Tietoja Kirkkonummen kunnasta
Kirkkonummi täytti vuonna 2005 675 vuotta. Kunta mainittiin ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1330.
* Asukasluku n. 32 000
* Pinta-ala on 393 neliökilometriä (josta asemakaavoitettua aluetta 23 km2 ja merialuetta 650 km2)
* Merenrantaa 145 km
* Saaria 900 kpl ja järviä 86 kpl
* Tuloveroprosentti vuonna 2004 oli 17,5 ja vuonna 2005 18,25.
* Kiinteistövero vuonna 2005: yleinen kiinteistövero 0,67 %, vakituiseen asumiseen käytetyt rakennukset 0,22 %
ja muuhun asumiseen käytetyt rakennukset 0,82 %
* Naapurikunnat: Vihti, Espoo ja Siuntio
* Kielijakauma: suomenkielisiä 76 %, ruotsinkielisiä 20 %, muunkielisiä 2 %
* Suurimmat työnantajat: L M Ericsson Oy Ab, Danisco Finland Oy, Prysmian Cables and Systems Oy, Nordic Aluminium Oyj, Varuboden, Fibox Oy Ab, Johtamistaidon opisto ja Gyproc Oy.
* Lokakuussa 2004 järjestetyillä vaaleilla valittiin kunnanvaltuusto vuosille 2005-2008.
* Kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2005-2006 toimii Timo Haapaniemi (Kok.), I varapuheenjohtajana Bo Ekstam (RKP) ja II varapuheenjohtajana Antti Salonen (Kesk.).
* Kunnanhallituksen puheenjohtajana vuosina 2005-2006 toimii Pirkko Lehtinen(SDP), I varapuheenjohtajana Raija Vahasalo (kok.) ja II varapuheenjohtajana Anna-Maija Penttilä (Kesk.)
* Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio
* Toimialojen johtajat: Risto Pakarinen konsernihallinto, Håkan Forstén sosiaalitoimi, Hannele Kujala sivistystoimi, Ewa Forsten tekninen toimi ja Tuija Kumpulainen terveystoimi.
Kirkkonummi täytti vuonna 2005 675 vuotta. Kunta mainittiin ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1330.
* Asukasluku n. 32 000
* Pinta-ala on 393 neliökilometriä (josta asemakaavoitettua aluetta 23 km2 ja merialuetta 650 km2)
* Merenrantaa 145 km
* Saaria 900 kpl ja järviä 86 kpl
* Tuloveroprosentti vuonna 2004 oli 17,5 ja vuonna 2005 18,25.
* Kiinteistövero vuonna 2005: yleinen kiinteistövero 0,67 %, vakituiseen asumiseen käytetyt rakennukset 0,22 %
ja muuhun asumiseen käytetyt rakennukset 0,82 %
* Naapurikunnat: Vihti, Espoo ja Siuntio
* Kielijakauma: suomenkielisiä 76 %, ruotsinkielisiä 20 %, muunkielisiä 2 %
* Suurimmat työnantajat: L M Ericsson Oy Ab, Danisco Finland Oy, Prysmian Cables and Systems Oy, Nordic Aluminium Oyj, Varuboden, Fibox Oy Ab, Johtamistaidon opisto ja Gyproc Oy.
* Lokakuussa 2004 järjestetyillä vaaleilla valittiin kunnanvaltuusto vuosille 2005-2008.
* Kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2005-2006 toimii Timo Haapaniemi (Kok.), I varapuheenjohtajana Bo Ekstam (RKP) ja II varapuheenjohtajana Antti Salonen (Kesk.).
* Kunnanhallituksen puheenjohtajana vuosina 2005-2006 toimii Pirkko Lehtinen(SDP), I varapuheenjohtajana Raija Vahasalo (kok.) ja II varapuheenjohtajana Anna-Maija Penttilä (Kesk.)
* Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio
* Toimialojen johtajat: Risto Pakarinen konsernihallinto, Håkan Forstén sosiaalitoimi, Hannele Kujala sivistystoimi, Ewa Forsten tekninen toimi ja Tuija Kumpulainen terveystoimi.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Tervetuloa Toijalaan
Erityisesti lapsiperheet arvostavat kaupunkimme sopivaa kokoa, asumisen luonnonläheisyyttä ja ympäristön turvallisuutta. Viihtyisät asuinalueet ovat kehänä keskustan ympärillä ja etäisyydet siksi lyhyitä. Palvelut, koulut ja harrastukset ovat kävelymatkan päässä. Tiivistä keskustaa ympäröi avara luonto, joten kasvavasta kaupungistamme löytyy tilaa asua ja elää.
Toijala on ikivanhaa asuinaluetta. Kun Toijalan kylästä tuli vuonna 1876 rautateidenristeysasema, alkoi kaupungillamme uusi kasvun aika. Rautateillä on ollut keskeinen merkitys teollisuuden ja elinkeinoelämän kehittymiselle. Kaupunkimme on ylpeä rautatieperinteestään, jonka osoittaa myös Toijalan Veturimuseo. Kaupunki Toijalasta tuli vuonna 1977.
Ammattitaidolla maailmalle
Toijalan elinkeinoelämän valtteja ovat vahva teollinen perusta sekä monipuolinen yritystoiminta. Nykyisin kaupunkimme tunnetaan erityisesti metalli-, elintarvike- ja tapettiteollisuudestaan. Erityisosaamista löytyy useilta eri aloilta ja tuotteita toimitetaan ympäri maailmaa.
Monet kaupunkimme yrityksistä ovat erikoistuneet palvelemaan teollisuuden tarpeita. Perinteisistä metalli- ja koneenrakennusteollisuudesta on kasvanut ja kehittynyt usean eri alan huippuosaajia. Rakentajat tuntevat toijalalaiset yritykset ilmastointiratkaisujen ja -tuotteiden kehittäjinä sekä laadukkaiden kotimaisten ovien tekijöinä. Myös maailman suurin mämmitehdas löytyy Toijalasta.
Lähellä kaikki mitä tarvitset
Terveyskeskuksessa huolehditaan toijalalaisten terveydestä aina vauvasta vaariin. Saman katon alta löytyvät lääkärien vastaanotto, hammashoito, neuvolat, vuodeosasto, työterveyshuolto ja kuntoutus. Toijalassa on neljä päiväkotia ja mahdollisuus perhepäivähoitoon sekä ryhmäperhepäiväkoti.
Koulujen ala-asteet toimivat kolmessa eri kaupunginosassa ja samoilla kouluilla järjestetään myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Nuoret jatkavat opintojaan Lastumäen koulun yläasteella sekä luokattomassa lukiossa
Liikuntamahdollisuuksia Toijala tarjoaa joka makuun; kuntoradat, kentät, ladut ja monitoimihalli jne. Urheiluseuratoiminta on vireää ja ohjattua liikuntaa sekä tapahtumia järjestetään ympäri vuoden. Erinomainen kirjastomme palvelee monipuolisesti kirjallisuuden ja tietotekniikan harrastajia sekä muuta kulttuuritoimintaa. Harrastusmahdollisuuksia ja tarjontaa on niin taiteiden kuin teatterinkin ystäville. Toijalassa toimii runsaasti aktiivisia yhdistyksiä useilla eri aloilla ja erityisesti kesää rikastuttavat leppoisat tapahtumat ja omaleimaiset kulttuurielämykset.
Marttilan maantieteellinen sijainti on hyvä, sillä 50 km:n säteellä kunnasta aukeaa alue, johon on keskittynyt 400 000 asukasta sekä 10 % maamme elinkeinoelämästä. Turku, Salo ja Forssa ovat vain puolen tunnin ajomatkan päässä. Valtatie 10 on valtaväylä, jota pitkin taival taittuu nopeasti ja uudelle Helsinki-Turku -moottoritielle on matkaa vain parisenkymmentä kilometriä.
