vesivahingon kuivattaminen

Vastaan vain Jussille. Muut älkää lukeko tätä.

Hommaa voi havainnollistaa jos kuvitellaan kostean lämpimän betonipinnan päälle asennettavaksi kylmä levy vaikka 1 astetta ja betoni huoneen lämmössä. Alta aikayksikön levyn pinta höyryyntyy ja alkaa vaikka pisaroimaan. Kylmä levy vetäisee lämpimän pienen ilmatilan suhteellisen kosteuden tosi pieneksi ja betonista siirtyy kosteutta tilalle. Ja iloisesti. Siitä jos ikkunalastalla kaapii pisarat poies ja eikun homma uudestaan lattialle niin johan tapahtuu.

Minähän sanoin jotta älkää lukeko tätä muut. Putki muille sivuille vaan.

Entä jos levy on kuuma vaikka 80 astetta? Hyvin näkyy betonin pinta kuivuvan vaikka tunnissa. Ja eikun laatoittamaan. Mutta missä vesi? Vesi on edelleen betonissa esimerkiksi 10 mm syvällä. Grammaakaan ei ole poistettu betonista. Lämpöpuhallinhenkilöillä homma käy juuri näin. Ja infrapunalämmittäjillä. Infrapunalla on tehtävä jaksottaislämmitys. Nopea kuumennus ja sitten annetaan jäähtyä kauan vaikka päiviä.

Tai sitten on rakenteen vastakkaisella puolella oltava hengittävä rakenne, jonne kosteus saa kulkeutua. Kuivatusammattilaiset tietävät kyllä nämä jutut. Mutta eivät kaikki. Jos "ammattilainen" kuskaa märäksi vetäneeseen tilaan lämmityspuhaltimen voi näyttää insinöörin suunnittelemaa ovea aivan heti. Turha kuunnella hienoja selityksiä suhteellisesta kosteudesta ja sen alentamisesta lämpöä nostamalla.

Jos rakenteeseen tulee lämpöä hyvin ulkopuolelta kuten kerrostalokylppärissä oikea tapa olisi lämmittämisen sijaan jäähdyttää tilaa ja tuottaa hyvin kuivaa ilmaa sinne. Tällöin ympäröivä lämpö pakottaa kosteutta oikeaan suuntaan eli rakenteesta kohti kylmempää tilaa eikä naapurin laatoituksen alle väärälle puolelle vesieristettä. Tässä menee tavallisen maallikon ymmärrys solmuun. Se tiedetään ja tuossa syy miksi lämpöpuhaltimia niin ahkerasti vuokrataan vesivahinkoja kuivattamaan.

suunnittelija kirjoitti:

Vastaan vain Jussille. Muut älkää lukeko tätä.

Hommaa voi havainnollistaa jos kuvitellaan kostean lämpimän betonipinnan päälle asennettavaksi kylmä levy vaikka 1 astetta ja betoni huoneen lämmössä. Alta aikayksikön levyn pinta höyryyntyy ja alkaa vaikka pisaroimaan. Kylmä levy vetäisee lämpimän pienen ilmatilan suhteellisen kosteuden tosi pieneksi ja betonista siirtyy kosteutta tilalle. Ja iloisesti. Siitä jos ikkunalastalla kaapii pisarat poies ja eikun homma uudestaan lattialle niin johan tapahtuu.

Minähän sanoin jotta älkää lukeko tätä muut. Putki muille sivuille vaan.

Entä jos levy on kuuma vaikka 80 astetta? Hyvin näkyy betonin pinta kuivuvan vaikka tunnissa. Ja eikun laatoittamaan. Mutta missä vesi? Vesi on edelleen betonissa esimerkiksi 10 mm syvällä. Grammaakaan ei ole poistettu betonista. Lämpöpuhallinhenkilöillä homma käy juuri näin. Ja infrapunalämmittäjillä. Infrapunalla on tehtävä jaksottaislämmitys. Nopea kuumennus ja sitten annetaan jäähtyä kauan vaikka päiviä.

Tai sitten on rakenteen vastakkaisella puolella oltava hengittävä rakenne, jonne kosteus saa kulkeutua. Kuivatusammattilaiset tietävät kyllä nämä jutut. Mutta eivät kaikki. Jos "ammattilainen" kuskaa märäksi vetäneeseen tilaan lämmityspuhaltimen voi näyttää insinöörin suunnittelemaa ovea aivan heti. Turha kuunnella hienoja selityksiä suhteellisesta kosteudesta ja sen alentamisesta lämpöä nostamalla.

