Mistä materiaalista kannattaa rakentaa?

Kokonaisala n.165

saa varautua 1250e/m2 ja tähän pitää tehdä kovasti itse. uskoisin että juuri tämän alle ei mene.

talon hinta mielummin yli 200000e kuin alle...
entä autotalli... :) piha...

120ke täysin epärealistinen...

pena kirjoitti:

Kokonaisala n.165

saa varautua 1250e/m2 ja tähän pitää tehdä kovasti itse. uskoisin että juuri tämän alle ei mene.

talon hinta mielummin yli 200000e kuin alle...
entä autotalli... :) piha...

120ke täysin epärealistinen...

Lue lisää

tarkoitin nykyisen puutaloni rakennuskustannuksia.

mutta tiedän että monimuotoisessa kivitalossa mennään päälle 200000e:n. anteeksi jos tulkitsitte asian väärin.

nykyisen autokatoksen ja varaston olen itse rakentanut puusta, joten siihen ei menisi kuin 10000e. ja pihatoihin max 10000e.

'Puu runkoisen ja verhoillun voisi ammattirakentaja tehdä itselleen

jii kirjoitti:

'Puu runkoisen ja verhoillun voisi ammattirakentaja tehdä itselleen

ne ovat kivitalossa paljon kalliimmat. Samoin puutalossa rungon pystysys on naurettavan halpaa kivitalon harkko kerrallaan -systeemiin verrattuna.

Laitatko betonin siis vain toiselle puolelle styroxia?

Kuulin yhdestä ukosta joka oli ensin laudoittantu muotin ulkokuorelle ja valun jälkeen purkanut laudoituksen ja eristänyt muurin. Tämän jälkeen hän oli laudoittanut sisäkuoren muotin ja valanut sen.

Meneehän tuohon vähän rautaakin ja onhan siinä helvetinmoinen työ. Mutta näin nopeasti laskien ei yhtään hullumpi ajatus rungoksi. Rappauksiin holahtaa sitten normaalit kivitalokustannukset.

SAmi_ kirjoitti:

Laitatko betonin siis vain toiselle puolelle styroxia?

Kuulin yhdestä ukosta joka oli ensin laudoittantu muotin ulkokuorelle ja valun jälkeen purkanut laudoituksen ja eristänyt muurin. Tämän jälkeen hän oli laudoittanut sisäkuoren muotin ja valanut sen.

Meneehän tuohon vähän rautaakin ja onhan siinä helvetinmoinen työ. Mutta näin nopeasti laskien ei yhtään hullumpi ajatus rungoksi. Rappauksiin holahtaa sitten normaalit kivitalokustannukset.

Lue lisää

a) ovi- ja ikkuna-aukkojen teko tulee melko työlääks

ja

b) milläs ne styroxit pysyy betonissa pitkän päälle kiinni ?

H. Arkko kirjoitti:

a) ovi- ja ikkuna-aukkojen teko tulee melko työlääks

ja

b) milläs ne styroxit pysyy betonissa pitkän päälle kiinni ?

Styroksit uritetaan silleen kalanpyrstöprofiiliin ja käytettään isoja styrokselementtejä, jotka ladotaan ja liimataan toisiinsa. Ikkuna aukot tehdään niin että liimataan styroslevyn päälle toinen (200mm) levy joka on tarvittavan aukon kokoiten. Valmis paikallavalettu seinä on siis ulkoapäin tasaisella styrox pinnalla ja sisäpuolellta betonia ja ikkuna ja ovi aukot on sitten läpiasti styroksia. Styroksin pinta rapataan ohutrappauksella käyttäen ruiskua, ei tarvi liikuntasaumoja, eikä mitään muutakaan turhaa:)

SAmi_ kirjoitti:

Laitatko betonin siis vain toiselle puolelle styroxia?

Kuulin yhdestä ukosta joka oli ensin laudoittantu muotin ulkokuorelle ja valun jälkeen purkanut laudoituksen ja eristänyt muurin. Tämän jälkeen hän oli laudoittanut sisäkuoren muotin ja valanut sen.

Meneehän tuohon vähän rautaakin ja onhan siinä helvetinmoinen työ. Mutta näin nopeasti laskien ei yhtään hullumpi ajatus rungoksi. Rappauksiin holahtaa sitten normaalit kivitalokustannukset.

Lue lisää

Eli styrox tulee muotin sisälle uloimman muotin pintaa vasten. Ja miten niin helvetinmoinen työ? Pitää vaan mitottaa seinälinjat muottijärjestelmään sopivaksi, ettei tarvi tehä mitään virityksiä. Sitten vaan ulkomuotti pystyyn, jota vasten ladotaan eristeet laitetaan verkko (jos tarvii) ja siihen kiinni sinän sisälle tulevat sähkön suojaputket jne ja toinenpuoli muotista paikalleen. Kura muottiin. ja vola seinä on rappausta vaille valmis.
Hyvä ois tehä kaikki muotitukset ja seinät valmiiksi, myös välisenät esim. kosteisiin tiloihin ja tekniseentilaan ja valaa koko paska kerralla.

Hyviä puolia tämmöisessä seinässä on mm.

- äänen eristävyys
- ilmatiiviys
- Yhtenäinnen ja pakuuudeltaan vapaasti valittava eristekerros (helppo tehdä matalaenerdiatalo)
- kosteusteknisesti varmatoiminen (sisäpinta käsiteltävä tiivillä maalilla tai vastaavalla esim. ruiskutettava tai telattava kosteussulku)

Ps. Ria:n sivuilla hyvää perustietoa: DI Vilho Pekkalan mielenkiintoinen artikkeli. http://www.ria.fi/ajankohtaista/armi_05artikkeli.pdf

Peke kirjoitti:

Eli styrox tulee muotin sisälle uloimman muotin pintaa vasten. Ja miten niin helvetinmoinen työ? Pitää vaan mitottaa seinälinjat muottijärjestelmään sopivaksi, ettei tarvi tehä mitään virityksiä. Sitten vaan ulkomuotti pystyyn, jota vasten ladotaan eristeet laitetaan verkko (jos tarvii) ja siihen kiinni sinän sisälle tulevat sähkön suojaputket jne ja toinenpuoli muotista paikalleen. Kura muottiin. ja vola seinä on rappausta vaille valmis.
Hyvä ois tehä kaikki muotitukset ja seinät valmiiksi, myös välisenät esim. kosteisiin tiloihin ja tekniseentilaan ja valaa koko paska kerralla.