Kunnassa on hyvä palvelutaso. Uusi Marttilan koulu on valmistunut vuonna 2002 Martintalon monitoimihallin ja liikuntakeskuksen välittömään läheisyyteen. Samassa rakennuksessa toimii myös esikoulu. Kirjasto palvelee asiakkaitaan viihtyisissä tiloissa. Lasten päivähoidolle on erilaisia vaihtoehtoja perhepäivähoidosta ja ryhmäperhepäiväkodeista yksityiseen päivähoitoon. Suvirannan palvelukeskus tarjoaa laitoshoitoa sekä koti- ja tukipalveluita vanhuksille. Kehitysvammaisille on lisäksi omat palveluasunnot Suvisiivessä. Terveyskeskuksen vastaanottopalvelut sijaitsevat myöskin aivan keskustaajamassa.
Valtiollisista palveluista Marttilassa toimivat poliisin ja KELA:n toimistot. Verotoimistolla ja työvoimahallinnolla on vastaanotot Marttilassa kerran viikossa. Lisäksi paikkakunnalla tarjotaan pankki-, vakuutus- ja puhelinyhtiön palveluita.
tietoa suomen kunnista jokaisesta!
Lintuinfluenssa
Lintuinfluenssa on lintujen virustauti. Taudin aiheuttaja on ortomyksoviruksiin kuuluva influenssa A-virus. Virukset jaetaan edelleen alatyyppeihin perustuen niiden pinnalla sijaitsevien hemagglutiniini (H) ja neuraminidaasi (N) antigeeneihin. Erilaisia hemagglutiniineja tunnetaan 16 (H1-16) ja neuraminidaaseja 9 (N1-9).
Eri virustyypit jaetaan taudinaiheuttamiskykynsä perusteella korkeapatogeenisiin (HPAI) tai matalapatogeenisiin (LPAI) alatyyppeihin. LPAI virukset eivät yleensä aiheuta tautia ja ajatellaan, että ne kiertävät villilintupopulaatiossa. Tietyt LPAI kannat voivat muuttua HPAI kannoiksi kun ne pääsevät siipikarjapopulaatioon. Kaikki korkeapatogeeniset kannat ovat kuuluneet tyyppeihin H5 tai H7, mutta kaikki H5- ja H7-tyypit eivät ole korkeapatogeenisiä. HPAI kannat leviävät siipikarjassa nopeasti ja aiheuttavat vakavan taudin. Vuonna 1997 Hong Kongissa H5N1-tyypin influenssan todettiin ensimmäisen kerran tarttuneen myös ihmiseen.
Tammikuun 2006 puoliväliin mennessä 161 ihmistä on saanut H5N1-tartunnan, ja heistä noin puolet on menehtynyt tautiin. Tauti tarttuu kuitenkin erittäin huonosti ihmiseen ja tartunnan saaneet ovat saaneet tartunnan suoraan sairaasta siipikarjasta.
Taudin oireet linnuilla
Kaikki lintulajit voivat saada lintuinfluenssatartunnan. Siipikarjassa tautipurkauksia on todettu kalkkunoilla ja kanoilla. Taudin oireet riippuvat tautia aiheuttavan viruksen tyypistä, lintulajista, lintujen iästä ja yleisestä vastustuskyvystä. Taudin itämisaika on kolmesta viiteen vuorokautta. Taudin oireita ovat apaattisuus, ruokahaluttomuus, muninnan lasku, ripuli, hengitystieoireet, pään alueen, erityisesti heltan turvotus ja korkea kuolleisuus, joka voi olla jopa 100 % ilman edeltäviä oireita.
Taudin leviäminen linnuissa
Infektion aikana virusta erittyy runsaasti hengitysilmaan ja ulosteisiin. Virus leviää myös suoran eläinten välisen kontaktin tai viruksella saastuneen rehun, veden, työvälineiden ja vaatteiden välityksellä.
Oireettomat, tartunnan saaneet villi-, muutto-, vesi- ja häkkilinnut voivat levittää tartuntaa. Virus voi levitä hautomolla rikkinäisten saastuneiden munien kautta kuoriutuviin untuvikkoihin. Virus voi säilyä pitkään eläimen ulkopuolella, ennen kaikkea viileässä ja kosteassa ympäristössä. Virusta on löydetty myös luonnonvesistä.
Korkea lämpötila tuhoaa viruksen, esimerkiksi 65 °C:ssa virus tuhoutuu muutamassa minuutissa
Taudin toteaminen linnuista
Kliinisten oireiden perusteella tautia ei voi todeta. Samanlaisia oireita voi aiheuttaa mm. Newcastlen tauti, ART/TRT, akuutti kanakolera, hengitystieinfektiot sekä erilaiset hoitovirheet ja myrkytykset.
Lintujen verestä voidaan tutkia vasta-aineita eli sitä onko kyseinen eläin kohdannut taudinaiheuttajan ja puolustautunut sitä vastaan. Lopullinen diagnoosi vaatii kuitenkin aina viruksen eristämisen eläimen eritteistä tai kudoksista. Tämä tapahtuu hedelmöitetyissä kananmunissa. Tänä vuonna käytetään ensimmäistä kertaa myös herkkää molekyylibiologista RT-PCR -menetelmää.
Viruksen patogeenisuutta tutkitaan infektoimalla kananpoikia viruksella. Myös aminohappojen sekvensointia voi käyttää patogeenisuuden määrittämiseen.
Lintuinfluenssan esiintyminen siipikarjassa
Korkeapatogeenisen viruksen aiheuttamia vakavia tautitapauksia siipikarjassa esiintyy ajoittain; esim. Pennsylvania/USA 1983 (H5N2), Englanti 1991 (H5N1), Australia 1997 (H7N4), Hong Kong 1997 (H5N1), Italia 1997-1998 (H5N2), Italia 1999-2000 (H7N1), Hollanti 2003 (H7N7), USA (H5N2) 2004, Aasia 2004- 2005 (Etelä-Korea, Indonesia, Japani, Kambodzha, Kiina, Laos, Thaimaa, Vietnam, Intia H5N1 ja Pohjois-Korea H7N2), Venäjä, Kazakstan, Mongolia, Turkki, Romania, Kroatia, Irak, Nigeria, Ukraina ja Egypti 2005-2006 (H5N1).
Suomessa ei ole koskaan todettu HPAI tautitapausta siipikarjassa eikä HPAI virusta ole eristetty villilinnuista.
Siipikarjan tutkiminen
Vuoden 2004 kartoituksessa EELAssa tutkittiin noin 2 150 ja sitä edeltävänä vuonna 1 600 suomalaisesta siipikarjasta otettua verinäytettä lintuinfluenssaviruksen erityisen vaarallisten alatyyppien H5- ja H7 -vasta-aineiden varalta. Kaikki tulokset olivat kielteisiä.
Näytteet kerättiin siipikarjatiloilta mm. vuosittaista Newcastlen tautiseurantaa varten. Mukana oli munintakanaloita, broiler-, kalkkuna-, ankka-, hanhi- sekä luomutiloja.
Lintuinfluenssan esiintyminen villilinnuissa
Villilinnut ovat lintuinfluenssaviruksen reservuaari ympäri maailman. Erityisesti vesilinnut kuten hanhet, sorsat ja joutsenet voivat levittää lintuinfluenssavirusta muihin villilintuihin tai siipikarjaan.
Useimmat lintuinfluenssakannat eivät aiheuta tautia villilinnuille, mutta päästessään siipikarjaan ne aiheuttavat lintuinfluenssan siipikarjalle. H5N1 näyttää kuitenkin olevan korkeapatogeeninen myös villilinnuille; kaikki äskettäin villilinnuista eristetyt H5N1-kannat on eristetty kuolleista tai kuolemaisillaan olevista linnuista.
Epidemiologisten tutkimusten nojalla on mahdollista, että nimenomaan muuttolinnut ovat levittäneet H5N1-tartunnan Kaakkois-Aasiasta länteen ja Venäjältä Turkkiin ja Romaniaan. Muuttolintujen reitit eivät kuitenkaan yleensä kulje Venäjältä Suomen kautta.
Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) asetus lintuinfluenssan torjunnasta on parhaillaan lausuntokierroksella. Asetuksella pyritään vähentämään tartuntariskiä luonnonvaraisista vesilinnuista kotimaiseen siipikarjaan tämän kevään muuttokautena. Asetuksen on määrä tulla voimaan maaliskuussa 2006.
