Islam kuten muutkin suuret uskontokunnat syntyi yhteiskunnallisen murroksen yhteydessä. Noin vuonna 600 Pohjois- Afrikassa ja Arabian niemimaalla asuvat beduiiniheimot saavuttivat yhteiskunnallisen asteen, jossa tuotantovoimat kykenivät tuottamaan lisätuotteen, joka teki mahdolliseksi erillisten yhteisöjen yhdistymisen yhtenäiseksi valtioksi. Yhtenäisen arabivaltion syntyminen merkitsi alkuyhteisöä elävien beduiiniheimojen väkivaltaista yhdistämistä yhdeksi suureksi orjavaltioksi. Tätä edesauttoi se, että Itä- Rooman kauppiaat hallitsivat arabien alueiden kautta Intian valtamerelle, ja sitä kautta Intiaan kulkevia kauppateitä. Suuri islamilainen orjavaltio syntyi siten myös sen pohjoisten naapureiden kilpailijaksi. Islamille oli "sosiaalinen tilaus", sillä arabivaltiota oli mahdoton synnyttää, ellei myös siellä löydetty yhteinen suuren valtion hallitsemiseen soveltuva uskonnollinen arvomaailma. Tällaiseksi muodostui profeetta Mohammedin näkyjen perusteella melko tarkkaan v. 600 syntynyt islamilainen uskonto, jonka väkivaltainen levittäminen yhdisti beduiiniheimot yhdeksi arabien orjavaltioksi On merkittävää se, että jo muinaisuudesta saakka beduiiniuskonnoilla oli yhteinen lähtökohta kristillisyyden kanssa ja islamilaisuus katsoo, että Mohammed ja Jeesus ovat molemmat saman jumalan profeettoja.
Islamin tehtävä
Elektra.
3340
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Millään uskonnolla ei ole ensmmäistäkään tehtävää ilman ihmistä. Ihminen tulkitsee ja antaa sille tarkoituksen ja tehtävän.
aamen
Kalifaati syntyi siksi, koska suurvallat Bysantti ja Sassanidipersia olivat keskinäisissä välienselvitelyissään runnelleet toisensa henkihieveriin. Muslimirynnäkkö perustui osin tietenkin uskontoon, mutta osin myös väestölliseen ja sosiaaliseen dynamiikkaan, joka ei toiminut ensimmäistä kertaa. (Aramean kieli muuttui mm. lähi-idän arabiaa edeltäväksi yleiskieleksi, koska sitä puhuvat heimot rynnäköivät samalta alueelta käsin n. 1000 v. eKr. Arabien menestys oli vain vielä suurempaa ja laajempaa, koska sitä vastustamassa ei ollut Assyrian Tiglatpileser I:n kaltainen voimamies kesken kiivaimman paineen vaan kaksi sodan kuluttamaa ja uuvuttamaa armeijaa, joita vastassa oli lisäksi oman rajaväestön penseys. ( mm. monofysiitit Syyriassa.) Tässä taistelussa Persia mutti luonnettaan ja Bysantti päätyi vuosisadasta toiseen kestävään kuolinkamppailuun.
Islamilaiset orjavaltiot ja orjasotilasyhteiskunnat olivat itseasiassa nekin ikivanhan käytännön udelleen syntymiä. Mm. Parhialaiset käyttivät Roomaa vastaan sotiessaan samanlaisia joukkoja ja joukkoyksikköjä. Ylipäätään turkkilaisen aineksen voimistuminen islamilaisessa maailmassa n. 1000 jKr. alkaen tehosti aluksi Islamin sotilaallista voimaa, mutta myös barbarisoi koko yhteisön.