Hyviä puolia tämmöisessä seinässä on mm.

- äänen eristävyys
- ilmatiiviys
- Yhtenäinnen ja pakuuudeltaan vapaasti valittava eristekerros (helppo tehdä matalaenerdiatalo)
- kosteusteknisesti varmatoiminen (sisäpinta käsiteltävä tiivillä maalilla tai vastaavalla esim. ruiskutettava tai telattava kosteussulku)

Ps. Ria:n sivuilla hyvää perustietoa: DI Vilho Pekkalan mielenkiintoinen artikkeli. http://www.ria.fi/ajankohtaista/armi_05artikkeli.pdf

Lue lisää

Eli laittaisit styroksit ulkopintaan? Voisihan ne laittaa sisäpintaankin ja liimata kipsilevyn pinnoitteeksi. Mitenkäs se styroksipinnan rappaus onnistuu? Taitaa tarvia verkkoja kaveriksi?

Halvin ratkaisu olisi taatusti se että sisäpintaa liimataan kipsilevy ja ulkopintaan laitetaan puuverhous.

Saakohan tuollaista "lohenpyrstö"-pinnalla varustettua styroksia valmiina?

Kyllä siinä muotittamisessa on melko kova homma. Ikkunoissa ja oviaukoisa on työnsä, eikä muottien vuokratkaan mahda olla ihan halpoja ja aikaahan menee jonkin verran.

Jos itse touhuaa betonitöitä työkseen, niin varmaan hyvä tapa.

Sami_ kirjoitti:

Eli laittaisit styroksit ulkopintaan? Voisihan ne laittaa sisäpintaankin ja liimata kipsilevyn pinnoitteeksi. Mitenkäs se styroksipinnan rappaus onnistuu? Taitaa tarvia verkkoja kaveriksi?

Halvin ratkaisu olisi taatusti se että sisäpintaa liimataan kipsilevy ja ulkopintaan laitetaan puuverhous.

Saakohan tuollaista "lohenpyrstö"-pinnalla varustettua styroksia valmiina?

Kyllä siinä muotittamisessa on melko kova homma. Ikkunoissa ja oviaukoisa on työnsä, eikä muottien vuokratkaan mahda olla ihan halpoja ja aikaahan menee jonkin verran.

Jos itse touhuaa betonitöitä työkseen, niin varmaan hyvä tapa.

Lue lisää

muurata kantava sisäseinä esim. leca harkosta , lankaa ulkopuolella pitäen ja siihen ulkopuolelle liimata mahdollisimman paksu styrox tai uretaani eriste jonka pintaan ruiskutettaisiin kaksi kerros rappaus. Sisäpuolelle harkon pintaan muovi ja sen päälle 2x2 koolaus putkia johtoja ja cypoc levyjä varten ?? miltä kuulostaisi?

mahdollista kirjoitti:

muurata kantava sisäseinä esim. leca harkosta , lankaa ulkopuolella pitäen ja siihen ulkopuolelle liimata mahdollisimman paksu styrox tai uretaani eriste jonka pintaan ruiskutettaisiin kaksi kerros rappaus. Sisäpuolelle harkon pintaan muovi ja sen päälle 2x2 koolaus putkia johtoja ja cypoc levyjä varten ?? miltä kuulostaisi?

Lue lisää

...että oikein jäin ihmettelemään, että minkähän takia ihmiset tyytyy tylsiin yksiaineisiin seiniin, kuten Siporexiin.

Sami_ kirjoitti:

Eli laittaisit styroksit ulkopintaan? Voisihan ne laittaa sisäpintaankin ja liimata kipsilevyn pinnoitteeksi. Mitenkäs se styroksipinnan rappaus onnistuu? Taitaa tarvia verkkoja kaveriksi?

Halvin ratkaisu olisi taatusti se että sisäpintaa liimataan kipsilevy ja ulkopintaan laitetaan puuverhous.

Saakohan tuollaista "lohenpyrstö"-pinnalla varustettua styroksia valmiina?

Kyllä siinä muotittamisessa on melko kova homma. Ikkunoissa ja oviaukoisa on työnsä, eikä muottien vuokratkaan mahda olla ihan halpoja ja aikaahan menee jonkin verran.

Jos itse touhuaa betonitöitä työkseen, niin varmaan hyvä tapa.

Lue lisää

Niin styroksit ois ulkopinnassa ja sisäpuolella lämpöävaraava betoni. Tämä on myös kosteusteknisesti oikeaoppinen rakennte. Oikealla muottipinnalla saadaan valmis sisäpinta.

Siihen ulkopuoliseen rappaukseen varmasti saa menemään rahaa, mutta jos käyttää ohutrappausta, joka ruiskutettaan suoraan pintaan, niin tulee kerralla valmista eikä, tartte liikuntasaumoja eikä verkkoja.
(ohutrappukseen tulee mikrohalkeamia, jotka tasaavat rappauksen lämpö/kosteus liikkeitä.

Lohenpystö kuviollista ei varmaan saa mutta ei tuo
nyt niin mahoton homma ole ite tehä isoon levyyn jyrsimellä.