Asetusluonnos ja lisätietoa asiasta löytyy MMM:n Internet-sivuilta osoitteesta http://www.mmm.fi/el/art/lintuinfluenssa/index.html
Azerbaidzhan, Kreikka, Italia, Slovenia, Bulgaria, Itävalta ja Saksa ovat vahvistaneet H5N1-löydön villilinnuissa. Ranskassa, Unkarissa ja Bosnia-Herzegovinasta on alustavien tutkimusten mukaan löydetty H5 luonnonvaraisista linnuista.
Villilintujen tutkiminen
Influenssavirusten esiintymistä tutkitaan myös rengastajien ja lintuhoitoloiden luonnonlinnuista ottamista näytteistä. Pyrkimyksenä on, että näytteistä 70 % olisi peräisin vesilinnuista, 20 % kahlaajista ja 10 % muista linnuista.
Vuonna 2004 otettiin rengastuksen yhteydessä näytteet yhteensä lähes 400 linnusta eri puolelta Suomea. Lintulajeista valtaosa oli vesilintuja (257 kpl), kahlaajia oli 57 kpl ja muita villilintuja 85 kpl. Vuonna 2003 näytteet otettiin yli 300 linnusta. Yhdessäkään näytteessä ei todettu lintuinfluenssavirusta.
Oulussa elokuussa 2005 kuolleista harmaalokeista eristettiin EELAssa A-tyypin influenssavirus. EELAssa tehtyjen jatkotutkimusten perusteella todettiin, että kanta ei kuulu tyyppeihin H5 eikä H7.
EU:n lintuinfluenssavertailulaboratoriosta Weybridgestä saadut tutkimustulokset osoittivat, että Oulun lokeista eristetty viruskanta oli tyyppiä H13N6. Jatkotutkimukset osoittivat, ettei löydetty viruskanta kykene aiheuttamaan tautia siipikarjassa. H13N6 on luonnonlinnuissa esiintyvä influenssatyyppi, jonka ei ole todettu tarttuvan ihmiseen.
Oulun lokkien kuolinsyynä on ollut nälkiintyminen ja sen seurauksena kehittyneet erilaiset infektiot. Linnuista ei ole löytynyt lintuinfluenssaan viittaavia kudosmuutoksia.
Ennen EU:n määräämiä, vuonna 2003 aloitettuja kartoitustutkimuksia Suomessa on tehty yksi laajempi näytteidenkeräys luonnonlintujen influenssatilanteen selvittämiseksi vuosina 1976-1978 (Estola ym. 1980). Tällöin kerättiin noin 500 ulostenäytettä pienistä muuttolinnuista ja vesilinnuista. Tutkimuksessa eristettiin lintuinfluenssavirus yhdestä sinisorsasta (Anas platyrhynchos). Tätä virusta, ja myös muita tulevaisuudessa mahdollisesti eristettäviä influenssaviruksia tyypitetään EELAssa.
Teuva sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Etelä-Pohjanmaalla, Suupohjan seutukunnassa. Teuva on osaksi tasaista lakeutta ja osaksi kankaremaata. Luonnonnähtävyyksistä mainittavimpia ovat Parravuori (140 m) kivipeltoineen, Pirunpesä (luola). Teuvalla arvostetaan kulttuuria ja perinteitä. Yrittäminen on verissä Teuvalla, kuten muuallakin Etelä-Pohjanmaalla. Teuvalaisen pk-yrittäjyyden vahvoja aloja ovat puu- ja huonekaluteollisuus, metalliteollisuus, maatalous ja uusimpana muoviteollisuus.
Tapahtumia Teuvalla
24.02. Tunnelmahiihto ulkotulien loisteessa Pappilankankaalla Teuvalla.
26.02. Koko perheen laskiaistapahtuma ja Kersojen kisailut Pappilankankaalla Teuvalla.
03.03. Tanssiurheiluseura Tempon TEUVA REVYY 2006 Teuvan lukion auditoriossa 3.3. klo 19.00. Tanssin, musiikin ja sketsien keinoin toteutettu iloittelu seutukunnan kuulumisista ja tapahtumista.
04.03. Tanssiurheiluseura Tempon TEUVA REVYY 2006 Teuvan lukion auditoriossa 4.3. klo 19.00. Tanssin, musiikin ja sketsien keinoin toteutettu iloittelu seutukunnan kuulumisista ja tapahtumista.
05.03. Tanssiurheiluseura Tempon TEUVA REVYY 2006 Teuvan lukion auditoriossa 5.3. klo 16.00 ja 19.00. Tanssin, musiikin ja sketsien keinoin toteutettu iloittelu seutukunnan kuulumisista ja tapahtumista.
19.03. Suupohjan MANNEKIINIKILPAILUT
25.03. Mannerheimin Lastensuojeluliiton KIRPPARITAPAHTUMA Teuvan yhteiskoululla la 25.3.2006 klo 13 - 15. Myytävänä lasten vaatteita ja tarvikkeita.
Joensuu - karjalaista sykettä, globaalia elinvoimaa
Venäjän tsaari Nikolai I:n vuonna 1848 perustama Joensuun on Pohjois-Karjalan keskus ja pääkaupunki. Kaupungin lähes 58 000 asukkaasta 20 000 on opiskelijoita tai koululaisia. Vireän yliopistokaupungin väestön koulutustaso on maan korkeimpia. Oman tärkeän panoksen koulutusprofiiliin tuo Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.
Joensuun kaupunki pyrkii takaamaan asiakaslähtöiset ja laatuvarmistetut palvelut kaikille asukkailleen.
Kaupungin vaikutusalueella asuu 115 000 ihmistä. Kaupunkiseudun kuntien yritystoimintaa edistää Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy. Joensuun kaupungin pääosin omistama Joensuun tiedepuisto Oy jalostaa uusista ideoista alueelle yrityksiä, työtä ja hyvinvointia. Erityisesti muovi- ja metalli sekä puuteknologia ovat kehittämisen painopisteitä.
Joensuun imago on maamme kaupungeista seitsemänneksi paras. Taloustutkimuksen vuoden 2006 alussa julkaiseman tutkimuksen vastaajina oli talouselämän, tiedotusvälineiden ja julkisen sektorin edustajia.
Joensuu on vireä tapahtumien kaupunki, jossa järjestetään kesäisin mm. Ilosaarirock. Vuonna 2004 valmistunut Suomen suurin puurakennus, Joensuu Areena, luo osaltaan erinomaiset puitteet erilaisille tapahtumille. Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran liityttyä vuoden 2005 alussa osaksi Joensuuta, kaupungin matkailutarjonta monipuolistui ja monien mahdollisuuksien Venäjästä tuli Joensuun rajanaapuri. Matkailumahdollisuuksista opastaa Karelia Expertin Oy:n palvelupiste ja muissa asioissa Joensuun Palvelut-info, molemmat sijaitsevat Carelicumissa, Koskikatu 5.
SIKARUTTO
Maa- ja metsätalousministeriö 2003
[på svenska]
> tämä julkaisu pdf-muodossa
Taudin levinneisyys
Oireet
Leviämistapa ja ennaltaehkäisy
Sikaruton leviämisen estäminen Suomeen
Yleisiä ohjeita eläintautien leviämisen estämiseksi kotimaassa
Sikojen merkitseminen ja siirtojen rekisteröiminen
Sikaruttoepäily tilalla
Taudin toteaminen
Toimenpiteet, kun tilalla on todettu sikarutto
Kustannusten korvaus
Sikarutto on erittäin tarttuva sioissa ja villisioissa esiintyvä tauti. Se ei tartu ihmisiin tai muihin eläimiin, vaikka ne voivat mekaanisesti levittää sitä. Jo puhjenneeseen tautiin ei ole hoitoa ja siksi sen varhainen toteaminen ja leviämisen estäminen on tärkeää.
Sikarutto on luokiteltu kansainvälisen eläintautijärjestön OIE:n A-listan vaaralliseksi eläintaudiksi, mikä edellyttää ilmoitusta taudinpurkauksesta 24 tunnin sisällä OIE:lle. Koko Euroopan Unionin alueella sikaruton torjunnasta on annettu yhteiset säännöt direktiivissä 2001/89/EU. Ennaltaehkäisevä rokottaminen sikaruttoa vastaan on kielletty koko EU:n alueella. Taudinpurkauksissa voidaan osana torjuntatoimenpiteitä käyttää hätärokotuksia. Saksassa on käytetty EU:n suostumuksella syöttirokotteita sikaruton hävittämiseksi alueen villisioista.
