sopimuksen irtisanominen ei aiheuta

//Avioliitto ei ole juridisesti sopimus. On täysin käsittämätöntä että joku lähtee soveltamaan sopimusoikeuden oppeja avioliittoon, joka ei ole edes oikeustoimi.//

Mitäs se Toinen Oikkari meuhkaa!

Oletko eri mieltä kuin Aarnio & Helin teoksessaan Suomen avioliitto-oikeus?

"Avioliitto voi syntyä vain vihkimisen kautta. Vihkiminen on oikeudellisesti katsoen miehen ja naisen sopimus siitä, että heihin sovelletaan avioliittolainsäädäntöä."

"Vihkijän edessä ... otaksuttavasti vähemmistö kihlapareista mieltää olevansa tekemässä juridista sopimusta, ja monen kohdalla on kysymys sosiaalisten normien mukaisesta käyttäytymisestä, johon oikeusvaikutukset kytkeytyvät "ulkoa päin" samaan tapaan kuin avosuhdelainsäädännössä. Tämän ei kuitenkaan pidä antaa hämätä sitä, että puheena olevien sääntelytapojen välillä on huomattava ero. Avioliittolainsäädäntö perustuu sopimusvapauteen ja siihen liittyvään vastuun ajatukseen."

Tietenkään ihan kaikki avioliitossa ei ole vapaasti sovittavissa (kuten tuo "irtisanominen"). Mutta ei kai alkuperäinen sitä tarkoittanutkaan.

yx tavallinen kirjoitti:

//Avioliitto ei ole juridisesti sopimus. On täysin käsittämätöntä että joku lähtee soveltamaan sopimusoikeuden oppeja avioliittoon, joka ei ole edes oikeustoimi.//

Mitäs se Toinen Oikkari meuhkaa!

Oletko eri mieltä kuin Aarnio & Helin teoksessaan Suomen avioliitto-oikeus?

"Avioliitto voi syntyä vain vihkimisen kautta. Vihkiminen on oikeudellisesti katsoen miehen ja naisen sopimus siitä, että heihin sovelletaan avioliittolainsäädäntöä."

"Vihkijän edessä ... otaksuttavasti vähemmistö kihlapareista mieltää olevansa tekemässä juridista sopimusta, ja monen kohdalla on kysymys sosiaalisten normien mukaisesta käyttäytymisestä, johon oikeusvaikutukset kytkeytyvät "ulkoa päin" samaan tapaan kuin avosuhdelainsäädännössä. Tämän ei kuitenkaan pidä antaa hämätä sitä, että puheena olevien sääntelytapojen välillä on huomattava ero. Avioliittolainsäädäntö perustuu sopimusvapauteen ja siihen liittyvään vastuun ajatukseen."

Tietenkään ihan kaikki avioliitossa ei ole vapaasti sovittavissa (kuten tuo "irtisanominen"). Mutta ei kai alkuperäinen sitä tarkoittanutkaan.

Lue lisää

En halua lähteä etsimään täydellistä ja tyhjentävää sopimuksen määritelmää, liekö sellaista olemassakaan. Mutta heitetään lonkalta pari argumenttia jotka liittyvät sopimuksen ”tunnusmerkkeihin”:

1) Avioliitto ei synny oikeustoimilain mekanismin perusteella kuten sopimukset. Avioliitto syntyy erityisellä juridisella toimituksella jota kutsutaan vihkimiseksi.

2) Mitkä ovat avioliiton ”sopimusosapuolten” pääsuoritusvelvollisuudet? Vastausta on turha etsiä: niitä ei ole. Toki avioliittolaki sisältää paljonkin velvollisuuksia puolisoille, mutta ne eivät seuraa sopimuksesta vaan pakottavasta lainsäädännöstä.

3) Kohdasta 2) johtuen aviopuolisot eivät voi joutua vahingonkorvausvelvollisiksi ”sopimuksen” täyttämistä koskevien laiminlyöntien vuoksi. Ole ystävällinen ja määrittele esim. positiivinen sopimusetu tavanomaisessa avioliitossa.

4) Avioerontuomion hakemiselle ei aseteta mitään perusteita. Avioeroa haettaessa ei voi tulla arvioitavaksi, että oliko avioeron hakemisen aineelliset edellytykset käsillä (vrt. sopimuksen irtisanominen).