Koko rakenteen ideahan on että saadaan kaikinpuolin hyvä rakenne (lämmöneristävyys, seinärakenteen varaavuus, ilmatiiveys, kosteusteknisesti varmatoiminen, edullinen, mahdollisimman vähän työvaiheita jne.

joten tähän rakenteeseen ei siis kuulu puukoolaukset, muovit/paperit, gyprokit, puuverhouksia, eikä mitään muutakaan turhanpäiväistä rahaa ja työaikaa vievää roskaa.

Sohvatiikeri kirjoitti:

...että oikein jäin ihmettelemään, että minkähän takia ihmiset tyytyy tylsiin yksiaineisiin seiniin, kuten Siporexiin.

Nyt haettiin edullista ja lämpöäeristävää seinärakennettä, joka on rakenneteknisesti lähes täydellinen.

Tätä ei ole mikään siporeksi, eikä muukaan hötykivi. Epäilen suuresti siporeksin lämöneristävyyttä, joka käsittääkseni perustuu siihen, että joku myrkkykaasu pysyy hötykiven huokosissa, joka pienestä vesisateesta menee käsillä murennettavaksi mössöksi.
Oikeassa talviasuttavassa talossa on eristekerros, mielummin rakenteen ulkopuolella ja yhtenäisenä ilman epäjatkuvuuskohtia, jotka ovat aina mahdollinen kosteusriski. Mutta te jotka olette pakettitalojen armoilla, ei hyvää rakennettä siellä puolella olekkaan.

Peke kirjoitti:

Nyt haettiin edullista ja lämpöäeristävää seinärakennettä, joka on rakenneteknisesti lähes täydellinen.

Tätä ei ole mikään siporeksi, eikä muukaan hötykivi. Epäilen suuresti siporeksin lämöneristävyyttä, joka käsittääkseni perustuu siihen, että joku myrkkykaasu pysyy hötykiven huokosissa, joka pienestä vesisateesta menee käsillä murennettavaksi mössöksi.
Oikeassa talviasuttavassa talossa on eristekerros, mielummin rakenteen ulkopuolella ja yhtenäisenä ilman epäjatkuvuuskohtia, jotka ovat aina mahdollinen kosteusriski. Mutta te jotka olette pakettitalojen armoilla, ei hyvää rakennettä siellä puolella olekkaan.

Lue lisää

Ihan talviasuttavia nää on, on olleet jo kymmeniä vuosia. Sateenkestäviäkin. Ainakin pienen.

Oeskohan se mainitsemasi myrkkykaasu semmoinen hapen ja typen seos, mitä joskus ilmaksikin sanotaan?

Sohvatiikeri kirjoitti:

Ihan talviasuttavia nää on, on olleet jo kymmeniä vuosia. Sateenkestäviäkin. Ainakin pienen.

Oeskohan se mainitsemasi myrkkykaasu semmoinen hapen ja typen seos, mitä joskus ilmaksikin sanotaan?

Lue lisää

No eihän se kaasu siinä kauan pysy, sen verran vaan että saadaan lämmöneristävyys mitattua puolet paremmaksi kuin mitä se todellisuudessa on.
Sen jälkeen huokoiset voivatkin sisältää ilman lisäksi vettä, homettä ja muita mikrobeja. Vesi joka rakenteeseen talviaikaan kerääntyy laskee muuten aikas tavalla rakenteen lämmöneristävyyttä.

Peke kirjoitti:

Styroksit uritetaan silleen kalanpyrstöprofiiliin ja käytettään isoja styrokselementtejä, jotka ladotaan ja liimataan toisiinsa. Ikkuna aukot tehdään niin että liimataan styroslevyn päälle toinen (200mm) levy joka on tarvittavan aukon kokoiten. Valmis paikallavalettu seinä on siis ulkoapäin tasaisella styrox pinnalla ja sisäpuolellta betonia ja ikkuna ja ovi aukot on sitten läpiasti styroksia. Styroksin pinta rapataan ohutrappauksella käyttäen ruiskua, ei tarvi liikuntasaumoja, eikä mitään muutakaan turhaa:)

Lue lisää

arvoinen asia. Mahdollisesti bisnes jollekin? Luulisi ainakin runkopystystäkin haluavat asiakkaat olevan kiinnostuneitä tämänkaltaisesta tuotteesta. Nykyisin nämä "lämpöharkot" ovat aivan järjettömän hintaisia, silti kauppa käy kuin siimaa. Kansa on joko rikasta tai sitten tyhmää. Omaa käsitykseni tästä asiasta on selvä.

Esimerkki: RUH-380, hinta 4,50 e/kpl. Tuote on UMPITAVARAA. MEH-380, hinta ??? luokkaa 8-1X e/kpl "talopaketin" sisällä. Tuotteessa on yli puolet STYROXia (anteex EPSiä tai uretaania)

Asiantuntijan vakioselitys: Kun se harkkojen osuus talosta on kuitenkin niin pieni... on mielestäni väärä. Juuri näin saadaan ne rakentamisen kustannukset kasvamaan.

Virossa näyttää olevan rautakauppahinta MEH-380:lle 79 EEK = 5,10 e.. Tiedä saisko vielä rabattiakin.

Peke kirjoitti:

No eihän se kaasu siinä kauan pysy, sen verran vaan että saadaan lämmöneristävyys mitattua puolet paremmaksi kuin mitä se todellisuudessa on.
Sen jälkeen huokoiset voivatkin sisältää ilman lisäksi vettä, homettä ja muita mikrobeja. Vesi joka rakenteeseen talviaikaan kerääntyy laskee muuten aikas tavalla rakenteen lämmöneristävyyttä.

