Suomi voi menestyä olympialaisten mitalikehinoissa vain ja ainoastaan unohtamalla missä ja kuinka tärkeässä turnaustilanteessa joukkue pelaa.
Siihen perustuu voittamisen filosofia, että kyetään työntämään epäolennaiset ja suoritusta kilpailutilanteessa häiritsevät ajatukset ja tekijät pois tietoisuudesta taka-alalle ja mieluiten mieltämään itsensä haastajaksi missä tahansa ottelussa, mutta kuitenkin olematta vaipumatta passiivisuuteen kun toisaalta pyrkimään välttämään liikayrittäämistä ja ylilatausta, jottei pelaamista miellettäisi liian vakavaksi toiminnaksi vaan pelihuumori säilyisi tiukassakin paikassa.
Ei siis liene vahinko että kurrekin aikanaan piti hulen tempauksillaan siitä että ajatukset saadaan irti kiekosta tarpeenmukaisen rentoustilan saavuttamiseksi peleissä.
Siihen perustuu voittamisen filosofia, että kyetään työntämään epäolennaiset ja suoritusta kilpailutilanteessa häiritsevät ajatukset ja tekijät pois tietoisuudesta taka-alalle ja mieluiten mieltämään itsensä haastajaksi missä tahansa ottelussa, mutta kuitenkin olematta vaipumatta passiivisuuteen kun toisaalta pyrkimään välttämään liikayrittäämistä ja ylilatausta, jottei pelaamista miellettäisi liian vakavaksi toiminnaksi vaan pelihuumori säilyisi tiukassakin paikassa.
Ei siis liene vahinko että kurrekin aikanaan piti hulen tempauksillaan siitä että ajatukset saadaan irti kiekosta tarpeenmukaisen rentoustilan saavuttamiseksi peleissä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tämä on taas tätä standardin mukaista koulussa opitua ihmismielen analysointia joka osuu kohalleen noin 50% mahdollisuudella
Olen samaa mieltä siinä, että jos pelaajat alkavat ajatella liikaa "hei nyt me pelataan kullasta", niin siitä tulee vaan paineita. Mutta jotkut henkilöt/joukkeet saavat kuitenkin siitä voimaakin. Tiettyä rentoutta pitää pelissä olla.