5) Oikeustoimilaki ei ylipäätään sovellu avioliittoihin. Esimerkiksi vihkimistä ei voida julistaa pätemättömäksi sillä perusteella, että jommaltakummalta puolisolta puuttui oikeustoimikelpoisuus. Avioliitto-oikeudessa on tämän vuoksi erityisjärjestelyitä tällaiseen tilanteeseen, mm. vihkijän oikeus kieltäytyä vihkimästä jos jommalla kummalla osapuolista näyttäisi vippaavan yliskamarissa liian pahasti.


Listaa voisi varmasti jatkaa. En tosin pidä sitä tarpeellisena, toivottavasti et sinäkään. Mitä mainitsemaasi opukseen tulee, niin on sääli että se on edelleen pahoin vanhentuneena oppikirjakäytössä. Toki AL:n perusjärjestelmä on pitkälti sama kuin kirjan kirjoittamisen aikaan, mutta monet lainmuutokset ja KKO:n prejudikaatit ovat muuttaneet oikeustilaa todella paljon.

A.A:n luennolla olen istunut. Kertakaikkisen viisas mies ja lisäksi aivan loistava esiintyjä. Myös po. kirjan olen kyllä lukenut. Ulkomuistista hakien arvioin sinun nyt viittaavaan kirjan johdantosivuille. Kirjoittajat ovat otaksuttavasti johdantoa kirjoittaessaan olettaneet lukijalla olevan esitietoja juridiikasta. Jopa siviilioik. proffat saattavat käyttää ilmaisua ”sopimus” muussa kun juridisessa tarkoituksessa.

”Vihkiminen on oikeudellisesti katsoen miehen ja naisen sopimus siitä, että heihin sovelletaan avioliittolainsäädäntöä.”

Miten tämä liittyy asiaan? Puhutaanko tässä edes sanallakaan avioliiton sopimusluonteesta? Puhumattakaan sopimuksesta juridisena instrumenttina?

"Vihkijän edessä ... otaksuttavasti vähemmistö kihlapareista mieltää olevansa tekemässä juridista sopimusta, ja monen kohdalla on kysymys sosiaalisten normien mukaisesta käyttäytymisestä, johon oikeusvaikutukset kytkeytyvät "ulkoa päin" samaan tapaan kuin avosuhdelainsäädännössä. Tämän ei kuitenkaan pidä antaa hämätä sitä, että puheena olevien sääntelytapojen välillä on huomattava ero. Avioliittolainsäädäntö perustuu sopimusvapauteen ja siihen liittyvään vastuun ajatukseen."

Kirjoittaja otaksuttavasti haluaa korostaa, että avioliittolain varallisuusjärjestelmän soveltuminen parisuhteen osapuolten parisuhteeseen on jäljitettävissä osapuolten tietoiseen / tiedostamattomaan PÄÄTÖKSEEN, eli aktiiviseen toimintaan. Konteksti on liian suppea jotta voisin päätellä että viittaako kirjoittaja tuossa sanalla sopimusvapaus 1) avioliiton solmimisen vapaaehtoisuuteen, vai 2) sopimusvapauteen avioliiton aikana puolisoiden välillä (vrt. n. v. 1930 kumotun AOL:n järjestelmä jossa sopiminen puolisoiden välillä oli rajoitettua)

Eikös alkuperäinen juuri ollut ryhtymässä oikeusprosessiin "sopimusrikkomuksen" vuoksi? Mielestäni kannanottoni on tämän vuoksi paikallaan. Avioliitto ei ole juridisesti sopimus.

Toinen Oikkari kirjoitti:

En halua lähteä etsimään täydellistä ja tyhjentävää sopimuksen määritelmää, liekö sellaista olemassakaan. Mutta heitetään lonkalta pari argumenttia jotka liittyvät sopimuksen ”tunnusmerkkeihin”:

1) Avioliitto ei synny oikeustoimilain mekanismin perusteella kuten sopimukset. Avioliitto syntyy erityisellä juridisella toimituksella jota kutsutaan vihkimiseksi.

2) Mitkä ovat avioliiton ”sopimusosapuolten” pääsuoritusvelvollisuudet? Vastausta on turha etsiä: niitä ei ole. Toki avioliittolaki sisältää paljonkin velvollisuuksia puolisoille, mutta ne eivät seuraa sopimuksesta vaan pakottavasta lainsäädännöstä.