Lue lisää

Omistan vuonna 1958 valmistuneen siporex talon.
Seinien paksuus n 30 cm eikä muuta eristettä.
Talo ei ole massiivinen kivitalo kun yläpohja ei
ole kivestä. Asuinpinta-ala n. 220 m2 ja kellari
ja autotalli noin 110 m2 (lämpötila talvisin 15 c) En tiedä noista u-arvoista mutta talossani kuluu vuodessa noin 3700-4100 litraa
polttoöljyä lämmitykseen vuodessa mikä minusta
on tämän kokoiselle talolle varsin kohtuullinen.
Talo on lisäksi kesäisin mukavan viileä joten olen siporex-talooni erittäin tyytyväinen.

Siporexistä kirjoitti:

Omistan vuonna 1958 valmistuneen siporex talon.
Seinien paksuus n 30 cm eikä muuta eristettä.
Talo ei ole massiivinen kivitalo kun yläpohja ei
ole kivestä. Asuinpinta-ala n. 220 m2 ja kellari
ja autotalli noin 110 m2 (lämpötila talvisin 15 c) En tiedä noista u-arvoista mutta talossani kuluu vuodessa noin 3700-4100 litraa
polttoöljyä lämmitykseen vuodessa mikä minusta
on tämän kokoiselle talolle varsin kohtuullinen.
Talo on lisäksi kesäisin mukavan viileä joten olen siporex-talooni erittäin tyytyväinen.

Lue lisää

Sehän se yhdistää Siporex-taloa ja kimalaista... asiantuntijat sanoo, että kimalainen ei pysty lentämään ja sipo-talo ei voi olla lämmin.

Mutta käytäntö osoittaa toisin.

Siporexistä kirjoitti:

Omistan vuonna 1958 valmistuneen siporex talon.
Seinien paksuus n 30 cm eikä muuta eristettä.
Talo ei ole massiivinen kivitalo kun yläpohja ei
ole kivestä. Asuinpinta-ala n. 220 m2 ja kellari
ja autotalli noin 110 m2 (lämpötila talvisin 15 c) En tiedä noista u-arvoista mutta talossani kuluu vuodessa noin 3700-4100 litraa
polttoöljyä lämmitykseen vuodessa mikä minusta
on tämän kokoiselle talolle varsin kohtuullinen.
Talo on lisäksi kesäisin mukavan viileä joten olen siporex-talooni erittäin tyytyväinen.

Lue lisää

Minäkin olen tyytyväinen omaan Ladaani, mutta voisin vaihtaasen sen vaikka uuteen Saabiin, jos tajuaisin autoista jotain, mutta kun en tajua niin ajelempa Ladallani tyytyväisenä.

Sohvatiikeri kirjoitti:

Sehän se yhdistää Siporex-taloa ja kimalaista... asiantuntijat sanoo, että kimalainen ei pysty lentämään ja sipo-talo ei voi olla lämmin.

Mutta käytäntö osoittaa toisin.

Lue lisää

Kyllä se puolijoukkuetelttakin on lämmin 40 asteen pakkasella, kun on kokoajan klapeja syytämässä.

Peke kirjoitti:

Minäkin olen tyytyväinen omaan Ladaani, mutta voisin vaihtaasen sen vaikka uuteen Saabiin, jos tajuaisin autoista jotain, mutta kun en tajua niin ajelempa Ladallani tyytyväisenä.

Lue lisää

Ohkohan sinulla mitään todellista kokemusta siporexista. Talossani on takka mutta emme polta siinä puita kuin ehkä kymmenen kertaa vuodessa koska se ei ole varaava niin mielestäni
puun polttaminen siinä on melko turhaa.
Paljonkohan oöjyn kulutus pienenisi jos seinät
talossani olisi jotakin muuta materiaalia.

tyhmä? kirjoitti:

Ohkohan sinulla mitään todellista kokemusta siporexista. Talossani on takka mutta emme polta siinä puita kuin ehkä kymmenen kertaa vuodessa koska se ei ole varaava niin mielestäni
puun polttaminen siinä on melko turhaa.
Paljonkohan oöjyn kulutus pienenisi jos seinät
talossani olisi jotakin muuta materiaalia.

Lue lisää

Minä olen helvetin tyhmä, mutta en onneksi niin tyhmä kun sipotalon omistajat.

sitten asiaan.

Seinän läpi menevän energian määrästä on monia laskelmia, joista pitää ymmärtää että jos teet matalaenergiatalon, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota ilmanvaihtoon, ikkunoihin ja oviin, ylä- ja alapohjaan, niin siposeinäisenä, seinistä menee huomattavasti enemmän energiaa kun sipotalon myyjien esittämä 15% kokonaisenergian kulutuksesta; taitaa olla lähemmäs 50%. Tuon viisikymmentä prosenttia kun pienennetään "tasapainoisen" energiatalon seinän energiankulutukseen, joka on 15% rakennuksen kokonaisenergian kulutuksesta, niin huomataan että muuten matalaenergiatalossa sipo seinän muuttaminen matalaenergiaseinäksi vähentää energian kulutusta 35%, että silleen.

Tyhmä (Peke) kirjoitti:

Minä olen helvetin tyhmä, mutta en onneksi niin tyhmä kun sipotalon omistajat.

sitten asiaan.

Seinän läpi menevän energian määrästä on monia laskelmia, joista pitää ymmärtää että jos teet matalaenergiatalon, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota ilmanvaihtoon, ikkunoihin ja oviin, ylä- ja alapohjaan, niin siposeinäisenä, seinistä menee huomattavasti enemmän energiaa kun sipotalon myyjien esittämä 15% kokonaisenergian kulutuksesta; taitaa olla lähemmäs 50%. Tuon viisikymmentä prosenttia kun pienennetään "tasapainoisen" energiatalon seinän energiankulutukseen, joka on 15% rakennuksen kokonaisenergian kulutuksesta, niin huomataan että muuten matalaenergiatalossa sipo seinän muuttaminen matalaenergiaseinäksi vähentää energian kulutusta 35%, että silleen.