Sikaruton aiheuttaa pestivirus. Virus voidaan tuhota desinfiointiaineilla. Se kestää kuitenkin hyvin kuumennusta ja savustamista ja säilyy tästä syystä etenkin raakakypsytetyissä lihatuotteissa.
Taudin levinneisyys
Tautia esiintyy Aasiassa, Keski ja Etelä Amerikassa sekä Euroopassa. Euroopan unionin alueella sitä on todettu viime vuosina Saksassa, Itävallassa, Italiassa, Belgiassa, Hollannissa, Luxemburgissa, Espanjassa, Iso Britanniassa ja Ranskassa. Suomessa sikarutto on todettu viimeksi 1917. Keski Euroopassa tartunnan lähteenä ovat yleensä olleet villisiat tai kuumentamattomana sioille syötetty ruokajäte.
Oireet
Ensimmäiset oireet ilmenevät yleensä 2 10 vuorokauden kuluessa tartunnan saamisesta. Sikarutto voi esiintyä akuuttina ja kroonisena muotona sekä sikiöaikaisena infektiona. Taudin oireet vaihtelevat paljon ja niihin vaikuttavat viruksen taudinaiheutuskyky ja tartunnan saaneiden sikojen ikä. Nuorilla eläimillä tauti on yleensä vakava, vanhoilla lievä tai jopa piilevä. Pahimmat oireet näkyvät alle 40 kg:n painoisilla porsailla ja lihasioilla, joiden kuolleisuus tautiin voi olla jopa 90 %.
Akuutissa vaiheessa tyypillisiä oireita ovat ruokahaluttomuus, uneliaisuus, kuume (yleensä yli 40º C, aikuisilla sioilla alle 39,5ºC), sidekalvontulehdus, turvonneet imusolmukkeet, hengitystieoireet, kuten yskä sekä ummetus, joka muuttuu ripuliksi. Myös takajalkojen jäykkyyttä, horjumista, vapinaa tai kouristuksia saattaa esiintyä. Jalkojen, vatsan ja korvien iholla voi esiintyä punerrusta tai sinerrystä taudin toisesta tai kolmannesta viikosta alkaen. Osa sioista voi kuolla ilman edeltäviä oireita.
Krooniseen muotoon sairastuvat yleensä vanhat eläimet, jotka selviävät akuutista vaiheesta. Alussa oireet muistuttavat akuutin vaiheen oireita, mutta parin viikon kuluttua eläin näyttää toipuvan. Oireet voivat olla niin lievät, ettei niitä edes huomata. Eläin jää kuitenkin huonokuntoiseksi, sillä voi olla epämääräisiä oireita kuten ajoittaista kuumeilua, ripulointia ja eläin yleensä laihtuu. Krooninen muoto voi johtaa kuolemaan 2 3 kuukauden oireilun jälkeen. Veressä voi olla taudin vasta aineita ajoittain.
Emakoilla taudin ainoa oire voi olla huono hedelmällisyys. Tiineyden alkuvaiheessa saatu tartunta voi aiheuttaa luomisen tai sikiöt syntyvät kuolleina, muumioituneina tai epämuodostuneina. Jos tartunnan saanut emakko synnyttää eläviä porsaita, ne yleensä ovat itse terveitä, mutta erittävät virusta koko elämänsä ajan. Porsaat kuitenkin kasvavat huonosti, ne ovat laihoja ja niillä voi olla synnynnäistä vapinaa. Ne kuolevat ensimmäisen ikävuoden aikana.
Leviämistapa ja ennaltaehkäisy
Eläin saa tartunnan yleensä nenän tai suun limakalvon kautta. Siat erittävät virusta virtsaan, ulosteisiin, siemennesteeseen ja virusta on myös munasoluissa, alkiossa ja lihassa. Virusta erittyy jo muutamaa päivän ennen oireiden alkamista ja jos eläin paranee, eritys jatkuu 2 3 viikkoa oireiden häviämisen jälkeen. Virus säilyy hyvin kosteissa ulosteissa, sikojen ruhoissa ja sianlihassa.
Tartunta voi tulla sikalaan joko ostettujen tautia kantavien eläinten mukana, saastuneen sperman tai alkioiden mukana sekä eläinkuljetusautojen, elintarvikkeiden, ihmisten tai villieläinten levittämänä. Sikaruton leviäminen siitä vapaisiin maihin on viime aikoina tapahtunut tyypillisesti laittomasti maahantuodun sianlihan, siitä valmistettujen raakatuotteiden tai sikateurastuksen sivutuotteiden mukana. Maassa, jossa sikaruttoa esiintyy, tartunnan leviämisessä tilalta toiselle suurimpia riskitekijöitä ovat eläinkuljetusautot ja tilavierailut.
Jokaisella tilalla on huolehdittava siitä, etteivät tarttuvat taudit pääse leviämään maahamme. Taudinpurkaus ei aiheuta taloudellisia ja muita tappioita ainoastaan kyseiselle tilalle, vaan myös muille tiloille ja koko elinkeinolle. Sikaruton esiintyminen vaikuttaa merkittävästi sikojen ja niistä saatavien tuotteiden kansainväliseen kauppaan. Taudinpurkaus voi aiheuttaa sikojen ja niistä saatavien elintarvikkeiden kaupan keskeytymisen jopa useiksi vuosiksi.
Sikaruton leviämisen estäminen Suomeen
* Elävät eläimet ja sukusolut
Elävien sikojen ja karjun sperman tuontia alueilta, jossa sikaruttoa on esiintynyt, pitää välttää.
* Elintarvikkeet
Koska suolaus tai savustus eivät tuhoa sikaruttovirusta, sitä voi olla elintarvikkeissa. Varsinkin ulkomailta tuliaisina tuotavat raakamakkarat tai muut kypsentämättömät elintarvikkeet voivat sisältää sikaruttovirusta. Siksi esim. salamimakkaroiden tuontia alueilta, jossa esiintyy sikaruttoa, pitäisi välttää. Eläinperäisten tuotteiden tuontia myös tuliaisina EU:n ulkopuolisista maista on rajoitettu, voimassa olevat määräykset voi tarkistaa joko rajatarkastusasemilta, maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston rajatarkastus yksiköstä tai internetistä osoitteesta www.mmm.fi/el/raj/tiedote_etv.pdf
Ruokajätteen syöttäminen sioille on ehdottomasti kielletty.
* Ulkomaanmatkat
Ulkomaanmatkoja, metsästysretkiä ja tilavierailuja alueilla, jossa sikaruttoa esiintyy, pitää välttää. Ulkomailla tilavierailulla käytetyissä vaatteissa ei pidä mennä eläinsuojaan, ellei vaatteita ole pesty ja sen jälkeen desinfioitu tai lämpökäsitelty esim. saunassa 6 tunnin ajan. Ulkomaan tilavierailuilla pitää aina käyttää suojavaatteita ja kenkäsuojia.
Ulkomaanmatkan jälkeen tai ulkomaalaisten vieraiden kyseen ollen ei suositella sikalaan menoa 48 tuntiin Suomeen tulon jälkeen. Suositeltavaa on, että ulkomailla oleskelun jälkeen peseydytään kunnolla, käydään esimerkiksi saunassa.
Yleisiä ohjeita eläintautien leviämisen estämiseksi kotimaassa
* Eläinkuljetusautot
Eläinkuljetusautot voivat levittää tauteja tehokkaasti tilalta toiselle. Riskiä tarttuvien tautien leviämiselle voidaan pienentää, jos tilalta siirrettävät eläimet voidaan lastata erillisistä lastausosastoista, joilla ei ole yhteyttä muuhun eläinsuojaan ilmastoinnin ja lannanpoiston kautta. Myös eläinkuljetusautojen reititys eläinsuojan ympäristössä voidaan suunnitella siten, että tautien leviämisriski pienenee. Eläimiä lastatessa eläintenpitäjän ei tule käydä lainkaan eläinkuljetusautossa sisällä ja eläinkuljettajan ei puolestaan tule käydä eläinsuojassa hakemassa eläimiä autoon. Ulkomailla ollut eläinkuljetusauto on puhdistettava ja desinfioitava maa ja metsätalousministeriön asetuksen 3/EEO/2001 (eläinlääkintälainsäädännössä D26) mukaisesti lastin purkamisen jälkeen.