Jos rakenteeseen tulee lämpöä hyvin ulkopuolelta kuten kerrostalokylppärissä oikea tapa olisi lämmittämisen sijaan jäähdyttää tilaa ja tuottaa hyvin kuivaa ilmaa sinne. Tällöin ympäröivä lämpö pakottaa kosteutta oikeaan suuntaan eli rakenteesta kohti kylmempää tilaa eikä naapurin laatoituksen alle väärälle puolelle vesieristettä. Tässä menee tavallisen maallikon ymmärrys solmuun. Se tiedetään ja tuossa syy miksi lämpöpuhaltimia niin ahkerasti vuokrataan vesivahinkoja kuivattamaan.

Lue lisää

Totta puhut, veliseni, näinhän se on, mutta en uskaltanut kirjoittaa, kun isot pojat saattavat taas suuttua. Varo, kohta ovat sinun kimpussasi....

Kuivasin muuten kerran 600mm paksua tiiliseinää, jonka suhteellinen kosteus oli lähes 100% ja absoluuttinenkin monta kymmentä. Tilaa jäähdytetiin, käytettiin kondenssikuivaimia ja kerättiin vettä satoja litroja, mutta vain 100mm pinnasta saatiin kuivaksi. Lopulta ei auttanut muu kuin hommata mikroaaltokuivaimet.

Niillä "kärvennettiin" viikko ja seinä oli kuiva. Tosin naapuri älähti siinä vaiheessa, kun huomasi millaisia kuivaimia kuskattiin huoneistosta pois. Että heitä säteilytettiin..... noh, paperit esiin, ja lopulta rauhoittui, mutta kyllähän siinä hurjia tehoja jouduttiin käyttämään.

Kuivauksessa pitää osata valita oikea menetelmä tarpeeseen. Ei hyttystä ammuta tykillä, eikä kärpäsläpsällä tee mitään tositilanteessa. Lämmittämällä ja samalla hyvin tuulettamalla voi kuivata pieniä vaatimattomia kohteita, mutta esim. lattiavalun kuivumisen nopeuttamiseen se on väärä keino, ainakin jos se tehdään infrapunalla säteilyttämällä... tai ainakin pitää ymmärtää, mihin se vesi menee... lattian alle eristeisiin ja sieltä alustäyttöön.

Jussi kirjoitti:

Totta puhut, veliseni, näinhän se on, mutta en uskaltanut kirjoittaa, kun isot pojat saattavat taas suuttua. Varo, kohta ovat sinun kimpussasi....

Kuivasin muuten kerran 600mm paksua tiiliseinää, jonka suhteellinen kosteus oli lähes 100% ja absoluuttinenkin monta kymmentä. Tilaa jäähdytetiin, käytettiin kondenssikuivaimia ja kerättiin vettä satoja litroja, mutta vain 100mm pinnasta saatiin kuivaksi. Lopulta ei auttanut muu kuin hommata mikroaaltokuivaimet.

Niillä "kärvennettiin" viikko ja seinä oli kuiva. Tosin naapuri älähti siinä vaiheessa, kun huomasi millaisia kuivaimia kuskattiin huoneistosta pois. Että heitä säteilytettiin..... noh, paperit esiin, ja lopulta rauhoittui, mutta kyllähän siinä hurjia tehoja jouduttiin käyttämään.

Kuivauksessa pitää osata valita oikea menetelmä tarpeeseen. Ei hyttystä ammuta tykillä, eikä kärpäsläpsällä tee mitään tositilanteessa. Lämmittämällä ja samalla hyvin tuulettamalla voi kuivata pieniä vaatimattomia kohteita, mutta esim. lattiavalun kuivumisen nopeuttamiseen se on väärä keino, ainakin jos se tehdään infrapunalla säteilyttämällä... tai ainakin pitää ymmärtää, mihin se vesi menee... lattian alle eristeisiin ja sieltä alustäyttöön.

Lue lisää

lattiavalu on läpimärkä, niin eikö ole järkevämpää piikata vanha kerros pois - kuivata loput- ja tehdä uusi lattiavalu? Sattaisi ehkä säästää aikaa?