Lue lisää

Mikäli seinät olisivat jotakin muuta niin sinun
esityksen mukaan öljyn kulutus meillä olsi
2400 - 2700 litraa vuodessa. En oikein jaksa usko että onnistuu tämän kokoisessa talossa
missä on kaksi autotallia joita käytetään päivittäin auton säilytykseen ja tallin lämpötila 15 c. Lisäksi 48 vuotta vanhassa talossamme ei ole minkäänlaista lämmön talteenottoa. En usko sitäkään, jos taloni olisi
vuonna 1958 rakennettu jostakin muusta materiaalista niin pääsisin em. öljynkulutus lukemiin niin ettei taloon olisi vuosien aikana
tehty muuta remonttia kuin vaihdettu 1998 ikkunat.

usko kirjoitti:

Mikäli seinät olisivat jotakin muuta niin sinun
esityksen mukaan öljyn kulutus meillä olsi
2400 - 2700 litraa vuodessa. En oikein jaksa usko että onnistuu tämän kokoisessa talossa
missä on kaksi autotallia joita käytetään päivittäin auton säilytykseen ja tallin lämpötila 15 c. Lisäksi 48 vuotta vanhassa talossamme ei ole minkäänlaista lämmön talteenottoa. En usko sitäkään, jos taloni olisi
vuonna 1958 rakennettu jostakin muusta materiaalista niin pääsisin em. öljynkulutus lukemiin niin ettei taloon olisi vuosien aikana
tehty muuta remonttia kuin vaihdettu 1998 ikkunat.

Lue lisää

-jos sulla ensin on hyvä talo (ei sipo), ja siten pilaat sen sipo seinällä -> energian säästöä verrattuna pilaattuun siposeinäiseen taloon tulee 35%. Ymmärrän kyllä että sipo talon omistaja ei tätä, voi uskoa (vaikka ei uskonasiasta ole kysekkään)

sikahintaharkkorakentaja kirjoitti:

arvoinen asia. Mahdollisesti bisnes jollekin? Luulisi ainakin runkopystystäkin haluavat asiakkaat olevan kiinnostuneitä tämänkaltaisesta tuotteesta. Nykyisin nämä "lämpöharkot" ovat aivan järjettömän hintaisia, silti kauppa käy kuin siimaa. Kansa on joko rikasta tai sitten tyhmää. Omaa käsitykseni tästä asiasta on selvä.

Esimerkki: RUH-380, hinta 4,50 e/kpl. Tuote on UMPITAVARAA. MEH-380, hinta ??? luokkaa 8-1X e/kpl "talopaketin" sisällä. Tuotteessa on yli puolet STYROXia (anteex EPSiä tai uretaania)

Asiantuntijan vakioselitys: Kun se harkkojen osuus talosta on kuitenkin niin pieni... on mielestäni väärä. Juuri näin saadaan ne rakentamisen kustannukset kasvamaan.

Virossa näyttää olevan rautakauppahinta MEH-380:lle 79 EEK = 5,10 e.. Tiedä saisko vielä rabattiakin.

Lue lisää

Itekkin rakennusalalla toimivana on tullut vastaan noiden verenimiämyyjien (heh.. asiantuntijoiden) prosenttiosuuksien vääntely.
Tässä toimii sama periaate kuin alempana viesteissä kuvasin, seinän osuutta kokonaiskulutukseen, eli eihän se seinän osuus ole kuin 15 % kokonaiskulutuksesta? No se on kyllä jotain muuta, jos sama seinä on matalaenergiatalossa.
Samoin jos rakennat kalliin seinän muuten edulliseen taloon nousee se seinän hinta jo prosenttuaalisesti aika suureksi.

Peke kirjoitti:

-jos sulla ensin on hyvä talo (ei sipo), ja siten pilaat sen sipo seinällä -> energian säästöä verrattuna pilaattuun siposeinäiseen taloon tulee 35%. Ymmärrän kyllä että sipo talon omistaja ei tätä, voi uskoa (vaikka ei uskonasiasta ole kysekkään)

Lue lisää

Niin että sipo-seinä päästää noin 2,3 kertaa niin paljon lämpöä kuin hyvä (MEH-350?) seinärakenne, niinkö?

Hyvin mahdollista, en minä vaan tiedä. Kuulostaa kyllä erikoiselta.

Sohvatiikeri kirjoitti:

Niin että sipo-seinä päästää noin 2,3 kertaa niin paljon lämpöä kuin hyvä (MEH-350?) seinärakenne, niinkö?

Hyvin mahdollista, en minä vaan tiedä. Kuulostaa kyllä erikoiselta.

Lue lisää

Mikä helkutin MEH? Onko niitä papu ure-eristeisiä harkkoja, joista seinästä tulee hirveä palapeli ja joissa on kilometrejä vuotavia saumoja?

Sait varmaan vastauksen?

Peke kirjoitti:

Mikä helkutin MEH? Onko niitä papu ure-eristeisiä harkkoja, joista seinästä tulee hirveä palapeli ja joissa on kilometrejä vuotavia saumoja?

Sait varmaan vastauksen?

Lue lisää

Mikä on se (kiviainespohjainen) seinärakenne, johon verrattuna sipo päästää 2,3 kertaa enemmän lämpöä läpi?

Siporexistä kirjoitti:

Omistan vuonna 1958 valmistuneen siporex talon.
Seinien paksuus n 30 cm eikä muuta eristettä.
Talo ei ole massiivinen kivitalo kun yläpohja ei
ole kivestä. Asuinpinta-ala n. 220 m2 ja kellari
ja autotalli noin 110 m2 (lämpötila talvisin 15 c) En tiedä noista u-arvoista mutta talossani kuluu vuodessa noin 3700-4100 litraa
polttoöljyä lämmitykseen vuodessa mikä minusta
on tämän kokoiselle talolle varsin kohtuullinen.
Talo on lisäksi kesäisin mukavan viileä joten olen siporex-talooni erittäin tyytyväinen.