* Ihmiset
Eläintaudit leviävät helposti tilalta toiselle tilanväen, lomittajien, keinosiementäjien tai muiden tilalla vierailevien ihmisten välityksellä, jos tartunnan leviämisen estämiseen ja taudeilta suojautumiseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Erityistä tarkkuutta on noudatettava, jos tilan työntekijät tulevat sellaisista maista, joissa esiintyy vakavia eläintauteja, kuten suu- ja sorkkatautia tai sikaruttoa. Työntekijöiden tulee aina käyttää ainoastaan tilan omia työvaatteita ja jalkineita eläinsuojassa.
Omaan sikalaan ei pidä päästää turhia vierailijoita. Pakollisia vierailijoita varten (esim. eläinlääkäri, siementäjä) sikalaan on hyvä varata puhtaat suojavaatteet ja saappaat. Tautisulun järjestämiseen saa ohjeita Eläintautien torjuntayhdistykseltä (ETT), www.ett.fi
* Haittaeläimet ja villieläimet
Sairastuneet tai tautia kantavat villieläimet (sikaruton osalta erityisesti villisiat) voivat levittää eläintauteja, jos ne voivat olla kontaktissa suoraan tilan eläimiin tai saastuttamalla tilalla olevaa rehua, kuivikkeita, työvälineitä jne. Erityisen tärkeää on suojata rehuvarastot villi- ja haittaeläimiltä.
Linnut, rotat, hiiret ja muut tuhoeläimet eivät sairastu esimerkiksi sikaruttoon itse, mutta voivat levittää tartuntaa passiivisesti tilalta toiselle. Asianmukainen haittaeläinten torjunta onkin osa tehokasta suojautumista tarttuvia tauteja vastaan.
Sikojen merkitseminen ja siirtojen rekisteröiminen
Suomessa kaikki tuottajat ovat velvollisia rekisteröitymään sikalarekisteriin ennen sikojen pitämisen aloittamista. Myös tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on sikarekisteriin tehtävä ilmoitus. Tuottajan on pidettävä ajan tasalla olevaa tapahtumapohjaista luetteloa pitopaikassa olevista sioista (ostot, myynnit, syntymät, kuolemat) ja merkitsemään pitopaikassa syntyneet siat maa- ja metsätalousministeriön asetuksen sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä nro 1296/2001 mukaisesti. Kyseinen asetus velvoittaa tekemään ilmoituksen sikarekisteriin seitsemän päivän sisällä sikojen siirtotapahtumasta.
Eläinten merkitsemisellä, niiden alkuperän, liikkumisen ja tämän hetkistä olinpaikkaa koskevalla tiedolla on keskeinen merkitys kun tehdään päätöksiä tarttuvien eläintautien hävittämisestä ja selvitetään tartunnan alkuperää ja tartunnan edelleen leviämistä. Mitä nopeammin nämä asiat ovat selvitettävissä, sitä nopeammin saadaan myös taudinpurkaukset sammutettua.
Sikaruttoepäily tilalla
Sikalan pitäjä on eläintautilain (55/80) mukaan velvoitettu ilmoittamaan kunnaneläinlääkärille, jos hän havaitsee sioissa sikaruttoon viittaavia oireita. Jos oman kunnan eläinlääkäriä ei saada kiinni, epäilystä voi ilmoittaa myös toisen kunnan eläinlääkärille, läänineläinlääkärille tai suoraan maa ja metsätalousministeriön elintarvike ja terveysosastolle. Maa ja metsätalousministeriön elintarvike ja terveysosasto on antanut päätöksen klassisen sikaruton vastustamisesta (nro 22/EEO/2002, eläinlääkintälainsäädännössä D40), josta käyvät ilmi tarkemmat määräykset sikaruton vastustamisesta.
Kun kunnaneläinlääkäri on saanut tiedon tuottajalta tai muulta taholta, että tilalla on syytä epäillä olevan sikaruttoa, hän antaa tilalle ensimmäiset menettelyohjeet. Ohjeet voidaan antaa ensin suullisesti ja mahdollisimman pian kirjallisesti. Tilalta ei saa poistua eikä tilalle saa tulla ulkopuolisia ihmisiä. Tilalta ei saa luovuttaa eläimiä tai eläinperäisiä tuotteita tai tavaroita, sillä virus leviää herkästi niiden mukana. Kunnaneläinlääkäri tai lääninlääkäri saapuu tilalle viipymättä tutkimaan siat ja ottamaan tarvittavat näytteet. Hän pyrkii selvittämään tartunnan lähteen ja sen, onko tartunta mahdollisesti levinnyt muille tiloille. Jos on todennäköistä, että tilalla esiintyy sikaruttoa, elintarvike ja terveysosasto voi määrätä kaikki tilan siat lopetettaviksi myös ennen laboratoriotutkimusten valmistumista. Rajoittavien määräysten noudattaminen on ehdottaman tärkeää, jotta sikaruton leviäminen saadaan estettyä. Korvausten maksamisen edellytyksenä on, että tila on noudattanut annettuja määräyksiä.
Taudin toteaminen
Taudin toteamiseksi kunnaneläinlääkäri tai läänineläinlääkäri ottaa verinäytteitä sioista. Lisäksi otetaan elinnäytteitä vastikään kuolleista tai lopetetuista sioista. Myös kokonainen porsas tai lihasika voidaan toimittaa tutkittavaksi. Verinäytteistä tutkitaan vasta aineita eli sitä, onko elimistö kohdannut kyseisen viruksen ja puolustautunut sitä vastaan. Muista näytteistä etsitään sikaruttovirusta. Tutkimustulosten valmistumiseen kuluu noin viikko, alustava tulos saadaan yleensä jo parissa päivässä.
Toimenpiteet, kun tilalla on todettu sikarutto
Kun Eläinlääkintä ja elintarviketutkimuslaitoksen laboratoriossa (EELA) tehdyissä tutkimuksissa todetaan tilan sioista otetuissa näytteissä sikaruttotartunta, määrää maa ja metsätalousministeriön elintarvike ja terveysosasto tilan siat lopetettavaksi ja hävitettäväksi suuririskisenä eläinjätteenä viipymättä. Lopetus ja hävitystavasta päättää läänineläinlääkäri yhdessä elintarvike ja terveysosaston kanssa. Kaikki viruksella mahdollisesti saastuneet aineet ja tavarat, kuten rehut ja lanta hävitetään läänineläinlääkärin ohjeiden mukaan. Tilalta teurastettavaksi lähetettyjen sikojen lihat jäljitetään ja tuhotaan. Kun siat on hävitetty, niiden kuljetukseen käytetyt ajoneuvot, rakennukset, joissa sikoja on pidetty ja rakennusten ympäristö sekä kaikki välineet puhdistetaan ja desinfioidaan. Uusia sikoja saa tuoda pitopaikkaan 30 vuorokauden kuluttua desinfioimisesta läänineläinlääkärin luvalla. Läänineläinlääkäri antaa ohjeet rajoittavien määräysten purkamisesta.
Sikaruton varmistamisen jälkeen elintarvike ja terveysosasto määrää taudin puhkeamispaikan ympärillä noin kolmen kilometrin säteellä suojavyöhykkeen ja sen ympärille 10 kilometrin säteellä tartuntatilasta valvontavyöhykkeen. Näillä vyöhykkeillä oleville tiloille elintarvike ja terveysosasto antaa erilliset ohjeet ja määräykset, joilla rajoitetaan mm eläinten liikkumista ja tilavierailuja. Näillä vyöhykkeillä olevat tilat tutkitaan sikaruton varalta asetuksen (nro 22/EEO/2002) mukaisesti. On mahdollista myös, että eläimiä joudutaan hävittämään ennen tutkimusten valmistumista sellaisilla tiloilla, joissa tartuntavaara on erityisen suuri.