3) Kohdasta 2) johtuen aviopuolisot eivät voi joutua vahingonkorvausvelvollisiksi ”sopimuksen” täyttämistä koskevien laiminlyöntien vuoksi. Ole ystävällinen ja määrittele esim. positiivinen sopimusetu tavanomaisessa avioliitossa.

4) Avioerontuomion hakemiselle ei aseteta mitään perusteita. Avioeroa haettaessa ei voi tulla arvioitavaksi, että oliko avioeron hakemisen aineelliset edellytykset käsillä (vrt. sopimuksen irtisanominen).

5) Oikeustoimilaki ei ylipäätään sovellu avioliittoihin. Esimerkiksi vihkimistä ei voida julistaa pätemättömäksi sillä perusteella, että jommaltakummalta puolisolta puuttui oikeustoimikelpoisuus. Avioliitto-oikeudessa on tämän vuoksi erityisjärjestelyitä tällaiseen tilanteeseen, mm. vihkijän oikeus kieltäytyä vihkimästä jos jommalla kummalla osapuolista näyttäisi vippaavan yliskamarissa liian pahasti.


Listaa voisi varmasti jatkaa. En tosin pidä sitä tarpeellisena, toivottavasti et sinäkään. Mitä mainitsemaasi opukseen tulee, niin on sääli että se on edelleen pahoin vanhentuneena oppikirjakäytössä. Toki AL:n perusjärjestelmä on pitkälti sama kuin kirjan kirjoittamisen aikaan, mutta monet lainmuutokset ja KKO:n prejudikaatit ovat muuttaneet oikeustilaa todella paljon.

A.A:n luennolla olen istunut. Kertakaikkisen viisas mies ja lisäksi aivan loistava esiintyjä. Myös po. kirjan olen kyllä lukenut. Ulkomuistista hakien arvioin sinun nyt viittaavaan kirjan johdantosivuille. Kirjoittajat ovat otaksuttavasti johdantoa kirjoittaessaan olettaneet lukijalla olevan esitietoja juridiikasta. Jopa siviilioik. proffat saattavat käyttää ilmaisua ”sopimus” muussa kun juridisessa tarkoituksessa.

”Vihkiminen on oikeudellisesti katsoen miehen ja naisen sopimus siitä, että heihin sovelletaan avioliittolainsäädäntöä.”

Miten tämä liittyy asiaan? Puhutaanko tässä edes sanallakaan avioliiton sopimusluonteesta? Puhumattakaan sopimuksesta juridisena instrumenttina?

"Vihkijän edessä ... otaksuttavasti vähemmistö kihlapareista mieltää olevansa tekemässä juridista sopimusta, ja monen kohdalla on kysymys sosiaalisten normien mukaisesta käyttäytymisestä, johon oikeusvaikutukset kytkeytyvät "ulkoa päin" samaan tapaan kuin avosuhdelainsäädännössä. Tämän ei kuitenkaan pidä antaa hämätä sitä, että puheena olevien sääntelytapojen välillä on huomattava ero. Avioliittolainsäädäntö perustuu sopimusvapauteen ja siihen liittyvään vastuun ajatukseen."

Kirjoittaja otaksuttavasti haluaa korostaa, että avioliittolain varallisuusjärjestelmän soveltuminen parisuhteen osapuolten parisuhteeseen on jäljitettävissä osapuolten tietoiseen / tiedostamattomaan PÄÄTÖKSEEN, eli aktiiviseen toimintaan. Konteksti on liian suppea jotta voisin päätellä että viittaako kirjoittaja tuossa sanalla sopimusvapaus 1) avioliiton solmimisen vapaaehtoisuuteen, vai 2) sopimusvapauteen avioliiton aikana puolisoiden välillä (vrt. n. v. 1930 kumotun AOL:n järjestelmä jossa sopiminen puolisoiden välillä oli rajoitettua)

Eikös alkuperäinen juuri ollut ryhtymässä oikeusprosessiin "sopimusrikkomuksen" vuoksi? Mielestäni kannanottoni on tämän vuoksi paikallaan. Avioliitto ei ole juridisesti sopimus.

Lue lisää

"Oletko eri mieltä kuin Aarnio & Helin teoksessaan Suomen avioliitto-oikeus?"

Jäipä tuossa kysymys pikaistuksissaan kirjoittaessa vastaamatta. Vastataan nyt: ei, en ole eri mieltä kirjoittajien kanssa, sillä uskon ymmärtäväni mitä he tarkoittavat ;)