Suomen nykyinen eduskuntavaalijärjestemähän on täys susi vaaliliittoinen ja suurine vaalipiirineen. Järjestestelmä o n todellakin remontin tarpeessa.
Monasti on ehdotettu, että parlamenttivalien ongelmat ratkaistaistiin äänikynnyksellä, eli asetetaan jokin raja mikä tulisi ylittyä mikäli puolue haluaa edustusta parlamenttiin.
Useissa Euroopan maissa on olemassa parlamenttivaleissa äänikynnys, mm Saksa, Unkari, Eesti ym.
Omasta mielestäni tässä äänikynnysprioblematiikassa yksi kysymys kuitenin nousee yli muiden; Esim. mikäli Suomen eduskuntavaleissa olisi vaaliaasetelmaltaan kaksi tasavahvaa blokkia mutta mutta toisen blokin yhden puolueen ääniosuus jäisim äänikynnyksen alle, niin sen äänet jaettaisiin muualle.
Siis, mikäli olisi kaksi blokkia ja heidän ääniosuutensa jakautuisi 51-49% mutta voittajan joukossa olisi puolue joka jäisi alle valtion säätämämn äänikynnyksen,, olkoom se 2-5% väliltä, nioin vaalien lopputuloksena olisi se, että se vähemmistön haluama koalitio voittaisui vaakit vaalit vaikka saisi vähemmän ääniä kuin enemmisstö.
Hyvä käytännön esimerkki mielestäni on Ruotsi, jossa on parlamenttivaaleissa 4% äänikynnys niin ensi syksyn valtiopäivävaaleissa valit saattaa rattkaista pääseekö MP eli ympäristöpuolue 4% äänikynnyksen yli. vaikka demarit-vasemmisto-vihreät koalitio saisivatkin enemmän ääniä kuin kokoomus-liberalit-kristilliset-keskusta, niin mikäli vihreät jäävät alle 4% äänikynnyksen niin koko vasemmistorintama tuhoutuu vaqikka kyseessä olisi putoaminen 4,0:sta 3,9:ään.
Monasti on ehdotettu, että parlamenttivalien ongelmat ratkaistaistiin äänikynnyksellä, eli asetetaan jokin raja mikä tulisi ylittyä mikäli puolue haluaa edustusta parlamenttiin.
Useissa Euroopan maissa on olemassa parlamenttivaleissa äänikynnys, mm Saksa, Unkari, Eesti ym.
Omasta mielestäni tässä äänikynnysprioblematiikassa yksi kysymys kuitenin nousee yli muiden; Esim. mikäli Suomen eduskuntavaleissa olisi vaaliaasetelmaltaan kaksi tasavahvaa blokkia mutta mutta toisen blokin yhden puolueen ääniosuus jäisim äänikynnyksen alle, niin sen äänet jaettaisiin muualle.
Siis, mikäli olisi kaksi blokkia ja heidän ääniosuutensa jakautuisi 51-49% mutta voittajan joukossa olisi puolue joka jäisi alle valtion säätämämn äänikynnyksen,, olkoom se 2-5% väliltä, nioin vaalien lopputuloksena olisi se, että se vähemmistön haluama koalitio voittaisui vaakit vaalit vaikka saisi vähemmän ääniä kuin enemmisstö.