Kustannusten korvaus
Sikarutto on lakisääteisesti vastustettava, helposti leviäväksi eläintaudiksi luokiteltu tauti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että eläinlääkärin käynti tilalla, matkakustannukset ja näytteiden lähettäminen ja tutkiminen maksetaan valtion varoista. Jos siat määrätään lopetettavaksi ja niistä peräisin olevat elintarvikkeet tai muut tuotteet tai rehut hävitettäviksi, korvataan sikojen omistajalle niiden arvo. Sikojen hävittäminen ja tilan desinfiointi maksetaan myös valtion varoista. Korvaukset edellä mainituista virkaeläinlääkärin määräämistä toimenpiteistä maksetaan, vaikka myöhemmin osoittautuisi, ettei kyseessä ollutkaan sikarutto.
Lisätietoa:
Väestön terveydentilan ja terveyskäyttäytymisen selvittämiseksi tehdään väestötason terveystutkimuksia. Tietoa väestön terveydentilasta ja terveyskäyttäytymisestä tarvitaan terveyspoliittisten päätösten avuksi ja erilaisten sairauksien ehkäisyohjelmien suunnitteluun ja tulosten seurantaan.
Koska koko väestön tutkiminen on yleensä ottaen mahdotonta, terveystutkimukset ovatkin yleensä otantatutkimuksia. Otantatutkimuksilla, joissa vain osa väestöstä valitaan tutkittavaksi, on korkeat vaatimukset, koska johtopäätökset koskien koko väestön terveyttä tehdään pieneen otokseen perustuen. Otoksen on oltava koko väestöä edustava ja otoksesta saatujen tulosten tulee olla luotettavia ja oikeita.
Otantatutkimukseen liittyy joukko tekijöitä, jotka voivat helposti laskea tulosten luotettavuutta ja oikeellisuutta. Väestön terveystutkimus tulisi suunnitella ja toteuttaa harkiten, jotta mahdolliset harhan lähteet voidaan välttää. Otoksen valinnassa on tärkeää, että otoskehikko kattaa koko kohdeväestön. Tämä on ensimmäinen askel kohti luotettavia ja tarkkoja väestötason tuloksia. Seuraavaksi tulee kiinnittää huomio tutkimuksessa käytettävien menetelmien ja tiedonkeruuvälineiden valintaan, kehittämiseen ja testaamiseen. Myös tutkimushenkilökunnan valinta ja koulutus ovat keskeisessä asemassa. Valitut tiedonkeruumenetelmät tuottavat oikeita tuloksia, kun menetelmien ohjeet on hyvin standardoitu ja henkilökunta tietää miten menetelmiä tulee noudattaa. Kaiken tämän lisäksi henkilökunnan työtä kentällä tulee valvoa, laadun valvontaa apuna käyttäen, jotta voidaan varmistaa että laadittuja standardeja ja ohjeita todellakin noudatetaan.
Terveystutkimuksessa, joka toteutetaan noudattaen standardoituja ohjeita ja riittävästä laadun valvonnasta pidetään huolta, tulosten luotettavuus ja oikeellisuus on korkea. Kuitenkin vaikka menetelmien ohjeita noudatettaisiin ja laadun valvonta olisi hoidettu voi alhaiseksi jäävä vastausaktiivisuus kyseenalaistaa tulosten luotettavuuden ja oikeellisuuden. Matala vastausaktiivisuus on vakava ongelma otantatutkimuksissa, sillä se ei pelkästään vaikuta tulosten oikeellisuuteen vaan laskee myös otoksen edustavuutta väestöön nähden.
Hallinnolliset rekisterit eivät yleensä pysty tuottamaan tietoa, jota voidaan kerätä otokseen pohjautuvilla terveystutkimuksilla. Jotta terveystutkimusten tuottama tieto väestöstä olisi luotettavaa, oikeaa ja koko väestöä edustavaa, on tutkimuksen laatuun panostettava. Standardoidut menetelmät ja kunnolla järjestetty laadun valvonta auttavat terveystutkimusten laadun parantamisessa.
Suomessa on pitkät perinteet väestötason terveystutkimuksilla ja olemmekin maailmassa niiden muutaman harvan maan joukossa, joissa väestön terveystutkimuksia toteutetaan säännöllisin väliajoin. Suomen yli 30 vuoden kokemus terveystutkimusten toteuttamisesta on maailmalla arvostettua ja sen vuoksi kokemuksiamme hyödynnetään laajalti sekä EU:n kansanterveysohjelman puitteissa että maailmalla laajemminkin.
Jokioinen on noin 6000 asukkaan muuttovoittoinen kunta Lounais-Hämeessä Helsingin, Tampereen ja Turun muodostaman kolmion keskellä. Kunta on perustettu vuonna 1873.
Se kuuluu Etelä-Suomen lääniin ja Hämeen maakuntaan. Naapureita ovat Forssan ja Someron kaupungit sekä Humppilan, Tammelan ja Ypäjän kunnat.
Mites kun mä vuosia sitten rengastin yhden kanahaukan, niin onko mulla nyt se? Ja jos on niin, auttaako siihen sama penisiliini mikä klamydiaan, sitä mulla on kaappi täynnä!
unohit kertoa, että mitkä on oireet ihmisellä!!!
Ei kai:
Taudin oireita ovat apaattisuus, ruokahaluttomuus, muninnan lasku, ripuli, hengitystieoireet, pään alueen, erityisesti heltan turvotus ja korkea kuolleisuus, joka voi olla jopa 100 % ilman edeltäviä oireita.
nimimerkillä muninta on epäonnistunut viimeaikoina...
Pesiikö se teillä vieläkin kun peilitkin särkee?! Pursota sitä pesinisiniiliä huusholla täyteen niin johan influenssa kaikkoaa. ;0))))))))))))))))))
kansanterveyslaitoksen kun niitten sivulta tuon impparoin ;0)))))))))))))))))
arvasin :)
Mansikalta vaan;)
Valkeakoski on n. 20 500 asukkaan vireä urheilu- ja kulttuurikaupunki keskellä Sydän-Hämettä. Se sijaitsee kauniissa järvimaisemissa Mallasveden ja Vanajaveden yhtymäkohdassa. Valkeakoski on tunnettu kauniiden maisemien lisäksi kilpailukykyisestä ja kansainvälisestä elinkeinoelämästään sekä kattavasta koulutustarjonnastaan, joihin sijainti tieliikenteen solmukohdassa on luonut loistavat mahdollisuudet. Myös huippu-urheilu, erityisesti jalkapallo ja hiihto, ja muutenkin monipuolinen liikuntatarjonta sekä vilkas kulttuurielämä ovat Valkeakosken tavaramerkkejä.
Tätä tietoiskua Kirkkonummen kunnasta olenkin odotellut....Tiedostin tämän luettuani aloituksesi:o))
no ei kait siinä! kun on huuhaa!
Orivesi sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Pirkanmaan maakunnassa. Oriveden liikenteellinen sijainti on hyvä, sillä valtatie 9, kantatie 58 / 66 sekä Jyväskylän ja Haapamäen radat halkovat paikkakuntaa. Orivedeltä on matkaa Tampereelle 40 km, Jyväskylään 109 km ja Helsinkiin 193 k
... Hevoset pitää myös säännöllisesti rokotuttaa ja madottaa. Madottamisen tarkoituksena on häätää haitalliset loiseläimet hevosen suolistosta. ...
valtatie 51:sen toisessapäässä käykää kurkkaamassa
heinähuoneessa..
Hangon keksi heinämies jolla oli valloittava hymy ;0)))))))))))))))))))))))
kun hangon keksi::))))))))))))))))))))))
1898 Piirtolasta löytyy kivikautisia esineitä
1905 Yläpään osuusmeijeri perustetaan
1911 Rautatie valmistuu
1925 Presidentti Relander saapuu Koskenkorvalle
1938 Koskenkorvan polttimo perustetaan
1945 Koskenkorvan Urheilijat aloittaa toimintansa
1953 Koskenkorvan Viinan menestystarina alkaa
1963 Taistelu Santavuoren pitäjästä
1978 Suomen Trikoo suurin työnantaja Ilmajoella
1987 Ohraviinatehdas vihitään käyttöön
1998 Kossu nousee Superpesikseen
montapulloo
koskenkorvan historia on pullotettu..... minkä makusta? Mitä blandista käytit? Vai raakanako vetäsit....
MIEKI HALLUUN MAISTAA KOSSUN HISTORIAA!!!!!
Silakkalaatikko Tulosta...
6 - 7 perunaa
1 iso sipuli
250 g tuoreita silakoita (n. 10 kpl)
10 maustepippuria
1 tl suolaa
100 g savupekonia (Amerikan pekonia)
Munamaito:
2 munaa
3 dl maitoa
1/2 tl suolaa
Perkaa silakat fileiksi. Kuori perunat ja sipuli. Leikkaa perunat viipaleiksi ja hienonna sipuli. Lado kolmasosa perunaviipaleista voideltuun uunivuokaan. Leikkaa saksilla puolet silakoista perunoiden päälle. Ripottele filepaloille puoli teelusikallista suolaa sekä 5 pippuria ja puolet sipulisilpusta. Lado puolet jäljellä olevista perunaviipaleista sipulin päälle. Tee lopuista silakoista, suolasta, pippurista ja sipulista samanlainen kerros kuin edellä. Levitä pinnalle loput perunaviipaleet ja suikaloitu savupekoni. Riko kananmunat kulhoon ja vatkaa niiden rakenne rikki. Lisää maito ja suola. Kun suola on liuennut, kaada munamaito uunivuokaan. Paista silakkalaatikkoa 200 asteen uuninlämmössä noin 45 minuuttia. Vähennä lämpöä 150 asteeseen ja jatka paistamista vielä 45 minuuttia, kunnes perunat ovat kypsiä. Silakkalaatikko perinteiseen tapaan valmistettuna on kokeilemisen arvoinen ruokalaji, siksi ohjeemme poikkeaa vain hieman alkuperäisestä. Suolasilakat on korvattu tuoreilla silakoilla, ja siansivun tilalle ehdotamme Amerikan pekonia. Muuten ohje noudattaa perinteistä valmistustapaa.
Ohje: Marja Autti, Tuula Rantanen ja Leena Stigell. Helsingin yliopiston kotitalous- ja käsityötieteiden laitos, Suomalainen ruoka- ja juhlaperinne -kurssi (Pirkanmaan ruokakulttuuri), 2000.
Ruoveden ev.lut. seurakunta
Kirkkoherranvirasto
avoinna klo 9-13
Honkalantie 8, PL 20, 34600 RUOVESI
p.476 2221, fax 476 2188
Palveleva puhelin: 10 071
Yhteystiedot
Ruoveden kirkko
Muroleen kirkko
Tapahtumat
Leiri- ja leikkitoiminta
Ev.lut kirkko -logoSuomen evankelis-luterilainen kirkko
Seurakunnan puhelimet:
*
Papit: p.(03) 476 2174
o
kirkkoherra Lauri Riihijärvi, 044 3762373, (03) 476 2373 (koti)
o
vt. kappalainen Karoliina Löytty, (03) 476 2311 (koti), 044 576 2311
o
kanttori Sakari Salminen, p. 044 298 4473
*
Diakoniatoimisto: ti klo 9 - 10, (03) 476 2104
o
lapsityöstä vastaava lastenohjaaja Terhi Kettula-Pihlaja, p. 044 269 6683
o
diakonissa Maria Riihijärvi, (03) 476 2373 (koti), 044 076 2373
*
Taloustoimisto: klo 9 - 13, (03) 476 2290
o
talouspäällikkö Pirkko Ahola, 044 536 9782
*
Nuorisotoimisto/Autio: (03) 476 2405
o
nuorisotyönohjaaja Antti Kallioinen, (03) 476 2553, 044 526 5491
o
nuorisotyönohjaaja/diakoniatyö, Sanna Kallioinen, p. (03) 476 2553, 044 263 0528
*
Emäntä Sari Salmi, p. 044 363 5001, keittiö, (03) 4740152
*
Suntio Harri Tastula, 044 339 6790
*
Talonmies Matti Pulakka, (03) 476 2949, 044 593 1817
*
Hautausmaan hoitaja Urho Ekmark, 044 376 3406, 476 3406 (koti)
*
Aution leirikeskus: p. (03) 476 2405 (kesäisin)
Sivun alkuun
Ruoveden kirkko
Kirkko avoinna tutustumista varten 13.6.-5.8.2005 joka päivä klo 12.00-18.00, muina aikoina sopimuksen mukaan, p. (03) 476 2221.
* Messut sunnuntaisin klo 10.00.
Tiedustelut kirkkoherranvirastosta tai suntiolta p. 044 339 6790, (03) 474 0151 (kirkko).
Aution leirikeskuksen leireistä ja toiminnasta tietoa kansliasta (03) 476 2221, josta myös leirikeskuksen ja rantasaunan varaukset.
Kuva: Antti Moisio
Tapahtumia:
*
Iltakirkot Ruoveden kirkossa klo 18.30
o
1.2.2006
o
1.3.2006
o
6.4.2006
o
3.5.2006
Iltakirkoissa ehtoollinen.
*
Raamattuillat keskiviikkoisin klo 18.00 seurakuntakodilla:
o
8.2. Kristityn juhlapuku ja arkiasu (Ef. 2). Anna-Maija Uski (Lähetysyhdistys Kylväjä).
o
22.2. Kahden maan kansalaisena. Kari Salo (Suomen Raamattuopisto).
o
8.3. Jumalan iankaikkinen suunnitelma - maailmanlaajuinen seurakunta (Ef. 3-4). Anna-Maija Uski (Lähetysyhdistys Kylväjä).
o
22.3. Armoa vai voimaa? Kari Salo (Suomen Raamattuopisto).
o
5.4. Kun rakkaus ohjaa elämää (Ef. 5-6). Anna-Maija Uski (Lähetysyhdistys Kylväjä).
*
Ilosanomailta Ruoveden seurakuntakodissa ke 15.2.klo 18.00. Vierailevat puhujat: Lasse Räty ja Turkka Aaltonen SLEY:stä. Mukana Sakari Salminen ja Angel-kuoro, Harri Tastula, laulu. Filmi Sambiasta. Alussa kahvitarjoilu.
Leiri- ja leikkitoiminta:
Leikkipuistotoimintaa alle kouluikäisille keskustassa ja päiväleiritoimitaa ala-asteikäisille.
Tied. nuoriso-ohjaajalta p. 044 526 5491.
*
Kesän leirit yhdessä kunnan nuorisotoimen kanssa:
o 5.-8.6.2006 Työleiri Tuuhosella
o 5.-9.6.2006 Väärinmajan päiväleiri ma-pe klo 10-14 Tuuhosella
o 12.-16.6.2006 keskustan päiväleiri ma-pe klo 10-14 Urheilukeskuksessa
o 19.-20.6.2006 Lasten leiri, eskarit ja 1 lk. Autiolla
o 20.-22.6.2006 Lasten leiri, 2. ja 3. lk Autiolla
o 26.-29.6.2006 Varhaisnuorten leiri, 10-13 v. Tuuhosella
o 3.-7.7.2006 Jäminkipohjan päiväleiri ma-pe klo 10-14 koulun pihapiirissä
o 3.-7.7.2006 Visuveden päiväleiri ma-pe klo 10-14 koulun pihapiirissä
o 10.-14.7.2006 keskustan päiväleiri ma-pe klo 10-14 urheilukeskuksessa
* Lasten kesäretkipäivä 19.7.
* Seurakunnan tenavatoimintaa 12.-16.6. ja 26.-30.6.2006
Muroleen kirkko
Kirkko avoinna yleisölle sopimuksen mukaan, p. (03) 476 2221 (toimistoaikana).
Suntio Marita Haavikko, p. (03) 476 0996
MIE AINAKIN OON JA DIKKAAN JUODA KOSKENKORVAN HISTORIAA JA NASSUTTAA SILAKKALAATIKKOA LINTUINFLUENSSAN KOURISSA!!!!!
???
Arvoisa Henkikirjoittaja,
Olen antanut Etu-Hikiällä asuessani maistraattiin henkilötietojen luovutuskiellon, mutta sillä ei ole saamieni tietojeni mukaan minkäänlaista merkitystä, mikäli joku soittaa ja haluaa tietojani esimerkiksi perunkirjoituksia varten tai jos tietojani kysytään jonkin toisen paikkakunnan maistraatista tai kirkkoherranvirastosta.