Jussi kirjoitti:

Totta puhut, veliseni, näinhän se on, mutta en uskaltanut kirjoittaa, kun isot pojat saattavat taas suuttua. Varo, kohta ovat sinun kimpussasi....

Kuivasin muuten kerran 600mm paksua tiiliseinää, jonka suhteellinen kosteus oli lähes 100% ja absoluuttinenkin monta kymmentä. Tilaa jäähdytetiin, käytettiin kondenssikuivaimia ja kerättiin vettä satoja litroja, mutta vain 100mm pinnasta saatiin kuivaksi. Lopulta ei auttanut muu kuin hommata mikroaaltokuivaimet.

Niillä "kärvennettiin" viikko ja seinä oli kuiva. Tosin naapuri älähti siinä vaiheessa, kun huomasi millaisia kuivaimia kuskattiin huoneistosta pois. Että heitä säteilytettiin..... noh, paperit esiin, ja lopulta rauhoittui, mutta kyllähän siinä hurjia tehoja jouduttiin käyttämään.

Kuivauksessa pitää osata valita oikea menetelmä tarpeeseen. Ei hyttystä ammuta tykillä, eikä kärpäsläpsällä tee mitään tositilanteessa. Lämmittämällä ja samalla hyvin tuulettamalla voi kuivata pieniä vaatimattomia kohteita, mutta esim. lattiavalun kuivumisen nopeuttamiseen se on väärä keino, ainakin jos se tehdään infrapunalla säteilyttämällä... tai ainakin pitää ymmärtää, mihin se vesi menee... lattian alle eristeisiin ja sieltä alustäyttöön.

Lue lisää

Kuten aikaisemminkin totesin, niin Jussilla on aina ainoa oikea tapa ratkaista ongelmat. Mikroaaltokuivaimet "ainoa" oikea tapa kuivata märkää betonia.Juupa. Aikaisemmin kerroin että kuivasimme kastunutta betonia lämpöpuhaltimella muovimaton alta kastuneesta betonista. Lattia oli kylppäriin tehty välipohjavalulla,(n.4cm valu, tyhjää 20-30cm jossa muunmuassa vesiputket ja sitten kerrosten välinen laatta). Lattia oli piikattu auki lämmitysputkimuutosten takia, ja lämmin ilma johdettiin välipohjaan.Mihin suuntaan kosteus siirtyikään, ai niin, viileämpään eli tässä tapauksessa tuuletettuun kylpyhuoneeseen. Kosteusmittarilla pystyimme toteamaan laatan sekä ylä- että alapuolen kuivaksi. Eli ei se nyt ihan ainoa oikea tapa ole mikrokuivata ja haudata lämpöpuhallinta.

? kirjoitti:

lattiavalu on läpimärkä, niin eikö ole järkevämpää piikata vanha kerros pois - kuivata loput- ja tehdä uusi lattiavalu? Sattaisi ehkä säästää aikaa?

Toki joskus vesivahingon helpoin korjaustapa on poistaa kastunut betonikin, mutta aika työläs se vaihtoehto on.

Jos teet uuden betonilaatan, niin siinä on vettä n. 350 l/betoni-m3. Sitoutumiseen vettä tarvitaan n. 150 l ja loppu pitää kuivattaa pois. Tästä ongelmasta pääset käyttämällä Rapid/pika-sementtiä tai mahdollisia muita pikajälkivalumassoja. Näissä veden pikainen poisto hoidetaan lisäaineilla, jotka reagoivat veden kanssa. Hintaa näillä tuotteilla on runsaasti, betoni-m3 hintaluokka lienee n. 1000 €!

rakentaja rane kirjoitti:

Kuten aikaisemminkin totesin, niin Jussilla on aina ainoa oikea tapa ratkaista ongelmat. Mikroaaltokuivaimet "ainoa" oikea tapa kuivata märkää betonia.Juupa. Aikaisemmin kerroin että kuivasimme kastunutta betonia lämpöpuhaltimella muovimaton alta kastuneesta betonista. Lattia oli kylppäriin tehty välipohjavalulla,(n.4cm valu, tyhjää 20-30cm jossa muunmuassa vesiputket ja sitten kerrosten välinen laatta). Lattia oli piikattu auki lämmitysputkimuutosten takia, ja lämmin ilma johdettiin välipohjaan.Mihin suuntaan kosteus siirtyikään, ai niin, viileämpään eli tässä tapauksessa tuuletettuun kylpyhuoneeseen. Kosteusmittarilla pystyimme toteamaan laatan sekä ylä- että alapuolen kuivaksi. Eli ei se nyt ihan ainoa oikea tapa ole mikrokuivata ja haudata lämpöpuhallinta.