Lue lisää

rakennusmateriaalista riippumatta, jonka talo EI OLISI harvinaisen energiataloudellinen. Vaikka pelkästään tunne siellä talossa sisällä kertoo kyllä aivan muuta. Yleensä kylmiä seiniä ja vetoa, mutta omistajan kertoman mukaan energiaa menee todellä vähän. Miten tuo Siporex vaikuttaa siihen että talo on mukavan viileä kesäisin ? Mukavaa että olet tyytyväinen taloosi, ja niinhän se pitääkin olla.

Sami_ kirjoitti:

Eli laittaisit styroksit ulkopintaan? Voisihan ne laittaa sisäpintaankin ja liimata kipsilevyn pinnoitteeksi. Mitenkäs se styroksipinnan rappaus onnistuu? Taitaa tarvia verkkoja kaveriksi?

Halvin ratkaisu olisi taatusti se että sisäpintaa liimataan kipsilevy ja ulkopintaan laitetaan puuverhous.

Saakohan tuollaista "lohenpyrstö"-pinnalla varustettua styroksia valmiina?

Kyllä siinä muotittamisessa on melko kova homma. Ikkunoissa ja oviaukoisa on työnsä, eikä muottien vuokratkaan mahda olla ihan halpoja ja aikaahan menee jonkin verran.

Jos itse touhuaa betonitöitä työkseen, niin varmaan hyvä tapa.

Lue lisää

...hmmm...

Tämähän on rakenteena EPS-harkkotalo. Suomessa saatavilla ainakin palikka ja alanderin harkko. Ei tarvi erillisiä muotteja, joten helpompi kasata.

tyhmä? kirjoitti:

Ohkohan sinulla mitään todellista kokemusta siporexista. Talossani on takka mutta emme polta siinä puita kuin ehkä kymmenen kertaa vuodessa koska se ei ole varaava niin mielestäni
puun polttaminen siinä on melko turhaa.
Paljonkohan oöjyn kulutus pienenisi jos seinät
talossani olisi jotakin muuta materiaalia.

Lue lisää

Jos siis olet tuo 58-valmistuneen 220 110m2 sipotalon omistaja. Minulla on -54 valmistunut purukasa jossa lämmintä tilaa 280m2 ja öljyä kuluu normaali talvena noin 2700 litraa. Kaksi asukkia joten lämmintä käyttövettä ei nyt ihan kauheasti kulu. Niin ja minkään valtakunnan takkaa tai uunia ei ole.

vähemmän kirjoitti:

Jos siis olet tuo 58-valmistuneen 220 110m2 sipotalon omistaja. Minulla on -54 valmistunut purukasa jossa lämmintä tilaa 280m2 ja öljyä kuluu normaali talvena noin 2700 litraa. Kaksi asukkia joten lämmintä käyttövettä ei nyt ihan kauheasti kulu. Niin ja minkään valtakunnan takkaa tai uunia ei ole.

Lue lisää

Meitä asuu talossa 6 henkeä ja öljyn kulutus on ollut 3700 - 4100 litraa öljyä vuodessa ei siis
talvessa. Eikö tuon lämpimän käyttöveden osuus
öljyn kulutuksesta ole noin 1/3 osa ja sitävän kulututetaan myös ympäri vuoden.

siihen lämmöneristävyyteen vaikuttaa vielä eristeessä mahdollisesti oleva sisäinen konvenktio, joka voi olla luonnollinen tai pakotettu. Tämä koskee lähinnä huokoisia ja avonaisia eristeitä.

Peke kirjoitti:

siihen lämmöneristävyyteen vaikuttaa vielä eristeessä mahdollisesti oleva sisäinen konvenktio, joka voi olla luonnollinen tai pakotettu. Tämä koskee lähinnä huokoisia ja avonaisia eristeitä.

Lue lisää

Siis ei nykyisiä kaupallisia tuotteita?

Sohvatiikeri kirjoitti:

Siis ei nykyisiä kaupallisia tuotteita?

Vaikka sitten unelmarakennetta..

Tällaisia unelmarakenteita käytetään paljon ruotsissa, ja Suomessakin esim. Paroc ja ncc on kehittänyt. Suomalaiset markkinamiehet ovat niin hyviä ja asiakkaat niin hyväuskoisia ja tietämättömiä että meillä on sellainen tilanne että ,omakotitalo markkinoille ei pääse mikään oikeasti hyvä idea.

Peke kirjoitti:

Vaikka sitten unelmarakennetta..

Tällaisia unelmarakenteita käytetään paljon ruotsissa, ja Suomessakin esim. Paroc ja ncc on kehittänyt. Suomalaiset markkinamiehet ovat niin hyviä ja asiakkaat niin hyväuskoisia ja tietämättömiä että meillä on sellainen tilanne että ,omakotitalo markkinoille ei pääse mikään oikeasti hyvä idea.

Lue lisää

Luulen että peke on pelkkä paskan jauhaja kuka
on katkera kun hällä ei ole ollut varaa rakentaa
harkkotaloa. Taitaapa onneton asua kunnan/kaupungin omistamassa vuokra-asunnossa.
Hän ei ole luultavasti koskaan rakentanut eikä
tule rakentamaan omaa taloa.

pelkkä luuseri kirjoitti:

Luulen että peke on pelkkä paskan jauhaja kuka
on katkera kun hällä ei ole ollut varaa rakentaa
harkkotaloa. Taitaapa onneton asua kunnan/kaupungin omistamassa vuokra-asunnossa.
Hän ei ole luultavasti koskaan rakentanut eikä
tule rakentamaan omaa taloa.