Hyvä käytännön esimerkki mielestäni on Ruotsi, jossa on parlamenttivaaleissa 4% äänikynnys niin ensi syksyn valtiopäivävaaleissa valit saattaa rattkaista pääseekö MP eli ympäristöpuolue 4% äänikynnyksen yli. vaikka demarit-vasemmisto-vihreät koalitio saisivatkin enemmän ääniä kuin kokoomus-liberalit-kristilliset-keskusta, niin mikäli vihreät jäävät alle 4% äänikynnyksen niin koko vasemmistorintama tuhoutuu vaqikka kyseessä olisi putoaminen 4,0:sta 3,9:ään.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Suomen vaalijärjestelmä todellakin on uudistuksen tarpeessa. Oma ehdotukseni on se, että 190 paikkaa valitaan nykyisenlaisesti kiinteistä vaalipiireistä ja loput 10 jaetaan tasauspaikkoina koko maassa annetujen äänien suhteessa. Ongelmana on se, että käytetäänkö tasauspaikojen jaossa äänikynnystä. Mielestäni moiseen ei ole tarvetta ja äänikynnys on muutenkin keinotekoinen ja mielivaltainen keino kontrolloida parlamenttien koostumusta. Mielummin asettaisin tasauspaikkojen saamisen ehdoksi sen, että ainoastaan kiinteitä vaalipiiripaikkoja saaneet puolueet ovat oikeutettuja tasauspaikkoihin.
Mielestäni vaaliliitot eivät kuulu demokratiaan ja ne vääristävät vaalitulosta. Jokainen puolue osallistukoot vaaleihin omilla voimillaan.
Keskustella voidaan myös siitä, että tulisiko nykyinen d`Hondtin järjestelmä vaihtaa St.Lague-järjestelmään. Itse en moista kuiteskaan kannattaisi.
Ei näin monimutkaista kannata ehdottaa, pitäisi olla paljon yksinkertasenpaa jolla suomalaiset saataisiin ottamaan kantaa. Vaikkapa esimerkiksi, ns. hyvinvointiyhteiskunta - vaikka kukaan ei kerrokaan miten se pysyisi pystyssä tai onko sitä enää lainkaan? Toinen hyvä koettu aihe on, tekeekö saman työn kunnan organisaatio vai yksityinen? Tällaisiin kysymyksiin osaavat kaikki vastata. Sitäpaitsi jos järjestelmää muutetaan, pitäisi siihen kysyä SAKlta lupa, turhaan sitä äänestäjiltä kysellään.
Eihän silloin demokratia toteudu, Niin kuin ei toteudu nytkään.
Eduskuntapaikka demokratiassa vaatii 0,5% kannatuksen.
Olisiko hyvä että asettaisimme kynnyksen vaikka 15% kannatukseen? Saisimme aina vain sdp:n, kepun tai kokomuksen ehdokkaita läpi.
Laskin joskus montako paikkaa kullekkin ryhmälle oikeasti kuuluisi. Esim. kepulla on 55 paikkaa vaikka kuuluisi olla 49.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000410&posting=22000000007545528#22000000007545528
Muuten teksitissä oleva vaalituloslinkki ei näyttäisi enään toimivan.
Itsekin sanoin kirjoitusvirheitä täynnä olevassa avaustekstissäni, että en kannata äänikynnystä joten siinä olen samaa mieltä kanssasi. Tosin eri lähtökohdista. nimittäin, mikäli pitäisi valita vaalijärjestelmien väliltä, joista toinen on "reilu" puolueille ja takaa kaikille omaa osuutta vastaavan edustuksen parlamenttiin ja toinen järjestelmä taasen ei olisi ihan niin "reilu" mutta takaisi vahvan hallituksen, joka pystyisi tekemään tarvittavia vaikeita ratkaisuja ja voisi luottaa, että sen esitykset menisivät läpi parlamentissa, niin kallistun ehdottomasti jälkimmäisen kannalle.
Kuitenkin, mielestäni äänikynnyksen luoma mahdollisuus absurdiin vaalitulokseen on sellainen seikka, jota ei voi olla ottamatta huomioon ja demokratia ei toteudu. Sellainen hallitusblokki, jota vähemmistö haluaa voi voittaa vaalit ainoastaan sen takia, että enemmistöblokkiin kuuluu puolue, joka ei selvitä äänikynnystä joten sen paikat menevät uusjakoon ja moni paikoista menee vihollisenkin leiriin.