Lue lisää

Taitaa olla sisälukutaidossakin ongelmia?

rakentaja rane kirjoitti:

Kuten aikaisemminkin totesin, niin Jussilla on aina ainoa oikea tapa ratkaista ongelmat. Mikroaaltokuivaimet "ainoa" oikea tapa kuivata märkää betonia.Juupa. Aikaisemmin kerroin että kuivasimme kastunutta betonia lämpöpuhaltimella muovimaton alta kastuneesta betonista. Lattia oli kylppäriin tehty välipohjavalulla,(n.4cm valu, tyhjää 20-30cm jossa muunmuassa vesiputket ja sitten kerrosten välinen laatta). Lattia oli piikattu auki lämmitysputkimuutosten takia, ja lämmin ilma johdettiin välipohjaan.Mihin suuntaan kosteus siirtyikään, ai niin, viileämpään eli tässä tapauksessa tuuletettuun kylpyhuoneeseen. Kosteusmittarilla pystyimme toteamaan laatan sekä ylä- että alapuolen kuivaksi. Eli ei se nyt ihan ainoa oikea tapa ole mikrokuivata ja haudata lämpöpuhallinta.

Lue lisää

Taisit antaa vään Jussia nenille.

lukija kirjoitti:

Taisit antaa vään Jussia nenille.

Meniköhän Jussilla Herne nenään?

rakentaja rane kirjoitti:

Kuten aikaisemminkin totesin, niin Jussilla on aina ainoa oikea tapa ratkaista ongelmat. Mikroaaltokuivaimet "ainoa" oikea tapa kuivata märkää betonia.Juupa. Aikaisemmin kerroin että kuivasimme kastunutta betonia lämpöpuhaltimella muovimaton alta kastuneesta betonista. Lattia oli kylppäriin tehty välipohjavalulla,(n.4cm valu, tyhjää 20-30cm jossa muunmuassa vesiputket ja sitten kerrosten välinen laatta). Lattia oli piikattu auki lämmitysputkimuutosten takia, ja lämmin ilma johdettiin välipohjaan.Mihin suuntaan kosteus siirtyikään, ai niin, viileämpään eli tässä tapauksessa tuuletettuun kylpyhuoneeseen. Kosteusmittarilla pystyimme toteamaan laatan sekä ylä- että alapuolen kuivaksi. Eli ei se nyt ihan ainoa oikea tapa ole mikrokuivata ja haudata lämpöpuhallinta.

Lue lisää

tuo tilanne jossa te menestyksekkäästi käytitte lämpöpuhallinta on sikäli poikkeuksellinen että pystyitte johtamaan lämmön oikealle puolelle kuivattavaa massaa. mutta yleensä ei ole näin, ellei puhaltimia voi viedä alakerran naapurin (olipa siellä sitten Rouva Nieminen tahi itse Pannuhuoneen Prinssi) puolelle. eli jos yhtään haluat sinäkin arvon "rane" olla yhteistyöhaluinen niin ymmärrät myös jussin pointin. eli lämpöpuhallin ns. yleispätevänä perusratkaisuna ei ole hyvä. menikö perille vai väännänkö rautalangasta? kaikesta ei kannata vetää hernettä nenään. maailma on sen luonteinen paikka että aivan joka asiasta voi löytää esimerkkejä, hyviä ja huonoja, joilla minkä tahansa mielipiteensä saa perusteltua ainakin itselleen.

parhaimmillaan tämän palstan keskustelu voisi olla hedelmällistä ajatustenvaihtoa tee-se-itse rakentajien, suunnittelijoiden, remppareiskojen ja ties kenen välillä. mutta nykyisellään tämä alkaa muistuttaa sontaisten pikkupoikien hiekkalaatikkoleikkiä, jossa kukin vuorollaan yrittää todistella kuinka meidän isi on vahvin.