellisuuden ilmiöitä itsestään käsin ja käsitystensä läpi.
Meedioihin ja vastaaviin uskova tietysti tulkitsee tuollaiset tapahtumat todisteiksi.
Samoin hän tulkitsee että ne jotka ajattelevat asiasta toisella tavalla eivät voi olla terveen kriittisiä, ennakkoluulottomia, parempiin todisteisiin käsityksensä perustavia, oman vilpittömän etsinnän kautta toiseen johtopäätökseen tulleita tms.
Meediouskovan mielestä toisella tapaa asiaa tulkitsevat ovat yleensä kait ylikriittisiä, ennakkoluuloisia, käsityksensä vanhakantaisiin uskomusrakennelmiin perustavia, vääriin johtopäätöksiin tulleita.
Mutta heips. Nyt minun pitää mennä.
Tottakai jokaisen ihmisen henki on IANKAIKKINEN,kuoltuamme (ellei Jeesus tule ennen sitä noutamaan meitä ylös TEMPAUKSESSA,josta esim.Pietarin kirjeessä puhutaan) menemme uskovat toiselle taholle, ja jumalattomat toiselle,emme haihdu "olemattomiin" kuten esim.jehovantodistajat väittävät.
Ja kuten on Jumalan taivaallisia enkeleitä,on myös langenneet enkelit Saatanalla, ja riivaajahenget, jotka tuntevat kyllä omat uhrinsa,varsinkin kun ovat jo rajan "sillä " puolen. Meediot ovat näiden riivaajahenkien sanansaattajia ,antautuneet näiden palvelukseen, samoin kuin Jumalan profeetat puolestaan ovat Jumalan palvelijoita.
Älkää ihmiset eksykö. Lusiferin taivaasta lankeamisen seurauksena, on siitä lähtien ollut nämä kaksi eri puolta vaikuttamassa; Jumala vetää meitä parannukseen, ja sielujemme vihollinen (sinunkin vihollisesi,huom!) vetää meitä POISPÄIN JUMALASTA, ja sinä itse päätät, kumpaa haluat seurata. Jumala haluaa pelastaa jokaisen ihmisen, Saatana haluaisi tuhota jokaisen.
"Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa,vaan sitä varten,että maailma hänen kauttansa pelastuisi." Joh.3: 17
"Joka uskoo häneen,sitä ei tuomita; mutta joka ei usko,se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen. " Joh.3:18
Pyhä Henki todistaa sydämessäsi,jos olet Jumalan lapsi.