Suomessahan mitään blokkijakoa ei ole mutta esim Ruotsissa hyvinkin vahva sellainen. Mikäli esim demarit-vasemmisto-vihreät saavat 51% äänistä ja kokoomus-liberaalit-keskusta-kristilliset 49% ääänistä niin vasemmistokoalitio saisi enemmistön 178-171(Ruotsin parlamentissa 349 paikkaa) ja voisi muodostaa hallituksen. Mutta mikäli ympäristöpuolue Mp putoaa esim 4%:sta 3.9%:iin niin sen 14 paikkaa menee uusjakoon ja niistä varmasti vähintään neljä menee porvaripuolellekin, missä tapauksessa porvarikoalitio saisi enemmistön parlamentin paikoista vaikka häviäisi äänissä. Ainoastaan sen takia, että yksi puolue ei pääse äänikynnyksestä läpi.
Tällainen kikkailu kuuluu urheilukilpailuihin, joissa sääntökiemurat saattavat muuttaa lopputulosta mutta vaalien kanssa moisella ei pitäisi olla tekemistä. Se, että äänikynnys loisi mahdollisuuden ns absurdiin vaalitulokseen saa minut vastustamaan moisen järjestelmän käyttöönottoa.
Vaaliliitot ja niiden merkitys?
Esim RKP:llä olisi vain 5 kansanedustajaa nykyisen 8:n sijasta, jos he eivät olisi onnistuneet tekemään onnistunutta vaaliliittoa Kepun kanssa sekä keskittämään äänensä tietyille ehdokkaille. Yksi heikäläisistä on Ahvenanmaalta (RKP) 8 1 = 9.
Tuohon on helppoa vastata. Vastustan ehdottomasti vaaliliittoja. Ne jos mitkä vääristävät vaalien tulosta. Jokaisen puolueen tulisi saada kannatustaan vastaava osuus paikoista. Mikäli jokin puolue, jollain vaaliliittokikkailulla saa ylimääräisen paikan niin se on pois joltain toiselta, jolle se oikeammin kuuluisi jos se ei ole solminut vaaliliittoja.
Monasti vaaliliittoja on puolusteltu sillä, että ilman niitä pienpuolueet eivät saisi sitäkään vähää paikkoja kuin mitä nyt saavat. Kestämätön argumentti. Mikäli jonkin puolueen oma kannatus ei eduskuntapaikkaan riitä niin silloin sen ei kuulu saada eduskuntapaikkaa, aivan selvä asia.
Oma lukunsa on se että useinmiten äänestäjät eivät ole kovin hyvin tietoisia vaaliliitoista ja saattavat yhtä puoluetta äänestämällä tietämättään avittaa toisen puolueen ehdokkaan läpipääsyä ja usein mikäli he olisivat sen tienneet niin olisivat äänestäneet aivan eri tavalla. Monasti kun vaaliliitot ovat ns teknisiä eli ei edes saman aatesuunnan puolueet niitä solmi vaan hirveä rimpsu pikkupuolueita uusnatseista kommareihin.
eduskunnasta. Jokapuolella muualla toimintoja supistetaan ja järkeistetään, mutta ei eduskunnassa. Kansanedustajat syyttävät että kun EU ja EU... sieltä tulevat lakipykälät ja määräykset, ei heillä ole siihen valtaa. Niinpä niin, kansanedustajia voisi vähentää puolella, kun heillä ei ole enää tekemistäkään.
pitkät listat, joita demarit säännöllisin välein yrittävät ujuttaa. Se tarkoittaa sitä, että puoluetoimisto laittaa ehdokkaansa jonoon ja siinä järjestyksessä heidät sitten valitaan. Toisinsanoen kansa ei pystyisikään valitsemaan enää ehdokastaan, vaan käytännössä valinnan tekisikin puoluetoimisto. Tätä ehdotti Sorsa aikoinaan, seuraavat johtajat perässä ja nyt taas uusi demareiden puolesihteeri. Ja nämä puoluepukarit puhuvat muka demokratiasta ja oikeuksista, niinpä niin.