Lue lisää

Ei mulla olekkaan varaa rakentaa paskaa sipo tai muutakaan harkkotaloa. Minulla on varaa vain semmoseen taloon mikä on kokonaistaloudellisesti edullinen.
Eli rakentamiskustannuksiiltaan, energiataloudeltaan ja huolto- ja ylläpitokustannuksiltaan.
Eikä tarvi olla lopun elämää velkavankeudessa jostain palikkatalossa.

Ps. Mikä vika kaupungin/kunnan vuokrataloissa on?
Asuminen on edullista ja voipi vaihtaa maisemaa kun siltä tuntuu. Lisäksi se on kaikkein ekologisin asumismuoto, vertaa vaikka mihin matalaenergia-omakotitaloon.

"Se on semmonen seinärakenne, jossa todellinen lämmöneristysarvo on 2.3 kertaa parempi kuin sipossa. tällaista seinää vidaankin sanoa jo matalaenergiasenäksi."

Eli olet sitä mieltä että U-arvo 0,1...??

höpöti kirjoitti:

"Se on semmonen seinärakenne, jossa todellinen lämmöneristysarvo on 2.3 kertaa parempi kuin sipossa. tällaista seinää vidaankin sanoa jo matalaenergiasenäksi."

Eli olet sitä mieltä että U-arvo 0,1...??

Lue lisää

U-arvo on laskennallinen luku, joka kertoo osan totuudesta, mutta kuten luettelin on paljon asioita joita tuo u-arvo ei ota huomioon. Lisäksi materiaalitoimittajien manipuloimiin lähtötietoihin ei voida luottaa. Esim tuo seinärakenteessa todellisessa rakenteessa oleva kosteus on ihan muuta kuin mitä valmistaja väittää, ja mitä käytettään u-arvon laskentaan.

Peke kirjoitti:

U-arvo on laskennallinen luku, joka kertoo osan totuudesta, mutta kuten luettelin on paljon asioita joita tuo u-arvo ei ota huomioon. Lisäksi materiaalitoimittajien manipuloimiin lähtötietoihin ei voida luottaa. Esim tuo seinärakenteessa todellisessa rakenteessa oleva kosteus on ihan muuta kuin mitä valmistaja väittää, ja mitä käytettään u-arvon laskentaan.

Lue lisää

niin, että valmistajien ilmoittama luku ei pidä paikkansa. Mutta kuinka voidaan edes olettaa, että sinun arvosi kosteuksista, tiiveydestä ym. pitävät sen paremmin paikkansa??? Vai oletko aina oikeassa??
Sitäpaitsi U-arvolla ei ole kovinkaan suurta merkitystä(onko 0,3 tai 0,2), se on enemmänkin markkinointikikka joka puree osaan ihmisistä kuin veitsi voihin. Myydään "matalaenergiaharkkoa" ja ihmiset luulevat ostavansa energiansäästöä. Helpompaa on säästää vaihtamalla auto vaikkapa dieseliin tai pienempään.
Ei millään pahalla, mutta kannattaa tutustua asioihin ja eri materiaaleihin, sen verran potaskaa sisältävät juttusi. Hyvän talon voi tehdä monesta materiaalista, yhtä hyvin kuin huononkin. Ammatttaito rakentaessa ratkaisee, ei u-arvot sun muut höpöhöpö-jutut...

..vaikka.. kirjoitti:

niin, että valmistajien ilmoittama luku ei pidä paikkansa. Mutta kuinka voidaan edes olettaa, että sinun arvosi kosteuksista, tiiveydestä ym. pitävät sen paremmin paikkansa??? Vai oletko aina oikeassa??
Sitäpaitsi U-arvolla ei ole kovinkaan suurta merkitystä(onko 0,3 tai 0,2), se on enemmänkin markkinointikikka joka puree osaan ihmisistä kuin veitsi voihin. Myydään "matalaenergiaharkkoa" ja ihmiset luulevat ostavansa energiansäästöä. Helpompaa on säästää vaihtamalla auto vaikkapa dieseliin tai pienempään.
Ei millään pahalla, mutta kannattaa tutustua asioihin ja eri materiaaleihin, sen verran potaskaa sisältävät juttusi. Hyvän talon voi tehdä monesta materiaalista, yhtä hyvin kuin huononkin. Ammatttaito rakentaessa ratkaisee, ei u-arvot sun muut höpöhöpö-jutut...

Lue lisää

Minun arvioni ovat asiaan perehtyneen mielipiteitä, eikä niitä teidän tarvitsekkaan ymmärtää tai hyväksyä. Rakentamisessa olisi ensisijaisen tärkeää ymmärtää fysikaalisia ilmiöitä, materiaalien ominaisuuksia sekä mitä miltäkin rakenteelta vaaditaan. Tämän pöhjalta maalaisjärkeä käyttämällä voidaan arvioida mikä rakenne toimii mitenkin.

En ole antanut mitään arvoja kosteudesta ja ilmanpitävyydestä, mutta siinäkin asiassa voi käyttää maalaisjärkeä, Täynnä saumoja ja epäjatkuvuuskohtia oleva rakenne ei ole niin tiivis kuin yhtenäinen , esim. paikallavaettu rakenne. Lisäksi jos rakentamisen jälkeisen materiaalin elämisen takia rakenteeseen tulee halkeamia niin on varmaan selvää että se vaikuttaa koko rakennuksen selvään ilmatiiveyden huononemiseen.
rakennusmateriaali, joka päästää sisäilman kosteuden talviaikana rakenteesen, juuri silloinkun sen eristävyyttä tarvitaan, ei varmasti ainakaan paranna eristyskykyä.

Peke kirjoitti:

Minun arvioni ovat asiaan perehtyneen mielipiteitä, eikä niitä teidän tarvitsekkaan ymmärtää tai hyväksyä. Rakentamisessa olisi ensisijaisen tärkeää ymmärtää fysikaalisia ilmiöitä, materiaalien ominaisuuksia sekä mitä miltäkin rakenteelta vaaditaan. Tämän pöhjalta maalaisjärkeä käyttämällä voidaan arvioida mikä rakenne toimii mitenkin.

