Tansania

Miksi maksamme ns. kehitysapua, kuka sitä hyötyy?

Otetaan esimerkiksi vaikkapa Tansania.
Suomella on Saharan eteläpuolen Tansaniaan erityissuhde. Tansania on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyökumppani ja suurin apumme saaja.
Tansania on saanut kehitysyhteistyörahaamme vuodesta 1962. Ulkoministeriön mukaan 1970-2003 Tansania sai Suomelta 491,68 miljoonaa euroa. Lisäksi kansalaisjärjestöt, lähetystyö ja muut ovat auttaneet valtavasti.
Mitä varoilla on saatu 43 vuodessa? Jos ei puhuta pelloille ruostuneista traktoreista, vaan isosta kuviosta: oppiko Tansania avun turvin auttamaan itseään?
Vuoteen 1992 asti rahaa lähetettiin, vaikka Tansania oli presidentti Julius Nyereren yksipuoluediktatuuri. Nyerere, Opettaja, toteutti viljelykollektiivein ujamaa-sosialismiaan. Joka yksilön piti olla omavarainen. Silloin Tansaniakin olisi omavarainen. Sitä pidettiin hyvänä.
Teollisuus kiellettiin 1967. Kaksi kolmasosaa väestä kyläistettiin pakolla ja hallitus osti viljat omalla hinnallaan. Pankit olivat kiellettyjä vielä 1990-luvulla.
Kauppaa ja yrittämistä säädellään yhä, korruptio ja lahjukset rehottavat, hallitus omistaa maat ja yrityksiä.

Tansania on nyt maailman köyhimpiä maita. Suomen päätavoite on ollut köyhyyden vähentäminen Tansaniassa.
Tansanian budjetista 45 prosenttia tulee ulkomaisesta avusta. Maa on eniten kehitysrahoja saava Afrikan maa. Maa on täysin riippuvainen muiden avusta.

Tansania ei ole kärsinyt sodista, maa ei ole ylikansoitettu, eikä sen siirtomaa-ajan historiakaan ollut kovin ikävä. Maassa on timantteja, kultaa, fosfaatteja, hiiltä ja rautaa.

Suomessa jotkut vaativat valtion kehitysrahojen nostamista 0,7 prosenttiin bk-tuotteesta.

Mitataankohan kehitysyhteistyöalalla tulos sillä, miten paljon rahaa käytetään hukkaan?
0229
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


KL88 kirjoitti:

Miksi maksamme ns. kehitysapua, kuka sitä hyötyy?

Otetaan esimerkiksi vaikkapa Tansania.
Suomella on Saharan eteläpuolen Tansaniaan erityissuhde. Tansania on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyökumppani ja suurin apumme saaja.
Tansania on saanut kehitysyhteistyörahaamme vuodesta 1962. Ulkoministeriön mukaan 1970-2003 Tansania sai Suomelta 491,68 miljoonaa euroa. Lisäksi kansalaisjärjestöt, lähetystyö ja muut ovat auttaneet valtavasti.
Mitä varoilla on saatu 43 vuodessa? Jos ei puhuta pelloille ruostuneista traktoreista, vaan isosta kuviosta: oppiko Tansania avun turvin auttamaan itseään?
Vuoteen 1992 asti rahaa lähetettiin, vaikka Tansania oli presidentti Julius Nyereren yksipuoluediktatuuri. Nyerere, Opettaja, toteutti viljelykollektiivein ujamaa-sosialismiaan. Joka yksilön piti olla omavarainen. Silloin Tansaniakin olisi omavarainen. Sitä pidettiin hyvänä.
Teollisuus kiellettiin 1967. Kaksi kolmasosaa väestä kyläistettiin pakolla ja hallitus osti viljat omalla hinnallaan. Pankit olivat kiellettyjä vielä 1990-luvulla.
Kauppaa ja yrittämistä säädellään yhä, korruptio ja lahjukset rehottavat, hallitus omistaa maat ja yrityksiä.

Tansania on nyt maailman köyhimpiä maita. Suomen päätavoite on ollut köyhyyden vähentäminen Tansaniassa.
Tansanian budjetista 45 prosenttia tulee ulkomaisesta avusta. Maa on eniten kehitysrahoja saava Afrikan maa. Maa on täysin riippuvainen muiden avusta.

Tansania ei ole kärsinyt sodista, maa ei ole ylikansoitettu, eikä sen siirtomaa-ajan historiakaan ollut kovin ikävä. Maassa on timantteja, kultaa, fosfaatteja, hiiltä ja rautaa.

Suomessa jotkut vaativat valtion kehitysrahojen nostamista 0,7 prosenttiin bk-tuotteesta.

Mitataankohan kehitysyhteistyöalalla tulos sillä, miten paljon rahaa käytetään hukkaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu