Moi !
Tuolla tutkimusten nykyinen tila esitettynä:
http://groups.google.fi/group/talk.origins/msg/88b91c29aa94217c
--
ps. on aika vähän trolleja liikkellä hiihtoloma-aikaan, onko koulujen pc:t suljettu?
Tuolla tutkimusten nykyinen tila esitettynä:
http://groups.google.fi/group/talk.origins/msg/88b91c29aa94217c
--
ps. on aika vähän trolleja liikkellä hiihtoloma-aikaan, onko koulujen pc:t suljettu?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ensimmäisen solun väitetään nykytietämyksen mukaan alkaneen kahden tai useamman bakteerin yhdistymisestä. Tähänhän on päädytty tutkimalla mitokondriota ja kloroplastia. Niiden on todettu olevan varhaisen bakteerin geenien jäänteitä.
Uskon näin tapahtuneen, onhan bakteereilla erinomainen kyky tarttua eläviin olioihin vielä nykyäänkin. Tätä adaptaatio-kykyä käytetään mm. geeniteknologiassa siirtämään vieras geeni kasviin tai eläimeen.
Väittäisin mielelläni, ettei näin "elinvoimainen" olio kuin bakteeri ole missään evoluution historian vaiheessa voinut menettää kykyään tarttua luomiinsa eliöihin, osallistua niiden kehitykseen siirtämällä informaatiota ja tuottamalla uutta, toimien samalla luonnonvalintaa toteuttavana jumalana, suorittaen karsintaa. Toimien ikäänkuin vuorovaikuttavana kenttänä kaiken elollisen välillä.
Rinnastan bakteerin kreationistien jumalaan.
Uskon myös siihen että elämän alkuhetkinä oli mikrobien välistä kilpailua ja tehokkainta adaptaatiota ja lisääntymistä osoittanut bakteeriyhdistelmä peri voiton.
Lisäksi "alkumeressä" vallitsi tilanne jossa bakteeri-yhdistelmissä ilmeni erilaisuutta, jotka tavallaan kilpailivat kyvystä tuottaa uutta informaatiota geneettiseen koodiinsa.
Se että elämä lähti lopulta hyvinkin nopeasti kehittymään ja monimuotoistumaan alun vitkastelun jälkeen, on mielestäni juuri näiden ensimmäisten bakteeri-yhdistelmien erinomaisuuden ansiota. Evoluution tehokkuuden vaatimus ja kyky tuottaa erilaisuutta tuli jo tuolloin geeneihimme, ja se tuottaa lisäinformaatiota niin kauan kuin elämää maapallolla on.
Richard Dawkins puhuu mielellään geenin koodiin tulevasta, muutoksen mahdollistavasta "rönsystä" jota hän kutsuu pieneksi askeleeksi. Näitä askelia hän kertoo tulevan jo yhden sukupolven geneettisessä koodauksessa useita. Meidän lapsemme siis olisivat jo lähempänä tulevaa "pientä hyppäystä" joka saattaa näkyä ilmiasussa jonkinlaisena geenin koodauksen muuttumisena.
Moi !
Niin, se elämän alku on kyllä paljon vanhempi kuin eukryoottisen solun alku. Tuossa viaheessa ollaan jo elämän kehityksen puolessa välissä (ajallisesti).
--
Mekanismia jolla ensimmäinen eliöön johtava kehitys syntyi, ei vielä varmuudella tiedetä, savupiiput ovat kyllä teoriassa mahdollisia. Tietysti myös panspermia, mutta se vain siirtää elämän alun kauemmaksi eikä siten selitä yhtään mitään.
Uskon että ensimmäiset rna:t ja lopulta solut syntyivät maassa, emme vain ole huomanneet miten se tapahtui. Se saattoi olla hyvinkin lähellä meitä oleva tapahtuma.
Ei minulla ole mitään sitä vastaan että "luojani" saattaakin olla etäämpänä ja kehittyneenä vieläkin alkeemmillisista reaktioista.