En ole antanut mitään arvoja kosteudesta ja ilmanpitävyydestä, mutta siinäkin asiassa voi käyttää maalaisjärkeä, Täynnä saumoja ja epäjatkuvuuskohtia oleva rakenne ei ole niin tiivis kuin yhtenäinen , esim. paikallavaettu rakenne. Lisäksi jos rakentamisen jälkeisen materiaalin elämisen takia rakenteeseen tulee halkeamia niin on varmaan selvää että se vaikuttaa koko rakennuksen selvään ilmatiiveyden huononemiseen.
rakennusmateriaali, joka päästää sisäilman kosteuden talviaikana rakenteesen, juuri silloinkun sen eristävyyttä tarvitaan, ei varmasti ainakaan paranna eristyskykyä.

Lue lisää

Sitä Siporexia nyt kovasti moitit, että siellä on talon sisältä tullutta vettä ja jäätä sisällä, ulkopinnan puolella... kuinkahan tuo on?

Minun luulo (en tiedä) on se, että veden faasi harkon sisällä on kaasu, sisältä ulos asti. Se kosteus kulkee kaasuna, sitä se "hengittäminen" tarkoittaa. Olishan se aika hurja juttu, jos kuivassa seinässä harkko alkaisi olla märkä ja jäässä.

Pitäis varmaan ottaa se kuuluisa lusikka esiin ja kaivella se vesi esille seinästä... tuskin sitä siellä on.

Peke kirjoitti:

Minun arvioni ovat asiaan perehtyneen mielipiteitä, eikä niitä teidän tarvitsekkaan ymmärtää tai hyväksyä. Rakentamisessa olisi ensisijaisen tärkeää ymmärtää fysikaalisia ilmiöitä, materiaalien ominaisuuksia sekä mitä miltäkin rakenteelta vaaditaan. Tämän pöhjalta maalaisjärkeä käyttämällä voidaan arvioida mikä rakenne toimii mitenkin.

En ole antanut mitään arvoja kosteudesta ja ilmanpitävyydestä, mutta siinäkin asiassa voi käyttää maalaisjärkeä, Täynnä saumoja ja epäjatkuvuuskohtia oleva rakenne ei ole niin tiivis kuin yhtenäinen , esim. paikallavaettu rakenne. Lisäksi jos rakentamisen jälkeisen materiaalin elämisen takia rakenteeseen tulee halkeamia niin on varmaan selvää että se vaikuttaa koko rakennuksen selvään ilmatiiveyden huononemiseen.
rakennusmateriaali, joka päästää sisäilman kosteuden talviaikana rakenteesen, juuri silloinkun sen eristävyyttä tarvitaan, ei varmasti ainakaan paranna eristyskykyä.

Lue lisää

"Lisäksi jos rakentamisen jälkeisen materiaalin elämisen takia rakenteeseen tulee halkeamia niin on varmaan selvää että se vaikuttaa koko rakennuksen selvään ilmatiiveyden huononemiseen."

...ja mikähän materiaali kyseessä????

Eli vaikuttaa siltä, että sinä tiedät kaiken....?

Peke kirjoitti:

Ei mulla olekkaan varaa rakentaa paskaa sipo tai muutakaan harkkotaloa. Minulla on varaa vain semmoseen taloon mikä on kokonaistaloudellisesti edullinen.
Eli rakentamiskustannuksiiltaan, energiataloudeltaan ja huolto- ja ylläpitokustannuksiltaan.
Eikä tarvi olla lopun elämää velkavankeudessa jostain palikkatalossa.

Ps. Mikä vika kaupungin/kunnan vuokrataloissa on?
Asuminen on edullista ja voipi vaihtaa maisemaa kun siltä tuntuu. Lisäksi se on kaikkein ekologisin asumismuoto, vertaa vaikka mihin matalaenergia-omakotitaloon.

Lue lisää

En ymmärrä mitä tarkoitat velkavankeudella.
Meille rakennettiin v. 2000 280 m2 siporex talo
eikä meillä ole tänään enää yhtään velkaa.

joo kirjoitti:

"Lisäksi jos rakentamisen jälkeisen materiaalin elämisen takia rakenteeseen tulee halkeamia niin on varmaan selvää että se vaikuttaa koko rakennuksen selvään ilmatiiveyden huononemiseen."

...ja mikähän materiaali kyseessä????

Eli vaikuttaa siltä, että sinä tiedät kaiken....?

Lue lisää

Mikä materiaali...?!? No semmonen materiaali mikä halkeilee, kuten sipokeksi.
Mitä sitten jos tiedänkin? Onneksi en ole tommonen idiootti kuin sinä.

Sohvatiikeri kirjoitti:

Sitä Siporexia nyt kovasti moitit, että siellä on talon sisältä tullutta vettä ja jäätä sisällä, ulkopinnan puolella... kuinkahan tuo on?

Minun luulo (en tiedä) on se, että veden faasi harkon sisällä on kaasu, sisältä ulos asti. Se kosteus kulkee kaasuna, sitä se "hengittäminen" tarkoittaa. Olishan se aika hurja juttu, jos kuivassa seinässä harkko alkaisi olla märkä ja jäässä.

Pitäis varmaan ottaa se kuuluisa lusikka esiin ja kaivella se vesi esille seinästä... tuskin sitä siellä on.

Lue lisää

Se vesihöyry, mikä on sisällä pyrkii diffuusioitumaan rakenteen läpi kun se tulee seinässä lämpötilaan, joka ei enää pysty pitämään tätäkosteutta sisällä se tiivistyy vedeksi (kutsutaan myös kastepisteeksi). Jos tämä vesi on rakenteen osaan, jonka lämpötila on pakkasella vesi jäätyy.