Tästä voisi koitua minulle ja perheelleni vakavat seuraukset, mikäli jonkun asioihin perehtymättömän tai uteliaan sukulaisen, naapurin, työantajan, työtoverin tms. käsiin joutuisi aikaisemmat henkilötietoni ja sukupuolenkorjaus-prosessini kävisi näin ilmi.
Euroopan Neuvosto on antanut ohjeet ja suositukset transsukupuolisten henkilöiden tietojen suojaamisesta, joten tämän tietosuojan tulisi toimia ongelmitta silloin, kun hakijan henkilötunnus ja etunimet korjataan hänen sukupuoli-identiteettiään vastaavaksi.
Koska on olemassa lain suoma mahdollisuus (määräaikaiseen) täydelliseen henkilötietojen suojaukseen ja minun elämäntilanteeni sukupuolen korjausprosessissa sitä vaatii, pyydän saada henkeeni ja terveyteeni kohdistuvaan uhkaan vedoten tietoni suojatuiksi siten, että ainoastaan viranomaiset erityisen painavilla perusteilla voisivat saada tietoa aiemmista nimistäni ja henkilötunnuksestani sekä osoitteestani.
7021 asukkaan ja 350 yrityksen kunta tarjoaa matkailijoille luonto-, historia- ja luontoelämyksiä
Piikkiö on vanha kartano- ja puutarhapitäjä Varsinais-Suomessa, Saaristomeren portilla. Piikkiö on korkeiden kalliomäkien, rehevien rantojen sekä tammi- ja pähkinäpensaslehtojen kunta, jossa on noin 6700 asukasta.
Piikkiössä on monenlaista tarjottavaa matkailijalle ja sieltä löydät maaseudun elämyksiä vain 15 km Turun keskustasta. Upeat puutarhat, maaseutumatkailukohteet, mielenkiintoinen historia ja maistuva lähiruoka muodostavat kokonaisuuden, josta on varaa valita. Tutustu Piikkiöön muutaman tunnin tai koko päivän kestävällä retkellä tai viivy pidempään!
Piikkiö tarjoaa matkailijoille monipuolisia ja houkuttelevia retkikohteita. Voit tutustua niihin itsenäisesti tai ryhmän mukana. Ryhmiä varten matkailuyrittäjät ovat koonneet valmiita retkiehdotuksia, joista voit valita mieleisen tai suunnitella omasi. Teemoja ovat maaseutuelämykset, herkut ja lähiruoka, historia, tiede ja koulutus sekä puutarhojen Piikkiö. Jokaiselle löytyy jotakin. Piikkiön matkailuyrittäjät toivottavat Sinut lämpimästi tervetulleeksi!
Lisätietoja Piikkiön matkailupalveluista ja teemaretkistä:
Piikkiön kunnanvirasto, Koulutie 1, 21500 Piikkiö, puh. (02) 471 111, fax (02) 471 1299
kesäaikaan TUORLAN MAJATALO 050 303 9803
ON LIEKITETTYNÄ.... PIIPAAA PIIIIIPAAAAA PIIPAA
Heinolassa palaa, ei Kirkkonummella!
tviijuu, tviijuu... HEINOLAAN!!!!!!
Nakkilan kunta on perustettu vuonna 1861. Asukkaita on lähes 6000.
Nakkila kuuluu Länsi-Suomen lääniin, Satakunnan maakuntaan ja Porin seutukuntaan.
Nakkilan kunta sijaitsee Kokemäenjoen varrella Harjavallan ja Ulvilan kaupunkien välissä. Kokemäenjoki on kunnan ainoa vesistö ja se halkoo kunnan kaakkois-luoteissuunnassa.
Joen suuntaisesti kuntaa halkoo myös rautatie Pori -Tampere sekä valtatie 2 Pori - Helsinki.
Nakkila on tunnettu vanhasta sanonnasta "siin Nakkila kirko vaiheill" josta on olemassa monenlaisia selityksiä. Selitykset juontuvat aina kuitenkin Nakkilan kirkon vieressä sijainneeseen majataloon, jossa kauppamatkalla olevat miehet lepäsivät ja nauttivat "tuikkuja" murheeseen ja siellä tietysti tapahtui sitten yhtä ja toista, joten ei haluttu kotona sen tarkemmin kertoa, missä oli oltu. Todettiin vaan hurskaasti, että oltiin siin Nakkila kirko vaiheill.
Myös nahkiaiset ja nakkilalainen keinutuoli ovat laajalti tunnettuja. Kunnan vaakunassa on kuvattu nahkiainen ja viljatähkät. Viljanviljely onkin ollut aiemmin merkittävin elinkeino Nakkilassa. Edelleen viljavat pellot tuottavat hyvän sadon, vaikkakin nykyaikainen teollisuus on merkittävyydessään ohittanut maanviljelyksen.
Nakkilalainen keinutuoli on saanut alkunsa Ahvenanmaalta 1800-luvulla tuodusta keinutuolista, josta nakkilalaiset puuseppämestarit muotoilivat oman nakkilalaisen mallinsa. Nakkilalaisia keinutuoleja on viety niin Amerikkaan kuin Venäjällekin ja lukuisille suomalaisille valtiomiehillekin. Käsityöperinnettä vaalivat edelleen nakkilalaiset puusepät ja keinutuoleja tehdään tilauksesta edelleen perinteisen mallin mukaisena.
Nakkilalla on kaksi ystävyyskuntaa: Ruotsissa Hudiksvall ja Venäjällä Boksitogorsk. Viime vuosina on yhteys ruotsalaiseen ystäväkuntaan ollut kiinteämpää.
Nakkila tänään
Kunnan väestö 1.1.2005 5859
Veroprosentti 18,75 %
Kunnan pinta-ala 1.1.2005: maa-ala 183,09 km ² + vesiala 1,76 km ² = yht. 184,85 km ²
Matkaetäisyydet:
Poriin 18 km
Helsinkiin 220 km
Tampereelle 120 km
Turkuun 130 km
Lähin lentokenttä on Porissa (18 km).
Mäntyluodon satamaan on matkaa 40 km.
Lähimmät junaliikenneasemat Harjavallassa (10 km) ja Porissa (19 km)
Nakkila on merkittävä teollisuuskunta Satakunnassa. Suurin työnantaja on Suominen Kuitukankaat, jossa on noin 300 työntekijää. Kunnassa on runsaasti erityyppisiä metalliteollisuuden ja palvelualan yrittäjiä. Kunnassa toimii Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, jonka monipuolinen opetusohjelma keskittyy kädentaitoihin ja nykyaikaiseen media-alaan.
Uutena aluevaltauksena on Nakkilassa sijaitseva Länsi-Suomen tv- ja elokuvakeskus, jonka toiminta on keskittynyt Villilän kartanoalueelle ja sen lukuisiin historiallisiin rakennuksiin. Kartanoalue kokonaisuudessaan elää uutta vaihetta mm. päärakennuksessa toimii tilausravintola.
Nakkila-nimen alkuperä
Suur-Ulvilan historiakirja vuodelta 1967 sanoo Nakkilan kunnan nimen historiasta seuraavaa: (Nimi Jaakkola tarkoittaa Jalmari Jaakkolaa)
"Mitä tulee Nakkilan nimeen, niin Jaakkola arvelee, että nimen lähtökohta länsisuomalaisesta "pientä vasaraa" tai "pulttia" merkitsevästä "nakka"-sanasta on luonnollinen. Nakkilan nimi esiintyy vielä 1500-luvun puolivälissä eräissä asiakirjoissa muodossa "Nackalan". Vielä 1600-luvun puolellakin, jolloin nimi jo varmaan oli vakiintunut Nakkilaksi, Nakkala-muoto pujahtaa oikeinkirjoitukseen (Nackala 1622). Nakka-nimiä esiintyy jo keskiajalla sangen läheisesti seppä-käsitteeseen liittyneinä. Kun Nakkilankylä kahdesta kantatilasta Herralan vanha toisintonimi on Vasara, niin tuntuu Nakkila-nimen palauttaminen nakka-kantaan mahdolliselta. Ruotsalaisen nimimuodon Nackeby lähtökohdaksi tarjoutuvat ruotsalaisalueilta tunnetut Nacke ja Nackeböle."
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.....